Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia
Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia

10.7.2025

Looǥǥ lââʹzz

Mååust oouʹdab sijddu

Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia

10.7.2025

Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat, ja nyt Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, johdonmukainen ja tunnistettava työnantajabrändi.

Uusi brändi kokoaa yhteen Lapin hyvinvointialueen työnantajakuvan keskeiset vahvuudet: työn merkityksellisyyden, arjen yhteisöllisyyden, kohtaamisten vaalimisen sekä Lapin vetovoiman. Samalla se tarjoaa konkreettiset työkalut esihenkilöille sekä rekrytointi- ja viestintäpalveluille houkuttelevan ja hakijalähtöisen rekrytoinnin tueksi.

Brändityö on osa rekrytoinnin kehittämisen projektia, joka on käynnissä vuodet 2024 ja 2025 osana hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamishanketta. Rekrytoinnin tehostamisella ja hyvinvointialueen veto- ja pitovoimatekijöitä esiin tuovalla työnantajakuvatyöllä pyritään helpottamaan nykyisten ja tulevien rekrytointihaasteiden ratkomista.

Rekrytoinnin tehostaminen ja hyvinvointialueen veto- ja pitovoimatekijöitä esiin tuova työnantajakuvatyö antavat paremmat edellytykset kohdata rekrytointihaasteet ja turvata osaava henkilöstö jatkossakin.

Kirkastettu lupaus, vahvempi viesti

Lapin hyvinvointialueen uusi työnantajabrändi pohjautuu työnantajalupaukseen “Huiput kohtaavat”, joka kiteyttää inhimillisen kohtaamisen tärkeyden, henkilöstömme ammattitaidon ja yhteisön voiman Lapissa. Brändi sanoittaa selkeästi, mitä hyvinvointialue työnantajana tarjoaa ja työntekijöissään arvostaa.

Puhuttelevien ja monipuolisten brändisisältöjen avulla varmistetaan, että työnantajakuva näkyy ja kuuluu potentiaalisille uusille työntekijöille johdonmukaisesti kaikissa kohtaamispisteissä – työpaikkailmoituksista haastatteluihin ja tapahtumista sosiaalisen median sisältöihin.

Rekrytointipäällikkö: “Teemme tätä määrätietoisesti, yhdessä”

Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella toteutettiin 1 065 rekrytointia, ja avoimia työpaikkoja oli 1 808. Hakemuksia saapui lähes 9 000 eli keskimäärin viisi hakijaa työpaikkaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,9. Luku pitää sisällään vain Kuntarekryn kautta toteutuneet ja raportoidut rekrytoinnit.

Rekrytointipäällikkö Paula Alatalon mukaan kiinnostuksen kasvu kertoo siitä, että työnantajakuvan kehittämisessä on onnistuttu:

– Ilman rekrytoinnin kehittämistä ja työnantajakuvan vahvistamista tilanne voisi olla paljon huonompi. Haluamme korostaa työnantajabrändissä sitä, että meillä Lapissa töitä tehdään maan huipulla ja ihmiset aidosti kokevat olevansa huippuhommissa, Alatalo sanoo.

Vahva brändi tukee myös tulevaisuutta

Lapin hyvinvointialueella työskentelee lähes 8 800 henkilöä, joista vakituisia on 6 500 ja määräaikaisia vajaat 2 400. Henkilöstöstä yli 84 prosenttia on naisia. Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä, mikä tekee rekrytointityöstä paitsi tärkeää myös välttämätöntä.

– Me emme jää odottamaan, että joku muu ratkaisee työvoimapulan. Me rakennamme ratkaisuja itse, Paula Alatalo painottaa.

Uuden työnantajabrändin avulla Lapin hyvinvointialue tähtää pitkäjänteiseen työnantajakuvan vahvistamiseen – eikä vain tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi muuttuvaa rekrytointia varten, vaan myös nykyisten työntekijöiden sitouttamiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi.

Seuraa ja osallistu

Voit seurata Lapin hyvinvointialueen rekrytointia ja työnantajakuvaa sosiaalisessa mediassa:

Facebook: Huippuhommissa Laphalla

Instagram: @huippuhommissa_laphalla

Katso brändivideo: Huiput kohtaavat Lapin hyvinvointialueella

Lue tarina: Joensuulainen lähihoitaja Johanna Jeskanen toteutti unelmansa ja muutti Lappiin – yövuorot Kemijärvellä toivat uuden näkymän elämään.

Lisää tarinoita ja avoimet työpaikat: lapha.fi/meille-toihin

Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia
10.7.2025
Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia


Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat, ja nyt Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, johdonmukainen ja tunnistettava työnantajabrändi. Uusi brändi kokoaa yhteen Lapin hyvinvointialueen työnantajakuvan keskeiset vahvuudet: työn merkityksellisyyden, arjen yhteisöllisyyden, kohtaamisten vaalimisen sekä Lapin vetovoiman. Samalla se tarjoaa konkreettiset työkalut esihenkilöille sekä...

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Aiheeseen liittyvää

Asset Publisher

  1. Pohjoiset hyvinvointialueet edellyttävät rakennerauhaa ja vakautta
    Kainuun, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet edellyttävät alueille työrauhaa...

    Pohjoiset hyvinvointialueet edellyttävät rakennerauhaa ja vakautta

    29.10.2026

    Looǥǥ lââʹzz

    Mååust oouʹdab sijddu

    Pohjoiset hyvinvointialueet edellyttävät rakennerauhaa ja vakautta

    29.10.2026

    Kainuun, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet edellyttävät alueille työrauhaa pitkäjänteiseen uudistamiseen. Pohjoiset hyvinvointialueet ottavat yhteisessä julkilausumassaan kantaa sote- ja pelastuspalveluiden tulevaisuuteen.

    Alueiden johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteinen viesti on, ettei kasvavaa palvelutarvetta ja rahoituksen epäsuhtaa voida ratkaista loputtomasti henkilöstöä vähentämällä ja palveluverkkoa supistamalla. Pohjoiset hyvinvointialueet ovat uudistaneet toimintaansa ja toteuttaneet mittavia talouden tasapainottamistoimia. Sopeutuksia on kohdistettu muun muassa henkilöstöön, palveluverkkoon, toimitiloihin, ostopalveluihin, hallintoon ja toimintaprosesseihin.

    Pohjoisen hyvinvointialueet pitävät tärkeänä nykyisen aluerakenteen säilyttämistä. Palvelujen uudistaminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja toimintatapojen muuttaminen vaativat merkittäviä investointeja, henkilöstöresursseja ja aikaa.

    Alueet tarvitsevat vakaan ja ennakoitavan rahoituskehyksen, jotta palveluja voidaan uudistaa pitkäjänteisesti. Rahoitusmallin tulee kannustaa tuottavuuden parantamiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja vaikuttavien toimintatapojen käyttöönottoon. Myös siirtymätasauksen pitkäaikaiset vaikutukset on korjattava.

    Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto kokoontui 28.–29. lokakuuta yhteistyöalueen syyspäiville Vuokattiin keskustelemaan alueiden taloudesta, palvelujen uudistamisesta ja yhteistyön vahvistamisesta.

    – Haluamme uudistaa palveluja yhdessä ja kantaa vastuuta talouden tasapainottamisesta, mutta sille on oltava riittävät edellytykset, jotka tunnistavat Pohjois-Suomen olosuhteet. Näitä ovat erityisesti pitkät etäisyydet, harva asutus, ikääntyvä väestö, henkilöstön saatavuuden haasteet sekä laaja rajaseutu, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin, kuvaavat YTA-päiviä isännöineet Kainuun aluehallituksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen ja aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen.

    Pohjoisen hyvinvointialueet järjestävät sote- ja pelastuspalveluja puolen Suomen alueella

    Pohjoinen yhteistoiminta-alue kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta, ja sen neljä hyvinvointialuetta tuottavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut yli 700 000 asukkaalle. Keskeistä on, että myös harvaan asutuilla seuduilla turvataan palvelut alueiden omilla päätöksillä ja keskinäisen yhteistyön ratkaisuilla.

    Hyvinvointialueet ovat yhdessä sitoutuneet kehittämään yhteisiä palveluja ja toimintamalleja sekä vahvistamaan tietopohjaa ja seurantaa. Osaamista ja asiantuntijaresursseja voidaan tarvittaessa jakaa, ja hyväksi todettuja käytäntöjä hyödyntää yli aluerajojen.

    Sote- ja pelastuspalvelut on muutospaineista huolimatta pidettävä toimivina. Esimerkiksi esitykset sairaalaverkoston supistamisesta eivät ole realistisia alueilla, joilla päivystävien sairaaloiden etäisyydet ovat huomattavan pitkiä.

    Hyvinvointialueiden palvelut ovat myös osa kansallista valmiutta ja huoltovarmuutta, joilla suomalainen yhteiskunta toimii myös poikkeustilanteissa. Nämä on turvattava kaikissa oloissa myös pohjoisessa.

    Lisätietoja:

    • Hyvinvointialuejohtajat Sami Mäenpää 044 797 0690 (Kainuu), Jari Jokela 040 532 3998 (Lappi), Mikko Komulainen 040 804 4333 (Soite), Ilkka Luoma 040 767 1609 (Pohde)
    • Kainuun aluehallituksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen 040 501 6634, aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen 044 715 7128

    Pohjoiset hyvinvointialueet edellyttävät rakennerauhaa ja vakautta
    29.10.2026
    Kainuun, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet edellyttävät alueille työrauhaa...

    Pohjoiset hyvinvointialueet edellyttävät rakennerauhaa ja vakautta


    Kainuun, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet edellyttävät alueille työrauhaa pitkäjänteiseen uudistamiseen. Pohjoiset hyvinvointialueet ottavat yhteisessä julkilausumassaan kantaa sote- ja pelastuspalveluiden tulevaisuuteen.

  2. Huijausviestejä liikkuu hammashuollon ja lastensuojelun nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä
    Lapin hyvinvointialue muistuttaa asukkaita olemaan erityisen valppaina. Tällä hetkellä suun...

    Huijausviestejä liikkuu hammashuollon ja lastensuojelun nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä

    4.8.2026

    Looǥǥ lââʹzz

    Mååust oouʹdab sijddu

    Huijausviestejä liikkuu hammashuollon ja lastensuojelun nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä

    4.8.2026

    Lapin hyvinvointialue muistuttaa asukkaita olemaan erityisen valppaina. Tällä hetkellä suun terveydenhuollon ja lastensuojelun nimissä liikkuu laajamittaisia valtakunnallisia huijausviestikampanjoita.

    Lapin hyvinvointialueen tietoturvavastaava varoittaa huijausviesteistä. Huijarit lähettävät esimerkiksi hammashoidon ajanvarausmuistutuksilta näyttäviä viestejä, joissa vastaanottajaa pyydetään siirtämään tai peruuttamaan vastaanottoaika linkin kautta. Linkki voi johtaa hyvinvointialueen ulkopuoliselle sivustolle, jonka tarkoituksena on kalastella käyttäjän tietoja. Viestejä lähetetään tekstiviesteinä, sähköposteina ja pikaviesteinä, kuten WhatsAppissa.

    Huijausviestien laatu on parantunut tekoälyn myötä merkittävästi. Viestit voivat näyttää erittäin aidoilta, ja niissä voidaan käyttää viranomaisten tai hyvinvointialueiden logoja, nimiä, osoitteita ja muuta virallisen näköistä sisältöä.

    Muistathan:

    • Tarkista aina viestin lähettäjä ja verkkosivun osoite huolellisesti.
    • Älä avaa epäilyttäviä linkkejä tai anna henkilötietojasi niiden kautta.
    • Viranomaiset ja hyvinvointialueet eivät koskaan lähetä tekstiviestillä tai sähköpostilla linkkejä, jotka johtavat pankkitunnuksilla tunnistautumiseen tai maksusivuille.
    • Ajanvaraukset ja terveystiedot tulee aina tarkistaa kirjautumalla suoraan viralliseen asiointipalveluun tai ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen virallisiin palvelunumeroihin.

    Jos olet syöttänyt pankkitunnuksesi tai maksukorttitietosi huijaussivustolle:

    1. Ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi ja sulje tunnukset tai kortti.
    2. Noudata pankin antamia ohjeita.
    3. Tee rikosilmoitus poliisille mahdollisimman pian.

    Pysy valppaana ja suojaa tietosi.

    Epävarmoissa tilanteissa tarkista asia aina virallisesta lähteestä.

    Huijausviestejä liikkuu hammashuollon ja lastensuojelun nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä
    4.8.2026
    Lapin hyvinvointialue muistuttaa asukkaita olemaan erityisen valppaina. Tällä hetkellä suun...

    Huijausviestejä liikkuu hammashuollon ja lastensuojelun nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä


    Lapin hyvinvointialue muistuttaa asukkaita olemaan erityisen valppaina. Tällä hetkellä suun terveydenhuollon ja lastensuojelun nimissä liikkuu laajamittaisia valtakunnallisia huijausviestikampanjoita.

  3. Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua
    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman...

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua

    1.10.2026

    Looǥǥ lââʹzz

    Mååust oouʹdab sijddu

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua

    1.10.2026

    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaisesti 1,02 miljardia euroa.  Toimintakate on menojen sekä mm. asiakasmaksuista kertyvien tulojen erotus.

    Valtionrahoitusta ennakoidaan ensi vuodelle 1,06 miljardia euroa. Valtionrahoitus kasvaa vain 1,2 % tästä vuodesta, vaikka inflaatio sekä palvelutarpeiden kasvu edellyttäisivät suurempaa kasvua. Esimerkiksi työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on täytynyt varata 2,15 prosentin nousu ja hintojen nousuun vähintään noin 2,7 prosentin nousu tähän vuoteen verrattuna. Siirtymätasaus leikkaa rahoitusta ensi vuonna noin 39 miljoonalla eurolla.

    - Valtionrahoitus kasvaa niukasti, mutta kuitenkin kasvaa. Useilla hyvinvointialueilla rahoituksen kasvu on pyöreä nolla, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

    Säästöjä etsitään perinteisistä keinoista

    Sote-palvelut jatkaa omalääkärijärjestelmän ja digipalvelujen kehittämistä, ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventämistä ja lastensuojelupalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi. Sosiaalipalveluihin tulee ensi vuonna muutoksia myös uuden sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain myötä. Suun terveydenhoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön palveluseteli oman toiminnan rinnalle. Erikoissairaanhoidossa isoin muutos tullee olemaan aluevaltuuston jo päättämä Länsi-Pohjan sairaalan profiilimuutos sekä sen vaikutukset ensihoitoon ja Lapin keskussairaalaan.

    Valtio on linjannut asiakasmaksujen nostamisesta, joten useisiin maksuihin suunnitellaan korotuksia. Myös muille hyvinvointialueille ja muille organisaatioille myytävien palvelujen hintoja aiotaan nostaa.

    - Talousarvioehdotus ei sisällä uusia kipeitä päätöksiä tai muutoksia, vaan nyt keskitytään tehtyjen päätösten toimeenpanoon ja palvelujen toiminnan varmistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen uusissa rakenteissa, sote-palvelujen toimialajohtaja Miia Palo kertoo.

    Tukipalvelujen suurin muutos on it-palvelujen siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa yhteiseen tietohallintoon ensi vuoden alkupuolella. Tukipalveluista väheni edellisissä isoissa yt-neuvotteluissa ja organisaatiomuutoksissa noin 300 henkilötyövuotta. Nyt muutamiin kriittisiin toimintoihin, kuten laitehuoltoon, täytyisi varata lisää henkilöitä, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Toimitilavuokrat pienentyisivät tähän vuoteen verrattuna noin 5,5 miljoonaa euroa.

    Hyvinvointialue pyrkii välttämään laajoja yhteistoimintaneuvotteluja, mutta suppeampia neuvotteluja on toteutettava. Väliaikaisesti lakkautettua henkilöstön työhyvinvointiseteliä ei otettaisi vielä ensi vuonna takaisin, mikä toisi reilun miljoonan euron säästöt.

    - Arviointimenettelyn raamittama talousarvio ensi vuodelle on erittäin tiukka. Suunnitelman realistisuutta tukee tämän vuoden talouden kehitys. Lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Tiukka talous jatkuu lähivuodet, ja vaatii työntekijöitten ja päätöksentekijöitten vahvaa sitoutumista toimintojen uudistamiseen, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

    Aluehallitus päättää talousarvioesityksestä marraskuussa

    Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi tämänhetkiset ehdotukset ensi vuoden talousarvioksi sekä lähivuosien taloussuunnitelmaksi. Hyvinvointialue jatkaa talousarvioehdotuksen työstöä syksyn aikana. Hyvinvointialueen toimielimillä ja vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarvioehdotuksesta.

    -Talousarvioehdotus on nyt valmistunut hyvissä ajoin, ja poliittiselle käsittelylle on varattu runsaasti aikaa, Jokela mainitsee.

    Varsinaisen talousarvioesityksen aluehallitus tekee marraskuun puolivälissä. Aluevaltuusto käsittelee aluehallituksen talousarvioesitystä kokouksessaan 30. marraskuuta.

    Talousarvioehdotus on nähtävissä aluehallituksen kokouspöytäkirjan liitteenä: Tutustu talousarvioehdotukseen.

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311

    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

    sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua
    1.10.2026
    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman...

    Hyvinvointialueen talousarvioehdotus: Rahoituksen kasvu ei kata kulujen kasvua


    Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa toimintakate on arviointiryhmän vaatiman taloussuunnitelman mukaisesti 1,02 miljardia euroa.  Toimintakate on menojen sekä mm. asiakasmaksuista kertyvien tulojen erotus. Valtionrahoitusta ennakoidaan ensi vuodelle 1,06 miljardia euroa. Valtionrahoitus kasvaa vain 1,2 % tästä vuodesta, vaikka inflaatio sekä palvelutarpeiden kasvu edellyttäisivät suurempaa kasvua. Esimerkiksi työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on...

  4. Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla
    Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja,...

    Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla

    18.8.2026

    Looǥǥ lââʹzz

    Mååust oouʹdab sijddu

    Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla

    18.8.2026

    Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.

    Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 %:iin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.

    Alueitten yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.

    Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät myöskään johdu aluerakenteesta:

    ”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannusshokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.”

    Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu nykyalueilla ja niiden yhteistyöllä. Palvelutavoitteet tulee määritellä kansallisesti. Palveluvelvoitteiden ja rahoituksen tason tulee olla keskenään tasapainossa.

    Nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.

    Lisätietoja

    Raija Kontio
    Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

    Jari Jokela
    Hyvinvointialuejohtaja, Lapin hyvinvointialue

    Mikko Komulainen
    Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

    Kirsi Leivonen
    Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

    Ilkka Luoma
    Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

    Max Lönngvist
    Hyvinvointialuejohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

    Marina Kinnunen
    Hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue

    Piia Vuorela
    Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue

    Sami Mäenpää
    Hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue

    Olli Naukkarinen
    Hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

    Tero Mäkiranta
    Hyvinvointialuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue

    Tero Järvinen
    Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

    Petri Virolainen
    Hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    Sally Leskinen
    Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

    Harri Hagman
    Hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue

    Santeri Seppälä
    Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue

    Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla
    18.8.2026
    Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja,...

    Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla


    Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen. Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130...

  5. Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät
    Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen...

    Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät

    22.6.2026

    Looǥǥ lââʹzz

    Mååust oouʹdab sijddu

    Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät

    Naiset hurraavat tunturin laella.

    Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Kuva: Lapin materiaalipankki.

    22.6.2026

    Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

    Henkilöstökertomuksessa kuvataan vuosittain henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja, esimerkiksi henkilöstömäärään ja rakenteeseen sekä henkilöstön saatavuuteen liittyen. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen henkilöstökertomuksessa on kuvaus strategiaan perustuvan henkilöstöohjelman painopisteiden toteutumisesta.

    Keskeiset tunnusluvut henkilöstöstä

    Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

    Vakituisten palvelussuhteiden määrä kasvoi yli 300 henkilöllä. Samalla määräaikaisten tehtävien määrä väheni samassa suhteessa. Tämä on myönteinen kehitys ja tukee henkilöstön pysyvyyttä.

    Hyvinvointialueen henkilöstön keski-ikä pysyi ennallaan eli 45,4 vuodessa. Sukupuolijakaumassa ei tapahtunut muutoksia, henkilöstöstä noin 84 prosenttia on naisia ja 16 prosenttia miehiä.

    Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueelta eläköityi yhteensä 253 henkilöä. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna.

    Hakijoiden määrä avoimia työpaikkoja kohden kasvoi. Vuonna 2025 hakijoita oli keskimäärin 7,5 hakijaa tehtävää kohden, kun vuonna 2024 hakijoita avointa tehtävää kohden oli 5.

    Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2025 sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuoteen suhteutettuna laski edellisvuodesta 0,7 päivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2024 laskua oli 0,9 päivää henkilötyövuotta kohden.

    Johtajamistasoja vähennettiin ja organisaatiota madallettiin

    Vuonna 2025 jatkettiin työtä organisaation ja johtamisjärjestelmän madaltamiseksi. Tavoitteena oli selkeyttää johtamista, vähentää päällekkäistä hallintoa ja tukea arjen työtä ja palvelujen järjestämistä.

    – Kyseessä on monessa yksikössä iso muutos, ja nyt rakenteiden ollessa valmiit päästään hiomaan esimerkiksi tehtävänkuvia ja työnjakoja, sekä toivon mukaan siirtämään päätöksentekoa lähemmäs yksiköiden arkea, sanoo henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

    Vuoden 2025 aikana Lapin hyvinvointialueella tehtiin seuraavat muutokset johtamistasoihin:

    • toimialajohtajien määrä väheni kahdella
    • vastuualuejohtajien määrä väheni kahdeksalla
    • vastuuyksikköjohtajien määrä väheni viidellä
    • lisäksi johtamis- ja esihenkilötehtäviä vähennettiin alemmilta organisaatiotasoilta

    Käytännössä johtamistasojen vähentämisen yhteydessä vastuita koottiin osin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin. Johtamisrakenteiden keventämisellä on haluttu tehdä organisaatiosta selkeämpi ja tukea henkilöstön arjen työtä.

    Kun rakenteet ovat yksinkertaisemmat ja vastuut selvemmät, myös yhteistyö ja päätöksenteko sujuvat paremmin, sanoo Kuittinen.

    Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen panostettiin haastavissa olosuhteissa

    Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueella panostettiin laajasti henkilöstöohjelman painopisteisiin, joiden tavoitteena on mm. lisätä henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja osallisuutta, sekä varmistaa esimerkiksi sujuvat ja vaikuttavat työterveyshuollon palvelut.  

    Johtamisen tueksi valmistui Jotos-johtamisosaamisen valmennusohjelma. Se on suunnattu esihenkilöille, ja sitä voidaan jatkossakin hyödyntää. 

    Työterveyshuollon toimintamalleja uudistettiin. Lisäksi valmisteltiin työkykyjohtamisen järjestelmän käyttöönottoa osana pidemmän aikavälin työkyvyn tuen kokonaisuutta.

    Hyvinvointialueelle valmistui oma työnantajabrändi. Myös rekrytointiprosessia uudistettiin. Samalla luotiin uusia toimintamalleja kansainväliseen rekrytointiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

    Vuoden alussa palkanlaskentapalvelut siirtyivät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Muutos toteutui hallitusti ja onnistuneesti.

    Taloustilanne ja yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat arkeen monella tavalla.

    – Vuosi 2025 oli erittäin haastava henkilöstön kannalta tärkeän kehittämistyön edistämiseksi. Siitä huolimatta pidimme tärkeänä, että kehitystyö eteni. Rakensimme työnantajabrändiä, uudistimme rekrytointia ja tuimme esihenkilöitä johtamistyössä. Kehittämistyön tavoitteena on, että Lapin hyvinvointialue on hyvä ja toimiva työpaikka myös tulevaisuudessa, ja olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen pitkäjänteisesti, Kuittinen sanoo.

    Lisätietoja: 

    Henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi

    Naiset hurraavat tunturin laella. Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät
    22.6.2026
    Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen...
    Naiset hurraavat tunturin laella.

    Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät


    Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi