Navigation Menu

Päätöksenteko

Breadcrumb

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko

Lapin hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää lappilaisten vaaleilla valitsema 59-jäseninen aluevaltuusto.

Meille on asetettu uudistuksessa tavoitteeksi tarjota yhdenvertaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Uusi ei tarkoita sitä, että kaikki säilyisi ennallaan, vaikka hyvinvointialueen alkuvaiheessa tavoitteena on se, että kaikki palvelut siirtyvät turvallisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta meidän tuotettavaksi.

Valtakunnallinen tavoite on kaikille sama ja valtioneuvosto vahvistaa sen joka neljäs vuosi. 

Meillä Lapissa uudistuksen pohjana on yhdessä päätetty hyvinvointialuestrategia. Strategia ohjaa päätöksentekoa.

Valtuuston kokousten striimaus

Valtuuston kokoukset ovat julkisia

Aluevaltuusto kokoontuu noin kerran kuussa. Mahdollisuuksien mukaan aluevaltuuston kokoukset striimataan hyvinvointialueen Youtube-sivulla, eli kokouksia voi seurata netistä suorana. Yleisö on aina tervetullut paikanpäälle.

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset ja kokouskutsut julkaistaan Kuulutukset-sivulla tai asianhallintajärjestelmän kautta. Hyvinvointialueen kuulutuksia pääset hakemaan asianhallintajärjestelmästä alla olevasta painikkeesta.

Nappi: Tweb kuulutukset

h2-Ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Asset Publisher

  1. Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa....

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

    27.3.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

    27.3.2024

    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa  

    Lapin aluehallitus hyväksyi Lapin ja Etelä-Savon yhteisen kannanoton, joka koskee valtakunnallista sairaalaverkoston uudistamista.

    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiuudistusta sairaaloiden ja päivystysten työnjaosta. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erityiskysymyksiinsä keskittyvää kuulemistilaisuutta jo lainvalmistelun alkuvaiheessa.

    Kummallakin alueella on kaksi keskussairaalaa. Lapissa välimatkat ovat pitkät, ja Etelä-Savossa palvelujen järjestämistä hankaloittavat runsaat vesistöt. Alueilla on paljon matkailua ja vapaa-ajan asutusta, jotka kuormittavat päivystys- ja sairaalapalveluita, mutta eivät kasvata valtionrahoitusta. Kannanoton mukaan Lapissa tulee voida ylläpitää kahta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä sekä lisäksi perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä Ivalossa. Lappi ja Etelä-Savo muistuttavat, että eduskunta hyväksyi viime vuonna sairaaloita koskevan lausuman. Lausumassaan eduskunta edellytti, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason. Valtion tulee maksaa erilliskorvaus hyvinvointialueille niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita aiheutuu kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta. Valtion toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, joten valtion tulee varata määrärahat tulevien vuosien talouskehyksiin.

    Sairaalaverkon muutokset vaikuttavat muun muassa alueiden elinvoimaan ja oppilaitosverkostoon. Kannanotto vaatii, että valtion täytyy pitää huolta kokonaisuudesta ja ottaa huomioon myös elinvoimakysymykset. 

    Lapin aluehallitus päätti myös, että hyvinvointialue osallistuu Pohjois-Suomen laajuiseen sairaaloiden ja päivystysten yhteistyöselvitykseen. Pohjois-Suomen YTA:n eli yhteistyöalueen muodostavat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Neljä hyvinvointialuetta hahmottelee pohjoisen omia yhteistyöhön perustuvia työnjakomalleja, jotka voisivat olla vaihtoehtoina valtakunnallisille työnjakouudistuksille.


    Lapin hyvinvointialueen toimintakertomus: hyvinvointialueen perustaminen onnistui

    Lapin aluehallitus hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2023 tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta antaa tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta oman lausuntonsa, minkä jälkeen ne etenevät aluevaltuuston käsittelyyn.

    Sosiaali, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle 27 eri organisaatiolta. Palvelun jatkuvuudessa ei siirtymävaiheessa ollut juurikaan ongelmia. Myös ensimmäiset palkat hyvinvointialue sai maksettua pääosin ajallaan ja oikein. Ostolaskujen maksamisessa ja asiakaslaskutuksessa sen sijaan oli suuria viiveitä ja vaikeuksia.

    Viime vuoden alkuperäinen talousarvio oli 43,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta lopullinen alijäämä oli 90,3 miljoonaa. Muutokset johtuivat pääosin toimintakulujen kasvamisesta, mutta muutoksia tapahtui myös valtionrahoituksessa.

    Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama valtionrahoitus on osoittautunut todellisia kustannuksia merkittävästi pienemmäksi. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2023 on yhteensä 1,35 miljardia euroa. Samanaikaisesti kuntatalouden ylijäämä on yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.
    -Vaikuttaa ilmeiseltä, että hyvinvointialueiden talouden irrottaminen kuntataloudesta ei ole onnistunut. Lisäksi valtio on aliarvioinut lainsäädännön tuomista uusista tehtävistä aiheutuvaa kustannusrasitetta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa katsauksessaan.

    Väestön ikääntyminen lisää sote-palvelujen tarvetta entisestään. Samaan aikaan arvioidaan, että hyvinvointialueelta jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana yli 1200 työntekijää. Hyvinvointialueen täytyy sopeuttaa talouttaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä 47 miljoonaa euroa täytyy toteutua jo tänä vuonna. Sopeuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia sekä organisaatioon että palveluihin.
    -Työvoimapula on rahoituksen riittävyyttäkin vahvempi ajuri toiminnan muutoksiin, Jokela toteaa.

     

    Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Valviran määräyksen, että kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy pitää saada lainmukaiseksi viimeistään maaliskuussa 2025. Tammikuun lopussa yli kolme kuukautta tai yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli yhteensä 213 ihmistä. Eniten liian pitkiä odotusaikoja oli kirurgisissa ja psykiatrisissa palveluissa. Valvira on antanut saman määräyksen Lapin hyvinvointialueen lisäksi 13 muulle hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymälle. 

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on pyytänyt hyvinvointialueelta selvityksiä aiheesta jo aiemmin. Tilanne on monin osin parantunut, mutta ei kuitenkaan kokonaan korjaantunut. Hoitoon pääsemistä ovat hidastaneet muun muassa henkilöstöpula, vaikeudet terveyskeskustasoiseen jatkohoitoon pääsemisessä ja psykiatristen palveluiden tarpeen voimakas kasvu. Hyvinvointialue on pyrkinyt korjaamaan tilannetta esimerkiksi kehittämällä toimintaansa, rekrytoimalla henkilökuntaa ja hankkimalla ostopalveluita.

     
    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    Lapin aluehallitus hyväksyi täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

    Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

    Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

    Aluehallitus käsitteli samalla oikaisuvaatimusta, jossa vaadittiin tarkennuksia lähikunnan määritelmään. Aluehallitus totesi, että vaadittu tarkennus on nyt tehty.

     
    Muita päätöksiä 

    Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 19.2.2024 tekemät päätökset. 

    Hylättiin röntgenhoitajan toimivalinnasta tehty oikaisuvaatimus. 

    Päätettiin irtisanoa Sarastia Oy:n sopimus niin, että se päättyy tämän vuoden lopussa. Hyvinvointialue alkaa tuottaa palkkapalvelut omana toimintanaan vuoden 2025 alusta.

    Hyväksyttiin Neljäntuulen koulun maanvuokrasopimus. Rovaniemen kaupunki vuokraa osan Lapin keskussairaalan tontista uuden sairaalakoulun rakentamista varten.

    Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen avaava tase 1.1.2023. Aluevaltuusto päättää avaavan taseen hyväksymisestä samalla kun hyväksyy tilinpäätöksen. 

    Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-helmikuulta. Hyvinvointialueen kirjanpito helmikuun lopussa osoittaa 7,5 miljoonaa euroa alijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioituna todellinen alijäämä on noin 12,3 miljoonaa euroa.

    Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutokset tämän vuoden talousarvioon. Tekniset muutokset johtuvat Valvonta ja varautuminen -vastuualueen perustamisesta, ja niillä ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

    Hyväksyttiin hyvinvointialueen lokienhallintapolitiikka ja käyttövaltuuspolitiikka. Asiakirjoissa määritetään muun muassa, miten hyvinvointialue valvoo asiakas- ja potilastietojen käsittelyä.

    Päätettiin, että hyvinvointialue käynnistää projektin digitaalisen sote-keskuksen perustamiseksi. Hyvinvointialue kilpailuttaa sähköisen alustan, johon se kokoaa digitaalisia sote-palvelujaan. Jatkossa samalla digitaalisella asiointialustalla voi esimerkiksi tehdä, muuttaa ja perua ajanvarauksia, saada neuvontaa ja palveluohjausta sekä osallistua etävastaanotolle. Digipalvelun kustannusarvio on 3–3,5 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

    Hyväksyttiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen ensimmäinen vaihe ja siihen liittyvät ostosopimukset. Ensimmäisessä vaiheessa Esko Systems Oy toimittaa hyvinvointialueelle sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Järjestelmän kustannukset neljän vuoden ajalta ovat noin 2,5 miljoonaa.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden alentamista. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto on vahvistanut nykyiset palkkiot keväällä 2022. Aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida palkkioiden suuruuksia esimerkiksi tänä keväänä osana muita talouden sopeuttamistoimia.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski yömajan perustamista. Vastauksessa todetaan, että kuntien täytyy huolehtia asuntojen järjestämisestä asukkailleen. Hyvinvointialue taas vastaa tilapäisestä avun tarpeesta. Jos yömajalle nähdään tarvetta, asiasta pitää neuvotella alueen kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

    Hyväksyttiin teknisluonteiset korjaukset saamenkielisten perheohjaajan ja palveluohjaajan virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Aiemmassa päätöksessä kahden tehtävän kelpoisuusvaatimukset olivat sekoittuneet keskenään. 

    Lisätietoja:
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta
    27.3.2024
    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa....

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

  2. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

    22.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    22.4.2024

    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

    Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

    Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

    Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

    Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

    Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

    Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

    Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

    Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

     
    Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

    Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

    Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

    Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

    Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

    Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

    Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

    Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


    Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

    Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

    Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

    Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

    Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

    Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

    Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

    Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

    Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

    Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

    Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

    Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

    Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

    Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

    Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

    Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

    Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

     

    Lisätietoja:

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
    22.4.2024
    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...
    Koristeellinen kuva.

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

  3. Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

    Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta

    10.6.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    10.6.2024

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

    Lapin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen, joka koskee Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelmaa ja toiminnan tehostamista

    Aluevaltuusto on päättänyt jo aiemmin, että vuodesta 2025 tavoitteena on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi kahdessa toimipisteessä.

    Esimerkiksi kirurgiassa perustetaan yhteisiä virkoja, jolloin kirurgit voivat työskennellä kummassakin sairaalassa. Lisäksi suurimmilla erikoisaloilla kuten ortopediassa ja gastrokirurgiassa toimenpidejonoja yhdistetään, jolloin potilaat ohjautuvat resurssien mukaan kumpaankin sairaalaan.

    Sisätautien potilaita voitaisiin virka-aikana ohjata jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalaan muualtakin Lapista kuin vain lounaisesta Lapista. Myös gynekologian avohoitopotilaiden ohjaamista Länsi-Pohjan keskussairaalaan pidetään hyvänä mahdollisuutena, mutta asia vaatii jatkoselvitystä. 

    Tämän vuoden talousarviossa on jo huomioitu monia Lapin keskussairaalan toiminnan kehittämistoimia. Esimerkiksi kirurgian asiakaspalvelujen ja radiologiapalvelujen ostoja sekä työvoiman vuokrausta vähennetään. Oulun yliopistolliselta sairaalalta ostettavia erikoissairaanhoidon palveluja vähennetään samalla kun myytävien palvelujen määrää toisaalta lisätään.

    Lisäksi on valmisteilla useita muita säästötoimia. Esimerkiksi hengityshalvauspotilaiden hoito aiotaan ottaa omaksi toiminnaksi. Välinehuolto ja nukutuksessa tehtävät suun toimenpiteet aiotaan keskittää. Mahasuolikanavan tähystykset aiotaan järjestää yhtenä kokonaisuutena, jolloin myös Rovaniemellä asuvien tähystystoimenpiteet voitaisiin tehdä muualla kuin Rovaniemellä.

    Voimassa olevan valtakunnallisen asetuksen mukaisesti synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa pitää olla vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Synnytysten keskittäminen Lapin keskussairaalaan vuoden 2025 alusta lähtien tarkoittaa sopeuttamistoimenpiteitä molemmissa sairaaloissa. Henkilöstötarve ja kalliiden ja vähällä käytöllä olevien päivystysrinkien määrä vähenee Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Synnytykset keskittämällä myös Lapin keskussairaalan toiminta tehostuu, kun se voi tarjota olemassa olevalla resurssilla hoitoa aiempaa suuremmalle potilasryhmälle. Laskennallinen säästövaikutus synnytysten keskittämiselle on 3,4 miljoonaa euroa.

    Suomen hallitus esittää lakimuutosta, jonka mukaan kaikki ympärivuorokautinen monierikoisalainen yhteispäivystys ja raskas kirurgia loppuisivat Kemissä vuoden 2026 alusta. Päiväkirurgia, ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystys voisivat jatkua.   

    Lapin hyvinvointialue pyrkii vaikuttamaan Suomen hallituksen esitykseen, että yön yli tapahtuvaa seurantaa vaativa raskaampi kirurgia olisi edelleen mahdollista myös Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

    Muita päätöksiä

    Hyväksyttiin syksyn kokousaikataulu. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla. Aluevaltuuston kokoukset ovat 16.9., 28.10. ja 16.12.

    Merkittiin tiedoksi luettelo valtuutettujen tekemistä aloitteista.

    Merkittiin tiedoksi, että valtiovarainministeriö on myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet vuodelle 2024. Samalla merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriölle toimitetut laskelmat talouden tasapainottamisesta.

    Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus.

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2023 ja hyväksyi tilinpäätöksen. Samalla aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille.

    Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen henkilöstökertomus vuodelta 2023.

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2023 arviointikertomuksen ja lähettää sen aluehallitukselle toimenpiteitä varten. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi työvoiman vuokrauksesta tehdyn selvityksen.

    Aluevaltuusto myönsi Kari Askoselle hänen pyynnöstään eron aluehallituksen varajäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Krista Staufferin.

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  


    Esityslistat ja pöytäkirjat

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta
    10.6.2024
    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

  4. Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä
    Vuoden 2024 Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustukset järjestöille on jaettu.

    Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä

    26.3.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä

    Kolme laskijaa tunturilla

    26.3.2024

    Vuoden 2024 Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustukset järjestöille on jaettu.

    Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta jakoi kokouksessaan 27. helmikuuta avustuksia yhteensä 165 000 euroa.

    Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen toiminta edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta, tukee sote-palveluja ja tapahtuu useamman kuin yhden kunnan alueella Lapissa. Hakemuksia saatiin 33 kappaletta.

    Kumppanuussopimusten valmistelu jatkuu

    Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista kiinnostuneet järjestöt ovat voineet ilmoittautua neuvotteluihin Lapin hyvinvointialueen kanssa keväästä 2023 alkaen. Sopimusneuvottelut käynnistyivät syksyllä 2023 ja ne jatkuvat ympäri vuoden. Joidenkin järjestöjen kanssa on tehty kumppanuussopimuksia jo viime vuonna.

    Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksien osalta käynnissä on jatkuva haku. Järjestöjä pyydetään kuitenkin hakemaan vuoden 2024 kumppanuusavustuksia 5.4.2024 mennessä. 

    Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja perustuu STEA-, ESR- tai muuhun vastaavaan rahoitukseen. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin on varattu noin 374 000 euroa.

    Marika Mathlein
    asiantuntija, järjestöyhteistyö
    040 487 3478
    marika.mathlein@lapha.fi

    Kolme laskijaa tunturilla Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä
    26.3.2024
    Vuoden 2024 Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustukset järjestöille on jaettu.
    Kolme laskijaa tunturilla

    Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä


    Vuoden 2024 Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustukset järjestöille on jaettu.

  5. Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa...

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

    28.3.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

    28.3.2024

    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

    Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

    -Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

    -Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

    Terveysasemat
    Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

    Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

    Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
    Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

    Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

    Vuodeosastohoito
    Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

    Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

    Kotiin annettavat palvelut
    Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

    Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
    Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

    Ikääntyneiden palveluasuminen
    Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

    Lapsiperheiden tukeminen
    Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

    Digitaaliset palvelut
    Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

     

    Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

    Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

    Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

    Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

     

    Lisätietoja
    sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
    terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
    28.3.2024
    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa...

    Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa


    Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.