Mååust oouʹdab sijddu

Aluehallituksen kokoustiedote 11.5.2026 pidetystä kokouksesta

Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa koskeva päätös uudestaan aluevaltuustoon: Aluehallitus esittää arviointiryhmän esityksen hyväksymistä.

Aluehallituksen esittämä taloussuunnitelma perustuu toimenpiteisiin, jotka vaikuttaisivat palvelujen saatavuuteen mahdollisimman vähän

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi taloussuunnitelman vuosille 2026-2030. Aluehallitus esittää myös, että taloussuunnitelman toimenpiteiden lisäksi etsitään vielä uusia keinoja alentaa kustannuksia ja lisätä tuloja, ja että suunnitelmaa päivitetään valtion päätösten ja muiden muutosten vaatimalla tavalla. Aluevaltuusto käsittelee taloussuunnitelmaa maanantaina 18. toukokuuta.

Alijäämät katettaisiin vuoteen 2034 mennessä

Inflaatio, palkankorotukset, ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja muu palveluntarpeen kasvu nostavat kustannuksia. Viime vuonna talousarvion 2026 yhteydessä hyväksyttyjen sekä nyt taloussuunnitelmassa esitettävien säästötoimien yhteismäärä vuosina 2026-2030 on lähes sata miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueella on noin 170 miljoonaa kertyneitä alijäämiä. Lapin hyvinvointialueen valtionrahoitus pienenee vuosina 2027-2030 yhteensä 94 miljoonaa euroa viime vuoden lopussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna. Vielä kovempia leikkauksia valtionrahoitukseen on mahdollisesti odotettavissa. Rahoitusleikkauksien vuoksi hyvinvointialue arvioi pystyvänsä kattamaan alijäämät vasta vuonna 2034.

Monet tutut säästötoimet jatkuvat

Taloussuunnitelma on päätöksentekoa ohjaava asiakirja, ja uusista säästötoimista päätetään vielä erikseen joko osana vuosittaisia talousarvioita tai erillisinä päätöksinä. Toisaalta laskelmissa on mukana monia toimenpiteitä, joista on jo päätetty. Esimerkiksi vuodeosastoverkon supistamisesta on päätetty, mutta tulokset alkavat näkyä taloudessa vasta toimeenpanon jälkeen.

Koko hyvinvointialuetta koskevia toimia ovat muun muassa liikunta- ja kulttuurietuuksien lakkauttaminen täksi vuodeksi sekä tälle vuodelle jo päätetyt lomautukset. Henkilöstöä myös kannustetaan pitämään vanhoja kertyneitä lomia pois, sillä niin sanottu lomapalkkavelka huonontaa taloustulosta. Kaikissa palveluissa on tavoite siirtää painopistettä pois kalliista ja raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin. Henkilöstökuluissa säästetään muun muassa työvuorosuunnittelua ja työntekijöiden sijoittelua kehittämällä ja vuokratyövoimaa vähentämällä.

Ikääntyneiden palvelut haluaa kehittää kotiin tarjottavia palveluja ja kevyitä asumispalveluja. Jos ikäihmisten päivätoiminta muutettaisiin etätoiminnaksi, sitä voitaisiin tarjota jatkossa yhdenvertaisemmin kaikille paikkakunnille. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on jatkossa mahdollista myös palvelusetelillä. Muonion Marjapaikka ja Sodankylän Nutukas suljetaan, kun se on asukkaiden kannalta mahdollista. Etäkotihoidon osuutta lisätään asiakkaille, joille etäkäynnit parhaiten sopivat.

Lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palveluissa lisätään tukihenkilötoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun ja perhehoidon omaa palvelutuotantoa. Perustason palveluita vahvistamalla mahdollistetaan asiakkaalle varhainen tuki ja siten vähennetään raskaampien palveluiden tarvetta. Vastuualue kehittää asiakkaiden tuen tarpeen arviointia ja yhteistyötä monitarpeisten asiakkaiden palvelemiseksi ja sujuvien palveluketjujen rakentamiseksi. Tornioon perustetaan oma lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö, ja vammaispalveluissa Kanervakodin palvelut korvataan ostopalveluilla.

Sote-keskuspalveluissa säästöjä tuovat laboratoriokäytäntöjen yhtenäistäminen, hoitotarvikejakelun keskittäminen, virka-ajan ulkopuolisen lääkäreiden kiirevastaanoton supistaminen, DigiLaphan käytön lisääminen sekä vuodeosastoverkon supistaminen aiempien päätösten mukaisesti. Ostopalveluja vähennetään muun muassa hampaiden oikomishoidoissa, kuntoutuspalveluissa ja mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Keminmaan, Tervolan, Posion ja Mehiläinen Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ostopalvelusopimuksia ei jatketa nykyisten sopimusten päättyessä.

Erikoissairaanhoidon laskelmien ja säästösuunnitelmien tekemistä haittaa Länsi-Pohjan sairaalan profiilin päätösten keskeneräisyys. Säästöjä tuovat kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ostettavien palvelujen vähentäminen, Mehiläinen Länsi-Pohja -sopimuksen päättyminen ja Lapin keskussairaalan toiminnan tehostaminen esimerkiksi erikoissairaanhoidon osastopaikkoja vähentämällä.

Tukipalvelut aikoo hyödyntää digitalisaatiota muun muassa tekstinkäsittelyssä, laskutuksessa ja sisäisessä asiakaspalvelussa. Tietohallinto järjestetään yhdessä Pohteen kanssa ja samalla selvitetään muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoisten hyvinvointialueiden kanssa. Lakkautettujen yksiköiden ja Muurolan sairaalakiinteistön myynnin myötä toimitilakustannukset pienenevät. Laitoshuollon työmitoituksia tarkistetaan. Lisäksi ainakin kiinteistö- ja tilapalvelujen, lääkintälaitehuollon, laitoshuollon ja ravitsemuspalvelujen osalta selvitetään kustannustehokkaampia järjestämistapoja.

Pelastus- ja ensihoitopalvelujen toimiala aikoo karsia kuluja toimintatapoja ja suunnittelua tehostamalla, korottamalla toiminnasta perittäviä maksuja vastaamaan kustannuksia, muuttamalla korjaamotoimintaa omaksi toiminnaksi sekä parantamalla valmiuden säätelyä riskiperusteisesti.

Investointien kokonaismäärää täytyy karsia. Hyvinvointialueen omat varat riittäisivät nykyisiin lainalyhennyksiin sekä tavallisiin kalustohankintoihin ja peruskorjausmenoihin, mutta tietojärjestelmä- ja rakentamisinvestointeihin täytyisi ottaa lainaa.

Arviointiryhmä arvioi, onko suunnitelma riittävä

Taloussuunnitelman tekoa on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Kesäkuussa toimikautensa lopuksi arviointiryhmä ottaa kantaa, onko Lapilla edellytyksiä jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Arviointiryhmä voi esittää esimerkiksi aluejakoselvityksen tai uuden arviointimenettelyn aloittamista.

Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa koskeva päätös uudestaan aluevaltuustoon: Aluehallitus esittää arviointiryhmän esityksen hyväksymistä

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättäisi kumota Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiilia koskevan maaliskuisen päätöksensä. Aluevaltuusto päätti tuolloin, että palveluja ei supisteta valtion asettaman arviointiryhmän vaatimalla tavalla, vaan sairaalan henkilöstön keskuudesta nousseen mallin mukaisesti.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto käsittelisi asian uudelleen ja hyväksyisi arviointiryhmän tarkennetut toimenpide-ehdotukset. Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen.

Arviointiryhmä vaatii, että erikoissairaanhoidon ylitarjonta ja ylikäyttö purettaisiin rajaamalla Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut niihin palveluihin, joiden tarjoamainen olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Käytännössä Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiili pitäisi muuttaa vastaamaan arviointiryhmän aiemmin esittämää ja virkajohdon valmistelemaa vaihtoehtoa. Erikoissairaanhoidon toimintojen taloudellisuutta ja toimivuutta arvioitaisiin jatkossakin säännöllisesti.

Arviointiryhmän vaativan muutoksen jälkeen Länsi-Pohjan sairaalassa ei olisi kirurgista eikä konservatiivista tehovalvontaa. Päiväkirurginen toiminta rajattaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä ympärivuorokautista hoitoa tai seurantaa. Anestesiatoiminta olisi vain virka-aikaista, eikä sairaalassa olisi toimintaa, joka edellyttäisi anestesiapäivystystä, -varallaoloa tai -hälytystyötä.

Muutokset toimeenpantaisiin vuoden loppuun mennessä. Samalla erikoissairaanhoidossa siirryttäisiin yhteen, koko hyvinvointialueen kattavaan erikoisalakohtaiseen johtamismalliin.

Aluehallituksen mielestä ministeriön valitus on perusteltu

Valtiovarainministeriö on tehnyt aluevaltuuston maaliskuisesta päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen, sillä lain mukaan aluevaltuusto ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Aluehallitus totesi omana kantanaan, että valtiovarainministeriön valitus on aiheellinen ja esittää aluevaltuustolle, että se toteaisi samoin. Aluehallituksen mukaan hallinto-oikeuden tulisi hyväksyä ministeriön valitus, ellei aluevaltuusto itse kumoa päätöstä. Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen.

Valtiovarainministeriön mukaan aluevaltuusto on ylittänyt toimivaltansa arviointimenettelyn aikana, päätös ei perustu riittäviin selvityksiin ja on taloudellisesti kestämätön. Päätös jatkaa Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yliresursointia ja vaarantaa perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn riittävän resursoinnin. Siksi päätös vaarantaa yhdenvertaiset palvelut ja rikkoo perustuslain mukaisia palvelujen turvaamisvelvoitteita.

Muita päätöksiä

Hylättiin johtavan controllerin ja controllerin virkojen perustamista koskeva valitus. Valitus koski englannin kielestä tulevia nimikkeitä, ei tehtävien perustamista.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto toteaisi Marjo Hautalan menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun ja tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtäviin. Hautala on ilmoittanut muuttaneensa pois Lapin vaalipiiristä. Uuden varavaltuutetun määräämisestä päättää aluevaalilautakunta, ja uuden tarkastuslautakunnan varajäsenen valinnasta päättää aluevaltuusto.

Käsiteltiin uudelleen vuosien 2026-2029 hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma, sillä aiemmassa asiakirjassa oli tekninen virhe ja yksi lause puuttui. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman.

Päätettiin ohjeistaa Lappica Oy:n hallitusta, että se voi hyväksyä yhtiön palveluverkon laajentamissuunnitelmat.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön lausuntopyyntö, joka koskee luottamushenkilöiden toimimista yhtä aikaa useilla hallinnon tasoilla.

Merkittiin tiedoksi saamen kielen lautakunnan, vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot hyvinvointialuestrategiaan, palvelujen järjestämisohjelmaan ja palvelustrategiaan esitettävistä muutoksista. Tehtiin asiakirjoihin saamen kielen lautakunnan esittämät muutokset. Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi asiakirjoihin tehtävät muutokset tässä vaiheessa taloussuunnitelman pohjaksi. Strategisten asiakirjojen muutostyötä jatketaan syksyllä, jolloin mahdollistetaan eri tahojen laajemmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Päätettiin antaa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta. Valtioneuvosto pyytää selvityksiä kaikilta hyvinvointialueilta ja hyödyntää selvityksiä omassa toiminnassaan.

Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus. Tämän hetken tilanteen perusteella tänä vuonna syntyisi noin 15 miljoonaa ylijäämää, kun vielä viimeisin talousarvio osoitti noin 3 miljoonan alijäämää. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsisi tiedokseen osavuosikatsauksen sekä taloustilanteen positiivisen kehityksen.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Mååust oouʹdab sijddu

Aluehallituksen kokoustiedote 4.5.2026 pidetystä kokouksesta

Päätettiin toteuttaa Meri-Lapin sijaishuoltoyksikkö Tornion Opistotielle leasing-mallilla eli pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Hyvinvointialue vuokraa tontin Tornion kaupungilta. Lasten ja nuorten yksikköön tulee seitsemän lyhytaikaispaikkaa, seitsemän pitkäaikaispaikkaa ja 30 työpaikkaa.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen, joka koski Keminmaan ikääntyneiden päivätoiminnan siirtymistä Kemiin. Hallinto-oikeus on osittain jättänyt tutkimatta valituksen ja osittain hylännyt sen.

Annettiin lausunto ja selitys tilintarkastuskertomukseen sisältyvään muistutukseen. Muistutus koski talousarviota, jonka mukaan hyvinvointialue ei kata alijäämiään vielä tänä vuonna, kuten laki vaatisi.

Merkittiin tiedoksi vuoden 2025 henkilöstökertomus ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Organisaation madaltaminen sekä johtajien ja esihenkilöiden vähentäminen eteni myös vuonna 2025. Muutosten myötä sote- ja tukipalveluista väheni kaksi toimialajohtajaa, kahdeksan vastuualuejohtajaa ja viisi vastuuyksikköjohtajaa. Johtamistehtäviä vähennettiin vuonna 2025 myös alemmilta organisaatiotasoilta.

Päätettiin käynnistää jätehuollon kilpailutus. Hankinnan arvo on noin 3,5 miljoonaa neljän vuoden ajalta. Sopimuskausi on kaksi vuotta, minkä jälkeen on mahdollisuus kahteen lisävuoteen.

Päätettiin myydä 2M-IT Oy:n osakkeet Etelä-karjalan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on hankkinut yrityksen kautta etäkotihoitoon liittyvän etäkäyntijärjestelmän sekä erilaisia etämittareita terveysasemien etäpalveluihin.

Hyväksyttiin Lapin perhekeskustoiminnan yhteistyösopimus sekä perhekeskuksen käsikirja ja toimintasuunnitelma.  Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää ja monipuolista perhekeskustoimintaa järjestävät yhteistyössä hyvinvointialue, kunnat, seurakunnat ja järjestöt ja oppilaitokset.

Päätettiin toteuttaa Meri-Lapin sijaishuoltoyksikkö Tornion Opistotielle leasing-mallilla eli pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Hyvinvointialue vuokraa tontin Tornion kaupungilta. Lasten ja nuorten yksikköön tulee seitsemän lyhytaikaispaikkaa ja seitsemän pitkäaikaispaikkaa. Hyvinvointialue palkkaa yksikköön 30 työntekijää. Yksikön on tarkoitus valmistua lokakuussa 2027. Hyvinvointialue kiirehtii yksikön perustamista, sillä tällä hetkellä palvelua täytyy ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mikä on kallista omaan toimintaan verrattuna.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2026–2029.

Hyväksyttiin muutoksia hyvinvointialuestrategiaan, palveluiden järjestämisohjelmaan sekä sote-palvelujen palvelustrategiaan ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Muutokset liittyvät valmisteilla olevaan taloussuunnitelmaan vuosille 2026-2030. Asiakirjojen laajempia muutoksia valmistellaan syksyllä. Samalla mahdollistetaan eri tahojen laajemmat vaikuttamismahdollisuudet.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan lausunto taloussuunnitelman 2026-2030 valmisteluun.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskevat matkailun huomioimista rahoituksessa, kuulontutkimusten saatavuutta sekä sensomotorisen kuntoutuksen kehittämistä.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Mååust oouʹdab sijddu

Arviointiryhmä vaatii edelleen purkamaan erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin ja pitää aluevaltuuston päätöstä riittämättömänä

Valtion asettama arviointiryhmä tarkentaa Lapin hyvinvointialueelle lokakuussa antamaansa erikoissairaanhoitoa koskevaa toimenpide-ehdotusta. Arviointiryhmä vaatii hyvinvointialuetta purkamaan erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin ja liikakäytön supistamalla Länsi-Pohjan sairaalan palveluja.

Länsi-Pohjan sairaalan kapasiteetti on ylimitoitettu suhteessa Meri-Lapin noin 57 000 asukkaan tarpeisiin. Kun paikallista erikoissairaanhoitoa on ollut tarjolla matalalla kynnyksellä, sairaalaan on ohjautunut potilaita, jotka olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Sairaaloiden tuottavuustilastosta ilmenevä kustannusten poikkeama maan tarvevakioidusta keskimääräisestä kustannuksesta on Meri-Lapissa noin 17,4 miljoonaa euroa vuodessa. Alkuvuodesta Meri-Lapin asukkaat ovat käyttäneet medisiinisillä vuodeosastoilla 60 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku Lapin muilla alueilla on ollut vain 39 päivää.

Koko erikoissairaanhoidon tuottavuus Lapissa on matala, sillä hyvinvointialue ei ole saanut purettua sairaaloiden toiminnallisia päällekkäisyyksiä. Laki velvoittaa hyvinvointialuetta ylläpitämään Lapin keskussairaalassa monierikoisalaista päivystystä, jolla on valmiudet erityistilanteiden hoitamiseen kaikissa olosuhteissa. Valmiuden ylläpito on kallista, ja hyvinvointialue ei voi hyödyntää keskussairaalan kaikkia resursseja, koska osa potilaista ohjautuu toiseen sairaalaan.

Torstaina kokoontuneen arviointiryhmän mukaan ylisuurien erikoissairaanhoidon rakenteiden ylläpitäminen kahdessa sairaalassa sitoo liian suuren osuuden hyvinvointialueen rahoituksesta ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Erikoissairaanhoidon yliresursointi vaarantaa perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevien palvelujen tuottamisen ja kehittämisen.

Aluevaltuuston päätös erikoissairaanhoidosta ylläpitäisi edelleen ylikorkeita kustannuksia

Arviointiryhmä pitää edelleen toiminnallisesti ja taloudellisesti perustelluimpana palveluprofiilina arviointiryhmän ehdottamaa ja virkajohdon valmistelemaa mallia. Aluevaltuusto äänesti palveluprofiileista maaliskuussa ja valitsi arviointiryhmän ehdottaman mallin sijaan sairaalan henkilöstön edustajien esittämän mallin.

Arviointiryhmän mukaan aluevaltuuston päätös ei sisällä riittävästi toimenpiteitä hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Päätös säilyttää erikoissairaanhoidon rakenteet ennallaan ja mahdollistaa edelleen erikoissairaanhoidon ylitarjonnan ja ylikäytön.

Arviointiryhmä pyysi hyvinvointialuetta laskemaan aluevaltuuston valitseman mallin kustannusvaikutukset niin, että ne olisivat vertailukelpoiset arviointiryhmän vaatimaan malliin nähden. Ennen päätöksiään arviointiryhmä käsitteli myös useita muita asiantuntijalausuntoja sekä kuuli eri tahojen asiantuntijoita.

Valtaosa Länsi-Pohjan sairaalan palveluista säilyisi ennallaan

Arviointiryhmän vaatiman muutoksen jälkeen 92 prosenttia akuuttiklinikan käynneistä toteutuisi edelleen Länsi-Pohjan sairaalassa. Osa harvoin tarvittavista palveluista siirtyisi Lapin keskussairaalaan tai Oulun yliopistolliseen sairaalan, ja osa näistä toimenpiteistä olisi valinnanvapauden piirissä.

Yleis- ja akuuttilääkäreiden akuuttiklinikka, röntgen ja laboratorio toimisivat ympäri vuorokauden. Akuuttiklinikan lääkärit vastaisivat myös vuodeosastopotilaiden hoidosta virka-ajan ulkopuolella. Monitoriseurantapaikkoja ja soveltuvia valvontahoidon menetelmiä olisi osastohoidon tai päivystyksen yhteydessä. Päiväkirurginen leikkaustoiminta jatkuisi. Samoin laajat polikliiniset palvelut, jotka optimoitaisiin jatkossa erikoisalakohtaisesti niin, että Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan sairaala yhdessä vastaisivat lappilaisten tarpeisiin. Hyvinvointialueen kunkin erikoisalan ylilääkäri vastaisi operatiivisesta johtamisesta. Yleislääketieteen tai akuuttilääketieteen osastolla voitaisiin hoitaa rajatusti sisätautien erikoisalan potilaita.

Vuoden lopussa päättyviä palveluja olisivat virka-ajan ulkopuolinen anestesia-, sisätauti- ja muu erikoisalapäivystys kuten kirurgian, radiologian sekä naistentautien ja synnytysten päivystys. Virka-ajan ulkopuolinen leikkaussalivalmius, heräämöstä kotiin -toiminta sekä tehovalvonta päättyisivät, kuten myös toimenpidekardiologia ja -radiologia. Lisäksi erikoissairaanhoidon palvelujen toimintaa ja tuottavuutta pitäisi arvioida jatkossa säännöllisesti.

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö, hyvinvointialueiden ohjausosasto, minna-marja.jokinen@gov.fi, 02955 30018
Johtaja Andreas Blanco Sequeiros, sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto, Andreas.BlancoSequeiros@gov.fi, 02951 63347
Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Lue koko arviointiryhmän kannanotto aluevaltuuston päätökseen
 

Mååust oouʹdab sijddu

Aluehallituksen kokoustiedote 27.4.2026 pidetystä kokouksesta

Hyvinvointialue tasapuolistaa asukasvuokrien määräytymisperiaatteita.

Hyvinvointialue tasapuolistaa asukasvuokrien määräytymisperiaatteita

Lapin aluehallitus päätti uudistaa erityisryhmien asukasvuokrien määräytymisperiaatteita, sillä vanhojen periaatteiden mukaan osa vuokrista nousisi kohtuuttomasti.

Hyvinvointialue korottaa vuokria pikkuhiljaa 2-4 vuoden aikana, jotta ne vastaisivat asuntojen todellisia kustannuksia. Muutamissa asunnoissa vuokra laskee hieman.

Liian matalaksi jääneitä vuokria nostetaan korkeintaan 15 prosenttia vuodessa, ei kuitenkaan enempää kuin 60 euroa kerrallaan. Vuokrat voivat nousta korkeintaan Kelan eläkkeensaajan asumistuen ylärajaan, joka on tällä hetkellä Rovaniemellä 712 euroa ja muissa kunnissa 624 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoittamissa kohteissa korotus tehdään ARA:n ohjeistuksien mukaan.

Tällä hetkellä asuntojen kulut ovat noin 1,6 miljoonaa suuremmat kuin asunnoista perittävät vuokrat. Korotusten myötä hyvinvointialue saa kurottua erotuksesta noin 90 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kun asukkaan vuokra nousee, myös Kelan asumistuki voi nousta, ja toisaalta tiettyjen tulosidonnaisten sote-palvelujen palvelumaksut voivat laskea.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti irtisanoa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen päättymään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Palvelusopimus voidaan päättää aiemmin, jos asiasta sovitaan palveluntuottajan kanssa ja aluehallitus hyväksyy nopeamman aikataulun. Sote-palvelujen toimialajohtaja sopii Mehiläisen kanssa toimenpiteistä, joilla varmistetaan turvallinen siirtymä, sekä raportoi toimenpiteistä aluehallitukselle.

Hyväksyttiin selvitys Savukosken sote-toimitiloista. Selvityksen mukaan Saukoti kannattaisi peruskorjata ja laajentaa kuntavetoisesti. Savukosken kunta on kuitenkin ilmoittanut, ettei sen talous mahdollista investointia lähivuosina. Aluehallitus päätti, että Saukodin investointitarpeiden valmistelua jatketaan toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen pohjalta hyvinvointialueen taloudelliset reunaehdot huomioiden. 

Hyväksyttiin Inarin, Pellon ja Enontekiön sote-kiinteistöjen tilatarveselvitys. Selvityksen mukaan palveluja kannattaisi keskittää sote‑keskuksiin, joissa useat palvelut toimivat saman katon alla. Selvitystä käytetään pohjana rakennusinvestointien suunnittelussa hyvinvointialueen taloudelliset reunaehdot huomioiden. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtioneuvoston päätöksen, jonka mukaan valtio ei myönnä hyvinvointialueelle lainanottovaltuuksia. Aluehallitus esittää valtiovarainministeriölle, että käynnistetään neuvottelut lainanottovaltuuksien saamiseksi.

Hyväksyttiin ohje hankkeiden valmisteluun ja käynnistämiseen. Hankekokonaisuuden etenemisestä ja vaikuttavuudesta raportoidaan aluehallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Päätettiin perustaa controllerin ja johtavan controllerin virat. Avoinna oleva talous- ja laskentapäällikön virka lakkautetaan. Hyvinvointialueen täytyy vahvistaa toiminnan ja talouden ohjausta ja analysointia. Tarpeen on tuonut esiin esimerkiksi valtion asettama arviointiryhmä.

Hyväksyttiin muutoksia kokousaikatauluun.

Nimettiin työllistämistä edistävän monialaisen tuen johtoryhmään varsinaisiksi jäseniksi työikäisten palvelujen vastuuyksikköjohtaja Merja Onkamo ja terveysasemapalvelujen vastuuyksikköjohtaja Tuula Saukkonen. Heidän varajäsenikseen valittiin sosiaalijohtaja Liisa Niiranen ja sote-keskuspalvelujen vastuualuejohtaja Antti Alaräisänen.

Hyväksyttiin raportit, jotka aluevaltuustoryhmät ovat toimittaneet loppuvuoden 2025 ryhmärahojen käytöstä. Aluevaltuusto on päättänyt, että tänä vuonna ryhmärahaa ei myönnetä.

Nimettiin nuorisovaltuuston esittelijäksi vastuuyksikköjohtaja Suvi Seikkula, vammaisneuvoston esittelijäksi vastuuyksikköjohtaja Mirja Kangas ja vanhusneuvoston esittelijäksi vastuuyksikköjohtaja Rita Oinas.

Hyväksyttiin vammaisneuvoston toiminta- ja viestintäsuunnitelma vuosille 2026-2029.

Päätettiin käynnistää kilpailutus puheentunnistusjärjestelmästä ja tekoälypohjaisesta kirjausjärjestelmästä.

Päätettiin tehdä teleoperaattoripalveluja koskeva sopimus Telia Finland Oyj:n kanssa.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskevat kotisairaalatoimintaa, ajokorttitodistusten lääkärinlausuntoja ja hengitysterveyden edistämistä.

Meri-Lapin sijaishuoltoyksikköä koskeva asia siirtyi seuraavaan kokoukseen.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Mååust oouʹdab sijddu

Aluehallitus pyytää arviointiryhmän mielipidettä Länsi-Pohja-päätökseen

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus totesi, että aluevaltuuston 30.3.2026 tekemä Länsi-Pohjan sairaalan supistamista koskeva päätös ei ole arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten mukainen.

Aluehallitus pyytää arviointiryhmältä perusteltua kannanottoa, sisältääkö aluevaltuuston päätös riittävästi toimenpiteitä hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi ja sote-palvelujen turvaamiseksi arviointimenettelyä koskevan lainkohdan tarkoittamalla tavalla. Samalla aluehallitus kysyy, onko arviointiryhmä valmis tarkistamaan aiempaa toimenpide-ehdotustaan aluevaltuuston päätöksen perusteella. Päätös kannanottopyynnön sisällöstä syntyi äänestyksen jälkeen.

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston muut maaliskuiset päätökset Länsi-Pohjan sairaalaa koskevaa päätöstä lukuun ottamatta.