Mååust oouʹdab sijddu

Aluevaltuuston kokoustiedote 7.9.2026 pidetystä kokouksesta

Arviointiryhmän asettamat toimenpide-ehdotukset toteutetaan suunnitellussa määräajassa. Tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueen alkuvuosien alijäämät johtuivat suurelta osin valtion rahoitusmallin rakenteellisista ongelmista.

Tutkimus: Hyvinvointialueiden rahoitukseen läpinäkyvyyttä ja korjauksia

Uusi tutkimus nostaa esiin rakenteellisia ongelmia hyvinvointialueiden rahoitusmallissa. Tampereen yliopiston emeritusprofessori Lasse Oulasvirran ja Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinosen tekemän tutkimuksen mukaan sekä siirtymätasaus että jälkikäteistarkistus kohtelevat Lappia huonosti.

Siirtymätasaus perustuu siihen, kuinka paljon alueen kunnat ilmoittivat käyttäneensä rahaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin ennen hyvinvointialueuudistusta. Jos kuntien kustannukset olivat pienemmät kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus, valtionrahoitusta leikataan siirtymätasauksella. Jos kustannukset olivat suuremmat, alue voi saada siirtymätasauslisää.

Lapissa siirtymätasaus leikkaa hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023–2029 yhteensä lähes 290 miljoonaa euroa. Rahoitusleikkaus oli vuonna 2023 jopa 310 euroa per asukas. Seuraava vuonna leikkaus oli 300 euroa per asukas. Molempina vuosina siirtymätasaus aiheutti 60 prosenttia alijäämästä. Tutkimuksen mukaan järjestelmän vaikutus on Lapin kannalta epäoikeudenmukainen. Lapin hyvinvointialueen laskennallinen alijäämä ilman siirtymätasoleikkauksia olisi talousarvion toteutuessa suunnitelman mukaan selvästi ylijäämäinen vuonna 2026.

Rahoitusta tarkistetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella, mutta jälkikäteistarkistus ei välttämättä kata alueen rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä eroa kokonaan. Lapissa vuoden 2023 erotuksesta jäi 34 miljoonaa euroa kattamatta.

Hyvinvointialueiden valtionrahoitukseen vaikuttaa myös se, kuinka suureksi alueen asukkaiden palveluntarve arvioidaan muun muassa sote-palveluissa kirjattujen diagnoosien perusteella. Koska hyvinvointialueille jaetaan rajallinen määrä rahoitusta, yhden alueen tietovääristymät voivat vaikuttaa myös muiden alueiden saamaan rahoitukseen.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulisi kehittää nykyistä läpinäkyvämmäksi ja ennakoitavammaksi. Lapin hyvinvointialue on aiemmin esittänyt valtiovarainministeriölle rahoitusjärjestelmän uudistamista ja erityisesti siirtymätasausleikkauksen poistamista.

Lapin aluevaltuusto merkitsi tutkimusraportin tiedoksi.

Siirtymävaiheen raportti (pdf)

Siirtymävaiheen raportti, esittelydiat (pdf)

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tammi-kesäkuun osavuosikatsaus. Tämän hetken ennusteen mukaan tänä vuonna syntyisi noin 15 miljoonaa euroa ylijäämää. Arviointiryhmän edellyttämän noin 22 miljoonan euron tavoitteen saavuttaminen vaatii jo päätettyjen säästötoimien onnistumista sekä noin 7 miljoonan euron lisäsopeutusta.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän loppuraportin ja hyväksyi edelleen noudatettavaksi hyvinvointialueen viranomaisten toimivallan rajoittamisen. Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina. Lue tiedote loppuraportista.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän viimeiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ja antoi aluehallituksen tehtäväksi huolehtia, että ne toteutetaan arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa. Päätöksentekorakennetta koskevan arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksen aikataulua päätettiin tiukentaa elokuuhun 2027.

Aluevaltuusto myönsi Antti-Pekka Aikkilalle hänen pyynnöstään eron varavaltuutetun tehtävästä ja totesi, että uuden varavaltuutetun määräämisestä päättää aluevaalilautakunta.

Aluevaltuusto myönsi Jari Hastille hänen pyynnöstään eron sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan varajäsenen ja aluevaltuuston varavaltuutetun tehtävistä, valitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan uudeksi varajäseneksi Juhana Kelloniemen ja totesi, että uuden varavaltuutetun määräämisestä päättää aluevaalilautakunta.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela.lh@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
talousjohtaja Anne Räisänen, anne.m.raisanen@lapha.fi, 040 628 1747
tutkimusjohtaja Jaana Leinonen, jaana.leinonen@lapha.fi, 040 593 5775

Mååust oouʹdab sijddu

Aluehallituksen kokoustiedote 24.8.2026 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus hyväksyi kehitysvammaisten uuden asumisyksikön tilatarveselvityksen Rovaniemelle ja päätti käynnistää Utsjoen kotisairaalatoiminnan uudelleen lokakuussa. Kokouksessa käsiteltiin lisäksi työikäisten asumispalvelujen hankintoja, hyvinvointialueen taloustilannetta sekä useita palveluverkkoon ja Länsi-Pohjan sairaalaan liittyviä asioita.

Aluehallitus hyväksyi Rovaniemen kehitysvammaisten aikuisten asumisyksikön tilatarveselvityksen. Selvityksen mukaan paras ratkaisu olisi rakentaa Myllärintielle 42-paikkainen yksikkö, joka korvaisi nykyiset Rastin, Kipinän, Kaarnan ja Mäntyrinne II:n. Hankkeen kustannusarvio olisi noin 13 miljoonaa euroa. Mahdollinen varsinainen investointipäätös tehdään myöhemmin.

Aluehallitus päätti, että Utsjoen kotisairaalatoiminta käynnistetään lokakuun alussa. Kotisairaala on ollut suljettuna toukokuun alusta alkaen henkilöstöpulan takia. Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan Utsjoen alueen kotisairaalan, vastaanottopalveluiden ja ikääntyneiden palveluiden hallinnollista yhdistämistä. Yhdistämisellä pyritään turvaamaan työntekijöiden ja palveluiden saatavuus.

Guovlluráđđehus mearridii, ahte Ohcejoga ruoktobuohcceviessodoaibma álggahuvvo golggotmánu álggus. Ruoktobuohcceviessu lea miessemánu álggu rájes leamaš gitta bargiid váni dihte. Buresveadjinguovlu aiddo válmmaštallá Ohcejoga guovllu ruoktobuohcceviesu, vuostáváldinbálvalusaid ja vuorrasiid bálvalusaid hálddahuslaš ovttastahttima. Ovttastahttimiin viggat dorvvastit bargiid ja bálvalusaid oažžuma.

Hyväksyttiin työikäisten asumispalvelujen hankinnan tarjouspyyntöasiakirjat. Hankintojen kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa.

Määrättiin vastuuyksikköjohtaja Henna Kauranen jatkamaan hoitotyön johtajan viran hoitoa oman toimensa ohessa, kunnes virkaan valittava aloittaa tai aluehallitus toisin päättää. Avoimeen virkaan oli 63 hakijaa, joista on haastateltu 11. Soveltuvuusarviointiin lähetetään Henna Kauranen, Kirsi Kivelä, Pasi Kuosmanen ja Kristiina Larikka.

Merkittiin tiedoksi tammi–kesäkuun osavuosikatsaus ja esitetään, että aluevaltuusto tekisi samoin. Arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaan tänä vuonna pitäisi saavuttaa 22 miljoonan euron ylijäämä. Tilinpäätösennusteen mukaan tulos on saavutettavissa, jos kaikki jo päätetyt säästötoimet onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla ja lisäksi uusia sopeuttamistoimia päätetään ja toteutetaan 7 miljoonan euron edestä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin säästötoimien vauhdittamista.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski palveluverkon jatkoselvityksiä.

Päätettiin antaa hallinto-oikeudelle lausunnot valituksiin, jotka koskevat Länsi-Pohjan sairaalan profiilimuutosta.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Mååust oouʹdab sijddu

Aluehallitus käsittelee Utsjoen kotisairaalan toiminnan käynnistämistä – toiminta tarkoitus käynnistää lokakuussa

Aluehallitus käsittelee maanantain 24.8.2026 kokouksessaan Utsjoen kotisairaalan toiminnan käynnistämistä. Kotisairaala on ollut suljettuna toukokuun alusta alkaen henkilöstöpulan takia. Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan Utsjoen alueen kotisairaalan, vastaanottopalveluiden ja ikääntyneiden palveluiden hallinnollista yhdistämistä. Yhdistämisellä pyritään turvaamaan työntekijöiden ja palveluiden saatavuus. Aluehallitukselle esitetään, että kotisairaalan toiminta käynnistyisi hallinnollisen uudistuksen jälkeen lokakuun alussa.

***

Guovlluráđđehus gieđahallá Ohcejoga ruoktobuohcceviesu doaimma álggaheami – ulbmilin álggahit doaimma golggotmánus

Guovlluráđđehus gieđahallá vuossárgga 24.8.2026 čoahkkimisttis Ohcejoga ruoktobuohcceviesu doaimma álggaheami. Ruoktobuohcceviessu leamaš miessemánu álggu rájes gitta bargiid váni dihte. Buresveadjinguovlu aiddo válmmaštallá Ohcejoga guovllu ruoktobuohcceviesu, vuostáváldinbálvalusaid ja vuorrasiid bálvalusaid hálddahuslaš ovttastahttima. Ovttastahttimiin viggat dorvvastit, ahte oažžut bargiid ja bálvalusaid. Guovlluráđđehussii evttohuvvo, ahte ruoktobuohcceviesu doaibma álggášii hálddahuslaš ođasteami maŋŋá golggotmánu álggus.
 

Mååust oouʹdab sijddu

Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla

Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.

Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 %:iin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.

Alueitten yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.

Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät myöskään johdu aluerakenteesta:

”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannusshokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.”

Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu nykyalueilla ja niiden yhteistyöllä. Palvelutavoitteet tulee määritellä kansallisesti. Palveluvelvoitteiden ja rahoituksen tason tulee olla keskenään tasapainossa.

Nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.

Lisätietoja

Raija Kontio
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Jari Jokela
Hyvinvointialuejohtaja, Lapin hyvinvointialue

Mikko Komulainen
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirsi Leivonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Ilkka Luoma
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Max Lönngvist
Hyvinvointialuejohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Marina Kinnunen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue

Piia Vuorela
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue

Sami Mäenpää
Hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue

Olli Naukkarinen
Hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Tero Mäkiranta
Hyvinvointialuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue

Tero Järvinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Petri Virolainen
Hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Sally Leskinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Harri Hagman
Hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Santeri Seppälä
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue