Maassâd oovdeb siijđon

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 järjestöavustukset

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 avustukset järjestöille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta jakoi alkuvuoden kokouksissaan toiminta-avustuksia 32 eri avustuskohteeseen yhteensä 150 000 euroa ja kumppanuusavustuksia 31 eri avustuskohteeseen yhteensä 600 000 euroa. Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta edistää lappilaisen väestön osallisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta sekä tukee sote-palvelujen järjestämistä. Hakemuksia saatiin kaikkiaan 65 kappaletta.

Avustuksilla toteutetaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa hyvinvointityötä

Toiminta-avustuksia jaettiin yhdistyksille mm. vertaistukeen ja eri ikäisten lappilaisten yhteisöllisyyttä ja terveitä elintapoja edistävään toimintaan.

Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kumppanuusavustus on täydentävää julkista rahoitusta, jota voidaan myöntää esimerkiksi hankerahoituksella tai merkittävällä omarahoituksella toteutettavaan toimintaan.

Avustuksilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja ne kohdennetaan Lapin alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Avustuskäytänteiden mukaisesti avustushakemukset on pisteytetty huomioiden avustettavan toiminnan sisältö, laajuus, vaikutukset ja suunnitelmallisuus sekä hakija aikaisempien vuosien toiminnan tuloksellisuus suhteessa hyvinvointialueen ja muiden yhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi avustusvalmistelussa on huomioitu avustusten alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävään työhön.

Vuoden 2027 avustushaku avataan syksyllä.

Maassâd oovdeb siijđon

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Avustusleikkauksista on luovuttava

Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on yhdessä tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Verkosto vaatii, että avustusleikkauksista luovutaan.

Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden toimivaa palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä. Siksi verkosto pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat aiemmin lähetetyssä tiedotteessa kantaa valmisteilla oleviin avustusleikkauksiin. Tiedotteessa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.

Avustusleikkausten ennakoidaan kohdistuvan laajasti ero kohderyhmien toimintaan, erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta.

Lapissa järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti (80 % vastanneista) järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty. Lapissa pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Leikkausten vaikutukset ovat voimakkaampia, koska vaihtoehtoisia palveluja ei ole. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.

Vastausten perusteella avustusten leikkaukset iskevät erityisen rajusti ennaltaehkäisevien toimintojen supistumiseen ja vapaaehtoistoiminnan vähenemiseen. Pitkät etäisyydet, kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki.

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Nostoja lappilaisten järjestöjen avoimista vastauksista

“Leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, joilla on vähiten vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

“Pienellä järjestöllä euromääräisesti pienetkin leikkaukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen – tai siihen, jatkuuko toiminta lainkaan.”

“Ennaltaehkäisevän työn väheneminen tulee näkymään kasvavina kustannuksina hyvinvointialueilla.”

“Vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman ammatillista tukea. Vapaaehtoiset väsyvät ja toiminta hiipuu.”

“Järjestöjen palveluiden alueellinen epätasa-arvo kasvaa – pienillä paikkakunnilla toiminta katoaa ensin.”

“Vapaaehtoiset tekevät ilmasta työtä, mutta eivät voi maksaa polttoaineita, tilavuokria ja toimintakuluja omasta pussistaan.”

“Leikkaukset eivät ole vain talouskysymys – ne muuttavat koko järjestökentän toimintaympäristöä ja ihmisten arkea.”

Maassâd oovdeb siijđon

Ota DigiLapha haltuun!

Tule mukaan DigiLapha-kiertueelle ja tutustu DigiLapha-sovellukseen.

Mitä kiertueella tapahtuu? 

• Digipalveluneuvojat esittelevät sovellusta 
• Saat apua palvelun käytön aloittamiseen 
• Pyöräytä onnenpyörää, jossa jokainen kierros voi tuoda mukavan yllätyksen.  

Milloin ja missä? 

DigiLapha-kiertue vierailee marras-joulukuussa useilla paikkakunnilla Lapissa. Paikoissa, joissa asioit muutenkin: kaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa keskeisissä asiointipaikoissa. Poikkea kiertuepisteelle ostosreissun tai asioinnin lomassa ja tutustu DigiLaphaan helposti.  

Kiertueen aikataulua päivitetään verkkosivuille. Pääset katsomaan aikataulun tästä linkistä. 

DigiLapha-kiertue alkaa:  

18.11.2025 Kemijärvi 

• K-Supermarket Kauppapaikka kello 10—12.30. 
• Kulttuurikeskus, Kemijärven Muisti- ja omaiskahvila sekä omaishoitajien vertaisryhmä kello 13—14. 

19.11.2025 Pelkosenniemi ja Savukoski 

• SEO Pelkosenniemi kello 10—13. 
• Sale Korvatunturi kello 14—17. 

20.11.2025 Salla 

• Kinttalanharjun  varhaiskasvatuskeskus kello 14.30—16.30. 

Kiertue rahoitetaan vuoden loppuun kestävällä digipalvelujen kehittämiseen tarkoitetulla ulkopuolisella projektirahoituksella.  

Vinkki järjestöille: 
Voit tilata DigiLapha-kiertueen vierailemaan omaan tapahtumaasi osoitteesta: digituki(at)lapha.fi 

DigiLapha kokoaa vaiheittain yhteen Lapin hyvinvointialueen palvelut sekä asiointia tukevat hallintopalvelut. Voit käyttää palvelua mobiilisovelluksena tai tietokoneella/puhelimella osoitteessa digilapha.fi. 

Digipolku vie auttavan ihmisen luo

Maassâd oovdeb siijđon

Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

Leena ja Irja tutustumassa OLKA-pisteen materiaaleihin, joita asiakkaat ja henkilökunta voivat vapaasti ottaa pisteeltä.

Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

”Tämä on todella tarpeellinen ja mielenkiintoinen tehtävä,” kertovat sairaalavapaaehtoiset Leena Kuortti ja Irja Vaattovaara. Molemmilla heillä on vyöllään jo kymmenisen vuotta vapaaehtoistoimintaa Rovaniemen Neuvokkaasta, ja kun sairaalavapaaehtoisten kouluttaminen alkoi, olivat molemmat innokkaina ilmoittautumassa mukaan.  

Ennen pääsyä sairaalavapaaehtoiseksi halukkaat käyvät läpi haastattelun ja koulutuksen, jossa varmistetaan sopivuus vapaaehtoistoimintaan sairaalassa. Sairaalassa vapaaehtoiset voivat kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla myös hyvin henkilökohtaisia tarinoita, joten heidän tulee olla luotettavia sekä kykeneviä käsittelemään näitä asioita. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset myös tutustuvat sairaalaan, jotta sen paikat ovat tutut.  

Aiemmin sairaanhoitajana toiminut Kuortti kertoo, että vaikka sairaala on työuralta hänelle tuttu, on vuosien saatossa tullut paljon muutoksia.  

”Ei yhtään yllätä, että osa sairaalaan saapuvista tarvitsee neuvoja ja ohjausta, kun paikat muuttuvat tai ei ole koskaan käynytkään ennen Lapin keskussairaalassa, ” Kuortti mietiskelee.  

Vapaaehtoisia on saatu mukaan sairaalavapaaehtoisiksi todella hyvin, joten toiminta ei rasita liikaa. Yleisesti vuoroja on kerran viikossa, ja vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat vuorot. Tällä hetkellä toimintaa on arkipäivisin 9–14 välillä. Eniten sairaalavapaaehtoisia tarvitaan ilmoittautumisautomaattien käytön ohjauksessa sekä oikean osaston tai yksikön löytämisessä.  

”Saamme paljon hyvää palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Vapautamme henkilökunnan aikaa oikeaan hoitotyöhön, kun olemme tässä aulassa vastassa, ” toteaa Vaattovaara, joka kokee sairaalavapaaehtoistoiminnan kutsumuksekseen. Hän on työskennellyt aiemmin kouluruokalan kassalla ja tykkää jutella ihmisten kanssa, antaa neuvoja ja kuunnella.  

Sairaalavapaaehtoisilla on yllään vihreät liivit, joissa lukee vapaaehtoinen. Molemmat naiset rohkaisevat sairaalaan saapuvia reippaasti vain kysymään apua ja neuvoa. He tuntuvat nauttivan toiminnasta ja aikovat jatkaa mukana niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.  

Sairaalavapaaehtoisten joukkoon kuuluvat sairalaaoppaat, joita voi tavata Lapin keskussairaalan pääaulassa, sekä vapaaehtoispohjalta toimivat saattohoidon tukihenkilöt. He ovat kiireettömästi vierellä ja läheisten tukena kuoleman lähestyessä. 

Apuna ja tukena vapaaehtoisilla on keskussairaalan pääaulassa toimiva OLKA-piste. Siinä paikalla ovat toimintaa koordinoivat Jenni Bergman ja Hannele Oiva. Pisteellä on myös paljon tietoa jaettavana erilaisista järjestöistä, joista voi saada esimerkiksi vertaistukea sairauden sattuessa tai neuvoja omaisille. Pisteeseen voi tutustua myös silloin, kun työntekijät eivät ole paikalla, sillä kaikki materiaali on vapaasti tutkittavissa ja kotiin vietävissä. Pisteellä järjestetään myös teemapäiviä ja vierailuita.  

Mikä ihmeen OLKA? 

OLKA®-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.  

OLKA-toimintaa toteutetaan monissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä useammalla alueella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.  

Lapin keskussairaalassa toimintaa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen ja MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry:n yhteistyönä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.