Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista

Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus luovat turvallista arkea yhdessä meille kaikille.

Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä työskennellään pienryhmissä.

Tervetuloa ensimmäiseen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisen foorumiin. Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan alustajien, yhteisen paneelikeskustelun sekä pienryhmätyöskentelyn kautta.

Hytetu- ja osallisuusfoorumi 11.2.2025 kello 8.30-12 

Päivän juontaa viestintäasiantuntija Minna Aula 

Teema: Tiedolla johtaminen 

8.30 – 8.35 Virittäytyminen foorumiin 

8.35 – 8.45 Tervetuloa Hytetu- ja osallisuusfoorumiin sekä päivän agenda Erityisasiantuntijat Miia Länsitie ja Heljä Rahikkala 

8.45 – 9.15 Mitä tiedolla johtaminen meille tarkoittaa? 
Tutkimusjohtaja Jaana Leinonen, puheenvuoro ja kysymyksiä 

9.15 – 9.50 Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus – tiedon merkitys ja vaikutukset 
erityisasiantuntijat Miia Länsitie ja Heljä Rahikkala/Anne Luiro 

9.50 – 10.00 Taukojumppa ja jaloittelutauko 

10.00 – 10.45 Tiedolla johtamisen hyvät käytännöt – paneelikeskustelu, luodaan yhteistä ymmärrystä aiheen parissa 

Panelistit 

• Sivistysjohtaja Anne-Maria Näkkäläjärvi, Enontekiö 
• Hyvinvointikoordinaattori Jenny Järvinen, Tornio 
• Toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry 
• Vastuuyksikköjohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi, Lapin hyvinvointialue 
• Yhteysjohtaja Heli Knutars, Lapin liitto 
• Projektipäällikkö Matti Virtasalo, Lapin Ammattikorkeakoulu, Jäkälä -hanke 
• Projektipäällikkö Sari Arolaakso, Lapin Ammattikorkeakoulu, Ennakoi -hanke 
• Johtaja – vaikuttaminen ja edunvalvonta Hanna Baas, Lapin kauppakamari 
• Kirkkoherra Kimmo Kieksi, Sallan seurakunta

10.45 – 11.05 Pienryhmätyöskentely panelistien tueksi 

11.05 – 11.20 Paneelikeskustelun toinen osio 

11.20 – 11.35 Tulevaisuusajattelua foorumista pienryhmissä 

11.35 – 11.50 Tulevaisuuden nostot pienryhmistä 

11.50 – 12.00 Webinaarin päätössanat ja tervetulotoivotus seuraavaan foorumiin 

Foorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hytetu- ja osallisuusrakenteita. Toivotammekin kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden yhdyspinnoilla toimivat sidosryhmät mukaan yhteiseen työhön. 

Ilmoittautua voit tästä 

Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen webinaaria osallistumislinkki sähköpostiin.

Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 4.1.2025 kello 23.59.

Lisätietoja:

Anne Luiro

erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen

anne.luiro@lapha.fi

040 631 0380

Marika Mathlein

asiantuntija, järjestötyö

marika.mathlein@lapha.fi

040 487 3478

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle

Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys tapahtuu, on potilaalle maksuton. Se, kuinka pitkään ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen potilas joutuu lääketieteellisistä syistä johtuen olemaan vuodeosastolla hoidossa, ei vaikuta maksuttomuuteen. Maksuttomuus koskee kaikkia synnyttäjiä, myös Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelta tulevia synnyttäjiä. Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot, paitsi hoitojakso minkä aikana synnytys tapahtuu, ovat maksullisia. 

Raskauteen liittyvistä polikliinisistä käynneistä maksetaan edelleen normaalisti asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.

Naistenklinikan asiakasmaksut vuonna 2025:

Äitiyspoliklinikkamaksu 66,70 €
Naistentautienpoliklinikka 66,70 €
Hoitopäivämaksu 66,90 €/vuorokausi
Neuvonta- ja ohjauskäynti hoitajalle esimerkiksi synnytyspelko-tai kätilöpoliklinikalle 28,30 €
Synnytyksiin liittyvistä hoitojaksoista ei peritä maksua.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toive opintomatkasta toteutui joulukuussa

Nuorisovaltuustot Lapin hyvinvointialue ja Etelä-Pohjanmaa

Lapin hyvinvointialueen Nuorisovaltuusto esitti syksyllä 2024 toiveen opintomatkasta. Asiaa käsiteltiin Nuorisovaltuuston kokouksessa 29.10.2024 §46. Matkan tavoitteena oli päästä verkostoitumaan
muiden hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen kanssa sekä päästä jakamaan tietoa kunkin alueen nuorisovaltuustojen toiminnasta. Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tunnistaa itse suurimmaksi haasteekseen jäsenien sitouttamisen toimintaan.

Opintomatka toteutui joulukuussa 9.-13.12.2024. Matkalle lähtivät Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen, varapuheenjohtaja Emma Harju sekä jäsenet Rosa Wigley, Sonja Niemi ja Viia Halonen. Opintomatkalle lähtivät myös nuorisovaltuuston valmistelija Mirka Kankaanpää ja sihteeri Marjukka Jänkälä.

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto kutsuttiin tapaamaan Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustoa. Tapaamisessa oli paikalla Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston puheenjohtajisto sekä kolme jäsentä. Myös molempien nuorisovaltuustojen tukiaikuiset sekä valmistelija olivat mukana tapaamisessa.

Tapaamisen aikana he tutustuivat toisiinsa Ystävyyden verkko-leikillä. Nuorisovaltuustolaiset kertoivat omista toimintatavoistaan toisilleen ja jakoivat toimivaksi havaittuja vinkkejä nuorisovaltuustojen toiminnan kehittämiseksi ja jäsenten sitouttamiseksi. Yhteisenä haasteena koetiin nuorisovaltuustojen jäsenien matkustaminen kokouksiin. Päivän aikana he työskentelivät pienryhmissä ’Learning cafe/oppimiskahvila-menetelmää’ hyödyntäen, pohtien seuraavia teemoja:

1. Viestintä: mitä, miten, missä ja kuka?

2. Jäsenten sitouttaminen: millä keinoilla nuoret saadaan aktiivisesti toimintaan mukaan? Mitä tulee tehdä? Mitä pitää välttää?

3. Nuorten osallisuus ja sen vahvistaminen: miten kuulemme oman alueemme nuoria laajemmin? Miten tavoitamme erilaiset nuoret, eri tavoin aktiiviset nuoret? Miten, missä ja kuka?

Päivän päätteeksi osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö Jussi Salminen piti esityksen Teamsillä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Soite) osallistuvasta budjetoinnista, jota he kokeilevat ensimmäisenä hyvinvointialueena. Osallistuvassa
budjetoinnissa Keskipohjalaiset voivat tehdä verkon kautta ehdotuksia rahan suuntaamisesta tiettyjen kriteerien mukaan.

Opintomatka jatkui Seinäjoelta Helsinkiin. Keskiviikkona nuorisovaltuusto vieraili Helsingin keskustakirjasto Oodin nuorisotilassa. Oodissa toteutunutta tapaamista organisoi alueellisen osallisuuden asiantuntija Sara Nyman Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:stä. Tapaamiseen osallistui Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston lisäksi nuorisovaltuuston edustajia Päijät-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta sekä Kymenlaaksosta.

Tapahtuman aluksi Oodin nuorisotilan työntekijät; nuoriso-ohjaaja Kasper Pitkänen ja alueohjaaja Melinda Palmgren kertoivat nuorisotilasta ja sen toiminnasta. Nuorisotilan toiminta on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille nuorille, mutta kaikki 11-25-vuotiaat ovat tilaan tervetulleita.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva ry) puheenjohtaja Markus Koski kävi myös Oodissa tapaamassa nuoria. Hän kertoi puheessaan omasta työstään sekä urapolustaan liiton puheenjohtajan rooliin. Hän keskusteli myös nuorten kanssa ajankohtaisista, heitä puhututtavista asioista. Keskusteluissa hän antoi omiin kokemuksiin peilautuvia vinkkejä, miten nuorisovaltuustojen jäseniä voisi sitouttaa toimintaan enemmän. Kosken mielestä live tapaamisten järjestäminen heti toiminnan alkuvaiheessa on isossa roolissa ryhmäytymisen näkökulmasta.

Nuorten välisissä keskusteluissa nousi esille haasteet nuorisovaltuuston kokouksiin/toimintaan osallistumisesta koulupäivien aikana. Ohjeistukset ja toimintatavat ovat vaihtelevia koulujen kesken. Joissain kouluissa nuorisovaltuuston toimintaan osallistuminen tunnistetaan tärkeäsi tehtäväksi, joten lupa mahdolliseen poissaoloon järjestyy helposti, mutta jotkut koulut taas eivät hyväksy poissaoloja, jos ne aiheutuvat nuorisovaltuuston toiminnasta. Myös tuntien korvattavuuteen liittyvät asiat vaihtelevat suuresti alueittain/kouluittain. Tähän nuoret toivovat selvästi yhtenäisempää linjausta ihan maanlaajuisesti. Päijät-Hämeen nuorisovaltuusto on tehnyt asiasta aloitteen kokouksessaan 19.12.2024 §6.

’’Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuusto esittää, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilaitoksissa tunnustetaan nuorisovaltuustojen toiminnan merkitys ja tuetaan aktiivisesti nuorten osallisuutta näissä vaikuttamiselimissä. Oppilaitosten tulee hyväksyä poissaolot niiltä tunneilta, joilta nuori joutuu poistumaan, mikäli syynä on nuorisovaltuuston toimintaan osallistuminen.’’

Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston jäsenet keskustelivat Markus Kosken kanssa maaseutupolitiikan tilannekuvasta. Koski vei nuorten terveiset eteenpäin Valtioneuvoston Maaseutupolitiikan neuvostolle (MANE), jonka kokous järjestettiin samana päivänä.

Oodista matka jatkui kohti Eduskuntataloa. Eduskunnassa Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto pääsi tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista Lapin kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) ja Johanna Oja-Niemelän (sdp) kanssa. Keskusteluissa käytiin mm. läpi ajankohtaisia asioita. Lohi esitteli nuorisovaltuustolle Valtiovarainvaliokunnan kokoushuoneen, jossa hän toimii puheenjohtajana ja kertoi sen historiasta.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Auton avustaja Tuomas Stöckel piti kattavan esittelykierroksen Eduskuntatalolla ja Pikkuparlamentissa. Eduskunnan valtiosalissa nuorisovaltuusto tapasi muun muassa Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.), tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) sekä kansanedustaja Sara Seppäsen (ps.), Mari-Leena Talvitien (kok.) ja Ben Zyskowiczin (kok.).

Nuorisovaltuusto seurasi torstaina Eduskunnan kyselytuntia paikan päällä, jossa kansanedustajat kysyivät hallituksen ministereiltä ajankohtaisista asioista. Nuorisovaltuusto pääsi myös vierailemaan Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) Meritullinkadulla. He tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) erityisavustaja Hannu Peurasaaren, jonka kanssa nuoret keskustelivat mieltä askarruttavista asioista. Keskusteluissa nousi esille mm. palveluverkkomuutokset, valtion tuottavuusohjelma, nuorten mielenterveys/terapiatakuu, turistivero ja kalateiden rakennus.

Opintomatka oli Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kokemuksen mukaan onnistunut. He saivat paljon hyviä vinkkejä siihen, miten Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toimintaa voidaan kehittää jatkossa. Verkostoituminen myös koettiin merkittäväksi asiaksi.

-Tiedän nyt paljon enemmän käsittelemistämme asioista. Pääsimme vieläpä tapaamaan vanhoja tuttuja ja verkostoitumaan uusien, ihanien ihmisten kanssa myös oman nuvamme keskellä. Sain myös kauan kaipaamaani vertaistukea osallisuuden ja aktiivisuuden kasaantumisen kanssa ja huomasimme ongelman olevan maanlaajuinen, kertoo nuorisovaltuuston jäsen Sonja Niemi

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Muista seurata oman maksukattosi täyttymistä

Maksukatto on 762 euroa vuosina 2024 ja 2025. Jos vuosittainen maksukattosi täyttyy, saat suurimman osan terveydenhuollon palveluista maksutta loppuvuoden ajan.

Maksukatto on 762 euroa vuosina 2024 ja 2025. Jos vuosittainen maksukattosi täyttyy, saat suurimman osan terveydenhuollon palveluista maksutta loppuvuoden ajan. Maksukaton täyttymisen seurantajakso alkaa aina kalenterivuoden alusta ja päättyy vuoden lopussa. Laskulla on tieto siitä, kerryttääkö asiakasmaksu maksukattoa. Maksukattoa kerryttää esimerkiksi terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut sekä suun ja leukojen erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteiden maksut. Maksukattoon ei lasketa mukaan esimerkiksi maksuja sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista ja palvelusetelin omavastuista.

Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä sekä ilmoitettava ylittymisestä hyvinvointialueelle. Myös hyvinvointialueella on oikeus saada ja kerätä välttämättömiä tietoja maksukaton täyttymisen seuraamiseksi, joten säilytä alkuperäiset kuitit sinun tai alaikäisen lapsesi asiakasmaksuista. Lue lisää maksukatosta täältä.

Kun maksukattosi on ylittynyt, ota yhteyttä Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksujen asiakaspalveluun. Yhteystiedot löydät myös laskulta.

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksujen asiakaspalvelun yhteystiedot

Lapin hyvinvointialueen perusterveydenhuollon asiakasmaksut:
Asiakaspalvelunumero: 040 589 9257
Sähköposti: asiakasmaksut@lapha.fi

Lapin keskussairaala:
Asiakaspalvelukeskus: 016 328 2902
Sähköposti: asiakaspalvelukeskus.lshp@lapha.fi

Länsi-Pohjan keskussairaala:
Asiakaspalvelunumerot: 040 149 1151, 040 149 1152 ja 040 149 1153
Sähköposti: potilastoimisto.lpshp@lapha.fi

Potilaalle on oikeus hakea muutosta asiakamaksuun, jos asiakasmaksu vaarantaa potilaan tai hänen perheensä toimeentulon. Toimeentulolla tarkoitetaan sitä, että sinulla on rahaa välttämättömiin menoihin kuten asumismenoihin, ruokaan tai lääkkeisiin. Asiakasmaksu voidaan alentaa tai jättää perimättä myös silloin, jos sinun ei ole mahdollista maksaa elatusmaksuja asiakasmaksun vuoksi. Lue lisää muutoksenhausta asiakasmaksuun täältä.

Jos sinulla on kysyttävää tai huomautettavaa asiakaslaskua koskien esimerkiksi asia- tai laskuvirhettä, ota ensisijaisesti yhteyttä laskulla olevaan puhelinnumeroon. Lue asiakaslaskun oikaisusta täältä.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä. 

Kuka olet ja missä työskentelet?

-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

-Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

-Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.

Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

-Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

-Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

-Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

-Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

"Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.