Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow
Aluehallitus valitsi somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan virkaan lääketieteen tohtori, dosentti Anu...

Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow

7.2.2024

Luuvâ lase

Takaisin edelliselle sivulle

Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow

7.2.2024

Aluehallitus valitsi somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan virkaan lääketieteen tohtori, dosentti Anu Maksimowin. Maksimow on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen Terveystalon lääketieteellisistä toiminnoista vastaavana johtajana sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hallintoylilääkärin viransijaisena ja arviointiylilääkärinä. Virkaan tuli neljä hakemusta. Virkaa aiemmin hoitanut Jukka Mattila siirtyi muihin tehtäviin viime vuoden lopulla.

Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow
7.2.2024
Aluehallitus valitsi somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan virkaan lääketieteen tohtori, dosentti Anu...

Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow


Aluehallitus valitsi somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan virkaan lääketieteen tohtori, dosentti Anu Maksimowin. Maksimow on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen Terveystalon lääketieteellisistä toiminnoista vastaavana johtajana sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hallintoylilääkärin viransijaisena ja arviointiylilääkärinä. Virkaan tuli neljä hakemusta. Virkaa aiemmin hoitanut Jukka Mattila siirtyi muihin tehtäviin viime vuoden lopulla.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Lapin kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut toteutettiin keväällä 2024
    Lapin hyvinvointialue järjesti huhti-toukokuussa kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen...

    Lapin kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut toteutettiin keväällä 2024

    19.6.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut toteutettiin keväällä 2024

    Kaksi naista tunturissa.

    Kuva: Lapin materiaalipankki, Alexander Kuznetsov

    19.6.2024

    Lapin hyvinvointialue järjesti huhti-toukokuussa kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut. Neuvotteluissa käsiteltiin valmisteilla olevan alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteitä ja toimeenpanoa.

    Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden (hytetu-) neuvottelut ovat osa hyvinvointialueen ja kuntien välistä lakisääteistä yhdyspintatyötä. Vuosittain käytävät neuvottelut mahdollistavat yhteisen näkemyksen ja toimintatapojen muodostumisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien tahojen välille. Neuvottelut ovat tärkeässä roolissa, jotta Lapin hyvinvointialue ja alueen kunnat ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

    Hyvinvointialueen työntekijöistä neuvotteluihin osallistui hytetu -tiimi sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajia. Lisäksi alueelta kokouksiin osallistui hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan edustajia. Kunnilla oli mahdollisuus kutsua oman hytetu-työnsä näkökulmasta keskeiset toimijat mukaan neuvotteluihin. Kuntien edustus olikin laaja, sisältäen usean kunnan osalta muun muassa kunnanjohtajan, hallintojohtajan, sivistystoimenjohtajan sekä hytetu -koordinaattorin tai muun hytetu -työstä vastaavan henkilön.

    Neuvottelut alkoivat kuntien ja hyvinvointialueen ajankohtaispuheenvuoroilla koskien hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistä. Neuvottelujen pääpaino oli alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman luonnoksen painopisteiden, toimenpiteiden ja vastuunjaon käsittelyssä. Suunnitelman painopisteet, joista keskusteltiin, olivat lasten ja nuorten mielen hyvinvointi, seksuaaliterveys, terveelliset elämäntavat, ehkäisevä päihdetyö, arjen turvallisuus sekä toimivat yhteistyörakenteet. Lisäksi kunnilla oli mahdollisuus nostaa neuvotteluiden asialistalle oman hytetu-työn näkökulmasta keskisiä asiakokonaisuuksia. 

    Neuvotteluissa keskityttiin hyvinvointialueen ja kuntien yhteisten toimintatapojen ja yhteistyörakenteiden luomiseen sekä tuettiin kuntia hytetu -työssä:

    – Neuvotteluissa oli mielenkiintoista syventyä kunnolla nimenomaan oman kunnan hyvinvointia edistäviin toimiin ja pohtia jatkoaskelia näihin.  Tällainen vuorovaikutus on tärkeää! Tilannekuva avartui ja samalla avartui mahdollisuus pohtia myös erilaisia tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia, totesi Muonion neuvotteluissa puheenjohtajana toiminut kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki.

    – Yhteinen näkemys tilanteesta ja tulevaisuudesta vahvistui vuorovaikutteisten neuvottelujen kautta. Saimme ja annoimme tietoa sekä palautetta puolin ja toisin. Lisäksi keskustelimme yhteistyöstä; sen vahvuuksista ja kehittämiskohteista konkreettisella tasolla. Neuvottelut myös vahvistivat yhteisiin ja kuntakohtaisiin tavoitteisiin sekä kehittämistyöhön sitoutumista. sanoi Ranuan neuvotteluissa puheenjohtajana toiminut Ranuan hallintojohtaja Pia Sorvali.

    Syksyn 2024 aikana hyvinvointialue tulee järjestämään yhteistyöneuvottelut järjestöjen ja muiden hytetu-työtä tekevien toimijoiden kanssa.

    Pohjoinen ja itäinen palvelualue:
    sini.veikanmaa@lapha.fi, 040 137 4589

    Lounainen ja kaakkoinen palvelualue:
    hanna.marttila@lapha.fi, 040 509 6294

    Kaksi naista tunturissa. Lapin kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut toteutettiin keväällä 2024
    19.6.2024
    Lapin hyvinvointialue järjesti huhti-toukokuussa kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen...
    Kaksi naista tunturissa.

    Lapin kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut toteutettiin keväällä 2024


    Lapin hyvinvointialue järjesti huhti-toukokuussa kuntakohtaiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut. Neuvotteluissa käsiteltiin valmisteilla olevan alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteitä ja toimeenpanoa.

  2. Terveyden edistämisen määrärahaa haettiin hyvinvointijohtamisen ja omaishoitajien palveluiden kehittämiseen
    Lapin hyvinvointialue jätti kaksi hankehakemusta vuosittaiseen terveyden edistämisen määrärahahakuun....

    Terveyden edistämisen määrärahaa haettiin hyvinvointijohtamisen ja omaishoitajien palveluiden kehittämiseen

    19.6.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Terveyden edistämisen määrärahaa haettiin hyvinvointijohtamisen ja omaishoitajien palveluiden kehittämiseen

    19.6.2024

    Lapin hyvinvointialue jätti kaksi hankehakemusta vuosittaiseen terveyden edistämisen määrärahahakuun. Terveyden edistämisen määräraha on Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima vuosittainen harkinnanvarainen hankerahoitus. Hankerahoitusta myönnetään terveyttä ja hyvinvointia edistäville kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeille. Päätökset hankerahoituksen myöntämisestä tehdään loppuvuodesta 2024.

    Tämän vuoden terveyden edistämisen määrärahahaun painopisteinä olivat hyvinvointijohtaminen, ehkäisevä päihdetyö, huumevalistustyö, nuorten katuväkivallan ehkäisy sekä iäkkäiden ja omaishoitajien hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointialueen hankehakuun valikoitui koko Lapin aluetta koskevat hyvinvointijohtamisen -hanke sekä omaishoitajien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanke. Omaishoitajien palveluiden kehittämiselle on suuri tarve, sillä selvitysten mukaan omaishoitajista yli puolet kokivat uupumusta, eivätkä he olleet käyttäneet vapaapäiviään sijaishoitopaikkojen puutteen tai palveluiden kohtaamattomuuden vuoksi.

    - Terveyden edistämisen määrärahasta oli tänä vuonna haettavissa rahoitusta useille tärkeille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemoille. Päätimme tässä haussa keskittyä hyvinvointijohtamisen ja omaishoitajien hyvinvoinnin edistämisen teemoihin. Hankerahoitukset ovat meille merkittävä apu toiminnan kehittämisessä ja lappilaisten hyvinvoinnin edistämisessä, toteaa kehittämispäällikkö Rea Karanta 

    Hyvinvointijohtamisen hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseksi. Hankkeessa kehitetään hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen tiedolla johtamista sekä ennakkovaikutusten arviointia. Kaikki hanketoimenpiteet tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä. Hankkeeseen onkin jo hakuaikana sitoutunut kaksikymmentä Lapin kuntaa ja viisi keskeistä järjestöä. Hyvinvointijohtamisen hankerahoitusta on haettu kahdeksi vuodeksi ja toteutuessaan hanke työllistäisi kaksi henkilöä.

    Omaishoitajien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevassa hankkeessa tavoitteena on kehittää monitoimijaisen yhteistyön toimintamalli, joka edistää omaishoitajuutta tukevien virkistystoimintojen joustavia toteutustapoja ja omaishoitajien ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä tukeviin palveluihin. Hankkeen aikana tuotetaan ja kootaan yhteen tietoa omaishoitajuudesta sekä omaishoitajille tarjolla olevista palveluista. Hanke kytkeytyy osaksi hyvinvointialueen perhe-, omaishoidon ja henkilökohtaisen avun osaamiskeskusta. Osatoteuttajiksi sitoutuivat Länsi-Pohjan omaishoitajat ry sekä Piste Kollektiivi ja hankekumppaneiksi Rovaniemi, Kemi, Inari, Napapiirin omaishoitajat ry sekä Lapin muistiyhdistys. 

    - Hakemustyö on nyt tehty hyvässä yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden välillä. Tältä osin voimme jäädä hyvillä mielin kesälomalle. Toivottavasti loppuvuodesta saamme positiivisia rahoitusuutisia, kommentoi hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

    Rea Karanta, kehittämispäällikkö, kehittämis- ja innovaatiopalvelut, rea.karanta(at)lapha.fi, 040 646 3906

    Miia Länsitie, hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija, kehittämis- ja strategiapalvelut, miia.lansitie(at)lapha.fi, 040 514 7676

    Terveyden edistämisen määrärahaa haettiin hyvinvointijohtamisen ja omaishoitajien palveluiden kehittämiseen
    19.6.2024
    Lapin hyvinvointialue jätti kaksi hankehakemusta vuosittaiseen terveyden edistämisen määrärahahakuun....

    Terveyden edistämisen määrärahaa haettiin hyvinvointijohtamisen ja omaishoitajien palveluiden kehittämiseen


    Lapin hyvinvointialue jätti kaksi hankehakemusta vuosittaiseen terveyden edistämisen määrärahahakuun. Terveyden edistämisen määräraha on Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima vuosittainen harkinnanvarainen hankerahoitus. Hankerahoitusta myönnetään terveyttä ja hyvinvointia edistäville kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeille. Päätökset hankerahoituksen myöntämisestä tehdään loppuvuodesta 2024. Tämän vuoden terveyden edistämisen...

  3. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    18.4.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    18.4.2024

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    - Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

    Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

    H23-verkoston jäsenet:
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
    Juha Jolkkonen, Helsinki 
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    18.4.2024
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...
    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi


    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

  4. Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

    15.4.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä

    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva

    Asukaspaneeli keskusteli etänä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ensimmäisen kerran 26.3.2024.

    15.4.2024

    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

    Syksyllä 2023 aloittanut Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

    – Aihe on ajankohtainen ja on tärkeää huomioida ikääntyvien asukkaiden näkökulma digitaalisten palveluiden valmistelussa, Asukaspaneeli-hankkeen projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen sanoo.

    Yhä useammat suomalaiset hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti digitaalinen asiointi on yleistynyt. Sen käyttö vaihtelee koulutuksen ja ikäryhmän mukaan.

    – Ikääntyneiden keskuudessa tarve opastukselle on suurinta, vaikka toisaalta ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja jo paljon. Tilastokeskuksen viime vuoden tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana ja lähes kaksi kolmasosaa omisti kosketusnäytöllisen puhelimen.

    Lapin hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin keskittyvä asukaspaneeli toteutetaan syksyltä tuttujen osallistujien kanssa. Asukaspaneelin ikähaitari on 65–85 vuotta ja toteutus digitaalinen.

    – Kaikki tapaamiset ovat etäkokouksia ja panelisteilla on käytössä digitaalinen yhteistyöalusta. He perehtyvät tärkeään aiheeseen ja keskustelevat, millainen tuki mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttämisen. Etätapaamisia on ollut jo kaksi ja keskustelu niissä on ollut vilkasta, Yliräisänen-Seppänen kertoo.

    Asukaspaneelin lopputuloksena Lapin hyvinvointialue saa päätöksenteon tueksi suosituksen keinoista tukea ikääntynyttä digitaalisten palvelujen käytössä.

    Lisätietoja

    projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen, 040 147 3371, pia.yliraisanen-seppanen@lapha.fi

    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
    15.4.2024
    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...
    Asukaspaneelin osallistujat Teamsissa kuvakaappauskuva

    Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä


    Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.

  5. Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille
    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille. ...

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille

    8.4.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille

    8.4.2024

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille.

    Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

    Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee.

    Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto on aloitettu asteittain Lapin terveysasemien avovastaanotoilla. Hoidon jatkuvuusmallissa terveysasemien asiakkaat on jaettu terveysasemilla työskentelevien hoitotiimien kesken, eli asiakkaat pääsevät asioimaan samojen lääkärien ja hoitajien kanssa. Jokaisella terveysasemalla henkilöstö on rakentanut malliin sopivat työtavat itselleen, ja terveyspalvelujen potilaiden hoidon jatkuvuus on parantunut. Myös terveyspalvelujen työntekijöiden tyytyväisyys omaan työhön on lisääntynyt.

    Lue lisää hyvinvointialueiden onnistumisista valtakunnallisesti.

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille
    8.4.2024
    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille. ...

    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille


    Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille. Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä. Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana...

Kaikki ajankohtaiset - Nappi