Mååust oouʹdab sijddu

Liikkuva terveysneuvonta – Pilotti huumeita käyttäville ihmisille Meri-Lapissa

“Tämä uutinen ei ole huumeista. Tämä on ihmisistä.”

Meri-Lapissa on käynnistymässä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen pilotti, jossa tarjotaan liikkuvaa terveysneuvontaa. Terveysneuvontatoiminnan tavoite on vähentää huumausaineiden pistokäyttöön liittyviä riskejä, ehkäistä ja vähentää tartuntatauteja, antaa ohjeita haitattomampiin käyttötapoihin sekä ohjata asiakkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (THL 2026). Liikkuvassa terveysneuvonnassa voi asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Palvelu on kävijöille maksutonta. Pilotin on tarkoitus käynnistyä kevättalvella 2026 ja kokeilu kestää noin 8–9 kuukautta.

Pilotin pääkohderyhmänä ovat nuoret, alle 25-vuotiaat huumeita käyttävät ja niitä kokeilleet henkilöt, palvelua kuitenkin tarjotaan kaikenikäisille. Pilotti toteutetaan Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön ELOSSA -Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa.

“Kun yhteiskunta kääntää katseensa, liikkuva terveysneuvonta kohtaa.”

Lapin AMK:n ONNI-auto tunnetaan matalan kynnyksen terveyspalveluiden tuomisesta lähelle ihmistä Kemi-Tornio alueella. Uuden liikkuvan terveysneuvonnan myötä Onni-auton toiminta monipuolistuu ja laajenee kaikkiin Meri-Lapin kuntiin. ONNI-auto liikkuu Pohjoisen turvaverkko - hankkeen toiminnan puitteissa jatkossa vuoroviikoin maanantaisin Ylitorniolla ja Tervolassa ja vuoroviikoin tiistaisin Torniossa ja Keminmaalla sekä Simossa ja Kemissä.

Lapin AMK:ssa tehdään liikkuvan terveysneuvontapisteen pilotista julkaisu, jota Lapin hyvinvointialue hyödyntää tulevaisuudessa huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvonnan kehittämisessä. Terveysneuvonta on lakisääteinen palvelu, joka on hyvinvointialueen vastuulla tuottaa. Terveyskeskuksissa toimivat terveysneuvontapisteet jatkavat toimintaansa normaalisti pilotin ajan.

Tarkemmat aikataulut, pysäkit ja somekanava julkaistaan piakkoin.

Yhteyshenkilöt:

Lapin Ammattikorkeakoulu Pipsa Vilen, pipsa.vilen@lapinamk.fi p. 040 632 5777
Lapin hyvinvointialue asiantuntija Linda Jaako, linda.jaako@lapha.fi p. 040 849 6297

Tiedä ja Toimi-kortti: Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta

Mååust oouʹdab sijddu

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Mååust oouʹdab sijddu

Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa

Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.

Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.

Työterveyshuollon mielenterveysosaamista on vahvistettu työterveyshoitajia kouluttamalla

Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.

– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.

Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.

Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea. 

Työterveyden ja mielenterveyspalvelujen yhteistyö tiivistyy

Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:

–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.

Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.

Kansallisella hankkeella on tehty historiaa

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.

– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.

Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.

Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
 

Mååust oouʹdab sijddu

Keskittyminen on taito, jota voi vahvistaa arjen keskellä

Kuva: Mielenterveystalo.fi

Keskittymisvaikeudet ovat yleistyneet merkittävästi ja syyt ovat usein hyvin inhimillisiä.

Arjen kiire, työn tai opiskelun vaatimukset, jatkuvat muutokset sekä älylaitteiden runsas käyttö kuormittavat mieltä, ja vievät tilaa palautumiselta. Kun palautuminen jää vajaaksi, keskittyminen voi tuntua yhä haastavammalta. 

Aivomme tarvitsevat aikaa ja rauhaa palautuakseen. On tärkeää tunnistaa, että keskittyminen ei ole pelkästään yksilön ominaisuus, vaan taito, jota voimme vahvistaa. Pienetkin muutokset omissa toimintatavoissa voivat tukea aivojen hyvinvointia ja vahvistaa kykyä keskittyä. 

Tässä muutamia käytännön vinkkejä, jotka tukevat aivojesi palautumista: 

• Vältä multitaskaamista. Yksi asia kerrallaan auttaa aivoja pysymään rauhallisina. 
• Tiedosta tekemisesi. Pysähdy hetkeksi ja huomaa, mitä olet juuri nyt tekemässä. 
• Puhu itsellesi ääneen. Lempeä sisäinen puhe voi auttaa jäsentämään ajatuksia. 
• Palauta huomio oleelliseen. Jos huomaat harhautuvasi, ohjaa ajatuksesi takaisin. 
• Vältä jatkuvaa itsesi keskeyttämistä. Esimerkiksi ilmoitusten rajoittaminen älylaitteista voi auttaa. 
• Jos keskittyminen ei onnistu, tee tietoinen päätös siirtyä johonkin muuhun. Sekin on itsensä kuuntelemista. 
• Panosta säännölliseen elämänrytmiin. Uni, ravinto ja liikunta tukevat aivojen toimintaa. 

Muista, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä koko ajan. Riittävä on usein tarpeeksi. Keskittymisvaikeudet eivät ole merkki heikkoudesta, eikä taustalla ole aina sairautta, vaan usein ne ovat seurausta kuormittavasta elämäntilanteesta. Hyvän keskittymisen lähtökohta on hyvä kehon ja mielen tasapaino.    

Lisää vinkkejä, tukea ja työkaluja keskittymisen vahvistamiseen löydät Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, jotka tarjoavat tukea muun muassa uupumukseen, unettomuuteen, keskittymisvaikeuksiin, opiskelu-uupumukseen ja mielen hyvinvointiin. 

Linkit Mielenterveystaloon:

Mikä on hankinnainen keskittymisvaikeus? | Mielenterveystalo.fi

Omahoito | Mielenterveystalo.fi

Mååust oouʹdab sijddu

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Mååust oouʹdab sijddu

Lapin hyvinvointialue julkaisi maksuttoman verkkosivuston oman terveyden edistämisen tueksi

Lapin hyvinvointialueen uusi Hyvinvointia arkeesi -verkkosivu tarjoaa hyvinvoinnin edistämisen ja omahoidon työkaluja sekä hyvinvointia tukevia palveluja 11 eri aiheesta. Asukkaille maksuton sivusto auttaa esimerkiksi terveellisten elintapojen, mielen hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämisessä sekä päihdehaittojen ehkäisyssä. 

Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista sosiaali- ja terveyspalveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Lapissa asukkaiden hyvinvointia edistetään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Tietoa, omahoito-ohjelmia ja palvelutarjotin

Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Lapin hyvinvointialueella on kehitetty asukkaiden omahoitoon, terveyden edistämiseen sekä potilasohjaukseen soveltuva Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto. Sivusto on asukkaiden vapaassa käytössä ja sieltä löytyy apua liikkumisen lisäämisen, terveelliseen ravitsemukseen, hyvään uneen, luontohyvinvointiin, mielen hyvinvointiin, työkyvyn tukeen, yhteisöllisyyteen, arjen turvallisuuden edistämiseen, kulttuurihyvinvointiin, suun terveyden edistämiseen ja päihteiden käytön vähentämiseen. Kehittämistyötä on tehty Lapin hyvinvointialueen ja EU-rahoitteisen, Suomen kestävän kasvun ohjelman VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen yhteistyönä.

Sivusto rakentuu helposti lähestyttävistä ja ymmärrettävistä tietosisällöistä, kansallisista omahoito-ohjelmista sekä palvelutarjottimesta. Palvelutarjotin tuo esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoja, jotka löytyvät läheltä asukasta. Palvelutarjottimen tiedot nousevat sivustolle kuntien ja järjestöjen ilmoittamien toimintojen mukaisesti. Asukas voi hyödyntää sivustoa itsenäisesti tai hyvinvointialueen ammattilainen voi ottaa Hyvinvointia arkeen -sivuston puheeksi osana omahoidon tukea. Sivusto on saavutettava.

–Hyvinvointia arkeesi -verkkosivua on ollut kehittämässä lähes 20 terveydenhuollon tai terveyden edistämisen asiantuntijaa. Toivon, että sivusto tarjoaa käytännön läheisiä, matalan kynnyksen ratkaisuja Lapin asukkaiden omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Arjessa tapahtuvilla hyvin pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys hyvinvoinnille. Sivustolta löytyy myös ohjaus terveydenhuollon palveluihin, mikäli omahoito ei ole asukkaan tilanteeseen nähden riittävä, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto löytyy osoitteesta: https://lapha.fi/hyvinvointia-arkeesi.

Sivustoa kehitetään edelleen. 

Jueʹjj:

Lisätietoja:

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija     

040 514 7676, miia.lansitie@lapha.fi

Linda Jaako, projektipäällikkö, VASA2- hanke

040 849 6297, linda.jaako@lapha.ti

Mååust oouʹdab sijddu

Älä Laihduta -päivä 6.5.2025 – Hyvinvointia ilman painopainetta

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Terveys ei ole ulkonäköasia – hoikka keho ei tarkoita automaattisesti hyvinvointia.

Älä Laihduta -päivä muistuttaa, että voit huolehtia itsestäsi ilman laihdutuspuhetta tai painon tarkkailua. Jokainen ansaitsee voida hyvin, kehosta ja koosta riippumatta. 

Laihdutuskulttuuri luo helposti painetta ja rajoitteita, jotka voivat ohjata ruokailua ja liikkumista liikaa ulkonäön tai sääntöjen ehdoilla. Se voi heikentää suhdetta omaan kehoon ja altistaa jopa syömishäiriöille. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisia uskomuksia meillä on kehosta, terveydestä ja hyvinvoinnista ja kääntää katse niihin asioihin, jotka tukevat hyvinvointiamme aidosti. 

Valitse hyvinvointi, joka tuntuu omalta 

Tiedostamalla laihdutuskulttuurin haitat ja muistamalla, että omaa hyvinvointia voi edistää monin eri tavoin, voimme kaikki tehdä itsellemme hyviä ja vastuullisia valintoja. 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu pienistä, myönteisistä valinnoista: säännöllisestä syömisestä, riittävästä unesta, arjen palautumishetkistä ja liikunnasta, joka tuo iloa. Kun opettelemme kuuntelemaan kehoamme lempeästi ja hyväksyvästi, voimme löytää tasapainon ilman jatkuvaa painetta. 

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Lue lisää Syömishäiriöliiton sivuilta.

Lisätietoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi Terveyskylän sivuilta:  

Itsehoito 

Elintavat ja painonhallinta 

Lisätietoja ja tukea syömishäiriöiden hoitoon löydät Mielenterveystalon sivuilta:  

Miten syömishäiriö syntyy? 

Syömishäiriökysely (SCOFF) 

Syömistapakysely (BES) 

Tervetuloa syömisongelmien omahoito-ohjelmaan

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen  ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Mååust oouʹdab sijddu

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä

Kuva: Saana Kivilompolo

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.

Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.

Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.

– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.

– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.

Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi

Mååust oouʹdab sijddu

Lapin ensi- ja turvakoti on aloittanut etäkriisityön

Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.

Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja. 

Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.

Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta

Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.

Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää Lapin ensi- ja turvakodin kriisityöstä