Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt
Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston...

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt

21.4.2023

Luuvâ lase

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt

Kuvassa on nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo.

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo.

21.4.2023

Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi Markus Luiro Ylitorniolta.

Nuorisovaltuusto kokoontuu viisi kertaa vuonna 2023, seuraavan kerran toukokuussa  Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta. 

Kokouksessa aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo toivotti nuorisovaltuuston jäsenet tervetulleiksi mukaan hyvinvointialueen toimintaan ja kertoi, miten nuorisovaltuusto pääsee mukaan vaikuttamaan hyvinvointialueen päätöksentekoon. Perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi esitteli nuorisovaltuustolle hyvinvointialueen palveluiden ajankohtaisia asioita sekä hyvinvointialuetta.

Nuorisovaltuusto käsitteli toimintasääntöään ja päätti lähettää sen aluehallitukseen hyväksyttäväksi. Lisäksi nuorisovaltuusto nimesi jäsenet työvaliokuntaan, joka valmistelee kokoukseen tulevia asioita, toiminta- ja viestintäsuunnitelmat sekä kiireellisellä aikataululla tulevia lausuntoja. Kokouksessa nimettiin edustajat LappiNYT 2.0 hankkeen ohjausryhmään ja käsiteltiin viestintäasioita. 

Hyvinvointialueen nuorisovaltuuston rooli ja merkitys nuorten vaikuttamisen kanavana on tärkeä. 

-Odotan aktiivista ja nuorten asioiden edistämisestä innostunutta nuorisovaltuustoa. Toivon toiminnan olevan avointa ja läpinäkyvää, jotta alueen nuorten ääni kuullaan ja ajatuksia arvostetaan. Tavoitteeni on, että teemme yhteistyötä muiden nuorten kanssa, kannustamme nuoria osallistumaan ja tiedotamme aktiivisesti, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen toteaa.

Kuvassa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtaja Markus Luiro Ylitorniolta.
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtaja Markus Luiro Ylitorniolta.

 

Lapissa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin on nimetty jäsenet Lapin kuntien sekä Saamelaiskäräjien vastaavista vaikuttamistoimielimistä. Katso vaikuttamistoimielimien jäsenistöt.

Nuorisovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla.
 

Lisätietoa:

Osallisuusasiantuntija Heljä Rahikkala, helja.rahikkala@lapha.fi, 040 670 4054

Kuvassa on nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo. Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt
21.4.2023
Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston...
Kuvassa on nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo.

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt


Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi Markus Luiro Ylitorniolta.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelu etenee
    Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan...

    Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelu etenee

    14.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelu etenee

    14.2.2024

    Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Yksi hyvinvointialuestrategian toteuttamisohjelmista keskittyy osallisuuteen. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan torstaina 8.2.2024 käsiteltävänä ollut osallisuusohjelma on Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen.

    Osallisuusohjelma ohjaa Lapin hyvinvointialueen osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa.  

    – Asukkailla ja asiakkailla tulee hyvinvointialuelain mukaan olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapin hyvinvointialueella pidämme tärkeänä myös, että kumppanit ja hyvinvointialueen henkilöstö tulevat kuulluiksi, hyvinvointialueen osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan puheenjohtaja Riitta Liinamaa toteaa. 

    Osallisuusohjelmatyö on käynnistynyt viime vuonna osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan päätöksestä nykytilakartoituksella. Kartoitus on sisältänyt kyselyt asukkaille, kumppaneille ja esihenkilöille. Myös henkilöstöltä ja päättäjiltä on kerätty tietoa osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Osallisuustiimi on jalkautunut asukkaiden pariin alueen tapahtumiin ja asukastilaisuuksiin. 

    – Nuorten näkemyksiä kerättiin Hyvinvointia!-pelin avulla ja ikäihmisiä kuultiin asukaspaneelissa. Näistä molemmista on valmistuneet julkilausumat, joita hyödynnetään ohjelmatyössä. Myös hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet pääsevät kertomaan omat näkemyksensä osallisuusohjelmaan, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija Heljä Rahikkala kertoo. 

    Lapin hyvinvointialueella käytössä olevat osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat on nyt koottu Lapha.fi-sivustolle. Hyvinvointialueen työntekijöille on suunnitteilla osallisuuden menetelmien työkalupakki, joka valmistuu myöhemmin. 

    – Haluamme kiittää jo tässä vaiheessa kaikkia työhön panostaan antaneita. Olemme saaneet tärkeitä huomioita, kommentteja ja ideoita, joiden avulla pystyimme muodostamaan yhteisen näkemyksen osallisuusohjelman pohjaksi, kehitysjohtaja Mikko Häikiö kiittää. 

    Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta käsitteli torstaina 8.2.2024 hyvinvointialueen osallisuusohjelman tavoitteita ja painopisteitä. Osallisuusohjelman on tarkoitus valmistua kevään 2024 aikana.

    Lisätietoja:  

    osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija Heljä Rahikkala, 040 670 4054, helja.rahikkala@lapha.fi 

    osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan puheenjohtaja Riitta Liinamaa, 040 590 5760, riitta.liinamaa@lapha.fi 

    Osallisuus hyvinvointialueella: Lapha.fi

    Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelu etenee
    14.2.2024
    Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan...

    Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelu etenee


    Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Yksi hyvinvointialuestrategian toteuttamisohjelmista keskittyy osallisuuteen. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan torstaina 8.2.2024 käsiteltävänä ollut osallisuusohjelma on Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen.

  2. Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    13.2.2024

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
    Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

    6. Hankinnat ja sopimukset

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

    Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

    Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

    Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

    Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

    Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

    Lisätietoja

    • aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    • hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    • sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
    • terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    • pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
    • hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
    • kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
    • henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

    Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    13.2.2024
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan


    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

  3. Lapin hyvinvointialue hyödyntää ikäihmisten asukaspaneelia asioiden valmistelussa
    Aluehallitus antoi ikäihmisten asukaspaneelille tehtäväksi arvioida hyvinvointialueen digitaalisten...

    Lapin hyvinvointialue hyödyntää ikäihmisten asukaspaneelia asioiden valmistelussa

    7.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialue hyödyntää ikäihmisten asukaspaneelia asioiden valmistelussa

    7.2.2024

    Aluehallitus antoi ikäihmisten asukaspaneelille tehtäväksi arvioida hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen toimintamallia. Ikääntyvien asukkaiden näkökulma on tärkeä huomioida digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Asukaspaneeli kokoontuu keskustelemaan aiheesta ja tuottaa puntaroidun kansalaismielipiteen päätöksenteon tueksi.

    Syksyllä 2023 Lapin hyvinvointialueen 65-vuotta täyttäneistä asukkaista satunnaisotannalla valittu asukaspaneeli sai tehtäväkseen laatia suosituksen ikääntyneen hyvästä ja turvallisesta arjesta. Aluehallitus merkitsi paneelin suosituksen tiedoksi ja päätti, että se huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen toiminnassa ja valmistelussa.

    Lapin hyvinvointialue hyödyntää ikäihmisten asukaspaneelia asioiden valmistelussa
    7.2.2024
    Aluehallitus antoi ikäihmisten asukaspaneelille tehtäväksi arvioida hyvinvointialueen digitaalisten...

    Lapin hyvinvointialue hyödyntää ikäihmisten asukaspaneelia asioiden valmistelussa


    Aluehallitus antoi ikäihmisten asukaspaneelille tehtäväksi arvioida hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen toimintamallia. Ikääntyvien asukkaiden näkökulma on tärkeä huomioida digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Asukaspaneeli kokoontuu keskustelemaan aiheesta ja tuottaa puntaroidun kansalaismielipiteen päätöksenteon tueksi. Syksyllä 2023 Lapin hyvinvointialueen 65-vuotta täyttäneistä asukkaista satunnaisotannalla valittu asukaspaneeli sai tehtäväkseen laatia suosituksen ikääntyneen...

  4. Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt
    Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston...

    Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt

    21.4.2023

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt

    Kuvassa on nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo.

    Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo.

    21.4.2023

    Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi Markus Luiro Ylitorniolta.

    Nuorisovaltuusto kokoontuu viisi kertaa vuonna 2023, seuraavan kerran toukokuussa  Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta. 

    Kokouksessa aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo toivotti nuorisovaltuuston jäsenet tervetulleiksi mukaan hyvinvointialueen toimintaan ja kertoi, miten nuorisovaltuusto pääsee mukaan vaikuttamaan hyvinvointialueen päätöksentekoon. Perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi esitteli nuorisovaltuustolle hyvinvointialueen palveluiden ajankohtaisia asioita sekä hyvinvointialuetta.

    Nuorisovaltuusto käsitteli toimintasääntöään ja päätti lähettää sen aluehallitukseen hyväksyttäväksi. Lisäksi nuorisovaltuusto nimesi jäsenet työvaliokuntaan, joka valmistelee kokoukseen tulevia asioita, toiminta- ja viestintäsuunnitelmat sekä kiireellisellä aikataululla tulevia lausuntoja. Kokouksessa nimettiin edustajat LappiNYT 2.0 hankkeen ohjausryhmään ja käsiteltiin viestintäasioita. 

    Hyvinvointialueen nuorisovaltuuston rooli ja merkitys nuorten vaikuttamisen kanavana on tärkeä. 

    -Odotan aktiivista ja nuorten asioiden edistämisestä innostunutta nuorisovaltuustoa. Toivon toiminnan olevan avointa ja läpinäkyvää, jotta alueen nuorten ääni kuullaan ja ajatuksia arvostetaan. Tavoitteeni on, että teemme yhteistyötä muiden nuorten kanssa, kannustamme nuoria osallistumaan ja tiedotamme aktiivisesti, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen toteaa.

    Kuvassa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtaja Markus Luiro Ylitorniolta.
    Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtaja Markus Luiro Ylitorniolta.

     

    Lapissa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin on nimetty jäsenet Lapin kuntien sekä Saamelaiskäräjien vastaavista vaikuttamistoimielimistä. Katso vaikuttamistoimielimien jäsenistöt.

    Nuorisovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla.
     

    Lisätietoa:

    Osallisuusasiantuntija Heljä Rahikkala, helja.rahikkala@lapha.fi, 040 670 4054

    Kuvassa on nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo. Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt
    21.4.2023
    Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston...
    Kuvassa on nuorisovaltuuston jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan. Mukana kuvassa myös perheiden ja työikäisten palvelujen johtaja Johanna Korteniemi ja aluehallituksen edustaja Ilkka-Petri Välitalo.

    Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta on käynnistynyt


    Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 12.4.2023. Nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Jere Ollonen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi Markus Luiro Ylitorniolta.

  5. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan 2.3.2023 kokoustiedote
    Lautakunta hyväksyi osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpidesuunnitelman vuodelle 2023.

    Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan 2.3.2023 kokoustiedote

    7.3.2023

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan 2.3.2023 kokoustiedote

    7.3.2023

    Lautakunta hyväksyi osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpidesuunnitelman vuodelle 2023.

    Hyvinvointialueen 2023–2025 valtuustokauden osallisuusohjelma valmistuu vuoden 2023 aikana. Vuodelle 2023 on valmisteltu osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpidesuunnitelma, joka ohjaa vuoden 2023 osallisuusvalmistelua sekä hyvinvointialueen osallisuustyötä. 

    Toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2023 on asetettu kolme tavoitetta:

    1. Osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet on luotu;
    2. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen strategian toteuttamisohjelmien valmistelussa on toteutunut sekä
    3. Osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen edistämistyötä on kohdennettu hyvinvointialuestrategian painopisteisiin ja vuoden 2023 kärkitoimenpiteisiin.

    Tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpidesuunnitelmaan on määritetty keskeiset toimenpiteet, valmistelevat vastuutahot sekä mittarit.

    Osallisuus ja asiakkuuslautakunta vastaa hyvinvointialueen osallisuusohjelman laatimisesta

    Strategian toteuttamisohjelmien valmistelu on käynnistynyt Lapin hyvinvointialueella. Osallisuusohjelma on yksi Lapin hyvinvointialueen strategian viidestä toteuttamisohjelmasta. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta vastaa sen valmistelusta. Osallisuusohjelmassa kuvataan Lapin hyvinvointialueen osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen kokonaisuus. 

    Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet käynnistävät toimintansa

    Lapin hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet ovat nuorivaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Vaikuttamistoimielimet ovat yksi tapa kuulla asukkaita. Ne edistävät demokratiaa ja myös niiden asukkaiden kuulemista, jotka kokevat tulevansa heikosti kuulluksi.

    Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet ovat uusi toimintatapa. Ne tuovat esille kyseisen asukasryhmän näkökulmaa ja tarpeita. Vaikuttamistoimielimet osallistuvat hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Vaikuttamistoimielinten järjestäytymiskokoukset ovat: vanhusneuvosto 21.3., vammaisneuvosto 29.3. ja nuorisovaltuusto 12.4.

    Sodankylän edustajien osallistamisuutiset

    Lautakunnan kokouksissa on tapana kuulla paikallisia asiantuntijoita. Sodankylän viestinnän asiantuntija Liisa Kuittinen kertoi lautakunnalle mm. osallistuvasta budjetoinnista, kuntalaisten osallistumisoppaasta sekä muista kuntalaisten osallistumista mahdollista tavoista Sodankylässä. Hyvinvointikoordinaattori Inga Mukku esitteli, miten osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen on huomioitu kunnan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden suunnittelussa ja minkälaisia osallisuutta edistäviä keinoja kunnan Hytetu-suunnitelma sisältää.
     

    Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan 2.3.2023 kokoustiedote
    7.3.2023
    Lautakunta hyväksyi osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpidesuunnitelman vuodelle 2023.

    Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan 2.3.2023 kokoustiedote


    Lautakunta hyväksyi osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpidesuunnitelman vuodelle 2023.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi