Mååust oouʹdab sijddu

Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua

Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaisesti 1,02 miljardia euroa.  Toimintakate on menojen sekä mm. asiakasmaksuista kertyvien tulojen erotus.

Valtionrahoitusta ennakoidaan ensi vuodelle 1,06 miljardia euroa. Valtionrahoitus kasvaa vain 1,2 % tästä vuodesta, vaikka inflaatio sekä palvelutarpeiden kasvu edellyttäisivät suurempaa kasvua. Esimerkiksi työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on täytynyt varata 2,15 prosentin nousu ja hintojen nousuun vähintään noin 2,7 prosentin nousu tähän vuoteen verrattuna. Siirtymätasaus leikkaa rahoitusta ensi vuonna noin 39 miljoonalla eurolla.

- Valtionrahoitus kasvaa niukasti, mutta kuitenkin kasvaa. Useilla hyvinvointialueilla rahoituksen kasvu on pyöreä nolla, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Säästöjä etsitään perinteisistä keinoista

Sote-palvelut jatkaa omalääkärijärjestelmän ja digipalvelujen kehittämistä, ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventämistä ja lastensuojelupalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi. Sosiaalipalveluihin tulee ensi vuonna muutoksia myös uuden sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain myötä. Suun terveydenhoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön palveluseteli oman toiminnan rinnalle. Erikoissairaanhoidossa isoin muutos tullee olemaan aluevaltuuston jo päättämä Länsi-Pohjan sairaalan profiilimuutos sekä sen vaikutukset ensihoitoon ja Lapin keskussairaalaan.

Valtio on linjannut asiakasmaksujen nostamisesta, joten useisiin maksuihin suunnitellaan korotuksia. Myös muille hyvinvointialueille ja muille organisaatioille myytävien palvelujen hintoja aiotaan nostaa.

- Talousarvioehdotus ei sisällä uusia kipeitä päätöksiä tai muutoksia, vaan nyt keskitytään tehtyjen päätösten toimeenpanoon ja palvelujen toiminnan varmistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen uusissa rakenteissa, sote-palvelujen toimialajohtaja Miia Palo kertoo.

Tukipalvelujen suurin muutos on it-palvelujen siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa yhteiseen tietohallintoon ensi vuoden alkupuolella. Tukipalveluista väheni edellisissä isoissa yt-neuvotteluissa ja organisaatiomuutoksissa noin 300 henkilötyövuotta. Nyt muutamiin kriittisiin toimintoihin, kuten laitehuoltoon, täytyisi varata lisää henkilöitä, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Toimitilavuokrat pienentyisivät tähän vuoteen verrattuna noin 5,5 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialue pyrkii välttämään laajoja yhteistoimintaneuvotteluja, mutta suppeampia neuvotteluja on toteutettava. Väliaikaisesti lakkautettua henkilöstön työhyvinvointiseteliä ei otettaisi vielä ensi vuonna takaisin, mikä toisi reilun miljoonan euron säästöt.

- Arviointimenettelyn raamittama talousarvio ensi vuodelle on erittäin tiukka. Suunnitelman realistisuutta tukee tämän vuoden talouden kehitys. Lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Tiukka talous jatkuu lähivuodet, ja vaatii työntekijöitten ja päätöksentekijöitten vahvaa sitoutumista toimintojen uudistamiseen, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

Aluehallitus päättää talousarvioesityksestä marraskuussa

Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi tämänhetkiset ehdotukset ensi vuoden talousarvioksi sekä lähivuosien taloussuunnitelmaksi. Hyvinvointialue jatkaa talousarvioehdotuksen työstöä syksyn aikana. Hyvinvointialueen toimielimillä ja vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarvioehdotuksesta.

-Talousarvioehdotus on nyt valmistunut hyvissä ajoin, ja poliittiselle käsittelylle on varattu runsaasti aikaa, Jokela mainitsee.

Varsinaisen talousarvioesityksen aluehallitus tekee marraskuun puolivälissä. Aluevaltuusto käsittelee aluehallituksen talousarvioesitystä kokouksessaan 30. marraskuuta.

Talousarvioehdotus on nähtävissä aluehallituksen kokouspöytäkirjan liitteenä: Tutustu talousarvioehdotukseen.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Mååust oouʹdab sijddu

Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään

Lapin hyvinvointialueen kustannustaso ylitti hyvinvointialueiden valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi, mutta ylitys ei johtunut vuonna 2023 tehottomuudesta, vaan valtaosin ulkopuolisista tekijöistä. Perustamisvaiheessa hyvinvointialue sai 170 miljoonan euron alkutaakan, joka johtui siirtymävaiheen ongelmista ja alueen erityisolosuhteista. Tiedot käyvät ilmi hyvinvointialueen tilaamasta ulkopuolisesta tutkimuksesta.

Hyvinvointialueen käynnistymistä hankaloitti sirpaleinen taustarakenne. Lapissa kuntien väkiluvun keskiarvo oli maan pienin, reilu 8000 asukasta. Lapissa sote-palvelut oli järjestetty lähes kokonaan kuntakohtaisesti erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi kaksi sairaanhoitopiiriä, joiden kahdella keskussairaalalla ei ollut tehokasta työnjakoa, vaikeuttivat Laphan lähtötilannetta. Alueella ei ollut yhtenäistettyä pohjaa, minkä päälle rakentaa uutta organisaatiota. Monilla muilla hyvinvointialueilla oli taustalla jo paljon valmistelua tai jo toimivia sotekuntayhtymiä.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Lasse Oulasvirran toteuttaman tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueelle siirtyi maan keskiarvoon ja asukasmäärään suhteutettuna paljon varsinkin määräaikaista henkilöstöä, mistä aiheutui noin 95 miljoonaan euron lisäkustannukset. Kunnilta siirtyneet runsaat ja kalliit ulkoistamis- ja ostopalvelusopimukset lisäsivät kustannuksia noin 50 miljoonaa. Hajanainen palveluverkko ja varallaolon ylläpito harvaan asutulla alueella nostivat tilakustannuksia vajaalla 10 miljoonalla valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Hajanaiset siirtyvät ICT-järjestelmät lisäsivät aloituskuormaa vajaalla 8 miljoonalla ja pelastuslaitoksen olosuhteet noin 10 miljoonalla hyvinvointialueiden keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna.

– Hyvinvointialue on joutunut tekemään paljon töitä aloituskuorman ja valtion rahoituksen alijäämäisyyden, erityisesti siirtymätasauksen, vuoksi sekä omaehtoisesti että valtion velvoittamana. 170 miljoonaa on iso summa ja vertautuu epäsuorasti alkuvuosina kertyneisiin alijäämiin, tutkija Oulasvirta toteaa.

Kuntien virheelliset tiedot vääristivät rahoituksen

Oulasvirran mukaan Lapin kuntien ilmoittamat sote-palvelujen kustannukset olivat todennäköisesti todellisia tarvittavia sotekustannuksia pienemmät.

Tutkimuksen mukaan kuntien toiminnassa oli viitteitä tahallisuudesta, sillä kunnilla oli taloudellinen intressi välttää mahdollisimman paljon oman rahoituksen siirtymistä hyvinvointialueelle sote-uudistuksen jälkeen. Joissakin kunnissa palveluja, kuten lastensuojelua, ei järjestetty lain mukaisesti, mikä pienensi kuntien ilmoittamia nettokustannuksia.

Syynä virheellisiin kulutietoihin olivat myös pienten kuntien rajalliset resurssit oikeiden tietojen laskemisessa ja antamisessa. Pienissä kunnissa työntekijät saattoivat työskennellä useissa eri tehtävissä, mikä vaikeutti todellisten henkilöstökulujen kohdentamista.

Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori eivät käytännössä tarkistaneet, että kuntien ilmoittamat nettokustannukset kohdistuivat oikein niin sanotun Aura-käsikirjan ohjeistamille palveluluokille. Oletus oli, että kunnat noudattivat annettuja luokitteluohjeita ja tarkistuspyyntöjä. Hyvinvointialueella taas ei ollut todellista mahdollisuutta tarkistaa Lapin 21 kunnan ilmoittamia tietoja.

Kuntien loppuvuonna 2022 ilmoittama siirtyvän henkilöstön määrä ei pitänyt paikkansa, vaan kunnista siirtyi aloituksen yhteydessä 650 työntekijää, joista hyvinvointialue ei valmisteluvaiheessa tiennyt. Virheellisten tietojen vuoksi todellinen henkilöstön tilannekuva saattoi valmistua vasta ensimmäisen vuoden elokuussa.

Osa kunnista lykkäsi investointeja, jolloin siirtyvät sote-kulut näyttivät pieniltä. Vaikutus oli hyvinvointialueelle kaksin verroin tuhoisa, sillä lykkääminen sekä pienensi valtionrahoitusta että kasvatti korjausvelkaa eli hyvinvointialueen tulevia kustannuksia.

Osa kunnista teki viime hetkillä pitkiä sopimuksia ostopalveluista ja vuokratiloista. Kustannukset eivät ehtineet näkyä täysimääräisesti kuntien menoissa, mutta velvoittivat hyvinvointialuetta, vaikka olisivat käyneet hyvinvointialueelle tarpeettomiksi.

Kuntien ilmoittamien tietojen perusteella valtio supisti hyvinvointialueen rahoitusta niin sanotulla siirtymätasausleikkauksella. Siirtymätasaus on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023-2025 jo noin 157 miljoonaa euroa. Summa on 91 prosenttia hyvinvointialueen alijäämistä.

– Meidän tänä vuonna saamasta laskennallisesta valtionrahoituksesta kertyy asukastiheyden perusteella sote-palveluissa 121,6 miljoonaa ja pelastustoimessa 7,9 miljoonaa, eli yhteensä 129,5 miljoonaa, joka on noin 12 % rahoituksesta. Voidaan arvioida, että asukastiheyden perusteella tuleva rahoitus riittäisi kompensoimaan Lapin alueen laajuuden ja pitkät välimatkat. Siirtymätasaus kuitenkin leikkaa valtionrahoituksesta 45,6 miljoonaa, joka vastaa yli kolmannesta asukastiheyden perusteella määräytyvästä rahoituksesta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela summaa.

Lue raportti tästä

Siirtymävaiheen raportti (pdf)

Siirtymävaiheen raportti, esittelydiat (pdf)

Lue lisää aiheesta

Tutkimus: Hyvinvointialueen valtionrahoitusta täytyy korjata ja vahvistaa - Lapin hyvinvointialue

Mååust oouʹdab sijddu

Tutkimus: Hyvinvointialueen valtionrahoitusta täytyy korjata ja vahvistaa

Tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueen huono taloudellinen tilanne johtuu monisyisistä rakenteellisista ongelmista kuten valtion rahoitusmallista.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Lasse Oulasvirran ja Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinosen tekemän tutkimuksen mukaan sekä siirtymätasaus että jälkikäteistarkistus kohtelevat Lappia huonosti.

– Jälkikäteistarkistus kompensoi vain osittain Lapin hyvinvointialueen toteutuneita nettokustannuksia. Valtion rahoitus jäi 34 miljoonaa vajaaksi vuotta 2023 koskevassa jälkikäteistarkistuksessa, eli jälkikäteistarkistusraha kattoi vain 63 prosenttia valtion rahoituksen ja toteutuneiden nettokustannusten välisestä erotuksesta, tutkija Oulasvirta toteaa.

Koska valtion rahoituksen perustana olevat hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat kuntien aiempia toteutuneita kustannuksia suuremmat, hyvinvointialueen rahoituksesta vähennetään niin sanottuna siirtymätasauksena laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus.

– Niin sanottu siirtymätasaus on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta jo lähes 200 miljoonan euron verran ja leikkaa jatkossakin, ellei rahoituslakia muuteta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela kuvailee.

Tutkimuksen mukaan siirtymätasausleikkaus pitäisi poistaa, sen vaikutuksia pienentää tai järjestelmää kokonaisuutena muuttaa. Lisäksi rahoituksessa tulisi huomioida hyvinvointialueiden käynnistysvaiheessa syntyneet kustannukset, kuten inflaation vaikutus, palkkaratkaisujen kustannustaso sekä uuden organisaation rakentamisesta aiheutuneet menot.

Nykyinen THL:n diagnoositilastoihin perustuva rahoitusmalli on liian monimutkainen ja läpinäkymätön. Käytännössä hyvinvointialueilla on mahdollisuus kasvattaa rahoitustaan tehostamalla diagnoositietojen merkintää. Lapissa lääkäreillä ei alkuvaiheessa ollut tietoa diagnoosien rahoitusvaikutuksista, ja lisäksi hajanaiset potilastietojärjestelmät vaikeuttavat tehokasta diagnoositietojen hallintaa. Sairastavuustietoa tulee jatkossakin hyödyntää, mutta luotettavammin ja yhdenmukaisemmin.

Nykyinen rahoitusmalli ei ole riittävän läpinäkyvä, jotta hyvinvointialueella voitaisiin arvioida, onko sen rahoitus oikeasuhteinen, eli vastaako se alueen palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä oikeassa suhteessa muihin alueisiin verrattuna.

– Rahoitusmallia on hankala kritisoida, koska se on niin vaikeaselkoinen. Rahoitusmalli on tähän asti kohdellut Lappia aika hyvin, mutta ongelma on se, että Lappi ei saa kokonaan rahoitusmallin jakamaa rahoitusta, koska siirtymätasaus leikkaa siitä ison siivun pois, Oulasvirta toteaa.

Rahoituksen pitäisi olla myös pysyvämpää kuin nykyinen malli, jossa rahoitus muuttuu vuosittain ja tuoreimmat tiedot päivittyvät muutaman kuukauden välein.

Olosuhteista johtuva rahoitusosuus on Lapille sote-palvelujen kannalta hyvä, mutta pelastuspalvelujen kannalta riittämätön, sillä malli ei huomioi pelastuslaitoksen kaikkia olosuhteita kuten runsasta matkailua. Niin sanottu riskiruudukko ei toimi oikein harvaan asutussa Lapissa.

Koska rahoitusmalli toimii kokonaisuutena nollasummapelinä, yksittäisten alueiden tietovääristymät vaikuttavat muiden alueiden rahoitukseen.

– Tutkimus osoittaa, miten monipuolisia ja kauaskantoisia valuvikoja rahoitusmallissa on. Merkittävää on, että sama viesti käy ilmi sekä hyvinvointialueen että valtion eri organisaatioiden haastatteluaineistoista, toteaa hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinonen.

Hyvinvointialue vaatii rahoitukseen muutosta

– Siirtymätasausleikkaus vaikeuttaa pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä ja kestävien säästöjen toteuttamista, tutkija Oulasvirta toteaa.

Tutkimuksen mukaan liian nopeat pakotetut säästötoimet voivat kasvattaa menoja myöhemmin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevistä palveluista ja työntekijöistä luopuminen ovat riskejä. Henkilöstöön kohdentuvat vähennykset pitäisi voida toteuttaa eläköitymisen kautta.

Lapin aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialue esittää valtiovarainministeriölle rahoittamisjärjestelmän uudistamista, erityisesti siirtymätasausleikkauksen poistamista.

– Raportista saadaan hyvää tutkittua tietoa Lapin hyvinvointialueen taloustilanteen taustoista. Siirtymätasauksen poistaminen on Lapin hyvinvointialueen keskeisiä edunvalvontatavoitteita, ja raportti tukee edunvalvontatyötä, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Lue raportti tästä

Siirtymävaiheen raportti (pdf)

Siirtymävaiheen raportti, esittelydiat (pdf)

Lue lisää aiheesta

Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään - Lapin hyvinvointialue
 
-----
Oulasvirta on julkisyhteisöjen laskentatoimen emeritusprofessori ja perehtynyt myös valtion omistajaohjaukseen. Oulasvirta on toiminut pitkään esimerkiksi Valtion tarkastusviraston tieteellisen neuvoston jäsenenä, valtiovarainministeriön asettaman Valtion tilinpäätöksen kehittämishankkeen (Valtike) pysyvänä asiantuntijajäsenenä ja EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallisessa valmistelutyöryhmässä. Tässä tutkimusraportissa on hyödynnetty laajasti talousaineistoja ja tilastoja sekä haastateltu THL:n, eri ministeriöiden, valtiokonttorin sekä hyvinvointialueen ja kuntien luottamushenkilöitä ja johtoa.

Lisätietoja
emeritusprofessori Lasse Oulasvirta, lasse.oulasvirta@tuni.fi, 050 318 6017
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998