Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin ensi- ja turvakoti on aloittanut etäkriisityön

Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.

Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja. 

Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.

Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta

Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.

Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää Lapin ensi- ja turvakodin kriisityöstä

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Ohcejoga dearvvašvuođadálu ja ruovttoluottariŋgenvuogádaga rabasáiggit ođasmuvvet 10.6. rájes

Ođastusain sihkkarastit oktavuođaváldima áššehassii juobe seammá beaivve ovdal dii. 16

Ohcejoga dearvvašvuođadállu lea rabas vuossárggas duorastahkii dii. 8–16, bearjadaga dii. 8–14.

Riŋgenbivdaga sáhttá guođđit vu-be 8–14 gaskkas.

Hohpolaš áššiin ovdal ja maŋŋel virgeáiggi vástida Avvila dearvvašvuođaguovddáža gohcci buohccedivššár 040 7709187.

Geasi áigái Ohcejoga bálvalusaid nuppástusat

• Psykiátralaš buohccedivššára vuostáiváldin gitta 1.-31.7. Dárbbu mielde oktavuohta Avvila mielladearvvašvuođadoaimmahaga áigevárrennummirii tel. 040 653 0688, Ohcejoga dearvvašvuođaguovddážii tel. 040 181 0285 dahje Lappi buresveadjinguovllu mielladearvvašvuođagohcima nummirii 040 715 8400.
• Senior- ja muitorávvehat gitta 24.6.-26.7.
• Ohcejoga dearvvašvuođadivššár luomus 17.6.-21.7.
• Gáregasnjárgga buohccedivššár luomus 8.7.-9.8.
• Njálmmi dearvvašvuođadikšu gitta 12.7.-6.8. Giddema áigge oktavuohta árgabeivviid Avvila bátnedivššohat 0408308936 ja vahkkoloahpaid sihke árgabasiid oktasašgohcin 0106338330 dii. 9.30-12.
• Nordlab laboratoria rabas 10-30.6. maŋŋebárggas duorastahkii, laboratoria manná gitta duorastaga dii. 12.

Ohcejoga telefonnummirat:

• Dearvvašvuođadálu áigevárren 0401810285 (riŋgenbivdaga guođđin vu-be 8-14)
• Seaŋgaossodaga divššárat 040 1810281 (24/7)
• Dearvvašvuođabálvalusaid hovdejeaddji buohccedivššár Nina Mickelsson-Nikula 040 6208899 (vu-du 8-16, be 8-14)
  • Vs. bálvalanovddasvástideaddjit: 1.7.-31.7 Marjo Onnela 040 648 7354, 1.8.-31.8. Katriina Halmeaho 040 779 2861
• Psykiátralaš buohccedivššár 0407494216 (vu-du 8-16, be 8-14)
• Fysioterapevta 0401810287
• Ohcejoga veahkeheaddji bálvalanbagadeapmi 0407383221 (Ohcejoga gielddadálus dábálaččat maŋŋebárggas duorastahkii, eará áigge sáhtát guođđit riŋgenbivdaga)
• Ohcejoga bálvalanbagadalli (Avvilis) 0408436116 (vu-be 9-15)
• Bátnedivššohat 0401810290 (vu-du 8-15, be 8-13.30) · Laboratoria/Nordlab vu-be 0206198019 vu-be 7-17 (www.nordlab.fi)
• Gáregasnjárgga dearvvašvuođadivššár 0407582076 (vu-du 8-16, be 8-14)
• Gáregasnjárgga bálvalandálu divššárat 0406102743
• Gáregasnjárgga bálvalanovddasvástideaddji 0405588568