Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista

Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus luovat turvallista arkea yhdessä meille kaikille.

Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä työskennellään pienryhmissä.

Tervetuloa ensimmäiseen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisen foorumiin. Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan alustajien, yhteisen paneelikeskustelun sekä pienryhmätyöskentelyn kautta.

Hytetu- ja osallisuusfoorumi 11.2.2025 kello 8.30-12 

Päivän juontaa viestintäasiantuntija Minna Aula 

Teema: Tiedolla johtaminen 

8.30 – 8.35 Virittäytyminen foorumiin 

8.35 – 8.45 Tervetuloa Hytetu- ja osallisuusfoorumiin sekä päivän agenda asiantuntija Marika Mathlein ja erityisasiantuntija Heljä Rahikkala 

8.45 – 9.15 Mitä tiedolla johtaminen meille tarkoittaa? 
Tutkimusjohtaja Jaana Leinonen, puheenvuoro ja kysymyksiä 

9.15 – 9.50 Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus – tiedon merkitys ja vaikutukset 
erityisasiantuntijat Miia Länsitie ja Heljä Rahikkala/Anne Luiro 

9.50 – 10.00 Liikettä ja jaloittelutauko, Riina Jänkälä, Lapin Liikunta ry

10.00 – 10.45 Tiedolla johtamisen hyvät käytännöt – paneelikeskustelu, luodaan yhteistä ymmärrystä aiheen parissa 

Panelistit 

• Sivistysjohtaja Anne-Maria Näkkäläjärvi, Enontekiö 
• Hyvinvointikoordinaattori Jenny Järvinen, Tornio 
• Toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry 
• Vastuuyksikköjohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi, Lapin hyvinvointialue 
• Yhteysjohtaja Heli Knutars, Lapin liitto 
• Projektipäällikkö Matti Virtasalo, Lapin Ammattikorkeakoulu, Jäkälä -hanke 
• Projektipäällikkö Sari Arolaakso, Lapin Ammattikorkeakoulu, Ennakoi -hanke 
• Johtaja – vaikuttaminen ja edunvalvonta Hanna Baas, Lapin kauppakamari 
• Kirkkoherra Kimmo Kieksi, Sallan seurakunta

10.45 – 11.05 Pienryhmätyöskentely panelistien tueksi 

11.05 – 11.20 Paneelikeskustelun toinen osio 

11.20 – 11.35 Tulevaisuusajattelua foorumista pienryhmissä 

11.35 – 11.50 Tulevaisuuden nostot pienryhmistä 

11.50 – 12.00 Webinaarin päätössanat ja tervetulotoivotus seuraavaan foorumiin 

Foorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hytetu- ja osallisuusrakenteita. Toivotammekin kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden yhdyspinnoilla toimivat sidosryhmät mukaan yhteiseen työhön. 

Ilmoittautua voit tästä 

Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen webinaaria osallistumislinkki sähköpostiin.

Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 4.2.2025 kello 23.59.

Lisätietoja:

Anne Luiro

erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen

anne.luiro@lapha.fi

040 631 0380

Marika Mathlein

asiantuntija, järjestötyö

marika.mathlein@lapha.fi

040 487 3478

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Suu kuntoon ennen inttiä! – suun terveydenhuolto mukana kutsunnoissa

Suuhygienisti Kittilän kutsunnoissa.

Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuolto on ollut mukana Puolustusvoimien järjestämissä kutsunnoissa ensimmäistä kertaa kaikissa Lapin kunnissa. Syksyn kutsunnat käynnistyivät Lapissa 19.8.2024 Savukoskella ja päättyivät 15.11.2024 Simossa. Yksittäisissä Lapin kunnissa on osallistuttu aikaisemminkin mukaan kutsuntoihin. Kutsunnoissa tavoitettiin yhteensä 983 kutsuntaikäistä nuorta.

Kutsunnoissa nuoret osallistettiin keskusteluun suun terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa kyselylomakkeen avulla. Lomake toimi omahoidon tärkeyden herättelynä. Suun terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on muistuttaa nuoria kokonaisvaltaisesta terveydestä.

– Saimme puolustusvoimilta positiivista palautetta suun terveydenhuollon osallistumisesta kutsuntatapahtumaan, toteaa kutsuntoihin osallistunut hammashoitaja Kaisa-Maria Jylhänlehto.

Asiantuntijoiden mukaan erityisen tärkeäksi osaksi kutsunnoissa nousi kohtaamiset niiden nuorten kanssa, jotka eivät omatoimisesti hakeudu hammashoitoon. Nuoria muistutettiin siitä, että kutsuntaikäisiä ei enää kutsuta hammashoitoon, vaan jokaisen on huolehdittava tarkastuskäynneistä omatoimisesti. Ständillä oli ajanvarausmahdollisuus, jota nuoret hyödynsivät runsaasti.

– Suun terveydenhuollon osallistuminen kutsuntoihin oli todella tärkeä ja tarpeellinen. Yhteistyön tiivistäminen Puolustusvoimien kanssa nähdään tärkeänä, jotta voimme tulevaisuudessakin vaikuttaa osaltamme nuorten terveyteen, lisää Kaisa-Maria.

– Ihminen on kokonaisuus, ja siksi on tärkeätä kertoa suun terveydestä monialaisesti. Lapin hyvinvointialueella olemme verkostoituneet aktiivisesti myös esimerkiksi ikäihmisten palveluiden pariin ja koulumaailmaan, sanoo suun terveydenhuollon erityisasiantuntija Sanni Peteri VASA2-hankkeesta.

Lisätietoja

Sanni Peteri
suun terveydenhuollon erityisasiantuntija
sanni.peteri@poske.fi

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration Eu rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialueen ja järjestöjen ensimmäiset hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen neuvottelut pidettiin kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10.2024

Lapin hyvinvointialueen ja järjestöjen neuvotteluissa käsiteltiin juuri hyväksytyn alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteitä ja toimeenpanoa sekä järjestöjen esiin nostamia ajankohtaisia teemoja.

Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen (hytetu-) neuvottelut ovat osa hyvinvointialueen ja kuntien lakisääteistä yhdyspintatyötä. Vuosittain käytävät neuvottelut mahdollistavat yhteisen näkemyksen ja toimintatapojen muodostumisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien tahojen välille. Neuvottelut ovat tärkeässä roolissa, jotta Lapin hyvinvointialue, alueen kunnat ja järjestöt ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuoden 2024 kuntakohtaiset hytetu-neuvottelut pidettiin Lapissa jo keväällä ja järjestöjen yhteiset neuvottelut syksyllä osuvasti Miina Sillanpään ja järjestöjen kansalaisvaikuttamisen liputuspäivänä.

Neuvotteluihin osallistui hyvinvointialueelta hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisestä vastaavan hytetu-tiimin lisäksi edustajia sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnasta. Järjestöjä neuvotteluissa edusti Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta sekä edustajia Meri-Lapin järjestöneuvottelukunnasta ja Lapin järjestökeskuksista. Neuvottelut pohjautuivat Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2024 - 2025. Lisäksi järjestöillä oli ennakkoon mahdollisuus nostaa asialistalle järjestöjen näkökulmasta tärkeitä hytetu-asioita.

Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä

Keskeisimmät teemat neuvotteluissa olivat järjestöjen yhteistyörakenteet, järjestöavustukset sekä toimintojen yhteiskehittäminen. Neuvotteluissa nousi esiin erityisesti yhdyspintatyön merkitys nyt meneillään olevien isojen muutosten aikana, mm. TE-uudistus ja STEA-avustusten pieneneminen, jotka vaikuttavat järjestöjen toimintaympäristöön merkittävästi. Yhdyspintatyön edistämiseksi järjestöt toivoivat, että hytetu-neuvottelut pidettäisiin jatkossa kolmikantaisesti niin, että myös järjestöedustajat kutsutaan kuntaneuvotteluihin ja kuntaedustajat järjestöneuvotteluihin. 

Lapin hyvinvointialue tukee järjestöjen toimintaedellytyksiä jakamalla järjestöavustuksia yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan. Järjestöavustushaku avataan marraskuussa ja hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta tekee päätökset avustuksista alkuvuodesta, kun hyvinvointialueen talousarvion avustusmäärärahasta on saatu päätös. Neuvotteluissa järjestöt esittivät avustushaun vuosikelloon vielä muutoksia niin, että avustushaku avattaisiin ja päätökset tehtäisiin nykyistä aiemmin, jotta se palvelisi järjestöjä paremmin, eikä toimintaan tulisi katkoksia.

"Tämä ongelma on tiedostettu ja pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan", vahvisti hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja Pekka Pelttari neuvotteluissa.

Etäyhteyksin toteutetut ensimmäiset järjestöjen kanssa pidetyt neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja keskustelu oli vilkasta. Neuvotteluiden puheenjohtajana toimi maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Hilkka Halonen. Järjestöneuvottelukunta on Lapin liiton vuonna 2012 perustama edustuksellinen yhteistyöelin, joka tuo maakunnan laajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle tekemällä järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi, edistämällä yhteistyötä ja toimimalla lappilaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana mm. maakunnallisessa hyvinvointi- ja ohjelmatyössä. 

Lisätietoja:
Marika Mathlein, asiantuntija, järjestöyhteistyö:
marika.mathlein@lapha.fi, 040 487 3478
 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Turvallisuusohjeita Lapin matkailijoille julkaistu

Uusi turvallisuusesite ja animaatiovideo tarjoavat matkailijoille selkeät ohjeet ja vinkit turvallisempaan Lapin-lomaan.

Lapin pelastuslaitos on luonut matkailijoille suunnatut turvallisuusohjeet Lapin-lomalle. Ohjeissa kehotetaan matkailijoita varautumaan talvisiin olosuhteisiin ulkoillessa sekä liikenteessä, tutustumaan majoituksien tulisijojen sekä saunan turvalliseen käyttöön ja testaamaan palovaroittimet. Lisäksi siinä annetaan vinkkejä talviaktiviteettien turvallisuuteen, kuten pulkkailuun ja retkeilyyn. Turvallisuusohjeilla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia matkailuun liittyviä onnettomuuksia.

Ohjeesta on saatavilla painettava esite, digiesite sekä animaatiovideo. Materiaalit löytyvät Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Lapin pelastuslaitokselta toivotaan, että erityisesti matkailualan toimijat ottaisivat materiaalit käyttöönsä ja jakaisivat materiaaleja turisteille omien palvelujensa yhteydessä. Parhaiten matkailijat tavoitetaan paikoista ja palveluista, joita he käyttävät vieraillessaan Lapissa. Lapin pelastuslaitos painattaa jaettavia turvallisuusesitteitä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokentille marraskuun aikana sekä julkaisee somekanavissaan turvallisuusaiheisia lyhytvideoita.

Materiaaleja kannattaa ottaa myös käyttöön Airbnb-asunnoissa. Esitteen tai qr-koodilla varustetun julisteen voi tulostaa oman vuokrakohteen pöydälle tai esittelykansioon. Tällä tavalla toimimalla tavoitettaisiin mahdollisimman iso osa matkailijoista. Myös jokainen lappilainen voi osallistua osaltaan esimerkiksi jakamalla turvallisuusohjeita sosiaalisessa mediassa ja tarvittaessa puuttumalla onnettomuusalttiiseen käyttäytymiseen neuvomalla, tai vaarallisissa tilanteissa soittamalla hätänumeroon.

– Lapin matkailusesonki on meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Kestävään matkailuun kuuluu myös turvallisuudesta huolehtiminen. Pelastuslaitos haluaa rohkaista kaikkia toimimaan vastuullisesti ja ennaltaehkäisemään matkailuun liittyviä onnettomuuksia, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Matkailijoiden turvallisuusmateriaaleja saa painattaa ja jakaa vapaasti. Myös muokkaaminen esimerkiksi eri kieliversioiksi on sallittua. Tärkeintä on, että turvallisuusviesti leviää mahdollisimman laajasti matkailijoille.

Viime vuonna pilotti

Lapin pelastuslaitos tuotti viime vuonna matkailijoille suunnatun turvallisuusesitteen pilotin. Esitteellä oli erittäin kova kysyntä ja se nähtiin tarpeelliseksi.

Tänä vuonna esitteen sisältöä vielä hienosäädettiin ja se laitettiin kieliversioineen jaettavaksi Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuille. Turvallisuusviestinnältä toivottiin myös monikanavaisuutta, joten tänä vuonna Lapin pelastuslaitos tilasi myös turvallisuusanimaation matkailijoille.

– Toivomme, että animaatio tavoittaa matkailijoita, mutta erityisesti matkailijoiden lapsia. Lapsilla on hyvät hoksottimet ja he usein muistuttavat meitä aikuisia toimimaan ohjeiden mukaan, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin poliisilaitos, Lapin hyvinvointialue, Rovaniemen kaupunki, Visit Rovaniemi, Kemijoki Oy, Lapland Safaris, Finavia, Liikenneturva ja Lapin Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ovat olleet mukana ideoimassa tämän vuoden materiaalien sisältöjä.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lappilaiset järjestötoimijat kokoontuivat kaksipäiväisessä foorumissa Kemijärvellä

Kuva: Veli-Matti Ahtiainen

Nuorten osallisuus ja nuoret viestijöinä keskustelun tärkeimpiä teemoja.

Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta järjestää perinteisen Järjestöfoorumin 4.−5.10.2024 Kemijärvellä yhteistyössä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja Lapin hyvinvointialueen kanssa.  
Kaksipäiväisessä järjestöfoorumissa puhutaan tänä vuonna nuorten osallisuudesta ja uudesta sukupolvesta viestinnän voimana. Kemijärven kulttuurikeskukseen kokoontuu reilut 50 toimijaa ympäri Lappia.

Paikallisia ja valtakunnallisia puheenvuoroja nuorten näkökulmasta

Perjantaina foorumissa on puheenvuoroja niin lappilaisesta kuin valtakunnallisesta näkökulmasta nuorten osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

Puhujina ovat muun muassa Allianssin toiminnanjohtaja ja Nuorisoasuntoliiton edustajat sekä Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Foorumissa kuullaan myös Harrastamisen Suomen mallista ja Yhden vanhemman perheiden liiton kehittämis- ja vaikuttamistoiminnasta. 

Lauantaina foorumissa perehdytään nuorille viestimiseen hyvinvointialueella sekä nuorisoviestintään pienellä budjetilla.

Tehemä pois -palkinto Kemijärvelle

Foorumissa jaetaan myös vuosittainen Tehemä Pois -palkinto vuoden vapaaehtoisesta toimintamuodosta tai vapaaehtoisteosta. Tänä vuonna palkinnon sai kemijärveläinen Ystävien yhdistys ry.

Ystävien yhdistys järjestää maksuttomia liikunnallisia tapahtumia ja toimintaa Kemijärvellä. Toiminta on suunnattu pääasiassa lapsiperheille, mutta myös muille kohderyhmille tarjotaan satunnaisesti tapahtumia. Toiminnalla halutaan antaa kaikille mahdollisuus nauttia liikunnan ilosta ja yhdessäolosta.

Järjestöfoorumi on tarkoitettu lappilaisille järjestötoimijoille, päättäjille ja kaikille teemasta kiinnostuneille. Foorumi kiertää vuosittain eri paikkakunnilla ja eri teemoilla. 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Yksilöllinen imetysmatka – terveydenhoitajien tuki ja neuvot

Imetys on monelle äidille tärkeä ja luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä. Lapin hyvinvointialueen neuvoloiden terveydenhoitajat ovat perheitä varten, joten asiantuntevaa apua ja tukea on tarjolla.

Avoin keskusteluilmapiiri on avainasemassa 

Rovaniemellä työskentelevät terveydenhoitajat Tanja Alajuuma ja Hanna-Riikka Konttajärvi korostavat avointa keskusteluilmapiiriä. On tärkeää, että odottaja voi jakaa ajatuksiaan, odotuksiaan ja tuntemuksiaan imetyksestä. Mitä toiveita ja haluja hänellä on? Mikä on hänelle tärkeää? Yksilöllisyyden huomioiminen on kaiken perusta. Neuvoloissa kunnioitetaan odottajan ja vastasyntyneen äidin toiveita ja annetaan heille tilaa tehdä omat päätöksensä. Tämän päätöksen kunnioittaminen ja tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Oikea-aikainen tiedonanto 

Imetyksestä keskusteleminen ja tiedon jakaminen oikeaan aikaan on tärkeää. Neuvolakäynnit ja kotikäynnit tarjoavat hyviä tilaisuuksia kysyä apua ja neuvoja ja myös terveydenhoitajille tilaisuuden antaa ohjausta. Ranualainen terveydenhoitaja Marjaana Koukkula kertookin, että kotikäynnit ovat aina erityisiä tilanteita ja niissä päästään perehtymään perheiden arkeen konkreettisesti. 

Terveydenhoitajat korostavat myös, että toisen vanhemman tuki on merkittävässä roolissa. Usein pienet asiat, kuten kannustava ilmapiiri ja uskon valaminen, voivat tehdä suuren eron. 

Luottamus ja tuki 

Marjaana Koukkulan, Hanna-Riikka Konttajärven ja Tanja Alajuuman tunne on, että äideillä on usein luottamus terveydenhoitajiin, ja neuvoloissa uskalletaan kysyä asioita avoimesti. He rohkaisevatkin kaikkia odottajia ja vastasyntyneiden vanhempia olemaan rohkeita neuvolakäynneillä. 

Lapissa on yhteistyössä neuvoloiden terveydenhoitajien ja Lapin keskussairaalan kätilöiden kanssa kehitetty yhtenäinen imetyksen ohjausmalli, joka toimii työkaluna terveydenhoitajille. Imetyksestä keskustellaan jo ennen synnytystä, jotta äidit saavat tarvittavan tuen ajoissa. 

Käytännön vinkkejä terveydenhoitajilta 

Jos imetykseen tulee tauko esimerkiksi sairastelun vuoksi: Terveydenhoitajat ohjaavat oikeissa asennoissa, ateriarytmissä ja ihokontaktissa. Vauvan painon seuranta auttaa vanhempia luottamaan, että he tekevät oikeita asioita. 

Maidon käsin lypsäminen: Tämä on hyvä konsti, jota kannattaa harjoitella. Maitoa voi lypsää käsin jo ennen synnytystä. 

Imetykseen perehtyminen: Terveydenhoitajat suosittelee perehtymään imetykseen hyvissä ajoin ennen synnytystä. 

Kunnioitus päätöksiä kohtaan 

Jos imetykseen ei ole halukkuutta, tämäkin asia keskustellaan neuvolassa avoimesti. Terveydenhoitajat kunnioittavat äidin toivetta ja auttavat häntä eteenpäin. Imetysrauhaa on myös se, että kunnioitetaan päätöstä olla imettämättä. 

Imetys on matka, joka voi olla täynnä haasteita ja onnistumisia. Tärkeintä on, että jokainen äiti saa tehdä päätöksensä rauhassa ja saa tarvitsemansa tuen. 

– Onnistumisen kokemus puolin ja toisin on aina parasta. Joskus mennään vaikeuksien kautta voittoon. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun imetys saadaan onnistumaan, terveydenhoitaja Tanja Alajuuma summaa. 

Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat perheitä varten, tarjoten asiantuntevaa apua ja tukea jokaisessa vaiheessa. Heidän vinkkinsä ja tukensa voivat tehdä imetysmatkasta sujuvamman ja miellyttävämmän kokemuksen.

Apua ja tukea imetyspoliklinikoilta

Mehiläinen Länsi-Pohjan imetyspoliklinikka palvelee imetykseen liittyvissä asioissa ajanvarauksella synnytys- ja naistentautien vuodeosasto 2C:n tiloissa sairaalan 2. kerroksessa.
Ajanvaraus arkisin klo 8-11 poliklinikan sihteerin numerosta: 040 149 1277 tai suoraan osaston numerosta 040 149 1279.

Lapin keskussairaalan imetyspoliklinikka toimii äitiyspoliklinikan yhteydessä keskussairaalan 6. kerroksessa. Ovessa lukee kätilöpoliklinikka. Voit varata itse ajan soittamalla tai tekstiviestillä numerosta 040 846 2062. Imetyspoliklinikka on auki maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Imetyspoliklinikalle ei ole ikärajaa.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä?

Päihderiippuvuus ei ole koskaan vain riippuvaisen itsensä asia, vaan vaikuttaa koko lähipiiriin.

Jatkuva ja runsas päihteiden käyttö altistaa päihderiippuvuudelle. Riippuvuudessa ei ole kyse pelkästään päihdyttävän aineen käyttömääristä -ja kerroista, vaan ihmisen ja aineen välisestä epäterveestä suhteesta. 

Riippuvuudelle ominaista on aineen pakonomainen ja jatkuva käyttö, sen aiheuttamista haitoista huolimatta. Riippuvuus päihteeseen voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Tavanomaista on myös heikentynyt kyky hallita päihteiden käytön aloittamista, lopettamista sekä määriä. 

Apua voi hakea kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, esimerkiksi 

• Oman alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Terveyskeskukset 
• Oman alueen sosiaalipalvelut 
• Akuuteissa tilanteissa sairaalan päivystys 
• Työterveyshuolto 
• Seurakuntien diakoniatyö 
• Irti huumeista ry p. 0800 980 66, ma–pe 9–15, ma–to 18–21 
• EHYT ry päihdeneuvonta p. 0800 900 45 ympäri vuorokauden