Mååust oouʹdab sijddu

Uusi hoito- ja palveluketju lasten ja nuorten tukemiseksi väkivaltaepäilyn tilanteissa

Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla on julkaistu uusi hoito- ja palveluketju alle 18‑vuotiaiden hoitoon ja psykososiaaliseen tukeen väkivaltaepäilyn tilanteissa. Kokonaisuus on työstetty Barnahus-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyönä ja on suunnattu lapsille ja nuorille, jotka pohtivat onko oma kokemus väkivaltaa tai jos etsitään tietoa mistä saa apua väkivaltakokemuksen jälkeen. Ketju on tarkoitettu myös alaikäisten huoltajille, muille läheisille sekä alaikäisiä työssään kohtaaville ammattilaisille. 

Hoito- ja palveluketju kokoaa selkeän ja vaiheittaisen kokonaisuuden väkivallan tunnistamisesta ja siihen liittyvästä etenemisestä lapsen ja nuoren etu edellä. Ketju ohjaa akuuttivaiheen avusta ja tutkimuksiin ohjautumisesta aina psykososiaaliseen tukeen, arviointiin ja seurantaan, rikosepäilyn selvittämistä unohtamatta. 

Mitä hoito- ja palveluketju sisältää? 

Ketjun tavoitteena on varmistaa, että alle 18‑vuotias saa oikea-aikaista, turvallista ja yhtenäistä tukea väkivaltaepäilyn tilanteissa. Se auttaa hahmottamaan, millaista apua Lapin hyvinvointialueella on saatavilla, kun alaikäinen pohtii voiko omassa kokemuksessa olla kyse väkivallasta, tai tarvitaan esimerkiksi tutkimuksia taikka keskusteluapua. Lisäksi ketju selkeyttää viranomaisilmoituksia sekä läheisten ja ammattilaisten rooleja lapsen tukena. 

Sisällöissä käsitellään muun muassa: 

• väkivallan eri muotojen tunnistamista ja huolen puheeksi ottamista 
• rikosepäilyn heräämistä ja lapsen edun turvaamista 
• lapsen ja nuoren tutkimista ja ensiapua akuuteissa tilanteissa 

Sisältöjä eri kohderyhmille 

Lapsille ja nuorille on omia osuuksia, joissa kerrotaan ymmärrettävästi: 

• mistä ja milloin apua voi hakea 
• millaiset reaktiot stressaavissa tilanteissa ovat tavallisia 
• miten voi auttaa itseään väkivaltakokemuksen jälkeen 

Huoltajille tarjotaan tietoa siitä, mitä tehdä, jos lapsi on kokenut väkivaltaa sekä milloin olisi syytä kääntyä ammattilaisten puoleen.  

Ammattilaisille ketju sisältää käytännönläheisiä ohjeita, kuten: 

• toiminta tilanteissa, joissa alaikäinen kertoo väkivallasta 
• rikosprosessin huomioiminen lapsen oikeusturvan säilyttämiseksi 
• arviointi ja seuranta tuen jatkuvuuden varmistamiseksi 

Lisäksi ketju kuvaa eri toimijoiden ja palveluiden roolit akuuteissa kriiseissä, matalan kynnyksen palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Kuvauksista huolimatta apua hakevan ei tarvitse tietää mikä apu on tarpeen juuri siinä hetkessä – ammattilaisten tehtävä on ohjata oikean palvelun luo. 

Hoito- ja palveluketju tukee yhteistä ymmärrystä ja selkeitä toimintamalleja koko Lapin hyvinvointialueella. Tavoitteena on, ettei yksikään väkivaltaa kokeva lapsi tai nuori jää yksin, ja että aikuisilla on käytössään ajantasainen ja luotettava tieto. 

Tutustu hoito- ja palveluketjuun Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla ja hyödynnä sisältöjä avun hakemiseen tai työssäsi.

Mååust oouʹdab sijddu

Palvelujen poikkeusaukioloajat kesällä 2026

Päivitämme tähän uutiseen tietoa Lapin hyvinvointialueen poikkeuksellisista aukioloajoista kesälomakaudella 2026.

Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2026 löydät omasta uutisesta.

Koko Lappi

Perheoikeudelliset palvelut supistettu toiminta 22.6–17.8. Asiakkaat ohjataan ottamaan yhteyttä perheoikeudellisiin palveluihin DigiLaphan kautta täyttämällä yhteydenottolomakkeen.

Vammaispalvelujen ohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee asiakkaita 1.5.–31.8. supistetusti ma, to ja pe klo 10–14.

Kemi

Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikka Kemi suljettu 13.–26.7. Tarvittaessa ota yhteyttä psykiatrian palveluohjaukseen numerossa 040 774 3891.

Kemin ja Simon neuvolat suljettu 15.5. Kemin ja Simon neuvolat ovat suljettuina helatorstain jälkeisenä perjantaina. Kiirellissä asioissa asiakkaiden tulee ottaa yhteyttä omaan terveysaseman hoidon tarpeen arviointiin.

Päivätoiminta Mukava, ikääntyneiden palvelut suljettu 29.6.–26.7.

Leipätehtaan toimintakeskus suljettu 29.6.–26.7. Toimintakeskuksen toiminta kiinni aikuisten kohdalta. Koululaisten kesäaikainen hoito järjestetään hakemusten mukaan.

Kemijärvi

Avopäihde- ja mielenterveyskuntoutus Mettis ajalla 1.6.–31.8. ma suljettu, ti–to klo 10–14, pe klo 10–13. 

Päivätoimintayksikkö Touhutupa suljettu 29.6.–31.7.

Keminmaa

Kemi-Keminmaan päivätoiminta suljettuna 29.6.–26.7.

Kittilä

Ikääntyneiden päivätoiminta Pihlaja suljettu 22.6.–27.7.

Pelkosenniemi

Pelkosenniemen toimintapiste suljettu 6.7.–9.8.

Ranua

Ranuan terveysaseman avovastaanotolla ei tehdä kesälomien aikana mm. työttömien terveystarkastuksia ja pitkäaikaissairauksien kontrolleja.

Työpaja Justeeri suljettu 6.–31.7.

Niittyvillan toimintakeskus suljettu 29.6.–11.8.

Rovaniemi

Rovaniemen tuettu asuminen, henkilöstöresurssia vähennetty kesäkauden ajaksi, palvelun aloituksessa tai saatavuudessa voi olla kesäaikaan viivettä.

Opiskeluhuollon tiimi, opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit suljettu 6.–26.7.

Äitiys- ja lastenneuvolatoimintapalvelua supistetaan 29.6.–31.7. Keskitetyn palvelun aikana äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voidaan tarjota muussa neuvolayksikössä, missä palvelu tavallisesti asiakkaalle järjestetään. Äitiys- ja lastenneuvoloiden keskitetty puhelinpalvelu järjestetään myös supistetusti.

Toimintakeskus Myllyntähti suljettu 29.6.–11.8.

Varastotien toimintakeskus suljettu 29.6.–11.8.

Ikäihmisten päivätoiminta Veitikantupa suljettu 29.6.–26.7.

Ikäihmisten päivätoiminta Tapiontupa suljettu 29.6.–26.7.

Erityisen tuen kuntoutuspalvelut suljettu 29.6.–2.8.

Simo

Ikääntyneiden palvelujen päivätoiminta suljettu 29.6.–26.7.

Sodankylä

Sodankylän päivätoiminta suljettu 6.7.–7.8.

Tervola

Tervolan päivätoiminta suljettu 29.6.–9.8.

Tornio

Tornion päivätoiminta suljettuna 29.6.–26.7.

Toimintakeskus Taukopaja suljettu 29.6.–26.7. Toimintakeskuksen toiminta kiinni aikuisten kohdalta, koululaisten kesäaikainen hoito järjestetään hakemusten mukaan.

Utsjoki

Karigasniemen terveysasema on suljettu 1.7.–10.8. Asiakkaat ohjataan sulun aikana Utsjoen terveysasemalle.

Sairaanhoidontiimin kotisairaala suljettu 25.4.–31.5. Asiakkaat ohjataan joko Utsjoen vastaanotolle tai Ivaloon päivystykseen.

Ylitornio

Diabetespoliklinikka suljettu 22.6.–12.7.

Ylitornion päivätoiminta suljettu 29.6.–2.8.

Jokipoiju päivä- ja työtoiminta suljettu 29.6.–26.7.

Lapin keskussairaala

Hoidollinen potilashotelli suljettu 29.6.–2.8. Potilashotellin hoidollinen puoli on sulussa, majoituspuoli toimii. Hoitaja on hotellilla arkisin klo 7–14. Iltaisin ja viikonloppuisin paikalla on vartija.

Fysiatrian poliklinikka suljettu 15.5. ja 6.–26.7.

Ihotautien poliklinikka suljettu 13.7.–9.8.

Kipupoliklinikka suljettu 6.–12.7.

Kirurgian poliklinikka suljettu 15.5.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka suljettu 15.5. ja 29.6.–12.7. Kiireellisissä ja päivystyksellisissä asioissa yhteys Päivystysapuun 116 117. (Vuorottelu sulussa kesällä Länsi-Pohjan kanssa)

Kuntoutuspoliklinikka suljettu 6.–26.7.

Lasten ja nuorten poliklinikka suljettu 6.7.–2.8. Päivystyksellisissä asioissa yhteys Päivystysapuun 116 117.

Lastenpsykiatrian osasto suljettu 8.6.–9.8. Lastenpsykiatrian poliklinikat toimivat supistetusti 22.6.–2.8. ja akuutti avohoito toimii koko kesän. Alle 13-vuotiaiden päivystyksellinen ja tahdosta riippumaton hoito toteutetaan OYS:ssa.

Munuaispoliklinikka suljettu 6.–31.7. Munuaispoliklinikan hoitaja on tavoitettavissa sulun aikana torstaisin klo 8–9 puhelmitse, numerosta 040 657 6444.

Neurologian poliklinikka suljettu 15.5. ja 12.–18.6.

Silmätautien poliklinikka ja silmäkirurgia suljettu 15.5. Silmäkirurgia suljettu myös 13.–26.7. Silmäpoliklinikka toimii tuona aikana normaalisti.

Suusairauksien poliklinikka suljettu 17.–26.7.

Syöpätautien poliklinikka suljettu 15.5. Kiireellisisä tai päivystyksellisissä asioissa yhteys Päivystysapuun 116 117.

Mååust oouʹdab sijddu

Inhimillisesti tehokasta digimuutosta tutkimassa

Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinonen.

Digitaalisten palveluiden kehittämisessä ei ole kyse ainoastaan teknisistä ratkaisuista, vaan laajemmin tarkasteltuna digimuutos voi tarkoittaa varsin konkreettisten asioiden muuttumista työssä.

Tuoreet hyvinvointialueet ovat keskellä kokonaisvaltaista muutosprosessia. Digitaalinen transformaatio nivoutuu osaksi toiminnan kehittämistä ja koskettaa lähes kaikkia sote-alan työtehtäviä ja palveluprosesseja.

Digipalveluihin siirtyminen muuttaa työtehtäviä, toimintatapoja ja palveluprosesseja. Muutokset voivat vaikuttaa osaamistarpeisiin ja työmäärään, sekä työyhteisön ilmapiiriin, toimintakulttuuriin ja hyvinvointiin työssä. Muutokset voivat herättää monenlaisia kokemuksia, ajatuksia, reaktioita ja tunteita, etenkin mikäli oman työn tai työyhteisön jatkuvuus herättää huolta.

Digimuutos etenee käsi kädessä hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisen kanssa. Tavoiteltavat hyödyt voivat olla merkittäviä palveluiden saavutettavuuteen, laatuun ja kustannustehokkuuteen, mutta edellyttävät merkittäviä muutoksia rakenteisiin, prosesseihin ja toimintoihin.

Digimuutoksessa kohdataan erilaisia esteitä tai hidasteita, joiden tunnistaminen ja käsittely on etenemisen kannalta oleellista. 

On tärkeää tunnistaa inhimillisyyden näkökulmia

Monien muutosten keskellä on tärkeää pysähtyä tarkkailemaan, keskustelemaan ja käsittelemään tilannetta ja sen eri puolia. Resursseja ja tehokkuutta arvioitaessa on tärkeää tunnistaa myös inhimillisyyden näkökulmia sekä ymmärtää inhimillisen ja tehokkuuden yhteinen tavoitetila, sillä inhimillisyys ja tehokkuus ovat parhaimmillaan toisiaan vahvistavia tekijöitä.

Haastavina aikoina muutoskyvykkyyttä koetellaan, mutta tällöin on myös parhaat edellytykset kehittyä ja vahvistua. Myllerrysten keskellä muutosten tutkimuksella voidaan tukea työyhteisöjä ja johtamista, mikä puolestaan mahdollistaa hyvien käytäntöjen levittämistä laajemmin.

Inhimillisesti tehokas Digisote-hanke lisää ymmärrystä

Inhimillisesti tehokas Digisote -hanke tarkastelee digimuutosta juuri tästä näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä digimuutoksen inhimillisistä ja toiminnallisista vaikutuksista sekä tuottaa tietoa siitä, miten digimuutosta voidaan johtaa ja toteuttaa inhimillisesti ja samalla tehokkaasti sote-alan työssä. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Lapin hyvinvointialue, ja sen toteuttaa Lapin yliopisto.

Hankkeeseen osallistuu Lapin hyvinvointialueelta Lasten ja nuorten poliklinikka ja osasto, Ikääntyneiden palveluista Pohjoinen ja Itäinen alue, Pelastuslaitos sekä Digitaalisten palveluiden kehittämisyksikkö. Hankkeessa on käynnistymässä työnohjausten ja tiedonkeruiden vaihe: osallistuvissa yksiköissä toteutetaan digimuutokseen teemaan kytkeytyvää työnohjausta vuoden 2026 aikana. Työnohjausten yhteydessä osallistujat vastaavat lyhyeen sähköiseen kyselyyn. Lisäksi kevään aikana haastatellaan osallistuvien yksiköiden esihenkilöitä sekä vastuu- ja toimialuejohtajia.

Hanke etenee vaiheittain, ja sen etenemisestä ja tuloksista tullaan tiedottamaan hankkeen edetessä.

Lisätietoja hankkeesta: Inhimillisesti Tehokas Digisote - Lapin yliopisto

Jaana Leinonen, tutkimusjohtaja, Lapin hyvinvointialue

Hanna Vakkala, yliopistonlehtori, hankkeen vastuullinen johtaja, Lapin yliopisto

Mååust oouʹdab sijddu

Perheasioiden sovitteluun pääsee nyt aiempaa paremmin koko Lapissa

Sovittelu auttaa perheitä löytämään yhteisiä ratkaisuja esimerkiksi eroon, huoltajuuteen ja arjen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lapin hyvinvointialueella perheasioiden sovittelun palvelut vahvistuvat merkittävästi. Alueelle on valmistunut 24 uutta perheasioiden sovittelijaa, mikä parantaa palvelun saatavuutta eri puolilla Lappia. Jatkossa sovitteluun on aiempaa helpompi päästä.

Uudet sovittelijat valmistuivat Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kesäyliopiston yhteistyössä järjestämästä perheasioiden sovittelijoiden perusopintojen koulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa sovittelupalvelujen alueellista verkostoa ja tuoda palvelu lähemmäs perheitä koko Lapissa.

Tukea eron ja arjen muutostilanteisiin

Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen, maksuton ja luottamuksellinen palvelu. Siihen voi hakeutua, kun parisuhteen päättymistä harkitaan tai erosta on jo päätetty. Sovittelua voidaan käyttää myös eron jälkeen esimerkiksi silloin, kun vanhempien välillä syntyy erimielisyyksiä lapsen arkeen liittyvistä asioista.

Sovittelussa vanhemmat voivat keskustella puolueettoman sovittelijan tukemana esimerkiksi lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista, elatuksesta tai arjen käytännön järjestelyistä ja vanhempien välisestä yhteistyöstä.

Tavoitteena on turvata lapsen asema ja hyvinvointi sekä auttaa vanhempia löytämään ratkaisuja, jotka tukevat lapsen turvallista arkea ja toimivaa eron jälkeistä vanhemmuutta.

Sovittelu ja lastenvalvojan palvelut tukevat toisiaan

Perheasioiden sovittelu ja lastenvalvojan palvelut täydentävät toisiaan. Perhe voi hakeutua sovitteluun omasta aloitteestaan tai lastenvalvoja voi ohjata vanhemmat sovitteluun. Sovittelussa syntyneet sopimukset voidaan myöhemmin vahvistaa kirjallisesti lastenvalvojan luona.

Sovittelijoina toimivat perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset, jotka toimivat keskusteluissa puolueettomina tukijoina.

Näin pääset sovitteluun

Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua omalla paikkakunnalla perheneuvolan kautta, lounaisen Lapin (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) alueella myös lastenvalvojien kautta.

Perheasioiden sovitteluun omassa kunnassasi pääset tutustumaan paikkakuntavalinnan tehtyäsi sivulla Perheasioiden sovittelu.

Mååust oouʹdab sijddu

Sähköinen allekirjoitus otettu käyttöön perheoikeudellisissa palveluissa

Jatkossa asiakkaat voivat allekirjoittaa lastaan koskevat elatus-, huolto-, asumis- ja tapaamissopimukset sähköisesti.

Lapsen sopimusneuvottelut käydään lastenvalvojan luona joko toimistolla tai etäyhteydellä. Kun vanhemmat ovat päässeet yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä, lastenvalvoja kirjaa sopimuksen ja lähettää sen asiakkaalle sähköisesti allekirjoitettavaksi.

Sähköinen allekirjoitus tapahtuu X-Sign -palvelussa. Asiakas saa sähköpostiinsa viestin, joka sisältää linkin allekirjoitussivulle. Allekirjoittamiseen asiakas tarvitsee pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Yhdellä viestillä voi olla monta sopimusta. Luettelosivulta asiakas pääsee allekirjoittamaan useampia sopimuksia.

Sopimus tulee lukea huolellisesti ennen allekirjoittamista ja se tulee allekirjoittaa kahden viikon kuluessa, muuten asian käsittely raukeaa. Mahdollisista poikkeuksista määräaikaan sovitaan neuvottelussa.

Allekirjoitetun sopimuksen tallentaminen

Kun kumpikin osapuoli on allekirjoittanut sopimuksen, asiakkaan tulee tallentaa se omiin tiedostoihinsa. Asiakirjat säilyvät X-Signissa vain lyhyen aikaa.

Lastenvalvoja vahvistaa erillisellä päätösasiakirjalla vanhempien keskinäisen sopimuksen. Päätös tallentuu lapsen OmaKantaan samaan paikkaan kuin sopimuskin. Vain yhdessä esitettynä sopimus ja päätös ovat päteviä.

Sähköisesti allekirjoitetun sopimuksen etu on, että se on vaivatta asiakkaan saatavilla, jos asiakas haluaa tarkistaa siitä tietoja.

Ohje käsin allekirjoittamiseen

Huomioitava on, että kummankin vanhemman tulee allekirjoittaa sopimus samalla tavalla, joko sähköisesti tai perinteiseen tapaan kynällä.

Mikäli sopivat osapuolet haluavat allekirjoittaa sopimuksen käsin, tehdään se lastenvalvojan luona. Sopimus allekirjoitetaan kolmena kappaleena. Kumpikin vanhempi saa kynällä allekirjoitetun sopimuksen mukaansa ja lastenvalvoja arkistoi allekirjoitetun sopimuksen sähköisesti lapsen OmaKantaan.

Huomioitavaa

Jos asiakkaalla ei ole tiedonsaantioikeutta lapsen asioihin OmaKannassa, lastenvalvoja lähettää päätöksen asiakkaalle sähköisessä muodossa.

Sopimus yksinään ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Jos asiakas hakee Kelalta elatustukea, tarvitaan sekä sopimus, että lastenvalvojan vahvistuspäätös.