Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoon 

Digihoitopolku tarjoaa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.

Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.

Digipolut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Polut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet huomioiden.  

“Digihoitopolkujen kehittämisessä on mukana suuri joukko ammattilaisia eri puolilta hyvinvointialuettamme. Digihoitopolku voi olla elinikäinen, jolloin hoidon jatkuvuus paranee ja hoitosuunnitelma on aina asiakkaan saatavilla”, kertoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asiantuntija Rosmariini Tolonen. 

Digihoitopolut helpottavat ja nopeuttavat lappilaisten terveydenhuollossa asiointia 

Digihoitopolut mahdollistavat hoitopalvelut entistä laajemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkien välimatkojen Lapissa ei tarvitse aina matkustaa lähimpään sairaalaan, vaan omalta digihoitopolulta saa ammattilaisten tuottamia ohjeita ja tietoa ilman rutiiniluontoisia kontrollikäyntejä. Hoitopolulla voi myös ottaa sujuvasti ja turvallisesti yhteyttä hoitohenkilöstöön joustavasti silloin kun itselle sopii.  

“On tärkeää kehittää palveluita niin, että pystymme hoitamaan asiakkaitamme jatkossakin laadukkaasti, kun ammattilaisten määrä on rajallinen. Digihoitopolun viesti- ja etävastaanottotoiminnot ovat sekä ammattilaistemme että asiakkaidemme toiveiden mukaisia parannuksia. Tämä näkyy ammattilaisille mm. puheluiden määrän vähenemisenä ja etätyön mahdollisuuksina. Asiakkaan ei enää tarvitse soittaa sairauteen liittyvän kiireettömän asian takia puhelinpalveluun ja odotella takaisinsoittoa. Viestin voi laittaa digihoitopolun kautta ja ammattilainen vastaa siihen palvelulupauksen mukaisesti”, Tolonen jatkaa.  

Digihoitopolulle on tietoturvallista liittyä  

Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja asiakkaalla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta hän saa digihoitopolun käyttöönsä.  

Lapin hyvinvointialueen digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelu. Kun asiakas liitetään digihoitopolulle, hän saa tekstiviestin Terveyskylän asiakaspalvelusta, jossa kerrotaan digihoitopolun avaamisesta Lapin hyvinvointialueen palveluun ja pyydetään tunnistautumaan hoitopolulle.   

Digihoitopolkuja kehitetään asiakaspalautteen perusteella 

Digihoitopolut otetaan käyttöön ja pilotoidaan aluksi muutamassa hoitoyksikössä. Palautetta polun toiminnoista ja käytettävyydestä kerätään jatkuvasti sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Digipolkua voidaan ketterästi muokata ja parantaa tarpeen mukaan, ja käyttöönottoa voidaan laajentaa koko Lapin alueelle. 

“Kuluvan kevään aikana on tulossa pilottiin synnytyspelkopotilaan polku. Synnytyspelkopoli toimii LKS:ssa ja odottavat äidit tulevat neuvolasta lähetteen saatuaan synnytyspelkokätilön vastaanotolle. Digihoitopolulla tulevien äitien on mahdollista saada tietoa synnytyksestä sekä yhteys kätilöön jo ennen poliklinikka-aikaa. Polulta saatava tietosisältö voi jo lievittää synnytyspelkoa ja helpottaa siten odotusaikaa" kertoo Anne Kellokumpu Digitaaliset palvelut yksiköstä. Lisätietoa digihoitopoluista saa hoitavasta yksiköstä. 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn muutoksia syyskuusta alkaen

Kuva: Jarno Niemi

Hoitotakuu on 1.9.2023 alkaen perusterveydenhuollossa 14 päivää ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.

Potilaan on saatava virka-aikana yhdessä arkipäivässä yhteys terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. Saman päivän aikana on myös saatava yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

Hoitoon on päästävä 14 vuorokauden kuluessa, kun potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Hoitoonpääsyn enimmäisajat eivät koske:

• hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia
• käyntejä perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla
• hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi
• terveystarkastuksia ja seurantakäyntejä tai terveysneuvontaa
• rokotuksia, elleivät ne liity kiireettömään sairaanhoitoon.

Kahden viikon hoitotakuun ulkopuolelle jäävät perusterveydenhuollon kiireettömät palvelut tulee kuitenkin järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.