Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Muista uusia reseptisi ajoissa

Onko sinulla käytössä pitkäaikainen lääkitys ja reseptisi uusiminen terveydenhuollossa lähestyy? Huolehdithan reseptin uusimisen ajoissa, jotta lääkkeet eivät pääse loppumaan kesken. Reseptin uusiminen voi viedä aikaa jopa viikon.

Tiettyjen lääkkeiden reseptin uusimiseen tarvitaan aina käynti lääkärin vastaanotolla. Näin voidaan varmistaa, että lääke on edelleen tarpeellinen ja sen annos on sopiva.  

Apteekista on mahdollista saada lääkkeitä korkeintaan kolmen kuukauden tarpeeseen kerralla. Tämä johtuu siitä, että Kela-korvausta on rajoitettu tähän aikaan. 

Reseptin uusiminen sähköisesti

Helpoin tapa pyytää reseptin uusintaa on tehdä se OmaKannassa. 

OmaKannassa näet reseptisi ja voit pyytää helposti reseptin uusimista. Kun olet tehnyt OmaKannassa pyynnön reseptin uusimisesta, se lähetetään terveydenhuoltoon, jossa lääkäri tai joissakin tapauksissa sairaanhoitaja käsittelee sen. 

Kaikki reseptit määrätään sähköisinä. Voit tarkastella reseptejäsi ja tulostaa niistä yhteenvedon OmaKannassa. 

OmaKannassa voit omien reseptiesi lisäksi lähettää uusimispyynnön myös lapsen ja aikuisen läheisesi puolesta. Voit seurata uusimisen tilannetta OmaKannassa. 

OmaKanta

Pyynnön reseptin uusimisesta voit tehdä myös apteekissa tai asioidessasi terveydenhuollossa. 

Terveysasemien yhteystiedot

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Näin varmistat lääkkeidesi turvallisen käytön

Lääkkeiden käyttöön liittyy monenlaisia huomioon otettavia asioita. Voit itse tehdä monia asioita, joiden avulla voit varmistua lääkkeen käytön turvallisuudesta. Turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi on esimerkiksi olennaista tietää, miten lääkkeiden hyödyllisiä ja haitallisia vaikutuksia voi itse seurata.

Ennen lääkkeen käytön aloittamista kannattaakin aina selvittää alla olevat asiat varmistaakseen, että saa parhaimman mahdollisen hyödyn lääkkeestään. Samalla voi välttyä mahdollisilta lääkkeen haittavaikutuksilta. 

Uuden lääkehoidon aloittamisesta tulee aina keskustella perusteellisesti lääkkeen määräävän lääkärin kanssa. Myös apteekissa osataan vastata mieltä askarruttaviin kysymyksiin lääkityksistäsi. 

Sopiiko lääke minulle? 

Onko lääke tarkoitettu potemaani vaivaan? 

Onko lääkkeen käytölle joku este, kuten lääkeaineallergia, muu lääkitys tai pitkäaikaissairaus? Varsinkin maksa- ja munuaissairaudet saattavat estää joidenkin lääkkeiden käytön tai vaikuttaa lääkkeen annokseen. 

Kuinka paljon otan lääkettä? 

Liian pienellä annoksella ei saavuteta haluttua tehoa. Liian suuri annos taas voi aiheuttaa haittavaikutuksia ja jopa myrkytyksen. 

Reseptilääkkeen käyttöohjeen lääkäri määrää yksilöllisesti. Käyttöohje liimataan pakkaukseen apteekissa. Annokset ovat yksilöllisiä, joten noudatathan aina saamaasi ohjetta. Annos ei välttämättä ole sama kuin toisella samaa lääkettä käyttävällä henkilöllä. 

Apteekista ilman reseptiä saatavan itsehoitolääkkeen käyttöohje on pakkauksessa. 

Lasten annos määräytyy iän ja mahdollisesti myös painon mukaan. 

Millä tavoin otan lääkkeen? 

Yleensä lääke nielaistaan, mutta on olemassa myös lääkkeitä, jotka laitetaan esimerkiksi silmään, korvaan tai iholle. 

Tablettilääkityksenkin ottaminen voi vaatia tarkkuutta. On esimerkiksi tabletteja, joita ei saa puolittaa, murskata tai pureskella. Osan tableteista taas voi liuottaa veteen, jolloin niiden ottaminen on helpompaa. 

Lääkkeen pakkausselosteesta kannattaa aina tarkistaa oikea käyttötapa. Voit varmistaa käyttötavan myös apteekista. 

Mihin aikaan päivästä otan lääkkeen? 

Yleensä lääkkeen ottamisajankohdan voi itse valita. 

Lääkekuurit ja pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut lääkkeet pitää kuitenkin ottaa joka päivä samaan aikaan. 

Useita kertoja päivässä otettavasta lääkkeestä kannattaa tarkistaa, otetaanko lääke tasaisin väliajoin. Esimerkiksi yksi antibioottitabletti kolme kertaa päivässä tarkoittaa tabletin ottamista kahdeksan tunnin välein. 

Osa lääkkeistä otetaan tiettyyn aikaan päivästä. Esimerkiksi kolesterolilääkkeet otetaan yleensä iltaisin, koska elimistössä muodostuu eniten kolesterolia yöllä. 

On lääkkeitä, jotka on otettava juuri oikeaan aikaan halutun vaikutuksen saamiseksi, kuten esimerkiksi insuliinipistokset tai sydänkohtauksen hoitoon käytettävät nitrot. 

Otanko lääkkeen ruuan kanssa vai ilman? 

Ruokailu voi lisätä, vähentää tai olla vaikuttamatta lääkkeen imeytymiseen. 

Yleensä lääkkeen oton ajoituksella ruokailuun nähden ei ole merkitystä lääkkeen tehon kannalta. 

Tyhjään mahaan tarkoittaa, että lääke on otettava viimeistään tuntia ennen ruokailua tai 2–3 tuntia ruokailun jälkeen. 

Aterian yhteydessä tarkoittaa sitä, kun syö esimerkiksi voileivän samaan aikaan lääkkeen kanssa. 

Ennen ateriaa otettava lääke otetaan 15–30 minuuttia ennen ruokailua. 

Osassa lääkkeitä tietyt ruoka-aineet voivat vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen. On hyvä tarkistaa, saako esimerkiksi maitotuotteita nauttia lääkityksesi kanssa samaan aikaan. 

Kuinka kauan otan lääkettä? 

Tarvittaessa otettavia lääkkeitä ovat esimerkiksi päänsärkyyn käytetyt kipulääkkeet. Tarkista pakkausselosteesta tai lääkäriltä, kuinka kauan tällaisia lääkkeitä saa käyttää yhtäjaksoisesti. 

Kuureina käytetään tyypillisesti antibiootteja. 

Pitkäaikaislääkitys on tarkoitettu käytettäväksi koko sairauden ajan. Esimerkiksi diabeetikolla voi olla käytössään eliniän kestävä insuliinihoito. 

Mitä muita asioita minun pitää ottaa huomioon lääkettä käyttäessäni? 

Pakkausselosteessa mainitaan, jos lääkkeen käyttöön liittyy jotakin erityistä. 

Kaikkien lääkkeiden kanssa ei voi esimerkiksi käyttää maitotuotteita tai oleskella auringossa. 

Kaikkia lääkkeitä ei voi säilyttää huoneenlämmössä, vaan osa täytyy pitää esimerkiksi jääkaapissa. 

Kuinka tarkkailen itseäni lääkityksen aikana? 

Lääkityksen aikana on hyvä seurata, vaikuttaako lääke toivotulla tavalla ja ilmeneekö haittavaikutuksia. Ohjeita lääkehoidon vaikutusten seurantaan saa apteekin henkilökunnalta, hoitajalta tai lääkäriltä. Tietoa lääkkeen vaikutuksista ja haittavaikutuksista löytyy myös pakkausselosteesta. 

Terveyskylän Lääketalo on hyvä tietopankki erilaisten lääkkeiden käytöstä

Fimea on julkaissut oppaan turvallisesta lääkkeiden käytöstä suomeksi ja pohjoissaameksi

Lääkkeiden turvallinen käyttö suomeksi (pdf)

Lääkkeiden turvallinen käyttö pohjoissaameksi (pdf)

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Utsjoen terveysaseman ja takaisinsoittojärjestelmän aukioloajat uudistuvat 10.6. alkaen

Uudistuksella varmistetaan yhteydenotto asiakkaaseen jopa samana päivänä klo 16 mennessä.

Utsjoen terveysasema on avoinna maanantaista torstaihin klo 8–16, perjantaisin klo 8–14.  

Soittopyynnön voi jättää ma-pe 8–14 välisenä aikana. 

Kiireellisissä asioissa virka-ajan ulkopuolella vastaa Ivalon terveyskeskuksen päivystävä sairaanhoitaja  040 7709187. 

Kesän aikaiset muutokset Utsjoen palveluissa

• Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto suljettu 1.-31.7. Yhteydenotot tarvittaessa Ivalon mielenterveystoimiston ajanvarausnumeroon p. 040 653 0688, Utsjoen terveyskeskukseen p. 040 181 0285 tai Lapin hyvinvointialueen mielenterveyspäivystyksen numerossa 040 715 8400. 
• Seniori- ja muistineuvola suljettu 24.6.-26.7. 
• Utsjoen terveydenhoitaja lomalla 17.6.-21.7. 
• Karigasniemen terveydenhoitaja lomalla 8.7.-9.8. 
• Suun terveydenhoito suljettu 12.7.-6.8. Sulun aikana arkisin yhteys Ivalon hammashoitola 0408308936 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä yhteispäivystys 0106338330 klo 9.30-12. 
• Nordlabin laboratorio avoinna 10-30.6 tiistaista torstaihin, laboratorio sulkeutuu torstaina klo 12.

Utsjoen puhelinnumeroita: 

• Terveysaseman ajanvaraus 0401810285 (soittopyynnön jättäminen ma-pe  8-14) 
• Vuodeosaston hoitajat 040 1810281 (24/7) 
• Terveyspalveluiden vastaava sairaanhoitaja Nina Mickelsson-Nikula 040 6208899 (ma-to 8-16, pe 8-14) 
  • Vs. palveluvastaavat: 1.7-31.7 Marjo Onnela 040 648 7354, 1.8-31.8 Katriina Halmeaho  040 779 2861   
• Psykiatrinen sairaanhoitaja 0407494216 (ma-to 8-16, pe 8-14) 
• Fysioterapeutti 0401810287 
• Utsjoen avustava palveluohjaus 0407383221 (Utsjoen kunnantalolla yleensä tiistaista torstaihin, muina aikoina voit jättää soittopyynnön) 
• Utsjoen palveluohjaaja (Ivalossa) 0408436116 (ma-pe 9-15) 
• Hammashoitola 0401810290 (ma-to 8-15, pe 8-13.30) 
• Laboratorio/Nordlab ma-pe 0206198019 ma-pe 7-17 (www.nordlab.fi) 
• Karigasniemen terveydenhoitaja 0407582076 (ma-to 8-16, pe 8-14) 
• Karigasniemen palvelutalo hoitajat 0406102743 
• Karigasniemen palveluvastaava 0405588568 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialueen digipalvelut yhtenäistyvät, Omaolo-palvelun käyttö muuttuu

Lapin hyvinvointialueella valmistaudutaan digitaalisen sote-keskuksen avaamiseen vuodenvaihteessa. Yksi osa tätä muutosta on, että digitaalisia yhteydenottokanavia ammattilaisiin yhdenmukaistetaan. Tavoitteena on tarjota asukkaille digipalvelut yhdestä kanavasta.

Mikä muuttuu?  

Omaolon kautta yhteydenotto terveydenhuollon ammattilaiseen on päättymässä ja muutos toteutuu vaiheittain eri kunnissa. Ensimmäisenä muutos on tullut voimaan 21.5. alkaen Enontekiön ja Muonion kunnissa. Torstaista 6.6. alkaen muutos koskee Inarin, Kittilän, Ranuan ja Ylitornion kuntien asukkaita sekä 1.7. Sodankylän kuntaa.

Enontekiöllä, Inarissa, Kittilässä, Muoniossa ja Sodankylässä digitaalinen yhteydenotto paikallisten hoito-ohjeiden saamista varten tapahtuu jatkossa omavirtu.fi -palvelussa. Huomaathan, että Omaolon oirearvioiden kansalliset suositukset ja niiden tallentaminen itselle on mahdollista myös jatkossa.  

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, joka on käytössä Lapin hyvinvointialueella. Omaolo tarjoaa tukea oma- ja itsehoitoon sekä auttaa tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin. 

Lisätietoa käytössä olevista sähköisistä yhteydenottokanavista saa omasta hoitoyksiköstä ja kuntakohtaisesti lapha.fi/digipalvelut.  

Omaolon oirearviot, terveystarkastus, palveluarviot sekä hyvinvointivalmennukset ovat edelleen asukkaidemme käytössä itsehoidon ja oma-arvioinnin tukena.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Pellon terveyskeskuksessa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli 15.4. alkaen

Hoidon jatkuvuusmalli otetaan käyttöön kiireettömissä vastaanottopalveluissa 15.4.2024 alkaen. Muutoksen myötä jokaiselle Pellon kunnan asukkaalle on määritelty oma hoitotiimi.

Hoidon jatkuvuusmallin myötä tavoitellaan parempaa hoidon jatkuvuutta ja hoitoon pääsyä sekä näiden myötä laadukkaampaa terveydenhuollon palvelua.  Kuntalaiset on jaettu kahteen tiimiin sukunimen alkukirjaimen mukaan 

• A-L-alkuiset sukunimet: Vaappu-tiimi 
• M-Ö-alkuiset sukunimet: Väylä-tiimi 

Jos kotikuntasi on muu kuin Pello, mutta olet valinnut Pellon terveyskeskuksen asiointipaikaksi, kuulut Väylä-tiimiin. 

Malliin siirtymisen myötä neuvolan puhelinnumero muuttuu ja on sama kuin terveyskeskuksen avovastaanotolla. Fysioterapian ja toimintaterapian, kouluterveydenhoitajan ja vuodeosaston puhelinnumerot pysyvät ennallaan.     

Puhelinasiointi terveyskeskukseen  

Jatkossa terveyskeskuksen vastaanotolle ja neuvolaan on yksi puhelinnumero 

040 713 2771   

Puhelu ohjautuu takaisinsoittojärjestelmään, jossa valitset seuraavista:  

1. Vaappu-tiimi  
2. Väylä-tiimi  
3. Neuvola (puhelintunti arkisin klo 8–9, ke klo 9–10)  
4. Ulkopaikkakuntalaiset ja service in English  
5. Viranomaislinja (yhteistyökumppanit, esimerkiksi apteekki, ikääntyneiden palveluyksiköt ym.) 

Vuoronumerolla asiointi terveyskeskuksessa poistuu käytöstä, ja jatkossa on entistä tärkeämpää, että otat yhteyttä ensin soittamalla tai viestillä omaan hoitavaan tiimiisi. 

Puhelinpalvelu on auki  

• ma-ti klo 8–15 
• ke klo 9–15 
• to-pe klo 8–15 

Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112. 

Saat yhteyden hoitohenkilökuntaasi 

• Soittamalla terveyskeskuksen vastaanoton takaisinsoittojärjestelmään
• Digitaalisten palveluidemme kautta lapha.fi/digipalvelut
• Sähköinen ajavanvaraus osoitteessa ajanvaraus.pello.mediatri.fi 
• Reseptin uusintaa voit pyytää osoitteessa omakanta.fi 

Valinnanvapaus

Perusterveydenhuollon asiointipaikan voi valita haluamastaan kunnasta Suomessa. Jos kuntalainen haluaa vaihtaa hoitopaikkaansa, pitää tästä ilmoittaa kirjallisesti sekä nykyiseen että tulevaan hoitopaikkaansa. Ilmoitus pitää tehdä riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä vastaanotolla. 

Valinta koskee kiireetöntä hoitoa ja se tehdään aina vuodeksi kerrallaan, eikä sitä voi muuttaa kesken vuotta. Valinta ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa, kotisairaanhoitoa tai kotihoitoa. Voit täyttää hoitopaikan valinnasta valmiin lomakkeen: Ilmoitus terveysaseman valinnasta 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Enontekiöllä otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli 15.2.

Enontekiön terveysasemilla otetaan 15.2.2024 alkaen käyttöön hoidon jatkuvuusmalli kiireettömissä lääkäreiden ja hoitajien vastaanottopalveluissa.

Muutoksen myötä jokaiselle Enontekiön kunnan asukkaalle on määritelty oma hoitotiimi. Se, minkä hoitotiimin asiakas olet, määräytyy asuinpaikkasi mukaan. 

Henkeä uhkaavissa tilanteissa, esimerkiksi kova rintakipu, tajuttomuus, halvausoireet, äkillinen kouristelu, hengenahdistus tai itsetuhoisuus, soita hätänumeroon 112. 

Kiireellisellä, eli päivystyksellisellä hoidolla tarkoitetaan sellaista äkillisen sairastumisen, vamman tai pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi suoritettavaa arviota tai hoitoa, joka täytyy suorittaa saman päivän aikana, eikä sitä voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. 

Terveysaseman avovastaanotto p. 040 714 2851 

Jatkossa Hetan, Karesuvannon ja Kilpisjärven vastaanotoille on yksi puhelinnumero. Puhelu ohjautuu takaisinsoittojärjestelmään, josta valitset asiaasi koskevan vaihtoehdon: 

1. Hetta – Hetan alueen hoitotiimi

1. kiireetön
2. kiireellinen
3. terveydenhoitajat
   1. äitiys- ja lastenneuvola
   2. kouluterveydenhoitaja
   3. rokotukset
4. varatun ajan peruminen 

2. Käsivarsi - Käsivarren alueen hoitotiimi 

1. kiireetön 
2. kiireellinen 
3. terveydenhoitajat 

3. Saamenkieliset palvelut, ma-ke, muina aikoina yhteys oman alueen hoitotiimiin 

4. Ulkopaikkakuntalaiset 

5. Viranomaislinja (yhteistyökumppanit, esimerkiksi apteekki, ikääntyneiden palveluyksiköt ym.) 

6. Englanninkielinen palvelu 

Terveyskeskuksen avovastaanoton puhelinasiointi on avoinna ma-to klo 8–15.45, pe klo 8–13.45. 

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä asioissa soita Muonion vuodeosaston päivystävälle sairaanhoitajalle p. 040 714 2845. 

Saat yhteyden hoitohenkilökuntaasi 

• soittamalla terveysasemien yhteiseen takaisinsoittojärjestelmään puhelinnumeroon 040 714 2851 tai 
• digitaalisten palveluidemme kautta lapha.fi > digipalvelut > Ajanvaraus terveyspalveluihin tai 
• Lapha.fi > digipalvelut > Yhteydenotto terveyskeskukseen tai 
• Omaolo.fi, jossa voit tehdä oirearvioita ja jättää yhteydenottopyynnön terveysaseman yksikköön 

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvola sekä aikuisneuvola jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. 

Hoidon jatkuvuusmallin myötä tavoitellaan parempaa hoidon jatkuvuutta ja hoitoon pääsyä sekä näiden myötä laadukkaampaa terveydenhuollon palvelua.  

Enontekiöllä toimii jatkossa kaksi tiimiä 

Enontekiön väestö on jaettu kahteen tiimiin maantieteellisesti asuinpaikan perusteella. 

Hetan alueen hoitotiimi: alueeseen kuuluvat Sonkamuotka, Palojoensuu, Muotkajärvi, Ketomella, Yli-Kyrö aina Enontekiön kunnan rajalle saakka, Leppäjärvi, Palojärvi, Galdotieva, Kivilompolo, Nunnanen, Näkkälä, Nartteli, Peltovuoma, Vuontisjärvi 

Käsivarren alueen hoitotiimi: alueeseen kuuluvat Palojoensuusta pohjoiseen Vähäniva, Kuttanen, Jatuni, Karesuvanto, Markkina, Maunu, Järämä, Luspa, Kelottijärvi, Siikavuopio, Pättikkä, Ropinsalmi, Iitto, Saarikoski, Keinuovuopio, Kilpisjärvi, Raittijärvi yms. 

Valinnanvapaus 

Perusterveydenhuollon asiointipaikan voi valita haluamastaan kunnasta Suomessa. Jos Enontekiön kuntalainen haluaa valita hoitopaikakseen esimerkiksi Muonion terveyskeskuksen, pitää tästä ilmoittaa kirjallisesti sekä nykyiseen, että tulevaan hoitopaikkaan. Ilmoitus pitää tehdä riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä vastaanotolla.

Valinta koskee kiireetöntä hoitoa ja se tehdään aina vuodeksi kerrallaan, eikä sitä voi muuttaa kesken vuotta. Valinta ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa, kotisairaanhoitoa tai kotihoitoa. Voit täyttää hoitopaikan valinnasta valmiin lomakkeen: Ilmoitus terveysaseman valinnasta

***

Eanodagas váldo atnui divššu jotkkolašvuođamálle 15.2.

Eanodaga dearvvasvuođadálut váldet atnui 15.2.2024 rájes divššu jotkkolašvuođamálle doaktáriid ja divššáriid hoahpohis vuostáváldinbálvalusaide.

Nuppástusas juohke Eanodaga gieldda ássái lea mearriduvvon iežas dikšunjoavku. Dat, guđe dikšunjoavkku áššehas don leat, mearriduvvo iežat ássanbáikki vuođul. 

Heakkavárálaš diliin, mat leat ovdamearkka dihte garra raddebávččas, dieđuhisvuohta, gáldnanovdasat, fáhkka krámppat, lahppaseapmi dahje iešsoardálasvuohta, riŋge heahtenummirii 112.  

Hohpolaš dikšu, dahje gohcindikšu dárkkuha dakkár fáhkka buohccáma, váttu dahje guhkesáigge buozalmasa vádduma dahje doaibmanávccaid geahppáneami dihte čađahuvvon guorahallama dahje divššu, man ferte čađahit seamma beaivve áigge, iige sáhte maŋidit ilmmá buozanvuođa vearráneami dahje váttu vádduma haga.

Dearvvasvuođadálu rabasvuostáváldin tel. 040 714 2851

Dás duohko Heahtá, Gárasavvona ja Gilbbesjávrri vuostáváldimiidda lea okta telefonnummir. Go riŋget dan nummirii, de manná ruovttoluottariŋgenvuogádahkii ja das válljet iežat áššái guoskevaš molssaeavttu:

1. Heahttá – Heahtá guovllu dikšunjoavku 

1. hoahpohis
2. hohpolaš
3. dearvvasvuođadivššárat
   1. etniid- ja mánáidrávvehat
   2. skuvladearvvasvuođadivššár 
   3. boahkoheamit
   4. várrejuvvon áiggi šluhtten

2. Giehtaruohtas – Giehtaruohttasa guovllu dikšunjoavku 

1. hoahpohis
2. hohpolaš
3. dearvvasvuođadivššárat

3. Sámegielat bálvalusat má-ga, eará áigge oktavuohta iežat guovllu dikšunjovkui 
4. Earát go eanodatlaččat
5. Eiseváldelinjá (ovttasbargoguoimmit, ovdamearkka dihte apteaika, vuorasolbmuid bálvalanovttadagat ee.)
6. Eaŋgalasgielat bálvalus

Dearvvasvuođaguovddáža rabasvuostáváldima áššiiddikšun telefovnnain lea rabas má-duo dii. 8–15.45, be dii. 8–13.45.

Virgeáiggi maŋŋel hohpolaš áššiin riŋge Muoná seaŋgaossodaga gohcci buohccedivššárii tel. 040 714 2845.

Oaččut oktavuođa iežat dikšunbargiide

• go riŋget dearvvasvuođadáluid oktasaš ruovttoluottariŋgenvuogádahkii telefonnummirii 040 714 2851 dahje
• min digitála bálvalusaid bokte lapha.fi > digipalvelut (digibálvalusat) > Ajanvaraus terveyspalveluihin (Áigevárren dearvvasvuođabálvalusaide) dahje
• Lapha.fi > digipalvelut (digibálvalusat) > Yhteydenotto terveyskeskukseen (Oktavuođaváldin dearvvasvuođaguovddážii) dahje
• Omaolo.fi, gos sáhtát meroštallat dávdamearkkaid ja guođđit oktavuođaváldinbivdaga dearvvasvuođadálu ovttadahkii

Skuvla- ja studerendearvvasvuođafuolahus, etniid- ja mánáidrávvehat sihke rávesolbmuidrávvehat jotket doaimmaset dego ovdalge.

Divššu jotkkolašvuođamálliin viggat dasa, ahte divššus lea buoret jotkkolašvuohta ja dikšui beassá buorebut sihke dáid geažil dearvvasvuođafuolahusa bálvalusas lea alladit dássi.

Eanodagas doibmet dás duohko guokte joavkku

Eanodaga olbmot leat juhkkon guovtti jovkui geográfalaččat ássanbáikki vuođul.

• Heahtá guovllu dikšunjoavku: guovllus leat Soŋgemuotki, Bálojohnjálbmi, Muotkejávri, Ketomella, Yli-Kyrö gitta Eanodaga gieldda ráji rádjái, Leaibejávri, Bálojávri, Gáldodievva, Geađgeluoppal, Njunnás, Neahčil, Nartteli, Bealdovuopmi, Vuottesjávri
• Giehtaruohttasa guovllu dikšunjoavku: guovllus leat Bálojohnjálmmis davás Vähäniva, Guhttás, Jáhton, Gárasavvon, Boaresmárkan, Mávdna, Järämä, Luspi, Gelotjávri, Čuovžavuohppi, Beattet, Roabičoalbmi, Iitu, Viššát, Geaidnovuohppi, Gilbbesjávri, Ávžžášjávri jna.

Válljenvejolašvuohta

Vuođđodearvvasvuođafuolahusa áššiiddikšunbáikin sáhttá válljet dan Suoma gieldda, man ieš háliida. Jos Eanodaga gieldda ássi háliida válljet dikšunbáikin ovdamearkka dihte Muoná dearvvasvuođadálu, galgá das almmuhit čálalaččat sihke dálá ja boahttevaš dikšunbáikái. Almmuhusa galgá dahkat doarvái buori áiggis, unnimustá golbma vahku ovdal go manná vuostáváldimii.

Válljen guoská hoahpohis divššu ja dat dahkko álo jahkái hávális, iige dan sáhte rievdadit gaskan jagi. Válljen ii guoskka skuvla- ja studerendearvvasvuođafuolahusa, bargodearvvasvuođafuolahusa iige guhkesáigge lágádusdivššu, ruovttubuohccedivššu dahje ruovttudivššu. Sáhtát deavdit dikšunbáikki válljemis gárvves skovi: Ilmoitus terveysaseman valinnasta
 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Rokotusohjelma puutiaisaivokuumetta vastaan laajenee Kemissä

Kansallinen rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee tänä vuonna. Rokotusohjelman alue laajenee Kemissä niin, että se kattaa Takajärvi-Haukkarin, Tervaharju, Syväkangas (94700), Pikku Berliini-Hepolan (94830), Veitsiluodon (94800), Ajoksen (94900) ja Peurasaaren (94720) postinumeroalueet kokonaisuudessaan.

Rokotuksia jatketaan entisellään Simossa ja Kemin eteläisissä osissa.

Rokotusta voi tiedustella oman alueen terveysasemalta

Rokotuksiin ovat oikeutettuja alueiden vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset loma-asukkaat

Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat maksuttomia, ja niihin ovat oikeutettuja kaikki alueen kolme vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset loma-asukkaat. Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa sulan maan aikana. 

Perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta, ja se on hyvä aloittaa viimeistään kevään alussa, jotta ehtii saamaan kaksi annosta ennen kesää. Kolmas rokoteannos annetaan 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Perussarjan jälkeen tarvittavat tehosteannokset eivät toistaiseksi kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan vaan ovat omakustanteisia. Ensimmäistä tehostetta suositellaan kolmen vuoden kuluttua perussarjasta.

Lue lisää puutiaisaivokuumeesta ja punkkirokotuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

Maksukatto 

Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

Maksuttomat palvelut 

Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. 

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Rovaniemi osallistuu Terve Suomi -kyselyyn

Lähes 3000 yli 20-vuotiasta rovaniemeläistä saa syyskuussa kotiinsa postitse Terve Suomi -kyselyn. Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään muun muassa asukkaiden terveydentilaa, elämänlaatua, osallisuutta sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.

Terve Suomi -tutkimuksen osallistujat on poimittu Digi- ja väestötietoviraston tiedoista satunnaisesti. Tutkimukseen valitut muodostavat pienoiskuvan Suomessa asuvasta väestöstä. On tärkeää, että jokainen kutsun saanut osallistuu tutkimukseen. Vastaamalla kyselyyn voit edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja vaikuttaa siihen, millaisia palveluja Rovaniemen kaupunki jatkossa tarjoaa. Näin asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia parhaiten.

Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Rovaniemen kaupunki. Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla Rovaniemen kaupunki seuraa asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja hyödyntää tuloksia, kun se kehittää palveluita. 

Tuloksia julkaistaan keväällä 2024

Terve Suomi -tutkimuksesta tehdään joka toinen vuosi kansallinen kysely. Edellinen kysely toteutettiin syksyllä 2022. Rovaniemi on yksi kaupungeista, jotka ovat tämän lisäksi tilanneet erilliskyselyn seuratakseen tarkemmin oman alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. 

Tuloksia raportoidaan keväällä 2024 THL:n verkkosivuilla. Kaupungit saavat tulokset käyttöönsä hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa vastauksista. 

Lisätietoja:
Terve Suomi -tutkimus (THL.fi)