Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

17.4.2024

Luuvâ lase

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

koristeellinen

17.4.2024

Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna

Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.

Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.

Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.

Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.


Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksi

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.

Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. 

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.

Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.

Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.

Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. 

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

 
Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

 

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.

Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen. 

Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluilla

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.

Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.

Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.

Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.

Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.

Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamista

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.


Muita päätöksiä

Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle. 

Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

 

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Lapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.

koristeellinen Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
17.4.2024
Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...
koristeellinen

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta


Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Aiheeseen liittyvää

Asset Publisher

  1. Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja...

    Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta

    11.9.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta

    11.9.2024

    Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi.

    Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi tammi-heinäkuun talousraportin ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi tammi-kesäkuun osavuosikatsauksen.

    Hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämäennuste on kasvanut 73 miljoonasta 89 miljoonaan. Suurimmat talousarvion ylitykset ovat erikoissairaanhoidon, vammaispalvelujen ja lastensuojelun ostopalveluissa. Ostopalvelujen hinnat ovat nousseet esimerkiksi yliopistosairaaloiden osalta yli 7 prosenttia ja monien sosiaalipalvelujen osalta lähes 20 prosenttia.

    Yksi syy alijäämään on, että Lapin kunnat olivat ennen uudistusta käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Tästä johtuva niin sanottu siirtymätasaus leikkaa hyvinvointialueen rahoitusta tänä vuonna noin 53 miljoonaa.

    Monet talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteet ovat edenneet, mutta vaikutukset eivät vielä näy kustannuksissa. Aluehallitus edellyttää, että jo päätettyjen talouden sopeuttamistoimia toteutetaan suunnitelmallisesti ja ripeästi loppuvuoden aikana sekä osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.

    Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi

    Aluehallitus päätti keskittää psykiatripäivystyksen ja tahdosta riippumattoman hoidon Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan loka-maaliskuun ajaksi. Pysyvän keskittämisen valmistelua jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa osana palveluverkkouudistusta. Keskittämisen syynä on Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatripula.  

    Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito on mahdollista käynnistää uudelleen Länsi-Pohjassa, jos aluevaltuusto niin päättää. Jatkaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja muita resursseja sekä potilasturvallisuuden varmistamista.

    Hyvinvointialueen oma toiminta Sodankylän Kiepissä päättyy  

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi Esperi Care oy:n ja hyvinvointialueen välisen vuokrasopimuksen päättymisen vuoden lopussa. Esperi Care ei ole halunnut jatkaa vuokrasopimusta, joten hyvinvointialueen toiminta mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä päättyy. Hyvinvointialue sai aiemmin lainanottovaltuudet uuden tilan rakennuttamiseen, mutta sai kilpailutuksessa vain yhden tarjouksen, joka täytyi hylätä.

    Esperi Care voi hakea hyvinvointialueen palvelusetelituottajaksi. Silloin hyvinvointialue tarjoaisi asiakkaille palveluseteliä, jolla asiakkaat voisivat jäädä asumaan Kieppiin tai valita muun palveluseteliyksikön. Asiakas voi myös kieltäytyä setelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun oman toiminnan yksikössä tai puitesopimustuottajien yksikössä.

    Hyvinvointialue käynnistää Kiepin henkilöstölle yt-neuvottelut, jotka voivat päättyä liikkeenluovutukseen Esperille.

    Lapin hyvinvointialue perustaa sijaisten osaajakeskukseen 150 uutta toimea

    Aluehallitus päätti perustaa uuteen osaajakeskukseen varahenkilöstöä ja sisäisiä sijaisuuksia varten 113 lähihoitajan, 40 sairaanhoitajan ja kaksi terveydenhoitajan toimea.

    Riittävä resursointi parantaa henkilöstön työhyvinvointia, mahdollistaa työelämän joustoja sekä helpottaa esihenkilöiden kuormitusta. Potilas- ja asiakasturvallisuus paranee, kun sijaisuuksia hoitavat vakituisessa työsuhteessa olevat ja perehtyneet ammattilaiset.

    Laajan varahenkilöstön myötä hyvinvointialue säästää muun muassa sijais- ja kutsurahoissa sekä kalliissa vuokratyövoiman ostamisessa useita miljoonia vuosittain.

    Hyvinvointialue esittää nykyisten saamenkielisten palvelujen jatkamista

    Aluehallitus hyväksyi esityksen saamenkielisten sote-palveluiden valtionavustuksen käyttökohteista vuodelle 2025. Valtionavustuksen säilyessä ennallaan hyvinvointialue esittää kaikkien nykyisten toimintojen jatkamista.

    Enontekiön kunnan alueella on pohjoissaamenkielinen hoiva-avustaja, terveydenhoitaja ja kylätyöntekijä. Inarissa on koltansaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä, pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kaksi kylätyöntekijää sekä inarinsaamenkielinen psykogeriatrinen sairaanhoitaja. Sodankylässä on pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä. Utsjoella on kaksi pohjoissaamenkielistä kylätyöntekijää, toiminnanohjaaja, kaksi hoiva-avustajaa, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Ikäihmisille suunnattu kotihoidon palveluohjaaja ja lapsiperheiden perheohjaaja palvelevat saamen kielellä koko saamelaisten kotiseutualuetta. Aluehallitus toimittaa hyvinvointialueen esityksen Saamelaiskäräjille, joka jakaa valtionavustuksen.

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi sisäministeriön käynnistämän pelastuslain uudistamishankkeen toisen vaiheen. Hankkeessa määritellään mahdolliset muutokset pelastuslakiin sekä muuhun pelastuslakiin liittyvään lainsäädäntöön.  

    Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, joka koskee Suomen hallituksen esitystä sairaalaverkon uudistamisesta. Hallitus on muuttanut esitystään niin, että jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Päivystystä koskevat muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden lokakuussa. 

    Hyväksyttiin hallinto-oikeudelle toimitettavat lausunnot ja esitettiin yhtä lausuntoa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Huhtikuun aluevaltuuston päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoja muun muassa esteellisyyksistä.

    Hyväksyttiin vastaus toimenpidealoitteeseen, joka koski hyvinvointialueen henkilöstön aseman ja hyvinvoinnin parantamista. 

    Esitetään aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön. Aluevaltuusto päättäisi jatkossa esimerkiksi soteaseman, terveyskeskuksen, sairaalan tai pelastusaseman perustamisesta ja sulkemisesta. Toiminnan keskeytyksistä enintään kolmen kuukauden ajaksi, aukioloajoista ja muista käytännön järjestelyistä päättäisi toimialajohtaja. Mikäli laissa tai muissa säädöksissä ei toisin säädetä, muista palvelujen saavutettavuuteen liittyvistä muutoksista päättäisi aluehallitus. Muut hallintosäännön muutokset koskevat muun muassa luottamushenkilöiden palkkioiden alentamista. Muut muutokset tulisivat voimaan lokakuussa ja palkkiomuutokset vuoden 2025 alusta.

    Nimettiin työryhmä valmistelemaan organisaatiouudistusta. Luottamushenkilöorganisaatioon liittyvät ehdotukset pitää olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Muuhun organisaation madaltamiseen sekä johtajien ja esihenkilöiden määrän vähentämiseen tähtäävä selvitys valmistellaan niin, että se voidaan käsitellä ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Aluehallitus ohjaa työryhmän työtä. Työryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

    Hyväksyttiin toimintamalli rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi laaditaan strateginen suunnitelma rakennusinvestointien ja muiden vastaavien sopimusten rahoittamiseksi.

    Palautettiin jatkovalmisteluun Muurolan entisen sairaalan myynnin valmistelua koskeva asia. Muurolassa osoitteessa Totontie 11 sijaitseva entinen päihdeklinikka on ollut jo normaalissa myynnissä, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Siksi kohde laitetaan myyntiin nyt tarjouskaupalla. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen osallisuusohjelman. Kommentoitavana olleeseen ohjelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2024–2025. Kommentoitavana olleeseen suunnitelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

    Myönnettiin Katja Haapapurolle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin nuorisovaltuuston uudeksi jäseneksi Oona Pääkkölä Kolarin kunnasta.

    Lisätietoja

    -Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

    Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta
    11.9.2024
    Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja...

    Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi.

  2. Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma
    Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä...

    Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma

    6.9.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma

    6.9.2024

    Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

    Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.

    Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

    Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.

    Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, ei ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.

    Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.

    Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.

    Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.

    Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.

    Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.

    -Aluehallitusten puheenjohtajat tapaamisessaan 6.9.2024-

     

    Lisätietoja Lapin osalta:
    hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi

    Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma
    6.9.2024
    Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä...

    Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma


    Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

  3. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta

    28.8.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta

    28.8.2024

    Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana.

    Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytetään ensi vuodeksi

    Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus päätti asiasta keskiviikon kokouksessaan.

    Päätös on määräaikainen ja koskee vain ensi vuotta. Synnytystoiminta on mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

    Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

    Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Aluevaltuusto päätti syksyllä 2023 sopimusmuutoksista, joilla monia toimintoja siirretään hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy 1.1.2025 muun muassa lastentautien ja gynekologian erikoisalojen lääkärityö. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

    Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

    Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat. Nyt tehdyssä päätöksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

    Muita päätöksiä 

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden välipäätökset, jotka koskevat huhtikuun aluevaltuuston kokousta. Kokouksen päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Välipäätöksissään hallinto-oikeus pyytää hyvinvointialueelta selvityksiä muun muassa esteellisyyksistä.

    Hylättiin oikaisuvaatimukset, jotka koskivat Kemin ja Keminmaan ikääntyneiden päivätoiminnan siirtämistä Keminmaasta Kemiin.

    Kuultiin teknistä asiantuntijaa Muurolan entisen sairaala-alueen rakennusten kunnosta.

    Esitetään valtiovarainministeriölle neuvotteluja lainanottovaltuuksien saamiseksi. Valtioneuvosto on kesällä päättänyt, että hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuuksia ensi vuonna. Hyvinvointialueella on kuitenkin välttämättömiä investointitarpeita, joita varten se tarvitsee lainaa. Aluehallitus käsittelee neuvotteluissa esitettävät investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset vuoden 2025 talousarvion valmistelun yhteydessä.

    Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ICT-suunnittelijan valintaa.

    Merkittiin tiedoksi, että hallinto-oikeus on päättänyt jättää tutkimatta valituksen, joka koski ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämisen toimeenpanosuunnitelmaa.

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta
    28.8.2024
    Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana.

  4. Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta
    Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä...

    Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta

    23.8.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta

    Vauva lähikuvassa.

    23.8.2024

    Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä ajoin, jotta odottavien perheiden epävarmuus loppuisi.

    Lapin hyvinvointialue on todennut, että sen pitäisi keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa tämän vuoden lopussa. Syynä on potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus käsittelee keskeyttämistä kokouksessaan 28. elokuuta.

    Esityksen mukaan päätös olisi määräaikainen ja koskisi vain ensi vuotta. Synnytystoiminta olisi mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Lisäksi tulisi varmistaa synnytystoiminnan potilasturvallisuus. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

    Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

    Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Lain mukaan monet toiminnot täytyy siirtää ensi vuoden alusta lähtien hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy muun muassa lastentautien ja gynekologian erityisalat. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

    Lapin keskussairaala pystyy hoitamaan kaikki synnytykset turvallisesti

    Siirtämällä synnytykset Lapin keskussairaalaan hyvinvointialue pystyy varmistamaan länsipohjalaisille turvalliset synnytykset myös ensi vuonna.

    – Lapin keskussairaalassa on hyvät valmiudet hoitaa kaikki Lapin synnytykset turvallisesti, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

    Hyvinvointialue haluaa, että keskeytyspäätös tehdään hyvissä ajoin, jotta odottavat perheet pystyvät olemaan levollisin mielin. Sekä perheiden että potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi todella ikävää, jos keskeytyspäätös jouduttaisiin tekemään myöhemmin lyhyellä varoitusajalla.

    Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

    Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat.

    Nyt tehdyssä esityksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

    – Kyse on määräaikaisesta, toimintojen uudelleen järjestämisen aiheuttamasta muutoksesta ja siirtymäajan vaikutuksesta alkuvuoden 2025 henkilöstöresurssiin Länsi-Pohjassa sekä sitä kautta potilasturvallisuuteen, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow toteaa.

    Vauva lähikuvassa. Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta
    23.8.2024
    Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä...
    Vauva lähikuvassa.

    Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta


    Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä ajoin, jotta odottavien perheiden epävarmuus loppuisi.

  5. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta
    Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta

    14.8.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta

    14.8.2024

    Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

    Palveluverkkosuunnitelmat uudelle lausuntokierrokselle

    Lapin aluehallitus varaa henkilöstölle, asiakkaille, lappilaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa palveluverkon muutosten uudelleenvalmisteluun. Suunnitelma tulee kommentoitavaksi Otakantaa.fi-palveluun. Lausunnot on annettava 30.9.2024 mennessä. Hyvinvointialue järjestää muutossuunnitelmista myös kuntakohtaisia asukastilaisuuksia syyskuun aikana.

    Aluehallitus hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia koskevan suunnitelman tässä vaiheessa pohjaksi lausunnoille. Valmistelua jatketaan elo-syyskuun aikana aluehallituksen ohjauksessa. Tavoite on, että aluevaltuusto käsittelee palveluverkkomuutosten linjauksia kokouksessaan 28. lokakuuta.

    Suunnitelman mukaan sosiaalipalvelujen palvelurakennetta kevennettäisiin muun muassa palveluasumisen osalta. Muutoksia tulisi myös terveyskeskusten vuodeosastoihin. Lisäksi esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa uudistettaisiin.

    Taustalla mahdolliset jääviydet

    Aluevaltuusto päätti palveluverkkoon liittyvistä linjauksista jo kertaalleen huhtikuussa, mutta päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätösesityksiä valmisteli aluehallitus, jonka jäsenistä osa oli mahdollisesti esteellisiä kuntiin liittyvän kaksoisroolin vuoksi.

    Uudessa valmistelussa kunnanhallitusten jäsenet ja kuntien johtavat viranhaltijat eivät osallistu asian käsittelyyn aluehallituksessa tai muissa hyvinvointialueen toimielimissä. Aluevaltuustossa he kuitenkin voivat osallistua päätöksentekoon.
     

    Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Esperi Care Oy:n ja Lapin hyvinvointialueen välinen vuokrasopimus Pellon Kielaksesta päättyy vuoden lopussa. Esperi Caren tiloissa toimii hyvinvointialueen 32-paikkainen ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö. Kun vuokrasopimus päättyy, hyvinvointialueen palvelutuotanto tiloissa loppuu.

    Esperi Care ei halua jatkaa vuokrasopimusta, vaan on ilmoittanut hakeutuvansa tiloihin palvelusetelituottajaksi tai osallistuvansa ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutukseen syksyllä 2024. Hyvinvointialue tarjoaa Kielaksen asiakkaille palveluseteliä. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan hyvinvointialueelle hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta ja jäädä asumaan nykyiseen asuntoonsa. Asiakas saa myös kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun hyvinvointialueen omassa tai ostopalveluyksikössä. 

    Hyvinvointialue käynnistää yksikön henkilöstöä koskevat yt-menettelyt, jotka voivat johtaa myös liikkeenluovutukseen eli henkilöstön siirtymiseen Esperi Caren työntekijöiksi.
     

    Muita päätöksiä 

    Merkittiin tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka koskee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston aikanaan tekemää päätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei antanut Meri-Lapin kunnille valituslupaa päätöksestä. Yhtymävaltuuston päätös, jolla se alensi kuntayhtymän peruspääomaa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan, pysyy siis kumottuna.

    Hyväksyttiin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia. Kunnat ja kuntayhtymät ovat täydentäneet aiempia selvityksiään siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista.

    Päätettiin, että luottamushenkilö- ja virkajohto osallistuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueen syyskokoukseen, jos omat aikataulut sallivat.

    Merkittiin tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätös, joka koskee Länsi-Pohjan keskussairaalan vastaavan lääkärin virkaa. Aluehallintoviraston mukaan hyvinvointialue rikkoo lakiasetusta, sillä Länsi-Pohjan päivystyksen vastaava lääkäri ei toimi tällä hetkellä virkasuhteessa. Virasto ei kuitenkaan ryhdy toimenpiteisiin, sillä asiaan tulee muutos, kun toiminta siirtyy Mehiläiseltä hyvinvointialueelle vuoden 2025 alusta.

    Merkittiin tiedoksi aluehallintoviraston ratkaisu, joka koskee muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella. Viraston mukaan vuonna 2023 muistutusten käsittely ei ole kaikilta osin toteutunut lain vaatimassa kohtuullisessa ajassa. Aluehallintovirasto pyytää hyvinvointialueelta lisäselvityksiä toiminnan kehittämisestä.

    Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-toukokuulta. Kun huomioidaan myös kirjanpidosta puuttuvat erät, alijäämää oli toukokuun lopussa noin 22,8 miljoonaa. 

    Päätettiin myydä Kemissä osoitteessa Kauppakatu 25 sijaitsevasta kiinteistöstä 125 neliömetrin suuruinen määräala Kiinteistö Oy Sairaalanrannalle 5125 eurolla. 

    Päätettiin lunastaa Lapin keskussairaalan niin sanottu Väistö-elementtirakennus hyvinvointialueelle sen jäännösarvoa vastaavalla summalla eli 243 788 eurolla. Rakennus on hankittu aikanaan leasing-sopimuksella.

    Hylättiin Utsjoen seurakunnan oikaisuvaatimus, joka koski toistuvista erheellisistä palohälytyksistä aiheutuneita laskuja. 

    Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ikääntyneiden palveluiden palveluvastaavan viransijaisuuden täyttämistä. 

    Päätettiin perustaa it-palveluihin yksi sovellussuunnittelijan toimi ja yksi suunnittelijan toimi. Effector-apuväline-järjestelmän hallinnointi on edullisempaa tehdä omana työnä aiemman ostopalvelun sijaan.

    Merkittiin tiedoksi Utsjoen vuodeosastoa koskeva vetoomus.

    Päätettiin käynnistää yhteistoimintamenettelyt, jotka koskevat liikkeenluovutuksella Tervia Logistiikka Oy:lle siirtyvää kuljetuspalvelujen henkilöstöä. 

     

    Lisätietoja

    Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta
    14.8.2024
    Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta


    Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi