Saamen kielen lautakunnan asettaminen
Sámegiela lávdegotti ásaheapmi. Sämikielâ lävdikode asâttem. Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš.

Saamen kielen lautakunnan asettaminen

9.10.2023

Luuvâ lase

Takaisin edelliselle sivulle

Saamen kielen lautakunnan asettaminen

Kaksi saamelaista takaa kuvattuna kaamosaikaan.

Kuva: Lapin materiaalipankki, Eeva Mäkinen

9.10.2023

Sámegiela lávdegotti ásaheapmi. Sämikielâ lävdikode asâttem. Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš.

Saameksi alapuolella
Sámegillii vuolábealde
Sämikielân vyelni
sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn
***********************

Saamen kielen lautakunnan asettaminen

Asetettiin saamen kielen lautakunta, jonka jäseniksi valittiin Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Puheenjohtajaksi valittiin Laura Niittyvuopio-Valle ja varapuheenjohtajaksi Anni Ahlakorpi. Aluevaltuusto nimesi lautakunnan jäsenet ja puheenjohtajat jo helmikuussa 2023, mutta Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut aluevaltuuston aiemman päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan aiemmassa päätöksessä ei toteutunut hyvinvointialuelain kohta, jonka mukaan lautakuntaan tulee valita saamenkielisiä henkilöitä. 

Sámegiela lávdegotti ásaheapmi

Ásahuvvui sámegiela lávdegoddi, masa lahttun válljejuvvojedje Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Ságadoallin válljejuvvui Laura Niittyvuopio-Valle ja várreságadoallin Anni Ahlakorpi. Guovllustivra nammadii lávdegotti lahtuid ja ságadolliid jo guovvamánus 2023, muhto Davvi-Suoma hálddahusriekti lea gomihan guovllustivrra ovddit mearrádusa. Hálddahusrievtti mielde ovddit mearrádusas ii ollašuvvan lága buresveadjinguovllus čuokkis, man mielde lávdegoddái galgá válljet sámegielat olbmuid. 

Sämikielâ lävdikode asâttem

Asâttui sämikielâ lävdikodde, moos jesânin väljejuvvojii Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Saavâjođetteijen väljejui Laura Niittyvuopio-Valle já värisaavâjođetteijen Anni Ahlakorpi. Kuávlustivrâ nomâttij lävdikode jesânijd já saavâjođetteijeid jo kuovâmáánust 2023, mut Tave-Suomâ haldâttâhriehti lii komettâm kuávlustiivrâ oovdeb miärádâs. Haldâttâhrievti mield oovdeb miärádâsâst ij olášum laavâ pyereestvaijeemkuávlust cekki, mon mield lävdikoodán kalga valjiđ sämikielâlijd ulmuid. 

Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš

Piʹjješ sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd, koon vuäzzliʹžžen vaʹlljeeš Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljeeš Laura Niittyvuopio-Valle da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen Anni Ahlakorpi. Vuʹvddvälddõs nõõmti luʹvddkååʹdd vuäzzlaid da saaǥǥjååʹđteejid juʹn täʹlvvmannust 2023, leâša Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiǥâs lij jaukkääm vuʹvddvälddõõzz ääiʹjab tuʹmmstõõǥǥ. Vaaldšemvuõiggâz mieʹldd ääiʹjab tuʹmmstõõǥǥâst ij teâuddjam pueʹrrvââjjamvuʹvddlääʹjj vueʹss, koon mieʹldd luʹvddkådda âlgg vaʹlljeed sääʹmǩiõllsaž oummuid. 
 

Kaksi saamelaista takaa kuvattuna kaamosaikaan. Saamen kielen lautakunnan asettaminen
9.10.2023
Sámegiela lávdegotti ásaheapmi. Sämikielâ lävdikode asâttem. Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš.
Kaksi saamelaista takaa kuvattuna kaamosaikaan.

Saamen kielen lautakunnan asettaminen


Sámegiela lávdegotti ásaheapmi. Sämikielâ lävdikode asâttem. Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024
    Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024 ...

    Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024

    12.4.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024

    koristeellinen

    12.4.2024

    Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024 Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 22.4.2024

    Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024

    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään 22.4.2024 klo 10 alkaen. 
    Kokouspaikka on Lapin yliopisto, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi.

    Kokouksen esityslista tulee nähtäville hyvinvointialueen verkkosivuille viimeistään neljä päivää ennen kokousta: Esityslistat ja pöytäkirjat 
    Kokous striimataan, striimauslinkki ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa aluevaltuuston sivuilla.  

    Rovaniemellä 12.4.2024
    Johanna Ojala-Niemelä, aluevaltuuston puheenjohtaja 

    ****************** 
    Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024

    Lappi buresveadjinguovllu guovllustivrra čoahkkin dollojuvvo 22.4.2024 dii 10 rájes.
    Čoahkkinbáiki lea Lappi universitehta, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Roavenjárga.
    Čoahkkima áššelistu boahtá oaidninláhkái buresveadjinguovllu neahttasiidduide maŋimustá njeallje beaivvi ovdal čoahkkima: Áššelisttut 
     
    Čoahkkin streamejuvvo, streamenliŋka almmustahttojuvvo ovdal čoahkkima siiddus Guovllustivra

    Roavvenjárggas 12.4.2024 
    Johanna Ojala-Niemelä, guovlostivrra ságadoalli 

    ******************

    Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024

    Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ čuákkim tuálloo 22.4.2024 tme 10 rääjist. 
    Čuákkimsaje lii Lappi ollâopâttâh, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruávinjargâ. 

    Čuákkim äššilisto puátá uáinimnáál pyereestvaijeemkuávlu nettisijđoid majemustáá nelji peeivi ovdil čuákkim: Äššilistoh

    Čuákkim puáhtá čuávvuđ Stream-vuolgâttâs peht, Stream-liŋkkâalmostittoo ovdil čuákkim siijđost Kuávlustivrâ. 

    Ruávinjaargâst 12.4.2024
    Johanna Ojala-Niemelä, kuávlustiivrâ saavâjođetteijee

    ****************** 
    Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 22.4.2024

    Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddvälddõõzz såbbar ââʹnet 22.4.2024 č. 10 ääʹljeeʹl. 
    Sååbbarpäiʹǩǩ lij Lappi universiteʹtt, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruäʹvnjargg.

    Såbbar äʹššlistt puätt vueiʹnnemnalla pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid mââimõõzzâst nellj peeiʹv ouddâl såbbar: Äʹššliist  
     
    Såbbar striiʹmjet, striiʹmjemliŋkk iʹlmmtet ouddâl såbbar seeidast Vuʹvddvälddõs.

    Ruäʹvnjaarǥâst 12.4.2024
    Johanna Ojala-Niemelä, vuʹvddvälddõõzz saaǥǥjååʹđteei

    koristeellinen Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024
    12.4.2024
    Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024 ...
    koristeellinen

    Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024


    Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024 Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 22.4.2024

  2. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

  3. Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    13.2.2024

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
    Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

    6. Hankinnat ja sopimukset

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

    Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

    Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

    Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

    Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

    Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

    Lisätietoja

    • aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    • hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    • sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
    • terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    • pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
    • hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
    • kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
    • henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

    Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    13.2.2024
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan


    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

  4. Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin
    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy...

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

    22.12.2023

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

    22.12.2023

    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.

    Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Hyvinvointialue ei ota näitä varten velkaa vaan tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset, jotka rinnastetaan investointeihin. Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

    Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

    Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 


    Taustaa lainanottovaltuudesta


    Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esityksestä pitkäaikaisen lainan määrästä, jonka hyvinvointialue voi vuosittain ottaa. Lainaa voi ottaa investointisuunnitelmassa olevien investointien rahoittamiseen. Lainanottovaltuuden muuttamista koskeva arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. 

    Lainanottovaltuuksiin liittyy ehtoja, jotka koskevat investointien välttämättömyyden varmistamista sekä talouden tasapainottamisohjelman laadintaa tai päivittämistä. Ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että pitkäaikaisella lainalla rahoitettavat ja toteutettavat investoinnit ovat laissa tarkoitetulla tavalla välttämättömiä ja että hyvinvointialueen lainanhoitokyky 
    ei vaarannu. Hyvinvointialue vastaa itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.

     

    Lisätietoja:

    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin
    22.12.2023
    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy...

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin


    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.

  5. Aluevaltuuston päätöksiä 18.12.2023 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin. Sosiaali- ja...

    Aluevaltuuston päätöksiä 18.12.2023 pidetystä kokouksesta

    18.12.2023

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluevaltuuston päätöksiä 18.12.2023 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    18.12.2023

    Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin kymmenen prosentin korotus.

    Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin

    Lapin aluevaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion sekä lähivuosien taloussuunnitelman.

    Kevääksi hyvinvointialue valmistelee talouden sopeuttamisohjelman, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo ensi vuonna sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan aluevaltuuston päätöksentekoon huhtikuussa. Aluevaltuusto äänesti, voiko määrällisestä tavoitteesta, eli 47 miljoonasta, jo päättää, vaikka kaikki keinot eivät ole vielä tiedossa. Voimaan jäi aluehallituksen alkuperäinen esitys, että talousarvio sisältää leikkauksia 47 miljoonan edestä.  

    Aluevaltuusto päätti lisäksi yksimielisesti, että säästötoimet eivät saa vaarantaa pelastuslaitoksen operatiivista toimintaa ja että osavuosikatsaukset tuodaan jatkossa tiedoksi myös aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, että valtuustoryhmien ryhmäraha pienennetään 3250 euroon per aluevaltuutettu. Aiemmin tuen määrä on ollut 5000 euroa per aluevaltuutettu.

    Hyvinvointialueen tavoite on investoida ensi vuonna rakennushankkeisiin 18 miljoonaa, laite- ja kalustohankintoihin 16 miljoonaa ja ICT-järjestelmiin 14 miljoonaa. Suurimmat investoinnit ovat Lapin keskussairaalan laajennuksen ensimmäisen vaiheen lopputyöt, muiden sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden tilamuutokset ja perusparannukset, vuokramallilla toteutettava Rovaniemen pelastusasema, asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistäminen sekä pelastuslaitoksen erilaiset ajoneuvohankinnat.

    Työvoimapula on Lapin hyvinvointialueelle rahoituksen riittävyyttäkin suurempi ongelma. Ensi vuoden talousarvioon ei sisälly tässä vaiheessa sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Hyvinvointialue ei siis hae säästöjä vakituista henkilöstöä vähentämällä, vaan jossain määrin jopa vakituista henkilökuntaa lisäämällä ja vuokratyövoiman käyttöä vähentämällä. Talouden sopeuttamisohjelman palvelurakennemuutokset ja työn organisointiin liittyvät muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa henkilöstön työsuhteisiin ja tehtävänkuviin.

    Tämän vuoden alijäämäennuste on noin 86 miljoonaa. Alijäämä johtuu sekä toimintakulujen lisääntymisestä että valtion rahoituksen riittämättömyydestä. Valtion rahoitus on riittämätön myös ensi vuonna. Tämänhetkisten tietojen mukaan ensi vuoden rahoitus pienenee lisää noin 16 miljoonalla aiemmin luvatusta noin 932 miljoonasta noin 916 miljoonaan.  

    Hyvinvointialueen toimialat ovat karsineet ensi vuoden budjettia jo 25 miljoonaa euroa. Sosiaalipalvelut muun muassa poistaa päällekkäisiä toimintoja omais- ja perhehoidossa ja henkilökohtaisen avun palveluissa, vähentää ostopalveluja, hyödyntää oppisopimuskoulutusta, siirtää avustavaa työtä hoitajilta ja lähihoitajilta hoiva-avustajille sekä karsii kotiin myönnettäviä tukipalveluja. 

    Terveyspalvelut panostaa tiukasta taloustilanteesta huolimatta ennaltaehkäisyyn, erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä hoitotakuun toteutumiseen. Toisaalta terveyspalvelut karsii hoitotarvikkeiden kustannuksia ja siirtää useita kalliita ostopalveluja omaksi toiminnaksi. Ensihoidon parempi työvuorosuunnittelu taas vähentää maksettavien lisien määrää.

    Hyvinvointialue pyrkii myös vähentämään sairaspoissaoloja, jättää täyttämättä useita hallinnon ja laitoshuollon tehtäviä ja karsii kuluja tietohallinnon ostopalveluista.  

     

    Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia

    Lapin aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028. Investointisuunnitelma on vuodelle 2025 noin 95 miljoonaa euroa ja koko suunnitelmakaudelle 2025-2028 noin 244 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät myös investointeja vastaavat sopimukset kuten pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja leasingit. 

    Vuoden 2025 merkittävimmät investoinnit ovat muutostyöt hyvinvointialueen omistamiin tiloihin (Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala ja Kolpene), Lapin keskussairaalan laajennushankkeen jälkityöt, erilaiset it-järjestelmien yhtenäistämiseen liittyvät hankinnat, ikääntyneiden palveluasunnot Torniossa, ikääntyneiden palvelutalo Kolarissa ja asumisyksikkö Keminmaassa sekä pelastuslaitoksen ja ensihoidon tilat Ivalossa. 

    Muita vuoden 2025 investointeja ovat esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikkö Rovaniemellä, Luppokoti Enontekiöllä sekä pelastusaseman kalustosuoja Sodankylässä. Kouluterveyden ja opiskelijahuollon tiloja vuokrataan uusista koulutiloista Sevettijärvellä ja Kittilän lukiolla sekä Rovaniemen Vaaranlammella ja Napapiirillä. Pelastuslaitoksen ja ensihoidon kalustoa sekä terveyspalvelujen lääkintälaitteita hyvinvointialue uusii pikkuhiljaa vuosittain sitä mukaa, kun on tarvetta.  

    Investoinnit on mahdollista toteuttaa vain, jos valtio myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet. Investointien toteuttamisesta tehdään erikseen päätökset, joissa huomioidaan kevääksi valmistuva palvelujen järjestämisohjelma sekä palveluverkkopäätökset ja muut selvitykset.  

     

    Aluevaltuusto äänesti: sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin kymmenen prosentin korotus  

    Lapin aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut vuodelle 2024. Asiakasmaksut nousevat lain salliman enimmäismäärän eli 10 prosenttia.

    Aluevaltuusto äänesti korotuksista kaksi kertaa. Ensimmäisellä äänestyskierroksella vaihtoehdot olivat, että tasasuuruisia maksuja korotettaisiin 10 prosentin sijaan vain viidellä prosentilla, tai että korotuksia ei tehtäisi lainkaan vaan maksut olisivat ensi vuonna samat kuin tänä vuonna. Maksujen korottaminen viidellä prosentilla voitti.

    Toisessa äänestyksessä vastakkain olivat aluehallituksen alkuperäinen esitys, eli maksujen korottaminen 10 prosentilla, sekä tasasuuruisten maksujen korottaminen vain viidellä prosentilla. Päätökseksi tuli, että maksuja korotetaan 10 prosentilla.

    Esimerkiksi terveysasemien käyntimaksu nousee 23 euroon. Maksu peritään enintään kolme kertaa vuodessa. Käyttämättä jätetyn palvelun maksu nousee 56,7 euroon, poliklinikkakäynnin maksu 46 euroon ja terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuaikainen päivystyskäynti 31,6 euroon. Hammaslääkärikäynti maksaa jatkossa 14,6 euroa ja suuhygienistillä käyminen 11,3 euroa.

    Omaishoidon tuen lakisääteisestä vapaasta perittävä maksu on jatkossa 12,8 euroa. Samalla maksukatto eli tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen enimmäismäärä nousee 762 euroon vuodessa. 

    Lain mukaan tietyt palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. 

    Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut ovat nähtävissä kokouksen esityslistan/pöytäkirjan liitteenä: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

     

    Muutoksia aluevaltuuston varapuheenjohtajiin sekä aluehallituksen jäseniin ja varapuheenjohtajiin

    Johanna Ojala-Niemelä jatkaa Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana ja Tapani Melaluoto aluehallituksen puheenjohtajana. Aluevaltuuston aloittaessa puheenjohtaja- ja jäsenvalinnat tehtiin vain valtuustokauden puoliväliin asti. Nyt Lapin aluevaltuuston tekemät henkilövalinnat ovat voimassa aluevaltuuston toimikauden loppuun saakka. Seuraavat aluevaalit ovat vuoden 2025 kevättalvella.  

    Aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja on jatkossa Petteri Salmijärvi, toinen varapuheenjohtaja Jonna Parviainen, kolmas varapuheenjohtaja Matti Henttunen ja neljäs varapuheenjohtaja Heikki Autto.

    Aluehallituksen puheenjohtajan tehtävä on jatkossakin päätoiminen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Antti Kaarlela ja toisena varapuheenjohtajana Outi Rämö.  

    Aluehallituksen jäsenet ovat loppukauden ajan
    Tapani Melaluoto (pj.), Kesk., varajäsen Jussi Vaara, Kesk.
    Outi Keinänen, Kesk., varajäsen Tanja Joona, Kesk.
    Raija Kerätär, Kesk., varajäsen Laura Lakso, Kesk.
    Tommi Lepojärvi, Kesk., varajäsen Ismo Urpilainen, Kesk.
    Mari Palolahti, Kesk., varajäsen Eeva Maria Maijala, Kesk.
    Timo Peisa, Kesk., varajäsen Antti Haukipuro, Kesk.
    Antti Kaarlela (1. varapj.), Kok., varajäsen Auvo Kilpeläinen, Kok.
    Ilkka-Petri Välitalo, Kok., varajäsen Jari Huotari, Kok.
    Piia Kilpeläinen-Tuoma, Vas., varajäsen Anni Ahlakorpi, Vas.
    Pertti Hemminki, Vas., varajäsen Pekka Honkanen, Vas.
    Eemeli Kajula, SDP, varajäsen Jukka Ikäläinen, SDP
    Outi Rämö (2. varapj.), SDP, varajäsen Marjo Rundgren, SDP
    Sara Seppänen, PS, varajäsen Heli Trög, PS
    Jari Hast, PS, varajäsen Juhana Kelloniemi, PS
    Inkeri Yritys, Ylsit., varajäsen Juha Berg , Ylsit.

     

    Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakuntaan jäsenmuutoksia

    Aluevaltuusto asetti hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan jäsenet aluevaltuuston toimikauden loppuun asti. Aiemmat valinnat olivat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka. Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan tehtävänä on muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistäminen sekä yhdyspintatyö kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.  

    Lautakuntaan valittiin 15 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Pelttari, ja varapuheenjohtajana toimii Antti Väänänen.

    Pekka Pelttari (pj.), Kesk., varajäsen Juha Taanila, Kesk.
    Päivi Alanne-Kunnari, Kesk., varajäsen Kirsi-Maria Korhonen, Kesk.
    Toni Jänkälä, Kesk., varajäsen Anita Ruokamo, Kesk.
    Helena Kaikkonen-Tiensuu, Kesk., varajäsen Karoliina Harjuoja, Kesk.
    Tuire Kourula, Kesk., varajäsen Marjo Appelgren, Kesk.
    Tapio Lintula, Kesk., varajäsen Tapio Hietala, Kesk.
    Anu Avaskari, Kok., varajäsen Eeva Harmanen, Kok.
    Timo Alaräisänen, KD, varajäsen Aki Lautamo, KD
    Reijo Viitala, Vas., varajäsen Jarkko Kotilaine, Vas.
    Pirkko Kallaanvaara, Vas., varajäsen Ira Pääkkölä, Vas.
    Antti Väänänen (varapj.), SDP, varajäsen Reijo Sulasalmi, SDP
    Katja Juopperi, SDP, varajäsen Pirjo Kairakari, SDP
    Tuomas Koskiniemi, PS, varajäsen Juha Puro, PS
    Heli Trög, PS, varajäsen Anne Hakkarainen, PS
    Leena Palojärvi, Ylsit., varajäsen Jutta Pasma, Ylsit.

       

    Osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan jäsenmuutoksia

    Aluevaltuusto asetti osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan jäsenet toimikauden loppuun asti.  Aiemmat valinnat olivat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan sekä pitää huolta monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.  

    Lautakuntaan valittiin 15 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajana jatkaa Riitta Liinamaa, ja varapuheenjohtajana toimii Juhana Kelloniemi.

    Maarit Alalahti., Kesk., varajäsen Toini Kärenlampi, Kesk.
    Merja Korva, Kesk., varajäsen Jenni Jutila, Kesk.
    Pertti Lakkala, Kesk., varajäsen Rauno Rantaniemi, Kesk.
    Olavi Lehtiniemi, Kesk., varajäsen Veli-Matti Junnola, Kesk.
    Matti Myllykangas, Kesk., varajäsen Kalevi Keskitalo, Kesk.
    Tuula Ylisaukko-oja, Kesk., varajäsen Eine Heikkinen, Kesk.
    Ninni-Ingrid Kokkonen, Kok., varajäsen Annika Sipola, Kok.
    Marko Lescelius, Kok., varajäsen Jukka Mäyrä, Kok.
    Helge Niva, Vas., varajäsen Reijo Kontinen, Vas.
    Albana Mustafi, Vas., varajäsen Sisko Korrensalo, Vas.
    Riitta Liinamaa (pj.), SDP, varajäsen Tiitu Kemppainen, SDP
    Marika Kaniin, SDP, varajäsen Katri Larinen, SDP
    Juhana Kelloniemi (varapj.), PS, varajäsen Vesa Ylinampa, SDP
    Tiina Puotiniemi, PS, varajäsen Heli Trög, PS
    Jonna Pakisjärvi, Ylsit., varajäsen Jaana Kotkansalo, Ylsit.

     

    Pelastus- ja valmiuslautakuntaan jäsenmuutoksia  

    Aluevaltuusto asetti pelastus- ja valmiuslautakunnan jäsenet toimikauden loppuun asti. Aiemmat valinnat olivat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka. Puheenjohtajana jatkaa Jari Huotari, ja varapuheenjohtajana toimii Janne Kaisanlahti.

    Jäsenet ja varajäsenet ovat jatkossa
    Janne Kaisanlahti (vpj.), Kesk., varajäsen Pekka Rajala, Kesk.
    Anitta Ylitörmänen, Kesk., varajäsen Mirja Anttila, Kesk.
    Elli-Maria Kultima, Kesk., varajäsen Tuula Ylisaukko-oja, Kesk.
    Heikki Maaninka, Kesk., varajäsen Mikko Pyhäjärvi, Kesk.
    Esko Tavia, Kesk., varajäsen Jaakko Pelimanni, Kesk.
    Jussi Vaara, Kesk., varajäsen Olavi Maansaari, Kesk.
    Jari Huotari (pj.), Kok., varajäsen Petri Keihäskoski, Kok.
    Minna Back, Kok., varajäsen Terhi Salmela, Kok.
    Toni Keränen, Vas., varajäsen Henri Ramberg, Vas.
    Merja Aalto, Vas., varajäsen Sari Ekorre, Vas.
    Sakari Silèn, SDP, varajäsen Jani Kalasniemi, SDP
    Sari Honkanen, SDP, varajäsen Tanja Metsävainio, SDP
    Tiina Paakki, PS, varajäsen Merja Heikka, PS
    Hannu Peurasaari, PS, varajäsen Väinö Ekorre, PS
    Unto Friman, Ylsit., varajäsen Jyrki Rasmussen, Ylsit.

     

    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset.

    Hyväksyttiin aluevaltuuston kokouspäivät ensi vuoden alkupuolelle.
    Kokousajat ovat
    ma 12.2.2024 aluevaltuuston seminaari
    ma 19.2.2024 aluevaltuuston kokous
    ma 22.4.2024 aluevaltuuston kokous
    ma 10.6.2024 aluevaltuuston kokous.

    Hyväksyttiin tarvittavat muutokset virkistysrahastoon sekä opinto- ja tutkimusrahastoon. Lapin sairaanhoitopiiriltä siirtyneet rahastot toimivat jatkossa koko hyvinvointialueen laajuisesti. Varojen käytöstä päättää aluehallitus.  

    Hyväksyttiin hyvinvointialueen viides talousarviomuutos tälle vuodelle. Valtuusto edellyttää kaikilta toimialoilta, vastuualueilta ja vastuuyksiköiltä tiukkaa talouskuria ja kokonaistaloudellisesti järkeviä toimenpiteitä. Taloutta pitää seurata tarkasti joka kuukausi. Alun perin tämän vuoden talousarvion arvioitiin olevan noin 43 miljoonaa alijäämäinen, mutta nyt tarkentuneiden tietojen mukaan alijäämää kertyisi noin 86 miljoonaa.

    Todettiin, että aluevaalilautakuntaan on valittu Jari Leskinen eikä Jari Leskelä.  

    Hyväksyttiin konserniohje ja omistajaohjauksen periaatteet. Tällä hetkellä Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin hyvinvointialueen ainoa tytäryhteisö.  

    Hyväksyttiin hyvinvointialueen henkilöstöohjelma. Aluevaltuusto voi seurata henkilöstöohjelman tavoitteiden toteutumista talousarvion laadinnan yhteydessä.

     

    Lisätietoja:
    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Koristeellinen kuva. Aluevaltuuston päätöksiä 18.12.2023 pidetystä kokouksesta
    18.12.2023
    Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin. Sosiaali- ja...
    Koristeellinen kuva.

    Aluevaltuuston päätöksiä 18.12.2023 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin kymmenen prosentin korotus.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi