Aluehallituksen päätöksiä 19.4.2023
Lapin hyvinvointialue vastustaa edelleen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamista.

Aluehallituksen päätöksiä 19.4.2023

19.4.2023

Luuvâ lase

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöksiä 19.4.2023

19.4.2023

Lapin hyvinvointialue vastustaa edelleen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamista.

Lapin hyvinvointialue vastustaa edelleen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamista 

Lapin hyvinvointialue on tehnyt tammikuussa hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin suunnitelmasta alentaa peruspääomaansa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan euroon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri siirrettiin vuodenvaihteessa varoineen, velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueelle. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille tilaisuuden kertoa näkemyksensä peruspääoman alentamissuunnitelmista. 

Aluehallitus vaatii vastaselityksessään, että pääoman alentamispäätös kumotaan ja että hallinto-oikeus käsittelee asian kiireellisenä. Aluehallitus vetoaa siihen, että kuntayhtymän peruspääoman alentaminen hetkeä ennen sen liittämistä hyvinvointialueeseen on taloudelliselta merkitykseltään suuri hyvinvointialuetta sitova päätös. Aluehallituksen mielestä hyvinvointialueiden voimaanpanolaki rajoittaa sairaanhoitopiiriä suurten ja sitovien päätösten tekemisessä. 

Aluehallituksen mukaan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentaminen tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialue joutuisi maksamaan kunnille niiden sijoittamat 11,5 miljoonaa euroa, vaikka siirtyneen kuntayhtymän taloudellinen tilanne ei sitä mahdollista. 

 

Lapin hyvinvointialue hakee valtionavustusta saamenkielisten palvelujen kehittämiseen 

Lapin hyvinvointialue hakee saamen kielilain mukaista valtionavustusta vuodelle 2023 yhteensä 220 000 euroa. Valtionavustuksella tuetaan saamen kielilain toteutumista kattamalla lain soveltamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi käännös- ja tulkkauskuluihin, tiedottamiseen sekä koulutuksen ja kieliopintojen aikaisiin sijaiskustannuksiin. 

Saamen kielilain mukaan Lapin hyvinvointialueen työntekijöille voidaan myöntää palkallista vapaata saamen kielen opiskelua varten, jos työntekijä tarvitsee työssään saamen kieltä. Työntekijän palvelussuhteen on täytynyt kestää vähintään vuoden. Haetusta valtionavustuksesta 200 000 euroa käytettäisiin työntekijöiden kieliopintojen sijaiskustannuksiin. 

Haetusta valtionavustuksesta käytettäisiin 20 000 euroa saamen kielien käännös- ja tulkkauskuluihin. 

 

 

Muita päätöksiä 

Aluehallitus hyväksyi vanhusneuvoston toimintasäännön. Toimintasäännössä määritellään vanhusneuvoston tehtävät, toimenkuva, kokoonpano, toimikausi, kokouskäytännöt ja palkkiot.  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2022 henkilöstökertomuksen ja saattaa sen aluevaltuuston tietoon.  

Päätettiin solmia tiloja koskevia vuokrasopimuksia Inarin, Kemin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Ranuan, Rovaniemen, Savukosken, Simon ja Sodankylän kuntien sekä PelSavu kuntayhtymän kanssa. 

Hyväksyttiin hyvinvointialueen sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Toimintaohjeessa määritetään sisäisen tarkastuksen tarkoitus ja tehtävä, toimivalta, vastuu, asema ja tietojensaantioikeus sekä suunnittelun, toiminnan ja raportoinnin menettelytavat. 

Kotihoidon palvelusetelin sääntökirjaan tehtiin tarkennuksia, jotka koskevat palvelun laskuttamista asiakkailta. Palvelu tulee laskuttaa toteutuneen asiakkaan luona tehdyn työn mukaan. Koko kuukauden yhteenlaskettu työtuntimäärä voidaan pyöristää 15 minuutin tarkkuudella laskutusjärjestelmässä. Muutos tulee voimaan kesäkuun alusta alkaen. 

Aluehallitus päätti perustaa seitsemän sairauksien ehkäisyn ja hoidon koordinaattorin toimea. Koordinaattorien keskeisiä tehtäviä ovat palvelujen yhdenvertaisuuden edistäminen, kehittäminen, tiedontuotanto, integraation edistäminen, palvelukuvausten ja muun dokumentaation ylläpitäminen, sovittujen toimintamallien käyttöönoton tuki ja seuranta. Toimet täytetään ensisijaisesti sijoittamalla nykyistä henkilöstöä uusiin tehtäviin. Tarvittaessa tehtäviä voidaan laittaa julkiseen hakuun. 

Aluehallituksen loppukevään kokousaikataulua muutettiin. 

 

Lisätietoja: aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Antti Kaarlela, antti.kaarlela@lapha.fi hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998 

Aluehallituksen päätöksiä 19.4.2023
19.4.2023
Lapin hyvinvointialue vastustaa edelleen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamista.

Aluehallituksen päätöksiä 19.4.2023


Lapin hyvinvointialue vastustaa edelleen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamista.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa...

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

    10.4.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

    Aluehallituksen päätöstiedote

    10.4.2024

    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue alkaa valmistella Rovaniemen uuden pelastusaseman tonttikauppaa yhdessä VR-yhtymän ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän, kortteliin 193. Korttelia ympäröivät junaraiteet, nelostie sekä Mehiläisen, McDonald’sin ja Minimanin kiinteistöt.

    Rovaniemen nykyisen pelastusaseman vuokrasopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Uutta pelastusasemaa suunnitellaan keskeiselle paikalle, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan toimintavalmiusaikojen puitteissa. Uuteen pelastusasemaan on tarkoitus sijoittaa nykyisen paloaseman toiminnot sekä ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja turvapuhelinhälytyskeskuksen toimintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 22 miljoonaa euroa.

     

    Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Rovaniemen suun terveydenhuollon potilaille annettavia aikoja ja hoitoon pääsyä. 

    Aluehallintovirasto määrää hyvinvointialueen huolehtimaan, että suun terveydenhuoltoon Rovaniemellä pääsee neljän kuukauden sisään ja marraskuusta alkaen kolmen kuukauden sisään hoidon tarpeen arvioinnista. AVI määrää myös, että suun terveydenhuollossa Rovaniemellä on ilmoitettava potilaille hoitoon pääsyn ajankohta jo hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Potilaita ei saa asettaa jonoon odottamaan vastaanottoajan ilmoittamista tai pyytää soittamaan uudelleen.  

    AVI velvoittaa hyvinvointialueen toteuttamaan toimenpiteet kahdeksan kuukauden kuluessa yhteensä 800 000 euron sakon uhalla.

    Hyvinvointialue on tehnyt jo useita toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Valmistelussa on myös palveluseteli, jolla asiakas voisi asioida yksityisellä palveluntuottajalla.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus päätti, että Utsjoen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelut tuotetaan hyvinvointialueen omana toimintana vuoden 2025 alusta alkaen. Aspa-koti Goahti on ollut aiemmin nimellisesti erityisryhmien yksikkö. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa on kuitenkin todettu, että asiakkaat ovat ikääntyneitä ja tarve on yhteisölliselle asumiselle. Nykyinen palveluntuottaja Aspa Palvelut Oy on ilmoittanut, että se ei jatka yksikön toimintaa ikääntyneiden yhteisöllisenä asumisena.

    Merkittiin tiedoksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosikatsauksen sekä vuosiraportit vuodelta 2023. Hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluita on järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna Mieli ry:ltä ja Merikratos Oy:ltä. Potilasasiamiespalveluihin on otettu viime vuonna yhteyttä yhteensä 1303 kertaa ja sosiaaliasiamiespalveluihin 320 kertaa. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä potilasasiamieheen olivat potilasvahinkoasiat, hoitoon pääsy, tyytymättömyys tutkimukseen, hoitoon tai menettelyyn sekä lääkitykseen liittyvät asiat ja muutoksenhaku. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen olivat tyytymättömyys kohteluun, palvelun toteuttamiseen ja päätöksiin sekä muistutus-, muutoksenhaku- ja kanteluneuvonnan tarpeet. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättäisiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

    Päätettiin hakea oikeusministeriöltä saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 200 000 euroa. 165 000 euroa varataan saamea opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin ja 35 000 euroa käännös- ja tulkkauskuluihin. Päätös on hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan esityksen mukainen.

    Mearriduvvui ohcat vuoigatvuođaministeriijas sámi giellalága 31. paragráfa mieldásaš stáhtadoarjaga dán jahkái oktiibuot 200 000 euro. 165 000 euro várrejuvvo sadjásaččaid goluide, go bargit lohket sámegiela ja 35 000 euro jorgalan- ja dulkongoluide. Mearrádus lea buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti evttohusa mielde.

    Päätettiin myöntää tukea aluevaltuustoryhmille vuodelle 2024 hakemusten mukaisesti. Enimmäismäärä on 3250 euroa per valtuutettu. Perussuomalaisten ryhmää lukuun ottamatta kaikki ryhmät ovat hakeneet tukea joko enimmäismäärän tai lähes sen verran. Perussuomalaisten ryhmä ei ole hakenut tukea ollenkaan. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun tarkastuslautakunta on käsitellyt viime vuoden tuen käyttöä koskevat raportit ja ryhmä on maksanut mahdollisen käyttämättä jääneen tuen takaisin. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ryhmärahan käyttötarkoituksen muuttamista. Aluevaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja päättänyt vuoden 2024 ryhmärahan suuruudesta. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto voi milloin tahansa päättää ryhmärahan käyttötarkoituksesta saatuaan siitä aluehallituksen valmisteleman uuden esityksen tai jos asia tulee esille aluevaltuustossa hallintosäännön mukaisessa käsittelyjärjestyksessä. Kevään 2024 aikana aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida rahan käyttötarkoitusta myös osana talouden sopeuttamisohjelmaa. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ostolaskudatan julkaisemista avoimena datana. Vastauksessa todetaan, että tietojen julkaiseminen vaatii huolellista valmistelua sekä investointeja talousjärjestelmiin. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt selvityksen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisesta ja ostolaskutietojen julkaisemisesta. Lapin hyvinvointialue odottaa selvityksen valmistumista ja pitää tietojen julkaisemista perusteltuna, kun hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden taloushallintojärjestelmän.

    Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen linjaukset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta
    10.4.2024
    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa...
    Aluehallituksen päätöstiedote

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

  2. Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa....

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

    27.3.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

    27.3.2024

    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa  

    Lapin aluehallitus hyväksyi Lapin ja Etelä-Savon yhteisen kannanoton, joka koskee valtakunnallista sairaalaverkoston uudistamista.

    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiuudistusta sairaaloiden ja päivystysten työnjaosta. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erityiskysymyksiinsä keskittyvää kuulemistilaisuutta jo lainvalmistelun alkuvaiheessa.

    Kummallakin alueella on kaksi keskussairaalaa. Lapissa välimatkat ovat pitkät, ja Etelä-Savossa palvelujen järjestämistä hankaloittavat runsaat vesistöt. Alueilla on paljon matkailua ja vapaa-ajan asutusta, jotka kuormittavat päivystys- ja sairaalapalveluita, mutta eivät kasvata valtionrahoitusta. Kannanoton mukaan Lapissa tulee voida ylläpitää kahta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä sekä lisäksi perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä Ivalossa. Lappi ja Etelä-Savo muistuttavat, että eduskunta hyväksyi viime vuonna sairaaloita koskevan lausuman. Lausumassaan eduskunta edellytti, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason. Valtion tulee maksaa erilliskorvaus hyvinvointialueille niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita aiheutuu kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta. Valtion toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, joten valtion tulee varata määrärahat tulevien vuosien talouskehyksiin.

    Sairaalaverkon muutokset vaikuttavat muun muassa alueiden elinvoimaan ja oppilaitosverkostoon. Kannanotto vaatii, että valtion täytyy pitää huolta kokonaisuudesta ja ottaa huomioon myös elinvoimakysymykset. 

    Lapin aluehallitus päätti myös, että hyvinvointialue osallistuu Pohjois-Suomen laajuiseen sairaaloiden ja päivystysten yhteistyöselvitykseen. Pohjois-Suomen YTA:n eli yhteistyöalueen muodostavat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Neljä hyvinvointialuetta hahmottelee pohjoisen omia yhteistyöhön perustuvia työnjakomalleja, jotka voisivat olla vaihtoehtoina valtakunnallisille työnjakouudistuksille.


    Lapin hyvinvointialueen toimintakertomus: hyvinvointialueen perustaminen onnistui

    Lapin aluehallitus hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2023 tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta antaa tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta oman lausuntonsa, minkä jälkeen ne etenevät aluevaltuuston käsittelyyn.

    Sosiaali, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle 27 eri organisaatiolta. Palvelun jatkuvuudessa ei siirtymävaiheessa ollut juurikaan ongelmia. Myös ensimmäiset palkat hyvinvointialue sai maksettua pääosin ajallaan ja oikein. Ostolaskujen maksamisessa ja asiakaslaskutuksessa sen sijaan oli suuria viiveitä ja vaikeuksia.

    Viime vuoden alkuperäinen talousarvio oli 43,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta lopullinen alijäämä oli 90,3 miljoonaa. Muutokset johtuivat pääosin toimintakulujen kasvamisesta, mutta muutoksia tapahtui myös valtionrahoituksessa.

    Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama valtionrahoitus on osoittautunut todellisia kustannuksia merkittävästi pienemmäksi. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2023 on yhteensä 1,35 miljardia euroa. Samanaikaisesti kuntatalouden ylijäämä on yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.
    -Vaikuttaa ilmeiseltä, että hyvinvointialueiden talouden irrottaminen kuntataloudesta ei ole onnistunut. Lisäksi valtio on aliarvioinut lainsäädännön tuomista uusista tehtävistä aiheutuvaa kustannusrasitetta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa katsauksessaan.

    Väestön ikääntyminen lisää sote-palvelujen tarvetta entisestään. Samaan aikaan arvioidaan, että hyvinvointialueelta jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana yli 1200 työntekijää. Hyvinvointialueen täytyy sopeuttaa talouttaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä 47 miljoonaa euroa täytyy toteutua jo tänä vuonna. Sopeuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia sekä organisaatioon että palveluihin.
    -Työvoimapula on rahoituksen riittävyyttäkin vahvempi ajuri toiminnan muutoksiin, Jokela toteaa.

     

    Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Valviran määräyksen, että kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy pitää saada lainmukaiseksi viimeistään maaliskuussa 2025. Tammikuun lopussa yli kolme kuukautta tai yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli yhteensä 213 ihmistä. Eniten liian pitkiä odotusaikoja oli kirurgisissa ja psykiatrisissa palveluissa. Valvira on antanut saman määräyksen Lapin hyvinvointialueen lisäksi 13 muulle hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymälle. 

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on pyytänyt hyvinvointialueelta selvityksiä aiheesta jo aiemmin. Tilanne on monin osin parantunut, mutta ei kuitenkaan kokonaan korjaantunut. Hoitoon pääsemistä ovat hidastaneet muun muassa henkilöstöpula, vaikeudet terveyskeskustasoiseen jatkohoitoon pääsemisessä ja psykiatristen palveluiden tarpeen voimakas kasvu. Hyvinvointialue on pyrkinyt korjaamaan tilannetta esimerkiksi kehittämällä toimintaansa, rekrytoimalla henkilökuntaa ja hankkimalla ostopalveluita.

     
    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    Lapin aluehallitus hyväksyi täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

    Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

    Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

    Aluehallitus käsitteli samalla oikaisuvaatimusta, jossa vaadittiin tarkennuksia lähikunnan määritelmään. Aluehallitus totesi, että vaadittu tarkennus on nyt tehty.

     
    Muita päätöksiä 

    Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 19.2.2024 tekemät päätökset. 

    Hylättiin röntgenhoitajan toimivalinnasta tehty oikaisuvaatimus. 

    Päätettiin irtisanoa Sarastia Oy:n sopimus niin, että se päättyy tämän vuoden lopussa. Hyvinvointialue alkaa tuottaa palkkapalvelut omana toimintanaan vuoden 2025 alusta.

    Hyväksyttiin Neljäntuulen koulun maanvuokrasopimus. Rovaniemen kaupunki vuokraa osan Lapin keskussairaalan tontista uuden sairaalakoulun rakentamista varten.

    Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen avaava tase 1.1.2023. Aluevaltuusto päättää avaavan taseen hyväksymisestä samalla kun hyväksyy tilinpäätöksen. 

    Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-helmikuulta. Hyvinvointialueen kirjanpito helmikuun lopussa osoittaa 7,5 miljoonaa euroa alijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioituna todellinen alijäämä on noin 12,3 miljoonaa euroa.

    Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutokset tämän vuoden talousarvioon. Tekniset muutokset johtuvat Valvonta ja varautuminen -vastuualueen perustamisesta, ja niillä ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

    Hyväksyttiin hyvinvointialueen lokienhallintapolitiikka ja käyttövaltuuspolitiikka. Asiakirjoissa määritetään muun muassa, miten hyvinvointialue valvoo asiakas- ja potilastietojen käsittelyä.

    Päätettiin, että hyvinvointialue käynnistää projektin digitaalisen sote-keskuksen perustamiseksi. Hyvinvointialue kilpailuttaa sähköisen alustan, johon se kokoaa digitaalisia sote-palvelujaan. Jatkossa samalla digitaalisella asiointialustalla voi esimerkiksi tehdä, muuttaa ja perua ajanvarauksia, saada neuvontaa ja palveluohjausta sekä osallistua etävastaanotolle. Digipalvelun kustannusarvio on 3–3,5 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

    Hyväksyttiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen ensimmäinen vaihe ja siihen liittyvät ostosopimukset. Ensimmäisessä vaiheessa Esko Systems Oy toimittaa hyvinvointialueelle sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Järjestelmän kustannukset neljän vuoden ajalta ovat noin 2,5 miljoonaa.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden alentamista. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto on vahvistanut nykyiset palkkiot keväällä 2022. Aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida palkkioiden suuruuksia esimerkiksi tänä keväänä osana muita talouden sopeuttamistoimia.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski yömajan perustamista. Vastauksessa todetaan, että kuntien täytyy huolehtia asuntojen järjestämisestä asukkailleen. Hyvinvointialue taas vastaa tilapäisestä avun tarpeesta. Jos yömajalle nähdään tarvetta, asiasta pitää neuvotella alueen kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

    Hyväksyttiin teknisluonteiset korjaukset saamenkielisten perheohjaajan ja palveluohjaajan virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Aiemmassa päätöksessä kahden tehtävän kelpoisuusvaatimukset olivat sekoittuneet keskenään. 

    Lisätietoja:
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta
    27.3.2024
    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa....

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

  3. Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta
    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen....

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta

    20.3.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta

    20.3.2024

    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen

    Lapin aluehallitus päätti, että hyvinvointialue käynnistää psykiatrian alojen erikoislääkäreiden kilpailutuksen vuoden 2026 loppuun saakka. Hankinnan arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Aluehallitus hyväksyy erikseen tarjouspyyntöasiakirjat ja tekee myöhemmin varsinaisen hankintapäätöksen.

    Hyvinvointialue pyrkii vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja tuottamaan palvelut edullisemmin omalla henkilöstöllä. Psykiatrian alojen erikoislääkäreiden rekrytointi virkatyöhön on kuitenkin haastavaa koko maassa ja erityisesti haja-asutusalueilla.

    Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla

    Kemissä ei ole ollut ikääntyneiden päivätoimintaa, vaan sitä on korvannut päiväsairaalatoiminta. Päiväsairaalatoimintaa ei ole ollut muissa Lapin kunnissa. Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Kemin päiväsairaalatoiminta korvataan esimerkiksi lisäämällä kotihoidon palveluja tai päiväkeskustoimintaa.

    Asiakkaat ovat osallistuneet toimintaan kerran tai kahdesti viikossa. Viime aikoina säännöllisiä asiakkaita on ollut kahdesta kuuteen ikäihmistä per päivä.

    Tällä hetkellä ikääntyneiden päiväkeskustoimintaa on Keminmaassa, ja jatkossa hyvinvointialue järjestää sitä mahdollisesti myös Kemissä. Työntekijät ovat tehneet asiakkaille henkilökohtaiset palvelutarpeen arvioinnit sekä päätökset tarkoituksenmukaisempien palvelujen järjestämisestä.

    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön täydennyspyyntö tämän vuoden lainanottovaltuuksien saamiseksi. Ministeriö toteaa, että Lapin hyvinvointialue on esittänyt alustavassa talouden sopeuttamisohjelmassa monipuolisia toimenpiteitä. Ministeriö pyytää hyvinvointialuetta täydentämään talouden sopeuttamisohjelmaansa tulos- ja rahoituslaskelmien ennusteilla ja niiden perusteilla. Hyvinvointialueen täytyy osoittaa laskelmilla, miten se varmistaa lainanhoitokykynsä pitkällä aikavälillä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa täydennetty talouden sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle 25.4.2024 mennessä.

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Anna-Katariina Feodoroffille eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Samalla esitetään, että aluevaltuusto valitsee Feodoroffin tilalle Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämän Teemu Titolan.

    Hyväksyttiin asiakas- ja asukasosallisuustoimintaan osallistumisesta maksettavat korvaukset ja myöntämisperusteet. Kokemusasiantuntijoille ja kehittäjäasiakkaille maksetaan tilaisuuden keston mukaan jo 30 tai 50 euron palkkio ja lisäksi tarvittaessa 25 euron kertakorvaus itsenäisesti tehtävästä valmistelutyöstä. Muuhun toimintaan osallistuville voidaan korvata matkakulut.

    Nimettiin luottamushenkilöedustajat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimien hankkeiden ohjausryhmään. Varsinaiset jäsenet ovat jatkossa Raija Kerätär ja Auvo Kilpeläinen, ja heidän varajäsenensä ovat Eemeli Kajula ja Anni Ahlakorpi.

    Päätettiin ottaa käyttöön Profile Vehicles Oy:n ambulanssien hankintasopimuksien optiokaudet, jotka kestävät vuoden 2025 syksyyn.  

    Päätettiin käynnistää kilpailutus autoleasing-palveluista vuosille 2024-2026 ja optiokaudelle vuoteen 2028 asti. Lapin hyvinvointialueella on käytössä 173 henkilöautoa. Autoja käyttävät esimerkiksi kotipalvelut, kotisairaalat, sosiaalipäivystäjät, lastensuojeluyksiköt ja logistiikka. Autotarve kasvaa noin 220 autoon muun muassa kotisairaalatoiminnan laajenemisen vuoksi. Hankinnan ennakoitu arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Hyvinvointialue voi hankkia autot aluehallituksen päätöksellä, jos valtiovarainministeriö myöntää lainanottovaltuudet.

    Perustettiin kuusi ravitsemistyöntekijän toimea. Hyvinvointialue siirtyy käyttämään omaa henkilöstöä henkilöstövuokrauksen sijaan hyvinvointialueen omissa valmistuskeittiöissä. Arvioiden mukaan palvelujen järjestäminen omana toimintana säästää kustannuksia noin 80 000 euroa vuodessa.

    Hyväksyttiin vastaus Lapin aluehallintoviraston selvityspyyntöön, joka koski päivystyspalveluista vastaavan virkasuhteisen lääkärin tehtäviä Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksessä. Lapin hyvinvointialueella päivystyspalveluista vastaa yhteispäivystyksen vastuuyksikköjohtaja, joka on samalla Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri. Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystys on ollut vuodesta 2018 ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle, jonka palveluksessa oleva ylilääkäri vastaa päivystyksen järjestelyistä käytännössä.

    Merkittiin tiedoksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston ilmoitus, joka koski Mehiläinen Länsi-Pohjan ulkoistussopimuksen muutosta. Lapin aluevaltuusto päätti joulukuussa 2023, että Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistamissopimukseen tehdään muutoksia, jotta se täyttää hyvinvointialuelain vaatimukset. Kilpailuvirasto on tehnyt oikeudellista harkintaa ja päättänyt, että se ei ryhdy hankintalain mukaisiin toimenpiteisiin sopimusmuutosten suhteen.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski Kela-kyytien omavastuuosuuden maksuja. Vastauksen mukaan hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen, kun asiakkaalle on tehty yksilöllinen kuljetuspalvelupäätös. Asiakas maksaa kuljetuspalveluista kilometrien mukaisen omavastuun, jonka hyvinvointialue perii jälkikäteen laskulla. Lasku lähetetään asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään viisi euroa.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden hyödyntämistä Lapin hyvinvointialueen toiminnassa. Vastauksen mukaan hyvinvointialue ottaa käyttöön kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita, esimerkiksi parantaa uudisrakennusten energiatehokkuutta, tehostaa jätehuoltoa ja kilpailuttaa sähköenergian hankinnan kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi hyvinvointialue tiukentaa vuokrattavien tilojen energiatehokkuusvaatimuksia ja laajentaa jätteiden lajittelua.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski lappilaisten mahdollisuutta saada ateriapalveluja ikänsä tai terveydentilansa vuoksi tulorajoista riippumatta. Vastauksen mukaan tukipalveluna myönnetty ateriapalvelu on tarkoitettu pienituloisille asiakkaille. Palvelun myöntäminen perustuu yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin. Jos perusteet eivät täyty, asiakasta neuvotaan hankkimaan palvelut paikallisista kaupoista tai lounasravintoloista. Hyvinvointialueen keittiöt eivät voi järjestää ateriapalveluja itsemaksaville asiakkaille, sillä se vaatisi palvelujen uudelleen organisoimista ja uudet tilaus- ja laskutusjärjestelmät.

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta
    20.3.2024
    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen....

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta


    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

  4. Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista...

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta

    28.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta

    28.2.2024

    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa.

    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa 

    Aluehallitus päätti, että Kolarissa käynnistetään yhdessä henkilöstön kanssa sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävän toimintamallin kehittäminen ja pilotointi, jonka tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnassa. Pilotti kestää 25.2.2025 saakka, ellei aluehallitus toisin päätä aiemmin. 

    Pilotin aikana kehitetään toimintamallia, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoidon, kotisairaalan, palveluasumisen ja ensihoidon voimavaroja potilaiden tarpeisiin. Tavoitteena on vastata kotipaikkakunnalla tilapäisiin ympärivuorokautisiin hoivan, kotona toteutettavan suonensisäisen lääkehoidon ja saattohoidon tarpeisiin. Varsinaista akuuttihoitoa ja -kuntoutusta tarvitsevat potilaat ohjataan tarvittaessa lähimmille vuodeosastoille. 

    Kolarin vuodeosaston sulkua päätettiin jatkaa pilotin ajan. Samaan aikaan ryhdytään valmistelemaan kotisairaalatoiminnan aloittamista Kolarissa mahdollisimman pian. 

    Kehittämisen tueksi perustetaan Kolarin sote-kehittämisen ohjausryhmä, johon sosiaali- ja terveyspalvelujen linjajohdon lisäksi pyydetään jäsenet Kolarin henkilöstöstä, hallinto- ja tukipalveluista, toimitilapalveluista, Kolarin kunnalta ja Kolarin vanhusneuvostosta. 

    Aluehallitus korostaa, että pilotoinnin aikana huolehditaan alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien sekä henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

    Talouden sopeuttamisohjelman ja palvelustrategian valmistelun aikataulua tarkennettiin 

    Aluehallitus päätti talouden sopeuttamisohjelman ja palvelustrategian valmistelun aikataulusta ja etenemisestä sekä päätti varata yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa 3.4.2024 mennessä lausunto talouden sopeuttamisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmistelua varten. 

    Yksityiskohtaisemmasta talouden tasapainottamisohjelmasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta on tarkoitus päättää aluevaltuustossa 22.4.2024. 

    Aluehallitus nimesi päätöksiä tekevän moniammatillisen asiantuntijaryhmän 

    Päätettiin nimetä päätöksiä tekevä moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä 1.3.2024. Oikeutettiin vammaisten palveluiden vastuualuejohtaja tekemään päätökset mahdollisista henkilövaihdoksista ryhmään. 

    Ryhmään nimettiin:

    • Marjut Eskelinen, vammaisten palvelut, vammaissosiaalityön ja ohjauksen palvelupäällikkö, puheenjohtaja 
    • Eija Halonen, kuntoutuspäällikkö, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, esittelijä 
    • Else Ylianttila, palvelupäällikkö, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, pöytäkirjanpitäjä 
    • Sosiaalihuollon asiantuntija: Eija Lampela, vammaisten palvelut, vastuuyksikön johtaja ja varapuheenjohtaja, varajäsen Maija Tervo, vammaisten palvelut, vastuuyksikön johtaja 
    • Lääketieteen asiantuntija: Minna-Riitta Pekki, vastuualuejohtaja toiminta- ja työkyvyn tuki, varajäsen Marja Koivusalo, ylilääkäri, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö 
    • Psykologian asiantuntija: Juuso Ojaniemi, psykologi, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, varajäsen Jussi Mäki-Tuuri, psykologi, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö.

    Rakennusinvestointien valmistelu ja sitovien sopimusten allekirjoittaminen vuonna 2024 

    Aluehallitus päätti hyväksyä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tilamuutoksia ja perusparannuksia alla olevien projektien osalta valmistellaan siten, että hankkeita koskevat sitovat sopimukset on mahdollista allekirjoittaa vuoden 2024 aikana, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy lainanottovaltuuden muutoksen ehdoksi asetetun talouden tasapainottamisohjelman. 

    • LKS hissin uusiminen: 150 000 € 
    • LPKS hissien uusiminen: 500 000 € 
    • LPKS B-Siiven osastojen alakattojen ja talotekniikan uusiminen: 290 000 € 
    • LPKS viemäri- ja vesijohtoverkoston uusintaa: 180 000 € 
    • LPKS IV-koneiden sekä kanavistojen uusinta leikkaussaleissa vuosina 2024–2025: 300 000 € 
    • LPKS Ajantasapiirustukset ja tietomallinnus: 30 000 €

    Rakennusinvestointeja koskevien hankinta- tai urakkasopimusten allekirjoittaminen on mahdollista vuoden 2024 aikana vasta sitten, kun valtiovarainministeriö on hyväksynyt hyvinvointialueen esityksen talouden tasapainottamisohjelmasta. Sitovia sopimuksia ei ole mahdollista tehdä ennen talouden tasapainottamisohjelman hyväksyntää. Sopimuksia ja hankkeiden toteuttamista on kuitenkin aikataulullisesti välttämätöntä valmistella jo alkuvuoden aikana. 

    Hoitohenkilökunnan täydentävän sijaistyövoiman kilpailuttaminen henkilöstövuokrauksena 

    Lapin hyvinvointialue pyrkii suunnitelmallisesti vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja tuottamaan palvelut oman henkilöstön voimin. Vuokratyövoimaa tai ostopalveluna hankittua osaamista hyödynnetään vain, jos se tehtävä luonteen, keston ja kustannusten näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. 

    Päätettiin kilpailuttaa hoitohenkilökunnan sijaistyövoima puitejärjestelynä, jossa palveluntuottajiksi valitaan useampia palveluntuottajia alue- tai kuntakohtaisesti. Hankinnan ennakoitu arvo koko sopimuskaudelle on 16 miljoonaa euroa. Lapin hyvinvointialue ei sitoudu ennalta arvioituun määriin, vaan hankkii palveluita vain tarpeen mukaan. 

    Muita päätöksiä 

    Aluehallitus päätti hankkia Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen liittyvistä rakentamisinvestoinneista alaprojektin teho- ja valvontayksikkö laskutyöurakkana puitesopimusurakoitsija Rakennusliike RPJ Oy:tä. Lisäksi aluehallitus oikeutti teknisen johtajan allekirjoittamaan edellä mainitut hankintaa koskevat urakkasopimukset. 

    Aluehallitus myönsi eron nuorisovaltuustosta Pelkosenniemen edustaja Henna Vuotarille sekä Muonion edustaja Netta Hauskaselle. Samalla vahvistettiin uudet jäsenet Pelkosenniemeltä Sonja Niemi ja Muoniosta Rosa Wigley. 

    Aluehallitus päätti käynnistää siivouspalvelujen kilpailutuksen kohteittain niiltä osin kuin sopimuskausi päättyy 31.12.2024 mennessä. Nykyisiä palvelusopimuksia jatketaan tarvittaessa kilpailutuksen valmistumiseen asti. Tavoitteena on, että uudet sopimukset astuvat voimaan kuluvan vuoden aikana. 

    Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun toimintaohjeen ja päätti, että mahdollisista toimintaohjeen muutoksista päättää sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja. Ohje korostaa asiakkaan kotona asumisen ja saatavan tuen merkitystä sairauden hoidossa ja toimintamallilla pyritään tukemaan yksiköiden toimintaa. 

    Aluehallitus hyväksyi työohjeen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisesta ja valtuutti toiminta- ja työkyvyn tuen johtajan päättämään ohjeen mahdollisista muutoksista.  Lapin hyvinvointialueen lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen perusteet terapiapalveluissa -ohje on laadittu terveydenhuollon ammattilaisten tueksi aikuisväestön kuntoutusta järjestettäessä (18 vuotta täyttäneet). Lasten ja nuorten kuntoutukseen ohjaamisesta tullaan laatimaan oma ohjeensa. Ohjeella pyritään yhtenäistämään alueen kuntoutuskäytäntöjä ja varmistamaan kansalaisten yhdenvertainen asema terapiapäätöksiä tehtäessä. Kuntoutuksen jaksottamisella pyritään myös varmistamaan kuntoutukseen pääsy hoitotakuun puitteissa. 

    Aluehallitus päätti saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi osoitetulla valtionavustuksella perustettavista uusista viroista ja toimista. Aluehallitus päätti perustaa yhden pohjoissaamenkielisen perheohjaajan viran ja yhden pohjoissaamenkielisen palveluohjaajan viran, jotka ovat koko saamelaisalueen yhteisiä. Lisäksi aluehallitus päätti perustaa kaksi pohjoissaamenkielisen kylätyöntekijän tointa Vuotson ja Karesuvannon alueille.  

    Aluehallitus päätti perustaa 1.3.2024 alkaen sosiaaliohjaajan yhden viran perheiden ja työikäisten palveluiden itäiselle ja pohjoiselle palvelualueelle. Viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeus harjoittaa sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Uudella sosiaaliohjaajan viralla saadaan vähennettyä lastensuojelun jälkihuollon ostopalvelukustannuksia perheiden ja työikäisten palvelujen itäisellä ja pohjoisella palvelualueella. Sosiaalijohtaja on puoltanut viran perustamista, koska kyseessä on toiminnan siirtäminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. 

    Päätettiin perustaa Etelärinteen lapsi- ja nuorisokotiin Rovaniemelle laitoshuoltajan toimi. Siivouspalvelut on ostettu aiemmin ulkopuolelta ja siirtämällä palvelu omaksi toiminnaksi vähennetään kustannuksia sekä vahvistetaan henkilöstön pysyvyyttä lastensuojeluyksikössä. 

    Perustettiin lähihoitajan toimi mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kieppiin Sodankylään. Toimen perustaminen vähentää ostopalvelujen tarvetta sekä takaa hoitajamitoituksen täyttymisen. 

    Perustettiin kaksi fysioterapeutin toimea suoravastaanottoja varten. Lisäämällä fysioterapeuttien suoravastaanottoja Lapin hyvinvointialue pystyy vastaamaan Lapin väestömäärään ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuuteen. Tavoitteena on, että jokaisessa Lapin terveyskeskuksessa olisi mahdollisuus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle. Toiminta vapauttaa lääkäriaikoja muiden asiakasryhmien käyttöön ja parantaa hoitoon pääsyä. 

    Perustettiin ravitsemusterapeutin toimi, jotta ravitsemusterapiatyötä voidaan kehittää omana toimintana ja tätä kautta vähentää ostopalveluina tehtävää ravitsemusterapiaa.  

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi talousraportin ajalta 1.1.-31.1.2024. Lapin hyvinvointialueen kirjanpito tammikuun lopussa osoittaa 11,4 miljoonaa euroa ylijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioitu alijäämä puuttuvat erät huomioiden olisi noin 3,4 miljoonaa euroa. 

    Aluehallitus hyväksyi käyttösuunnitelman vuodelle 2024. Käyttösuunnitelmaan on lisätty käyttötalousosan euromäärät vastuualuetasolla sekä lisätty teksti talousarvion sitovuustasosta. 

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan huomiot aluehallituksen antamiin lausuntoihin toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomukset vuodelta 2022 antavat aihetta.

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    Lapin hyvinvointialueen päätöksenteon esitylistat ja pöytäkirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta
    28.2.2024
    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista...

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa.

  5. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi