Mååust oouʹdab sijddu

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Mååust oouʹdab sijddu

Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa

Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.

Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.

Työterveyshuollon mielenterveysosaamista on vahvistettu työterveyshoitajia kouluttamalla

Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.

– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.

Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.

Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea. 

Työterveyden ja mielenterveyspalvelujen yhteistyö tiivistyy

Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:

–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.

Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.

Kansallisella hankkeella on tehty historiaa

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.

– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.

Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.

Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
 

Mååust oouʹdab sijddu

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue