Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 14.8.2024 pidetystä kokouksesta

Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

Palveluverkkosuunnitelmat uudelle lausuntokierrokselle

Lapin aluehallitus varaa henkilöstölle, asiakkaille, lappilaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa palveluverkon muutosten uudelleenvalmisteluun. Suunnitelma tulee kommentoitavaksi Otakantaa.fi-palveluun. Lausunnot on annettava 30.9.2024 mennessä. Hyvinvointialue järjestää muutossuunnitelmista myös kuntakohtaisia asukastilaisuuksia syyskuun aikana.

Aluehallitus hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia koskevan suunnitelman tässä vaiheessa pohjaksi lausunnoille. Valmistelua jatketaan elo-syyskuun aikana aluehallituksen ohjauksessa. Tavoite on, että aluevaltuusto käsittelee palveluverkkomuutosten linjauksia kokouksessaan 28. lokakuuta.

Suunnitelman mukaan sosiaalipalvelujen palvelurakennetta kevennettäisiin muun muassa palveluasumisen osalta. Muutoksia tulisi myös terveyskeskusten vuodeosastoihin. Lisäksi esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa uudistettaisiin.

Taustalla mahdolliset jääviydet

Aluevaltuusto päätti palveluverkkoon liittyvistä linjauksista jo kertaalleen huhtikuussa, mutta päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätösesityksiä valmisteli aluehallitus, jonka jäsenistä osa oli mahdollisesti esteellisiä kuntiin liittyvän kaksoisroolin vuoksi.

Uudessa valmistelussa kunnanhallitusten jäsenet ja kuntien johtavat viranhaltijat eivät osallistu asian käsittelyyn aluehallituksessa tai muissa hyvinvointialueen toimielimissä. Aluevaltuustossa he kuitenkin voivat osallistua päätöksentekoon.
 

Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Esperi Care Oy:n ja Lapin hyvinvointialueen välinen vuokrasopimus Pellon Kielaksesta päättyy vuoden lopussa. Esperi Caren tiloissa toimii hyvinvointialueen 32-paikkainen ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö. Kun vuokrasopimus päättyy, hyvinvointialueen palvelutuotanto tiloissa loppuu.

Esperi Care ei halua jatkaa vuokrasopimusta, vaan on ilmoittanut hakeutuvansa tiloihin palvelusetelituottajaksi tai osallistuvansa ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutukseen syksyllä 2024. Hyvinvointialue tarjoaa Kielaksen asiakkaille palveluseteliä. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan hyvinvointialueelle hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta ja jäädä asumaan nykyiseen asuntoonsa. Asiakas saa myös kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun hyvinvointialueen omassa tai ostopalveluyksikössä. 

Hyvinvointialue käynnistää yksikön henkilöstöä koskevat yt-menettelyt, jotka voivat johtaa myös liikkeenluovutukseen eli henkilöstön siirtymiseen Esperi Caren työntekijöiksi.
 

Muita päätöksiä 

Merkittiin tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka koskee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston aikanaan tekemää päätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei antanut Meri-Lapin kunnille valituslupaa päätöksestä. Yhtymävaltuuston päätös, jolla se alensi kuntayhtymän peruspääomaa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan, pysyy siis kumottuna.

Hyväksyttiin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia. Kunnat ja kuntayhtymät ovat täydentäneet aiempia selvityksiään siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista.

Päätettiin, että luottamushenkilö- ja virkajohto osallistuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueen syyskokoukseen, jos omat aikataulut sallivat.

Merkittiin tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätös, joka koskee Länsi-Pohjan keskussairaalan vastaavan lääkärin virkaa. Aluehallintoviraston mukaan hyvinvointialue rikkoo lakiasetusta, sillä Länsi-Pohjan päivystyksen vastaava lääkäri ei toimi tällä hetkellä virkasuhteessa. Virasto ei kuitenkaan ryhdy toimenpiteisiin, sillä asiaan tulee muutos, kun toiminta siirtyy Mehiläiseltä hyvinvointialueelle vuoden 2025 alusta.

Merkittiin tiedoksi aluehallintoviraston ratkaisu, joka koskee muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella. Viraston mukaan vuonna 2023 muistutusten käsittely ei ole kaikilta osin toteutunut lain vaatimassa kohtuullisessa ajassa. Aluehallintovirasto pyytää hyvinvointialueelta lisäselvityksiä toiminnan kehittämisestä.

Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-toukokuulta. Kun huomioidaan myös kirjanpidosta puuttuvat erät, alijäämää oli toukokuun lopussa noin 22,8 miljoonaa. 

Päätettiin myydä Kemissä osoitteessa Kauppakatu 25 sijaitsevasta kiinteistöstä 125 neliömetrin suuruinen määräala Kiinteistö Oy Sairaalanrannalle 5125 eurolla. 

Päätettiin lunastaa Lapin keskussairaalan niin sanottu Väistö-elementtirakennus hyvinvointialueelle sen jäännösarvoa vastaavalla summalla eli 243 788 eurolla. Rakennus on hankittu aikanaan leasing-sopimuksella.

Hylättiin Utsjoen seurakunnan oikaisuvaatimus, joka koski toistuvista erheellisistä palohälytyksistä aiheutuneita laskuja. 

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ikääntyneiden palveluiden palveluvastaavan viransijaisuuden täyttämistä. 

Päätettiin perustaa it-palveluihin yksi sovellussuunnittelijan toimi ja yksi suunnittelijan toimi. Effector-apuväline-järjestelmän hallinnointi on edullisempaa tehdä omana työnä aiemman ostopalvelun sijaan.

Merkittiin tiedoksi Utsjoen vuodeosastoa koskeva vetoomus.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintamenettelyt, jotka koskevat liikkeenluovutuksella Tervia Logistiikka Oy:lle siirtyvää kuljetuspalvelujen henkilöstöä. 

Lisätietoja

Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Palveluverkkosuunnitelmat lähtevät uudelle lausuntokierrokselle. Hyvinvointialueen oma toiminta loppuu Pellon Kielas-yksikössä.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta

Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa.

Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa 

Aluehallitus päätti, että Kolarissa käynnistetään yhdessä henkilöstön kanssa sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävän toimintamallin kehittäminen ja pilotointi, jonka tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnassa. Pilotti kestää 25.2.2025 saakka, ellei aluehallitus toisin päätä aiemmin. 

Pilotin aikana kehitetään toimintamallia, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoidon, kotisairaalan, palveluasumisen ja ensihoidon voimavaroja potilaiden tarpeisiin. Tavoitteena on vastata kotipaikkakunnalla tilapäisiin ympärivuorokautisiin hoivan, kotona toteutettavan suonensisäisen lääkehoidon ja saattohoidon tarpeisiin. Varsinaista akuuttihoitoa ja -kuntoutusta tarvitsevat potilaat ohjataan tarvittaessa lähimmille vuodeosastoille. 

Kolarin vuodeosaston sulkua päätettiin jatkaa pilotin ajan. Samaan aikaan ryhdytään valmistelemaan kotisairaalatoiminnan aloittamista Kolarissa mahdollisimman pian. 

Kehittämisen tueksi perustetaan Kolarin sote-kehittämisen ohjausryhmä, johon sosiaali- ja terveyspalvelujen linjajohdon lisäksi pyydetään jäsenet Kolarin henkilöstöstä, hallinto- ja tukipalveluista, toimitilapalveluista, Kolarin kunnalta ja Kolarin vanhusneuvostosta. 

Aluehallitus korostaa, että pilotoinnin aikana huolehditaan alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien sekä henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

Talouden sopeuttamisohjelman ja palvelustrategian valmistelun aikataulua tarkennettiin 

Aluehallitus päätti talouden sopeuttamisohjelman ja palvelustrategian valmistelun aikataulusta ja etenemisestä sekä päätti varata yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa 3.4.2024 mennessä lausunto talouden sopeuttamisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmistelua varten. 

Yksityiskohtaisemmasta talouden tasapainottamisohjelmasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta on tarkoitus päättää aluevaltuustossa 22.4.2024. 

Aluehallitus nimesi päätöksiä tekevän moniammatillisen asiantuntijaryhmän 

Päätettiin nimetä päätöksiä tekevä moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä 1.3.2024. Oikeutettiin vammaisten palveluiden vastuualuejohtaja tekemään päätökset mahdollisista henkilövaihdoksista ryhmään. 

Ryhmään nimettiin:

• Marjut Eskelinen, vammaisten palvelut, vammaissosiaalityön ja ohjauksen palvelupäällikkö, puheenjohtaja 
• Eija Halonen, kuntoutuspäällikkö, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, esittelijä 
• Else Ylianttila, palvelupäällikkö, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, pöytäkirjanpitäjä 
• Sosiaalihuollon asiantuntija: Eija Lampela, vammaisten palvelut, vastuuyksikön johtaja ja varapuheenjohtaja, varajäsen Maija Tervo, vammaisten palvelut, vastuuyksikön johtaja 
• Lääketieteen asiantuntija: Minna-Riitta Pekki, vastuualuejohtaja toiminta- ja työkyvyn tuki, varajäsen Marja Koivusalo, ylilääkäri, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö 
• Psykologian asiantuntija: Juuso Ojaniemi, psykologi, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, varajäsen Jussi Mäki-Tuuri, psykologi, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö.

Rakennusinvestointien valmistelu ja sitovien sopimusten allekirjoittaminen vuonna 2024 

Aluehallitus päätti hyväksyä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tilamuutoksia ja perusparannuksia alla olevien projektien osalta valmistellaan siten, että hankkeita koskevat sitovat sopimukset on mahdollista allekirjoittaa vuoden 2024 aikana, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy lainanottovaltuuden muutoksen ehdoksi asetetun talouden tasapainottamisohjelman. 

• LKS hissin uusiminen: 150 000 € 
• LPKS hissien uusiminen: 500 000 € 
• LPKS B-Siiven osastojen alakattojen ja talotekniikan uusiminen: 290 000 € 
• LPKS viemäri- ja vesijohtoverkoston uusintaa: 180 000 € 
• LPKS IV-koneiden sekä kanavistojen uusinta leikkaussaleissa vuosina 2024–2025: 300 000 € 
• LPKS Ajantasapiirustukset ja tietomallinnus: 30 000 €

Rakennusinvestointeja koskevien hankinta- tai urakkasopimusten allekirjoittaminen on mahdollista vuoden 2024 aikana vasta sitten, kun valtiovarainministeriö on hyväksynyt hyvinvointialueen esityksen talouden tasapainottamisohjelmasta. Sitovia sopimuksia ei ole mahdollista tehdä ennen talouden tasapainottamisohjelman hyväksyntää. Sopimuksia ja hankkeiden toteuttamista on kuitenkin aikataulullisesti välttämätöntä valmistella jo alkuvuoden aikana. 

Hoitohenkilökunnan täydentävän sijaistyövoiman kilpailuttaminen henkilöstövuokrauksena 

Lapin hyvinvointialue pyrkii suunnitelmallisesti vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja tuottamaan palvelut oman henkilöstön voimin. Vuokratyövoimaa tai ostopalveluna hankittua osaamista hyödynnetään vain, jos se tehtävä luonteen, keston ja kustannusten näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. 

Päätettiin kilpailuttaa hoitohenkilökunnan sijaistyövoima puitejärjestelynä, jossa palveluntuottajiksi valitaan useampia palveluntuottajia alue- tai kuntakohtaisesti. Hankinnan ennakoitu arvo koko sopimuskaudelle on 16 miljoonaa euroa. Lapin hyvinvointialue ei sitoudu ennalta arvioituun määriin, vaan hankkii palveluita vain tarpeen mukaan. 

Muita päätöksiä 

Aluehallitus päätti hankkia Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen liittyvistä rakentamisinvestoinneista alaprojektin teho- ja valvontayksikkö laskutyöurakkana puitesopimusurakoitsija Rakennusliike RPJ Oy:tä. Lisäksi aluehallitus oikeutti teknisen johtajan allekirjoittamaan edellä mainitut hankintaa koskevat urakkasopimukset. 

Aluehallitus myönsi eron nuorisovaltuustosta Pelkosenniemen edustaja Henna Vuotarille sekä Muonion edustaja Netta Hauskaselle. Samalla vahvistettiin uudet jäsenet Pelkosenniemeltä Sonja Niemi ja Muoniosta Rosa Wigley. 

Aluehallitus päätti käynnistää siivouspalvelujen kilpailutuksen kohteittain niiltä osin kuin sopimuskausi päättyy 31.12.2024 mennessä. Nykyisiä palvelusopimuksia jatketaan tarvittaessa kilpailutuksen valmistumiseen asti. Tavoitteena on, että uudet sopimukset astuvat voimaan kuluvan vuoden aikana. 

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun toimintaohjeen ja päätti, että mahdollisista toimintaohjeen muutoksista päättää sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja. Ohje korostaa asiakkaan kotona asumisen ja saatavan tuen merkitystä sairauden hoidossa ja toimintamallilla pyritään tukemaan yksiköiden toimintaa. 

Aluehallitus hyväksyi työohjeen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisesta ja valtuutti toiminta- ja työkyvyn tuen johtajan päättämään ohjeen mahdollisista muutoksista.  Lapin hyvinvointialueen lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen perusteet terapiapalveluissa -ohje on laadittu terveydenhuollon ammattilaisten tueksi aikuisväestön kuntoutusta järjestettäessä (18 vuotta täyttäneet). Lasten ja nuorten kuntoutukseen ohjaamisesta tullaan laatimaan oma ohjeensa. Ohjeella pyritään yhtenäistämään alueen kuntoutuskäytäntöjä ja varmistamaan kansalaisten yhdenvertainen asema terapiapäätöksiä tehtäessä. Kuntoutuksen jaksottamisella pyritään myös varmistamaan kuntoutukseen pääsy hoitotakuun puitteissa. 

Aluehallitus päätti saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi osoitetulla valtionavustuksella perustettavista uusista viroista ja toimista. Aluehallitus päätti perustaa yhden pohjoissaamenkielisen perheohjaajan viran ja yhden pohjoissaamenkielisen palveluohjaajan viran, jotka ovat koko saamelaisalueen yhteisiä. Lisäksi aluehallitus päätti perustaa kaksi pohjoissaamenkielisen kylätyöntekijän tointa Vuotson ja Karesuvannon alueille.  

Aluehallitus päätti perustaa 1.3.2024 alkaen sosiaaliohjaajan yhden viran perheiden ja työikäisten palveluiden itäiselle ja pohjoiselle palvelualueelle. Viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeus harjoittaa sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Uudella sosiaaliohjaajan viralla saadaan vähennettyä lastensuojelun jälkihuollon ostopalvelukustannuksia perheiden ja työikäisten palvelujen itäisellä ja pohjoisella palvelualueella. Sosiaalijohtaja on puoltanut viran perustamista, koska kyseessä on toiminnan siirtäminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. 

Päätettiin perustaa Etelärinteen lapsi- ja nuorisokotiin Rovaniemelle laitoshuoltajan toimi. Siivouspalvelut on ostettu aiemmin ulkopuolelta ja siirtämällä palvelu omaksi toiminnaksi vähennetään kustannuksia sekä vahvistetaan henkilöstön pysyvyyttä lastensuojeluyksikössä. 

Perustettiin lähihoitajan toimi mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kieppiin Sodankylään. Toimen perustaminen vähentää ostopalvelujen tarvetta sekä takaa hoitajamitoituksen täyttymisen. 

Perustettiin kaksi fysioterapeutin toimea suoravastaanottoja varten. Lisäämällä fysioterapeuttien suoravastaanottoja Lapin hyvinvointialue pystyy vastaamaan Lapin väestömäärään ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuuteen. Tavoitteena on, että jokaisessa Lapin terveyskeskuksessa olisi mahdollisuus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle. Toiminta vapauttaa lääkäriaikoja muiden asiakasryhmien käyttöön ja parantaa hoitoon pääsyä. 

Perustettiin ravitsemusterapeutin toimi, jotta ravitsemusterapiatyötä voidaan kehittää omana toimintana ja tätä kautta vähentää ostopalveluina tehtävää ravitsemusterapiaa.  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talousraportin ajalta 1.1.-31.1.2024. Lapin hyvinvointialueen kirjanpito tammikuun lopussa osoittaa 11,4 miljoonaa euroa ylijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioitu alijäämä puuttuvat erät huomioiden olisi noin 3,4 miljoonaa euroa. 

Aluehallitus hyväksyi käyttösuunnitelman vuodelle 2024. Käyttösuunnitelmaan on lisätty käyttötalousosan euromäärät vastuualuetasolla sekä lisätty teksti talousarvion sitovuustasosta. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan huomiot aluehallituksen antamiin lausuntoihin toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomukset vuodelta 2022 antavat aihetta.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteon esitylistat ja pöytäkirjat

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana.

Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytetään ensi vuodeksi

Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus päätti asiasta keskiviikon kokouksessaan.

Päätös on määräaikainen ja koskee vain ensi vuotta. Synnytystoiminta on mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Aluevaltuusto päätti syksyllä 2023 sopimusmuutoksista, joilla monia toimintoja siirretään hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy 1.1.2025 muun muassa lastentautien ja gynekologian erikoisalojen lääkärityö. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat. Nyt tehdyssä päätöksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

Muita päätöksiä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden välipäätökset, jotka koskevat huhtikuun aluevaltuuston kokousta. Kokouksen päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Välipäätöksissään hallinto-oikeus pyytää hyvinvointialueelta selvityksiä muun muassa esteellisyyksistä.

Hylättiin oikaisuvaatimukset, jotka koskivat Kemin ja Keminmaan ikääntyneiden päivätoiminnan siirtämistä Keminmaasta Kemiin.

Kuultiin teknistä asiantuntijaa Muurolan entisen sairaala-alueen rakennusten kunnosta.

Esitetään valtiovarainministeriölle neuvotteluja lainanottovaltuuksien saamiseksi. Valtioneuvosto on kesällä päättänyt, että hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuuksia ensi vuonna. Hyvinvointialueella on kuitenkin välttämättömiä investointitarpeita, joita varten se tarvitsee lainaa. Aluehallitus käsittelee neuvotteluissa esitettävät investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset vuoden 2025 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ICT-suunnittelijan valintaa.

Merkittiin tiedoksi, että hallinto-oikeus on päättänyt jättää tutkimatta valituksen, joka koski ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämisen toimeenpanosuunnitelmaa.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialueen palveluverkkoa ja tekee esityksen aluevaltuustolle

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia keskiviikon kokouksessaan.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia keskiviikon kokouksessaan. Esitys palveluverkkomuutoksista sisältää sekä muutoksia, jotka aluehallitus voi päättää, sekä suurempia muutoksia, joista aluehallitus tekee esityksen aluevaltuustolle. Aikataulun mukaan aluevaltuusto käsittelee palveluverkkomuutoksia kokouksessaan 28. lokakuuta.

Aluevaltuusto päättää vuodeosastojen ja erikoissairaanhoidon muutoksista

Hallintosäännön mukaan aluevaltuusto päättää muun muassa palvelujen pysyvästä sulkemisesta sekä vuodeosastojen toiminnan korvaamisesta muilla palveluilla. Tällaisia muutoksia olisi suunnitelman mukaan tulossa eri puolille Lappia.

Nykyisenlainen erillisenä yksikkönä toimiva vuodeosastotoiminta lakkaisi Kolarissa, Sallassa, Pelkosenniemellä, Posiolla, Simossa ja Utsjoella. Palvelut korvattaisiin lähimmän vuodeosaston sekä kotisairaalan, kotihoidon, palveluasumisen ja ensihoidon yhteistyöllä. Osa Rovaniemen potilaista hoidettaisiin Tervolan vuodeosastolla.

Kolarin, Sallan ja Pelkosenniemen vuodeosastot ovat jo suljettuina aluehallituksen aiempien päätöksien mukaisesti. Posion vuodeosastotoiminnan muutokset edellyttäisivät neuvotteluja palveluntuottajan kanssa. Utsjoen vuodeosasto korvattaisiin terveyskeskukseen sijoittuvalla yhdistelmäpalvelulla, jossa ikääntyneiden lyhytaikaisten asumispalvelujen lisäksi tarjottaisiin myös terveysperusteista ympärivuorokautista palvelua. Yksikön toiminnassa huomioitaisiin myös kielelliset oikeudet. Simon ja Kemin Sauvosaaren sairaalan nykyiset vuodeosastot yhdistettäisiin yhteiseksi uudeksi yksiköksi Länsi-Pohjan keskussairaalan tiloihin.

-Kolarissa perinteinen vuodeosasto on jo korvattu muilla palveluilla, ja siitä on saatu todella hyviä kokemuksia. Hyvää palautetta on saatu esimerkiksi kotiin vietävästä sairaalahoidosta, terveysjohtaja Miia Palo kertoo.

Vuoden 2025 alusta Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa toimipisteessä, Kemissä ja Rovaniemellä. Esimerkiksi kirurgian, kardiologian ja mahasuolikanavan tähystysten osalta olisi vain yksi jono, josta potilas ohjattaisiin siihen toimipisteeseen, jossa häntä voidaan parhaiten palvella.

Synnytykset ja lastenosasto keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan, mutta naistentautien kiireetön leikkaustoiminta sekä poliklinikkatoiminta jatkuisivat molemmissa toimipisteissä. Ortopedian viikonloppupäivystys sekä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

Hyvinvointialueen suunnittelemat erikoissairaanhoidon muutokset ovat pienempiä, kuin mitä valtio suunnittelee terveydenhuoltolakiin esitettävissä muutoksissa. Jos laki toteutuu, lisää päivystyksen ja leikkaustoiminnan palveluja pitää keskittää Lapin keskussairaalaan ensi vuoden lokakuusta lähtien. Lakimuutoksesta huolimatta Kemissä jatkuisi ympärivuorokautinen päivystys ja päiväkirurginen leikkaustoiminta. 

Aluehallitus voi päättää yksikön lakkauttamisesta, jos kuntaan jää vastaavaa palvelua

Hallintosäännön mukaan aluehallitus voi päättää sellaisista palvelujen saatavuuteen liittyvistä muutoksista, joissa palvelu ei lakkaa kunnan alueelta kokonaan. Tällaisia ovat esimerkiksi yksikön lakkauttaminen silloin, jos kuntaan kuitenkin jää vastaavaa palvelua joko omana tai ostopalveluna.

Esimerkiksi Enontekiöllä Luppokoti lakkautettaisiin, kun uusi asumisyksikkö valmistuu. Kemissä Nestorin vanhainkoti lakkautettaisiin, ja asukkaille järjestettäisiin ympärivuorokautista palveluasumista muissa yksiköissä. Kittilässä luovuttaisiin yhteisöllisen asumisyksikön Havukan toimitiloista vuoden 2025 aikana, ja Sodankylässä ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö Nutukas lakkautettaisiin vaiheittain vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi useissa kunnissa useiden yksiköiden toiminta muuttuisi vastaamaan paremmin paikkakunnan laskennallista palvelutarvetta.

-Tavoite on, että turhista seinistä luovutaan, jotta voidaan panostaa henkilökuntaan ja hoivaan sekä tarjota juuri sitä palvelua, jonka asiakas tarvitsee, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

Palveluverkon muutosesitys sisältää paljon kehittämistoimenpiteitä

Hyvinvointialueen palveluverkkoesitys sisältää paljon sekä koko Lappia koskevia että alueellisia kehittämistoimia. Esimerkiksi Päivystysavun numero 116117 on otettu käyttöön koko Lapissa. Numerosta saa neuvoja kiireellisiin terveysasioihin virka-ajan ulkopuolella. Myös digitaalisen sote-keskuksen toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna parantamaan sähköisiä palveluja. Hoitotarvikkeiden jakelu automatisoidaan niin, että asiakas voi hakea tarvitsemansa tuotteet kätevästi omien aikataulujensa mukaan.

Kun esimerkiksi sosiaalipalvelujen päätöksentekoa keskitetään, asiakkaat saavat yhdenmukaisempia palveluja, mutta asiointipiste säilyy silti omalla paikkakunnalla. Kotisairaalatoiminta taas laajenee lähes kaikkiin kuntiin ja voi mahdollistaa esimerkiksi saattohoidon toteuttamisen kotona.

Lisätietoja

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia keskiviikon kokouksessaan.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.

Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, ei ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.

Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.

Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.

Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.

Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.

-Aluehallitusten puheenjohtajat tapaamisessaan 6.9.2024-

Lisätietoja Lapin osalta:
hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi