Navigation Menu

Päätöksenteko

Breadcrumb

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko

Lapin hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää lappilaisten vaaleilla valitsema 59-jäseninen aluevaltuusto.

Meille on asetettu uudistuksessa tavoitteeksi tarjota yhdenvertaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Uusi ei tarkoita sitä, että kaikki säilyisi ennallaan, vaikka hyvinvointialueen alkuvaiheessa tavoitteena on se, että kaikki palvelut siirtyvät turvallisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta meidän tuotettavaksi.

Valtakunnallinen tavoite on kaikille sama ja valtioneuvosto vahvistaa sen joka neljäs vuosi. 

Meillä Lapissa uudistuksen pohjana on yhdessä päätetty hyvinvointialuestrategia. Strategia ohjaa päätöksentekoa.

Valtuuston kokousten striimaus

Valtuuston kokoukset ovat julkisia

Aluevaltuusto kokoontuu noin kerran kuussa. Mahdollisuuksien mukaan aluevaltuuston kokoukset striimataan hyvinvointialueen Youtube-sivulla, eli kokouksia voi seurata netistä suorana. Yleisö on aina tervetullut paikanpäälle.

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset ja kokouskutsut julkaistaan Kuulutukset-sivulla tai asianhallintajärjestelmän kautta. Hyvinvointialueen kuulutuksia pääset hakemaan asianhallintajärjestelmästä alla olevasta painikkeesta.

Nappi: Tweb kuulutukset

h2-Ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Asset Publisher

  1. Aluehallituksen päätöstiedote 1.11.23 pidetystä kokouksesta
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista. Lapin...

    Aluehallituksen päätöstiedote 1.11.23 pidetystä kokouksesta

    1.11.2023

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 1.11.23 pidetystä kokouksesta

    1.11.2023

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista. Lapin hyvinvointialueelle Saamen kieliteko -palkinto. 

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista 

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lähettänyt hyvinvointialueelle selvityspyynnön, joka koskee Mehiläinen Länsi-Pohja -ulkoistuksen uutta sopimusluonnosta. Virasto haluaa selvittää, onko esitetty muutossopimus hankintalain mukainen. Lapin aluevaltuusto päätti viime kokouksessaan, että Meri-Lapin terveyspalvelujen ostamista Mehiläinen Länsi-Pohjalta jatketaan muutetulla sopimuksella. 

    Aluehallitus merkitsi selvityspyynnön tiedoksi ja päättää selvityksen sisällöstä kokouksessaan 7. marraskuuta. 

     

    Lapin hyvinvointialueelle Saamen kieliteko -palkinto 

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueelle myönnetyn Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinnon myöntänyt Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto perustelee päätöstään sillä, että Lapin hyvinvointialue on aivan toimintansa perustamisesta lähtien ottanut huomioon saamen kielet organisaatiossaan ja toiminnassaan. Hyvinvointialue rakentaa saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluitaan johdonmukaisesti.  

    Pohjoissaameksi:
    Merkejuvvui diehtun Lappi buresveadjinguvlui mieđihuvvon Sámi gielladahku-bálkkašupmi. Bálkkašumi mieđihan Sámedikki Sámi giellaráđđi ákkastallá iežas mearrádusa, nu ahte Lappi buresveadjinguovlu lea dan doaimma álggu rájes vuhtiiváldán sámegielaid iežas organisašuvnnas ja doaimmas ja hukse sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid jearggalaččat ja dan láhkai, ahte dat leat čavga oassin Lappi buresveadjinguovllu doaimma ja organisašuvnna.  

    Inarinsaameksi:
    Merkkejui tiättun Laapi pyereestvaijeemkuávlun mieđettum Säämi kielâtaho-palhâšume. Palhâšume mieđettâm Sämitige Säämi kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs toin, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii tooimâs vuáđudem rääjist váldám sämikielâid huámmášumán ornijdumestis já toimâstis sehe huksee sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid meritiätulávt jieijâs tooimâ já ornijdume fastâ uássin.

    Koltansaameksi:
    Miârkteš teâttan Lappi pueʹrrvââjjamvoudda miõttum Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt. Ciist miõttâm Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm ǩiõllsuåvtõs vuâđđââtt tuʹmmstõõǥǥes nuʹtt, što Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij aivv toiʹmmjummšes alttummuž rääʹjest väʹlddam lokku sääʹmǩiõlid jiiʹjjes organisaatiost da toiʹmmjummšest di rääjj sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid vuâđđtõllumnalla ǩiiddõs vueʹssen jiiʹjjes toiʹmmjummuž da organisaatio.   

     

    Hallinto-oikeus: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin päätös peruspääoman alentamisesta on laiton 

    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin viimesyksyisen päätöksen, jossa se alensi kuntayhtymän peruspääoman 14 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon.

    Hallinto-oikeuden mukaan kuntayhtymän yhtymävaltuustolla ei ollut enää viime marraskuussa toimivaltaa tehdä päätöstä kuntayhtymän peruspääoman alentamisesta, koska päätöksellä oli merkittäviä hyvinvointialuetta sitovia talousvaikutuksia ja hyvinvointialue ei antanut päätökselle suostumusta. Yhtymävaltuusto on näin ollen tehnyt päätöksen voimaanpanolain vastaisesti ja ylittänyt siten toimivaltansa. 

    Hyvinvointialueen aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen.  

     

    THL toivoo Lapin hyvinvointialueelta rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja 

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisen asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Lapin hyvinvointialueella. Arviossa on kiinnitetty huomiota talouden tasapainottamiseen, nettokäyttökustannusten maltilliseen kasvuun sekä palvelun ja hoidon saatavuuden haasteisiin. THL:n mukaan Lapin hyvinvointialueella on meneillään toiminnan yhdenmukaistaminen ja integraation mahdollistaminen, joissa täytyy ottaa huomioon väestön ikääntyminen, henkilöstöresurssien riittävyys ja talouden realiteetit. THL toivoo Lapin hyvinvointialueelta rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä ja ongelman ratkaisuja.  

     

    Muita päätöksiä  

    Päätettiin lopettaa Lapin Ateriapalvelut Oy:n toiminta. Kunnat eivät ole olleet kiinnostuneita Lapin hyvinvointialueen perustaman yhtiön palveluista. Yhtiöllä ei ollut työntekijöitä eikä liikevaihtoa.  

    Myönnettiin erot hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta Ranuan edustaja Oliver Karjalaiselle sekä Ylitornion edustaja Markus Luirolle. Vahvistettiin uusiksi jäseniksi nuorisovaltuustoon Ranualta Jere Ranua ja Ylitorniolta Topias Välimaa. Lisäksi hyväksyttiin nuorisovaltuuston työvaliokunnan jäsenmäärän muutos neljästä kuuteen henkilöön. 

    Perustettiin kaksi toimintaterapeutin toimea toiminta- ja työkyvyn tuen vastuualueelle. Lisäresurssia tarvitaan, koska jonot toimintaterapiaan ovat pitkät.  

    Muutettiin kaksi sosiaalipalvelujen palveluohjaajan tointa kahdeksi palveluohjaajan viraksi.  

    Hyväksyttiin somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Jukka Mattilan irtisanoutuminen 16. helmikuuta 2024 lähtien ja päätettiin, että jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen. 

    Valittiin talousjohtajan viran soveltuvuusarviointiin Rami Jokinen, Janne Juotasniemi, Anne Räisänen ja Seija Voutilainen. Virkaan oli 18 hakijaa, joista yksi perui hakemuksensa. 

    Päätettiin antaa Lapin aluehallintovirastolle selvitys Rovaniemen suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Aluehallintovirasto vaatii, että hammashuollon asiakkaiden täytyy päästä hoitoon neljän kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista ja että asiakkaille kerrotaan hoitoaika heti, sen sijaan, että he joutuvat odottamaan tiedonsaantia. Aluehallintovirasto harkitsee määräystä, jonka mukaan toiminta täytyisi saada lainmukaiseksi kahdeksassa kuukaudessa 800 000 euron sakon uhalla. Hyvinvointialueen terveyspalvelut muistuttaa selvityksessään, että Rovaniemellä on ollut ongelmia suun terveydenhuollon järjestämisessä jo ennen hyvinvointialuetta. Hyvinvointialue on lyhyen toimintansa aikana jo purkanut jonoja sekä omana toimintanaan että ostopalveluna. Hyvinvointialue pitää kohtuullisena, että aluehallintovirasto ei asettaisi uhkasakkoa.  

    Hyväksyttiin vastaus Lapin aluehallintoviraston lisäselvityspyyntöön, joka koski sosiaali- ja terveydenhuollon muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella. Muistutusten käsittely on ollut hidasta, ja vastauksissa on ollut puutteita. Lisäselvityksen mukaan syyskuun loppuun mennessä muistutuksia on tullut sosiaalipalveluissa 59, joista 16 on käsitelty kuukauden sisällä ja 25:n käsittely on vielä kesken. Terveydenhuollon muistutuksia on tullut 248, joista 101 on käsitelty kuukauden sisällä ja 36:n käsittely on vielä kesken. Jo aiemmassa selvityksessään hyvinvointialue on todennut sujuvoittavansa muistutusten käsittelyprosessia. 

    Lisätietoja 
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311 
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998    

    Aluehallituksen päätöstiedote 1.11.23 pidetystä kokouksesta
    1.11.2023
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista. Lapin...

    Aluehallituksen päätöstiedote 1.11.23 pidetystä kokouksesta


    Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii selvitystä Mehiläis-ulkoistuksen sopimusmuutoksista. Lapin hyvinvointialueelle Saamen kieliteko -palkinto. 

  2. Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta
    Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää...

    Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta

    13.12.2023

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    13.12.2023

    Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin.

    Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia

    Lapin aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028.

    Investointisuunnitelma on vuodelle 2025 noin 95 miljoonaa euroa ja koko suunnitelmakaudelle 2025-2028 noin 244 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät myös investointeja vastaavat sopimukset kuten pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja leasingit. 

    Vuoden 2025 merkittävimmät investoinnit olisivat muutostyöt hyvinvointialueen omistamiin tiloihin (Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala ja Kolpene), Lapin keskussairaalan laajennushankkeen jälkityöt, erilaiset it-järjestelmien yhtenäistämiseen liittyvät hankinnat, ikääntyneiden palveluasunnot Torniossa, ikääntyneiden palvelutalo Kolarissa ja asumisyksikkö Keminmaassa sekä pelastuslaitoksen ja ensihoidon tilat Ivalossa. 

    Muita vuoden 2025 investointeja olisivat esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikkö Rovaniemellä, Luppokoti Enontekiöllä sekä pelastusaseman kalustosuoja Sodankylässä. Kouluterveyden ja opiskelijahuollon tiloja vuokrattaisiin uusista koulutiloista Sevettijärvellä ja Kittilän lukiolla sekä Rovaniemen Vaaranlammella ja Napapiirillä. 

    Pelastuslaitoksen ja ensihoidon kalustoa sekä terveyspalvelujen lääkintälaitteita hyvinvointialue uusii pikkuhiljaa vuosittain sitä mukaa, kun on tarvetta. 

    Investoinnit on mahdollista toteuttaa vain, jos valtio myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet. Siksi aluevaltuuston hyväksymä investointisuunnitelmaesitys lähetetään tiedoksi ministeriöille. Investointien toteuttamisesta tehdään erikseen päätökset, joissa huomioidaan kevääksi valmistuva palvelujen järjestämisohjelma sekä palveluverkkopäätökset ja muut selvitykset. 

     

    Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin 

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut vuodelle 2024. Esityksessä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan lain sallima enimmäismäärä eli 10 prosenttia. 

    Esimerkiksi terveysasemien käyntimaksu nousisi 23 euroon. Maksu perittäisiin enintään kolme kertaa vuodessa. Käyttämättä jätetyn palvelun maksu nousisi 56,7 euroon, poliklinikkakäynnin maksu 46 euroon ja terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuaikainen päivystyskäynti 31,6 euroon. Hammaslääkärikäynti maksaisi jatkossa 14,6 euroa ja suuhygienistillä käyminen 11,3 euroa. 

    Omaishoidon tuen lakisääteisestä vapaasta perittävä maksu olisi jatkossa 12,8 euroa. Samalla maksukatto eli tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen enimmäismäärä nousisi 762 euroon vuodessa. 

    Lain mukaan tietyt palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. 

     

    Muita päätöksiä 

    Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston päätökset 9. lokakuuta ja 23. lokakuuta pidetyistä kokouksista. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski hankkeiden hyödyntämistä hyvinvointialueen toiminnassa ja hankinnoissa. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski kuntien nuorisotoimien avustavaa roolia hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminnassa. Tavoite on, että nuorille voidaan antaa käytännön tukea niin, että kaikkien jäsenten osallistuminen ja esimerkiksi kokouksiin matkustaminen on mahdollista. 

    Esitetään, että aluevaltuusto toteaa, että aluevaalilautakuntaan on valittu Jari Leskinen eikä Jari Leskelä.  

    Esitetään aluevaltuuston hyväksyttäväksi konserniohjeen ja omistajaohjauksen periaatteet. Tällä hetkellä Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin hyvinvointialueen ainoa tytäryhteisö. 

    Esitetään henkilöstöohjelmaa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Henkilöstöohjelma on ollut lausuttavana, ja sitä on päivitetty saatujen kommenttien perusteella. Lisäksi kommentteja huomioidaan ohjelman jalkauttamisvaiheessa. 

    Tehtiin päätös maanvuokrasopimuksesta Rovaniemen lapsi- ja nuorisokoti Kiekerön rakentamishankkeeseen liittyen. Hanketta koskevat sitovat sopimukset toteutuvat tämän vuoden aikana. Hanke toteutetaan kiinteistöleasingilla, jossa toteuttajalla on kokonaisvastuu rakentamisesta. Kiekerössä toimii jatkossa omaan palvelutuotantoon perustuva arviointi- ja vastaanottoyksikkö sekä erityisen vaativan sijaishuollon yksikkö. Asiakaspaikkoja tulee yhteensä 12–14. 

    Päätettiin tuottaa Sallan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta maaliskuusta 2023 lähtien omana toimintana. Aiemmin palvelut tuottanut Attendo Oy on ilmoittanut lopettavansa palvelun tuottamisen, mutta jatkaa kevääseen saakka. Arvioiden mukaan palvelujen tarve on laskemassa noin 20 asiakkaasta noin 15 asiakkaaseen. Palveluiden tuottamiseksi omana toimintana täytyy perustaa 3-4 uutta toimea. 

    Päätettiin jättää tutkimatta oikaisuvaatimukset, jotka koskivat kahden sosiaalityöntekijän viran täyttämättä jättämistä. Virat voidaan päättää jättää täyttämättä, vaikka ne ovat olleet julkisesti haettavana. Täyttämättä jättämisestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta. Lisäksi aluehallitus hylkäsi perusteettomana oikaisuvaatimuksen, joka koski sosiaalityöntekijän virkavalintaa. 

    Hyväksyttiin pieniä muutoksia Rovaniemen kaupungin kanssa solmittaviin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimitilojen vuokrasopimuksiin. 

     

    Lisätietoja: aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311 hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat 

    Koristeellinen kuva. Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta
    13.12.2023
    Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää...
    Koristeellinen kuva.

    Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta


    Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin.

  3. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

  4. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta
    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta

    17.1.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    17.1.2024

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen talvivirkavaatteista esitys sisäministeriölle.Muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen.

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.

    Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.  

    Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan. 

     

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla 

    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.

    Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.

    Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen.  

    Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, 040 757 6530, marjo.kuittinen@lapha.fi  

     

    Muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen

    Aluehallitus hyväksyi muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen. Aiemman ohjeistuksen mukaan lapsen läheiset eli sisarukset, isovanhemmat, kummit tai perheen tuttavat eivät ole voineet toimia lapsen tukiperheenä. Jos lapsi ei erityisyyden tai sairauden vuoksi voi mennä entuudestaan tuntemattomaan tukiperheeseen, voidaan läheisperhe hyväksyä tukiperheeksi sosiaalityöntekijän erityisellä harkinnalla.


    Pelastustoimen talvivirkavaatteista esitys sisäministeriölle

    Lapin aluehallitus esittää sisäministeriölle pelastustoimen virkapukuasetuksen sekä virkapukuohjeen täydentämistä talvivirkavaatteilla tai virkapukuasetuksen muuttamista niin, että hyvinvointialue voi päätöksellään täydentää virkapukua.  

    Pelastusviranomaisten virka-asu on määritelty tarkoin pelastuslaissa, sisäministeriön asetuksessa, virkapukuohjeessa sekä tuotekuvausohjeessa. Virka-asua käytetään valvonta- ja asiantuntijatyössä myös ulkotiloissa. Nykyiseen virka-asuun ei kuulu Lapin olosuhteisiin sopivia talvivaatteita, kuten pakkastakkia, pakkashousuja tai hanskoja. Talvivaatteiden puute nähdään työturvallisuusriskinä. 

     

     

    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi valtakunnallinen erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää muun muassa, että jatkossa keskussairaaloita olisi Suomessa vain viidestä kahdeksaan. Jokaisella hyvinvointialueella Uuttamaata lukuun ottamatta voisi olla vain yksi synnytyssairaala ja vain yksi ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa ja tehohoitoa tarjoava sairaala. Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä voitaisiin jatkossa ylläpitää ainoastaan erittäin pitkien etäisyyksien vuoksi, eli Kuusamossa ja Ivalossa. Kyseessä on vasta selvitys, ja mahdolliset lainsäädännön muutokset selviävät vasta myöhemmin.


    Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön päätökset hyvinvointialueiden vuosien 2023 ja 2024 rahoituksesta. Tämän vuoden kokonaisrahoitus hyvinvointialueille on noin 24 miljardia euroa. Siitä Lapin hyvinvointialueen osuus on noin 1,2 miljardia euroa. Lisäksi valtio korjaa viime vuoden rahoitusta kertakorvauksella, joka on Lapin hyvinvointialueen osalta noin 16,4 miljoonaa.


    Päätettiin, että aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajisto sekä ylimmät viranhaltijat osallistuvat Pohjois-Suomen yhteistyöalueen ylimmän luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon talvikokoukseen.


    Valittiin yksilöasioiden jaoston puheenjohtajaksi Mari Palolahti, varapuheenjohtajaksi Piia Kilpeläinen-Tuoma ja jäseniksi Timo Peisa, Maarit Alalahti, Marko Lescelius, Riitta Liinamaa ja Jari Hast. Kaikilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.


    Valittiin henkilöstöjaoksen puheenjohtajaksi Tapani Melaluoto, varapuheenjohtajaksi Pertti Hemminki ja jäseniksi Marjo Rundgren, Outi Keinänen, Juhana Kelloniemi, Raija Kerätär ja Auvo Kilpeläinen. Kaikilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.


    Vahvistettiin Lapin pelastuslaitoksen hinnasto. Pelastuslaitos perii maksuja esimerkiksi palotarkastuksista ja valvonnasta. Hintoihin on tehty elinkustannusindeksiä vastaavat 5,5 prosentin indeksikorotukset. Erheellisen paloilmoituksen osalta indeksikorotusta ei tehty, sillä maksuperusteita valmistellaan valtakunnallisesti. 


    Merkittiin tiedoksi talousraportti ajalta 1.1.–30.11.2023. Marraskuun lopussa hyvinvointialueen kirjanpito osoitti 55,4 miljoonaa euroa alijäämää. Tuotoista ja kuluista puuttui kuitenkin olennaisia euromääriä. Kun ne otetaan huomioon, alijäämän arvioidaan olleen marraskuun lopussa noin 73,8 miljoonaa euroa. 


    Päätettiin, että Rovaniemen pelastusaseman, Savukosken ja Rovaniemen ikääntyneiden asumisyksiköiden sekä Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön hankkeita valmistellaan siten, että sitovat sopimukset on mahdollista allekirjoittaa tämän vuoden aikana. Hankkeiden varsinaisesta toteuttamisesta päätetään erikseen, kun valtiovarainministeriö on hyväksynyt lainanottovaltuuden ehdoksi asetetun talouden tasapainottamisohjelman. 


    Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajan virkavalintaa Lounaisella palvelualueella.


    Päätettiin siirtää Keminmaan kehitysvammaisten päivätoiminta hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Aikataulu tarkentuu myöhemmin. Aiemmin päivätoimintaa tuottanut Attendo Oy on irtisanoutunut palvelusetelitoiminnan tuottajarekisteristä. Päivätoiminnassa on tällä hetkellä kahdeksan asiakasta.


    Päätettiin tehdä kuntien kanssa tilapäisiä sopimuksia aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisestä. Jos koululaisella on sairaus tai vamma, ja erityishuoltolain mukainen aamu- ja iltapäivähoito on kirjattu hänen erityishuolto-ohjelmaansa tai palvelupäätökseensä, hyvinvointialue maksaa hoidon kustannukset kunnille.


    Päätettiin perustaa kaakkoiselle palvelualueelle viisi henkilökohtaisen avustajan toimea. Työntekijät tarvitaan, jotta vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun saanti voidaan turvata esimerkiksi myös niissä tilanteissa, kun asiakkaan palkkaama henkilökohtainen avustaja sairastuu. Hoitoringin työntekijöitä voidaan hyödyntää myös omaishoitajien vapaapäivien aikana, kun lapsen tai nuoren hoitoa ei voida toteuttaa muuten. Kaakkoisella palvelualueella on noin 490 henkilökohtaisen avun asiakasta.


    Nimettiin jäsenet lastensuojelulain mukaiseen monialaiseen työryhmään. Työryhmä koostuu eri alojen ammattilaisista ja tukee lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää vaativissa työtilanteissa.


    Merkittiin tiedoksi aluevaltuuston joulukuinen päätös aluehallituksen uudesta kokoonpanosta.


    Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 18.12.2023 tekemät päätökset sillä ehdolla, että valitus ei käy täytäntöönpanon vuoksi hyödyttömäksi. 


    Lisätietoja:
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    Aluehallituksen esityslistat/pöytäkirjat

    Koristeellinen kuva. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta
    17.1.2024
    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta


    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen talvivirkavaatteista esitys sisäministeriölle.Muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen.

  5. Aluehallituksen päätöstiedote 20.12.2023 pidetystä kokouksesta
    Tarkennuksia vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saantiperusteisiin. Korotuksia omaishoidon tukeen ja...

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.12.2023 pidetystä kokouksesta

    20.12.2023

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.12.2023 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    20.12.2023

    Tarkennuksia vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saantiperusteisiin. Korotuksia omaishoidon tukeen ja palveluseteleiden arvoon.

    Tarkennuksia vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saantiperusteisiin

    Aluehallitus vahvisti muutoksia vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saantiperusteisiin ja soveltamisohjeisiin. Jatkossa vammaispalvelulain mukaisia matkoja voi tehdä asuinkunnan ja asuinkunnan maantieteellisen lähikunnan alueella. Lähikuntia ovat Suomen alueella olevat kunnat.

    Jatkossa vakiotaksin käyttöoikeus voidaan myöntää asiakkaalle, joka sitä välttämättä tarvitsee voidakseen matkustaa turvallisesti. Soveltamisohjeesta poistuu maininta, että kuljettajalla olisi velvollisuus vastata asiakkaan avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeesta, sekä viittaus "tuttuun kuljettajaan".

    Kuljetuspalveluista korvataan vain kohtuulliset kustannukset. Kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti yksilöllisen harkinnan ja matkan tarkoituksen perusteella.

     

    Korotuksia omaishoidon tukeen

    Aluehallitus hyväksyi korotuksia omaishoidon tuen hoitopalkkioihin vuoden 2024 alusta alkaen.

    Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on jatkossa 461,99 euroa per kuukausi ja raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkio vähintään 923,99 euroa per kuukausi. Hoitopalkkiot korottuvat vuoteen 2023 verrattuna 5,07 prosenttia.

    Lapin hyvinvointialueen omaishoidon tuen hoitopalkkiot 1.1.2024
      1.1.2023 1.1.2024
    Maksuluokka 1 439,7 e / kk 461,99 e / kk
    Maksuluokka 2 634 e / kk 666,14 e / kk
    Maksuluokka 3 850 e / kk 893,1 e / kk
    Erityismaksuluokka 1070 e / kk 1124,25 e / kk

    Myös sijaisomaishoidon palkkioihin tehdään vastaava indeksikorotus. 

     

    Korotuksia palveluseteleiden arvoon

    Aluehallitus vahvisti korotuksia palveluseteleiden arvoihin vuoden 2024 alusta lähtien. Hyvinvointialue korottaa palveluseteleiden arvoa 5,5 prosentilla lukuun ottamatta kotihoidon palveluseteliä, jonka arvo on jatkossa 45 euroa per tunti. Vammaispalveluiden palvelusetelien arvoja tarkistetaan mahdollisesti myöhemmin.

     

    Muita päätöksiä

    Hyväksyttiin, että Anne Räisänen ottaa talousjohtajan viran vastaan 1.1.2024.

    Myönnettiin ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä Simon Topi Haapaniemelle, Kolarin Kaisa Haapapurolle ja Kemijärven Mili Kasuriselle. Tilalle nuorisovaltuustoon vahvistettiin Simosta Severi Ojanen, Kolarista Katja Haapapuro ja Kemijärveltä Viia Halonen.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski sosiaalisen luototuksen enimmäismäärän korottamista 5000 eurosta 15 000 euroon. Vastauksessa todetaan, että luoton enimmäismäärä kannattaisi nostaa 8000-10000 euroon.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski selvitystä, voisiko sosiaalityöntekijöiden työaikaa sijoittaa osaksi poliisivoimia. Vastauksen mukaan sosiaalihuollon ammattilaiset työskentelevät yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa myös akuuteissa tilanteissa sosiaalipäivystyksen kautta. Koska sosiaalipalvelun tarvetta poliisin palveluissa esiintyy satunnaisesti, työntekijän säännöllinen resurssi ei ole tarkoituksenmukaista.

    Päätettiin, että Rovaniemen kaupungin Neljän tuulen koulu voidaan rakentaa Lapin keskussairaalan kiinteistön alueelle. Määräala vuokrataan Rovaniemen kaupungille, ja sopimuksesta ja sen ehdoista päätetään myöhemmin erikseen.
    Neljän tuulen koulu tarjoaa sairaalaopetusta perusopetusikäisille oppilaille. Tällä hetkellä koulu toimii keskussairaalan lähistöllä hyvinvointialueelta vuokratuissa tiloissa. Koulun tilat eivät vastaa kuitenkaan sen tarpeita. Päätöksen myötä esimerkiksi psykiatristen vuodeosastojen lapsi- ja nuorisoasiakkaille suunniteltua ulkoilu- ja leikkialuetta voidaan suunnitella yhdessä koulun kanssa. Tällöin hyvinvointialue ja Rovaniemen kaupunki voivat jakaa kustannuksia.

    Perustettiin kaksi lääkintälaitemekaanikon toimea. Huolto- ja korjaustöitä on tarkoitus tehdä jatkossa enemmän omana toimintana ja säästää näin ostopalvelukustannuksissa.

    Perustettiin Lapin keskussairaalaan kaksi röntgenhoitajan toimea. Tavoite on säästää kustannuksissa vähentämällä ostopalveluja ja lisäämällä magneettitutkimusten tekemistä omana toimintana.

    Hyväksyttiin muutoksia alun perin Posion kunnan ja Coronarian solmimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimukseen sekä Tervolan kunnan ja Terveystalon solmimaan terveyspalveluiden sopimukseen. Sopimukset ovat siirtyneet Posion ja Tervolan kunnilta Lapin hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta.

    Päätettiin ostaa Simon kunnalta kymmenen kappaletta Oulunkaaren Työterveys Oy:n osakkeita 770 euroa kappale. Samalla hyväksyttiin yhtiön yhtiöjärjestys, osakassopimus ja sen muutossopimus. Oulunkaaren Työterveys voi tuottaa hyvinvointialueelle työterveyspalveluja Simon alueella, ja hyvinvointialueelle tulee myös paikka yhtiön hallitukseen.  

    Päätettiin ostaa Muonion kunnalta Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:n 10 osaketta 500 eurolla per osake ja hyväksyä osaltaan yhtiön yhtiöjärjestys. Uusi perustettava yhtiö vastaa muun muassa Muonion alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden ja potilaiden ruokapalveluista. Lapin hyvinvointialueelle tulee 10 prosentin omistajuus ja yksi paikka yhtiön hallituksessa.  

    Hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje.

    Hyväksyttiin Pohjois-Suomen yhteistyöalueen konkreettisen yhteistyön valmistelun aloittaminen. Lapin hyvinvointialue on tunnistanut toimintoja, jotka se voisi järjestää tai tuottaa yhteistyössä muiden Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden eli Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan kanssa. Yhteisiä toimintoja voisivat olla esimerkiksi innovaatiotoiminta, digitaaliset palvelut sekä osa tietohallinnon palveluista.

     

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Koristeellinen kuva. Aluehallituksen päätöstiedote 20.12.2023 pidetystä kokouksesta
    20.12.2023
    Tarkennuksia vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saantiperusteisiin. Korotuksia omaishoidon tukeen ja...
    Koristeellinen kuva.

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.12.2023 pidetystä kokouksesta


    Tarkennuksia vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saantiperusteisiin. Korotuksia omaishoidon tukeen ja palveluseteleiden arvoon.