Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta

Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.

Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.

Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.

”On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta”, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.

Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia

Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.

Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.

Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.

H23-verkoston jäsenet

Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtaja

Marina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja

Ilkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja

Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka Lindberg

H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla

Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.

Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.

Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen. 

Lisätietoja:
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen
040 757 6530
marjo.kuittinen@lapha.fi  

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.  

Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan.