Mååust oouʹdab sijddu

Perhehoito tarjoaa ikäihmiselle kodin, yhteisön ja turvaa

Perhekoti Mummola Torniossa.

Perhehoito tarjoaa ikäihmiselle turvallisen ja kodinomaisen vaihtoehdon, jossa arki rakentuu yhdessäolon, yksilöllisen hoivan ja tuttujen ihmisten ympärille. Lapissa toimii viisi perhekotia eri puolilla hyvinvointialuetta.

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä osa- tai ympärivuorokautisesti perhehoitajan kotona, ammatillisessa perhekodissa tai hoidettavan kotona kiertävän perhehoitajan avulla. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään.

Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa, koska hoidettavien määrä on pieni ja hoitaja tai hoitajat pysyvät samoina.

Kenelle ikäihmisten perhehoito sopii?

Perhehoito sopii ikäihmiselle, joka tarvitsee tukea arkeen ja yhdessäoloa, mutta ei vielä tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista tai laitoshoitoa. Perhehoito voi olla sopiva vaihtoehto silloin, kun kotona asumista tukevista palveluista huolimatta arjessa selviytyminen tai turvallisuuden tunne on heikentynyt.

Perhehoito voi sopia esimerkiksi ikäihmiselle,

• joka kokee yksinäisyyttä tai joutuu olemaan paljon yksin
• kokee turvattomuutta
• jonka elämänlaatu on heikentynyt
• jolla on muistisairaus, mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden
• jolla on vaikeuksia osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan tai hyödyntää järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintaa
• joka pystyy osallistumaan ryhmätoimintaan 
• joka pystyy liikkumaan itsenäisesti apuvälinein.

Perhehoitoon haetaan Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen kautta. Perhehoidon soveltuvuus arvioidaan aina yhdessä ikäihmisen kanssa hänen yksilöllisen tilanteensa, tarpeidensa ja toiveidensa perusteella. 

Viisi perhekotia palvelee ikäihmisiä eri puolilla Lappia 

Lähtökohtaisesti perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti neljää henkilöä perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina.

Perhekodit ovat koko Lapin hyvinvointialueen yhteisiä, ja niihin voi hakeutua alkuperäisestä asuinpaikkakunnasta riippumatta ikääntyneiden palveluiden kautta hakemuksella.

Lapin alueella toimivat tällä hetkellä seuraavat perhekodit:

• Perhekoti Helmeri, Kemi
• Perhekoti Väikkölä, Kolari
• Perhekoti Korvatunturin Kotikontu, Savukoski
• Perhekoti Mummola, Tornio
• Perhekoti Salmiset, Tornio

Tutustu Lapin alueen ikääntyneiden perhekoteihin

Perhekoti Salmiset - Tornio

Perhekoti Salmiset sijaitsee Tornion Laivaniemessä, rauhallisen metsän ympäröimänä. Perhekoti tarjoaa lyhytaikaista ja osavuorokautista ikäihmisten perhehoitoa. Perhekoti noutaa arkisin osavuorokautiseen perhehoitoon osallistuvat Torniosta, Kemistä ja Keminmaasta. Iltapäivällä heidät palautetaan takaisin kotiovelle.

Perhekotia pyörittävät Merja ja Marko Salminen. Heillä on kokemusta perhekodista kotonaan jo useamman vuoden ajalta. Siitä on muodostunut heidän mukaansa heille jo elämäntapa sillä välillä heidän kodissaan on myös asunut ikäihmisiä.

Perhekodin tavoitteena on kodinomainen ja rento tunnelma. Perhekodissa vaihdetaan kuulumisia ja käydään läpi ajankohtaiset uutiset. Päivään kuuluu visailuja, laulua ja muistelua, ulkoilua tehdään sään salliessa. Myös retkiä esimerkiksi museolle on tehty porukalla. Perhekoti Salmisilla panostetaan hyvään ja monipuoliseen ruokaan.

Aika kuluu rattoisasti ja asiakkaiden toiveet perhehoidon sisällöstä otetaan huomioon. Salmisten perhehoitokodissa on pieni villakoira Nuka, joka tuo kävijöille iloa päivään kiipeämällä syliin rapsutettavaksi. 

Perhekoti Mummola - Tornio

Perhehoitaja Marianne Häkkinen tarjoaa osavuorokautista ja lyhytaikaista ikäihmisten perhehoitoa Tornion Yliliakassa yhdessä tyttärensä Alisan kanssa. Perhekodissa asuu myös Mariannen poika Eetu ja usein kylässä käyvät myös lapsenlapset.

Perhekoti sijaitsee rauhallisessa maalaisympäristössä veden äärellä, jossa arki kulkee kodikkaassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Pihapiiri on avara ja viihtyisä, jossa arkea ilahduttavat pieni koira ja maatiaiskanat. Pihapiiri mahdollistaa rauhallisen ja luonnonläheisen ulkoilun ja yhdessäolon. 

Perhekodissa eletään tavallista kotielämää, jossa jokainen voi osallistua arjen askareisiin ja yhteiseen tekemiseen oman jaksamisensa ja kiinnostuksensa mukaan. Perhekodin arkeen kuuluu ulkoilua pihapiirissä sekä toisinaan pieniä retkiä kodin ulkopuolelle. Tavoitteena on tarjota lämmin, kodinomainen ympäristö, jossa ikäihminen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja kuulua yhteisöön. 

Korvatunturin Kotikontu – Savukoski

Kotikontu tarjoaa pitkäaikaista, lyhytaikaista ja osavuorokautista ammatillista ikäihmisten perhehoitoa Savukosken Martin kylässä. Kotikontu sijaitsee rauhallisessa ympäristössä luonnon keskellä, ja kodin yhteydessä on suuri piha-alue nuotiopaikkoineen ja kotineen.

Kotikonnussa korostuvat yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä kuntouttava ja toimintakykyä ylläpitävä työote. Asukkaat voivat osallistua kodin askareisiin omien voimavarojensa mukaan. Päivittäiseen tekemiseen kuuluvat esimerkiksi ulkoilu ja retket lähiluontoon, käsityöt, askartelu, ruoanlaitto ja leipominen. Tarjolla on säännöllisesti monipuolista kotiruokaa, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita.

Kotikontu sopii myös omaishoidettaville omaishoitajan vapaan ajaksi. Kotikontu voi tarjota turvallisen vaihtoehdon myös sairaalasta kotiutumisen tueksi. Kotikonnun toiminnasta vastaavat kokeneet terveydenhuollon ammattilaiset: Maria on sairaanhoitaja ja Jarmo lähihoitaja sekä kokki.

Perhekoti Helmeri – Kemi

Perhekoti Helmeri sijaitsee Syväkankaalla Kemissä. Perhekoti Helmeri tarjoaa pitkäaikaista ikäihmisten perhehoitoa. Helmerissä tarjotaan inhimillistä, kotoisaa ja turvallista arkea, jossa lähtökohtana ovat yhteisöllisyys ja ikäihmisen omien tarpeiden huomioiminen. Helmerissä eletään leppoisaa ja kodinomaista arkea asukkaiden ehdoilla, toinen toisiamme huomioiden.

Helmerissä päivittäiseen arkeen voi kuulua esimerkiksi piirtämistä, värittämistä, yhdessä pelaamista ja erilaisia visailuja. Perhekodissa vierailee myös diakoniatyöntekijä, ja asukkaille on saatavilla muita palveluja. Perhekodissa valmistetaan itse ruoka paikan päällä ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään lähiruoka-aineksia.

Pienenä perhekotina Helmeri pystyy huomioimaan asukkaat yksilöllisesti. Yhteisöllisyys on kodissa vahvaa, ja parhaimmillaan perhekoti voi tarjota ikäihmiselle turvallisen kodin jopa vuosiksi. 

Perhekodissa on neljä paikkaa, joista yksi huone on muita suurempi ja voidaan tarvittaessa tarjota pariskunnalle. Tällöin asukkaita voidaan ottaa yhteensä viisi. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka sisustamiseen voi vaikuttaa omien tarpeiden ja toiveiden mukaan. 

Perhehoitajina Helmerissä toimivat lähihoitajat Raija Keränen sekä Katja Laakkonen. 

Perhekoti Väikkölä - Kolari

Perhekoti Väikkölä tarjoaa osavuorokautista ja lyhytaikaista ikäihmisten perhehoitoa sekä tukiperhetoimintaa lapsille ja nuorille. Perhekoti sijaitsee Kolarin Nuottavaarassa rauhallisessa maalaisympäristössä luonnon keskellä.

Väikkölässä asiakkaat saavat turvallista ja kodinomaista hoivaa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen arkeen omien voimavarojensa mukaan. Arkeen kuuluu yhdessä tekemistä, ulkoilua, eläinten seuraa sekä tilan askareita. Pihapiirissä on muun muassa hevosia, kanoja, kaneja, koiria ja kissa. Myös omasta puutarhasta, kasvimaalta ja lähimetsistä saatavat raaka-aineet ovat osa perhekodin arkea.

Perhekotia ylläpitää Filpan perhe. Satu Filpalla on fysioterapeutin ja lähihoitajan koulutus sekä pitkä kokemus hoiva-alalta. Perheen vahva osaaminen ja lämminhenkinen ympäristö tukevat asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä.

Kotoisa ilmapiiri, luonnon läheisyys ja yhteisöllisyys tekevät Väikkölästä paikan, jossa eri sukupolvet voivat kohdata ja viettää merkityksellistä arkea yhdessä

Kommentteja perhehoidosta

– Toiminta on erinomaisen hyvää. Äiti on tyytyväinen, kun pääsee joka viikko perhekotiin. Saa jutella ja on toimintaa. Muuten olisi hyvin pitkiä viikot, kun yksin asustelee. Myös omaisena on hyvin tyytyväinen palveluun.

– Ihanaa, ettei isoja ryhmiä, Silloin jokainen saa huomiota, mikä on tärkeää.

– Aamuisin kotoa voi vaikea lähteä, mutta heti, kun auto tulee ja nauru kuuluu, tapahtuu huima ero miehessä. Kotiin saapuu niin reipas ja iloinen, kuin uudesti syntynyt mies, joten tosi kiva ja hyvä paikka.

– Perhekodissa on kiva käydä, on vähän erilaista tekemistä kuin kotona, ja on juttukaveria ja yhteisöllisyyttä.

Ikääntyneiden perhehoidosta verkkosivuillamme: lapha.fi/ikaantyneiden-perhehoito

Mååust oouʹdab sijddu

Vie vanhus ulos -kampanja kannustaa yhteisiin ulkoiluhetkiin – Lapin hyvinvointialue mukana

Kuva: Ikäinstituutti

Lapin hyvinvointialue on mukana valtakunnallisessa Vie vanhus ulos -kampanjassa, joka järjestetään 7.–20.9.2026 Ikäinstituutin koordinoimana teemalla ”Ulkoilun ilo kuuluu kaikille”.

Vuosittaisen kampanjan tavoitteena on lisätä iäkkäiden ulkoilua omaisten, läheisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten tukemana.

Monet ikäihmiset tarvitsevat ulkoilukaverin tueksi ja seuraksi. Heikentynyt liikkumiskyky, kaatumisen pelko, hankalat portaat, raskaat ulko-ovet, yksinäisyys tai muistipulmat voivat estää itsenäistä ulkoilua. Usein jo pelkästään toisen ihmisen läsnäolo riittää luomaan turvallisuuden tunnetta ja rohkaisee ulos. 

Ulkoilu tukee iäkkäiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja tuo mielekästä vaihtelua arkeen. 

Hyvinvointialueen yksiköt mukana kannustamassa ulkoiluun

Mukana on useita alueen yksiköitä ikääntyneiden palveluista, jotka innostavat omaisia, vapaaehtoisia ja henkilökuntaa tukemaan iäkkäiden ulkoilua. Kampanja-aikana lasketaan ja kerätään ulkoilukertoja yhteiseen pottiin. Vuonna 2025 tehtiin ennätys, 76 770 kirjattua ulkoilua.

Kampanja tuo iloa ja yhteisöllisyyttä

Kampanjaa voi seurata ja tukea myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #VieVanhusUlos. Yksiköt jakavat omissa somekanavissaan kampanjan aikana tarinoita, kuvia ja ulkoilun iloa alueen yksiköistä. Voit myös itse käyttää tunnistetta #VieVanhusUlos omissa somepostauksissasi.

Lisätietoa kampanjasta www.vievanhusulos.fi

Mååust oouʹdab sijddu

Aanar kääzzkõsdoom vääʹn jie kuõsk tuâjjlažkååʹdd meäʹr per aassi, a tuâj organisâsttmõõžž da ǩeeʹrjtõõvvmõõžž

Pueʹrrvââjjamvuuʹd miõlâst Lååʹpp- da vuåppâmkonttâr toʹlǩǩummuž lie risttreeidast Lapha jääʹǩǩtam väʹlddkååddlaž vueʹjjivuiʹm.

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd mieʹldd Aanar kääzzkõsdomm Männikkö toiʹmmjummuž vääʹn jie kuõsk tõn, lie-a nokk tuâjjla per aassi, a tõid vuäitt räʹtǩǩeed tuâj organisâʹsteeʹl di ooudâs viiǥǥeeʹl ǩeeʹrjtõõvvâmnaaʹlid da jiiʹjjesvuåppmõõžž. Lååʹpp- da vuåppâmkonttâr miõlâst äʹššniiʹǩǩi staanvuõtt di ålgganåårrmõš- da ääitõsvuäittmõõžž vaartõõvče di poorrmõõžž äjjneʹče tuâjjlažkååʹdd vääʹnnvuõđ diõtt.

57-päikksaž suutki pirrsaž kääzzkõsjälstummuž juâkksest reâugga tueʹles- da jeäʹǩǩesvuârain 11 hoiʹddjeei di innvuârain 3 hoiʹddjeei. Päiʹǩǩmeärra jeät leäkku plaanääm lââzztõõzz.

Juâkkaz tuâjjlažkåʹddmettʼtâttmõš lij 0,61. Lääʹjj õõlǥtam 0,6 minimimettʼtâttmõõžž lââʹssen laasklmin leät välddam lokku äʹššniiʹǩǩi kääzzkõstaarb di põõrt jiiʹjjesnallšemvuõđin šõddi lââʹsstaarbid. Mettʼtâttmõõžžâst leät uuʹccääm ääiʹj, kååʹtt õhttsaž arvvõõzz mieʹldd lij kõõsklaž tuâjj leʹbe ouddmiârkkân poorrmõõžž riâššmõš, čiistummuš leʹbe põzldõkhuâll. Kõõsklaž tuõjju õnnum tuâjjääiʹj ääiǥat metteed čiâssin, da taarb mieʹldd ǩieʹppeet kõõsklaž tuâj, koon hoiʹddjeei tuejjee.

Lååʹpp- da vuåppâmkonttâr takainalla priimmâm linjjõs lij, što kääzzkõsdoomin lij õhtt innhoiʹddjeei nuʹtt 31 aazzi vuâstta.

–Männikkö koumm innhoiʹddjeei 57 äʹššneeʹǩǩ vuâstta lij õll mettʼtâttmõš. Tõn leät ǩiõččâm taarbliʹžžen, ko põõrtâst lie muäʹdd vueʹzz, âkkõõvvâm oummui kääzzkõõzzi jååʹđteei Annukka Marjala tuâtt.

Tueʹles- da jeäʹǩǩesvuârain lie 4,5-5,1 aazzi per hoiʹddjeei, ǩidd ååreeʹl tõʹst, lie-a puk vuäʹnkõsäiggsažsââʹj âânnmõõžžâst. Tueʹles- da jeäʹǩǩesvuâr vaajtõõzzâst lij pâjjlõs tuâjjäiʹǧǧ, kuäʹss lij vuäittmõš äʹššneeʹǩǩ ålgganåårrmõʹšše, sosiaalʼlaž kõskknažvuõʹtte da jeeʹres miõllsaž toiʹmmjummša.

–Fiʹttjam puârast, što tuâjjlažkåʹdd tåbdd riʹjttjetemvuõđ. Miâlggâd pukin mij juâkksin lij ânnʼjõžääiʹj tuâjjlažkåʹdd uuʹccben ko ouddâl. Ko tuâjjlažkååʹdd mieʹrr mottai, tõt õõlǥat pâi še toiʹmmjummuž muttâz da ääiʹjab toiʹmmjemnääʹlin čåuddõõttmõõžž. Määŋg juâkksin tät muuttâs lij meeʹst võl kõõskrääʹjest, da tõn diõtt tuâjj tåbdd leeʹd lossääb še.

Ǩeeʹrjtõõvvmõõžž da jiiʹjjesvuåppmõõžž vääʹnid teevat

Juâkksest lie leämmaž vââǥǥlaž fiʹttjõõzz, mäʹhtt täujja vuõss-sââʹjest siâŋgâst åårrai aassjid âlgg kaggâd sij siâŋgin. Kaggmõõžž âlgg tuejjeed pâi aazzi individuaalʼlaž äʹššneǩplaan meâlddsânji. Rääʹjtemvueʹjji še, mâʹte hygieniahaalaari da siâŋgglääidai âânnmõõžž, di virkkõõvvâmtoiʹmmjummuž ǩeeʹrjtõõvvmõõžžâst lie leämmaž vääʹn, da virkkõõvvâmtoiʹmmjummuž neäʹttelprogramm ij leäkku leämmaž õlmmsest, håʹt toiʹmmjummuž leät riâššâm.

Rääʹjtemvueʹjjid jeät mieʹrred rutiinnalla, a tärkka tuʹmmjem mâŋŋa dåhttar tuʹmmstõõǥǥin mââimõs kuånsttan teʹl, ko riskkvueʹjj lie eeʹttam. Juâkksest jie leäkku rääʹjtemvueʹjj, kook leʹčče tuʹmmjum vueiʹtlva vääras leʹbe kook leʹčče viõǥǥâst meäʹrteʹmes ääiʹj.

–Männikköst tuʹmmjet rääʹjtemvueʹjjin pâi, lie-a tååim vieʹltʼtem, avi vueiʹtči-a vueʹjj räʹtǩǩeed mõõn-ne jeeʹresnalla. Rääuhteei talkksid leʹbe kemiallaš rääʹjtummuž ââʹnet juâkksest tuõđi occanj, aassji hååidast vaʹstteei jiiʹjjesdåhttar, sätthoiddu spesialisõõvvâm pâʹjjdåhttar Outi Liisanantti tuâtt.

–Mij väʹlddep lååʹpp- da vuåppâmkonttâr tuʹmmstõõǥǥ tuõttšânji da ǩiõttʼtõõllâp tõn ääʹššmeâldlaž tääʹrǩesvuõđin. Vuäʹppõõzz lie leämmaž vuõigg, leâša meeʹst feʹrttai õinn pueʹreed tõn, što tõk lie pukin teâđast, di ainsmâʹtted pueʹrben ko ââʹn tõi jääʹǩǩtummuž seuʹrrjummuž da toiʹmmjummuž õhttnaž da ääʹššmeâldlaž ǩeeʹrjtõõvvmõõžž, âkkõõvvâm oummui kääzzkõõzzi jååʹđteei Annukka Marjala tuâtt.

Pueʹrrvââjjamvuʹvdd kaiʹbbai čiõlgg väʹlddkååddlaž linjjõõzzid risttreiddsaž vuäʹppõõzzid

Pueʹrrvââjjamvuuʹd miõlâst lij hueʹnn, što seämma ääiʹj ko äʹššniiʹǩǩi hååidtarbb lâssan da tõʹst šâdd jeäʹnab väʹǯǯel, veʹrǧǧniiʹǩǩi vuâkkõõzzin šâʹdde kõrrsab da jeänab risttreiddsaž.

Ouddmiârkkân Männikköst õõlǥči Lååʹpp- da vuåppâmkonttâr miõlâst leeʹd jeänab tuâjjlažkåʹdd, što aazzi tueʹlesveär taʹrjjummšest ij peešt čuuʹt kuuʹǩǩ. Kõõččmõš ij kuuitâǥ leäkku tõʹst, lij-a tueʹlestuâjjlažkåʹdd riʹjttjeeinalla, a pueʹrrvââjjamvuʹvdd haaʹlad jääʹǩǩted aassji lääʹjjest mieʹrruum jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ.

–Mij miõlâst ââʹǩǩoummuin lij vuõiggâdvuõtt vueʹđđed pâʹjjel tueʹlesveärrääiʹj da poorrâd teʹl, ko kåccje. Mij åʹrnn vueʹss jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ lij, što veärr lij vuäǯǯamnalla jiiʹjjes ryytm meâlddsânji, håʹt ekka, vaʹsttõsjuâǥǥasjååʹđteei Anne Mattila tuâtt.

Nuʹbb risttreiddsaž ouddmiârkk kuâskk liikkeempââʹstʼtem aassji staanvuõđ. Jeärraz aazzi jie heâmmeʹči sij vuäđđmõõžž, jõs uus lokkeʹčeš iinn ääiǥas. Uus lokkummuš ij kuuitâǥ leäkku soovšum pueʹrrvââjjamvuuʹdi takai fiʹttjõõzz mieʹldd, mii vuâđđââvv Lååʹpp- da vuåppâmkonttâr vuäʹppõõzzid, håʹt aassi leʹčči liikkeempââʹstʼtem, ko tõt rääʹjteʹči suu liikkeemfrijjvuõđ. Ouddmiârkkân Männikköst leät välddam aassji staanvuõđ lââʹzztummuž diõtt âânmõʹšše jeeʹresnallšem teknologia, mâʹte uhssvaarteejid.

Lååʹpp- da vuåppâmkonttâr jiiʹjjes vuäʹppõõzzin tuõđat, što rääʹjtemtååimaid vuäitt ââʹnned še jeärrsi ko ââʹǩǩoummu jiiʹjjes staanvuõđ ainsmâttmõõžž vääras. Tuʹmmstõõǥǥâst, koon Lååʹpp- da vuåppâmkoontâr lij tuejjääm Männikköst, tõt kuuitâǥ tuâtt, što tõn miõlâst rääʹjtemtååimai âânnmõš ij leäkku priimmjeeʹjes, jõs tååimain põõrǥât ainsmâʹtted jeeʹres aassji staanvuõđ.

–Lääʹjjšiõttummuš da vuâkkõõzz jie vääʹld lokku nokk mij õinn šõddi mošttpuõcci narood. Sij staani da šiõǥǥ hååid vääras kaiʹbbjeʹčeš sââʹj ooumažvuõʹtte da vuäittmõõžžid oummust vuõʹlǧǧi tuʹlǩǩummša. Ruåđ di hoiʹddjeei, ǩeäk hoiʹddje aazzi juõʹǩǩ peeiʹv tåʹbdde mošttpuõʒʒi tuõivvjid da šiõǥǥ jieʹllemkvaliteeʹtt pueʹrmõssân, Marjala tuâtt.

Pueʹrrvââjjamvuʹvdd tuäivv še čiõlgg linjjõõzz, mäʹhtt aassji persoonlaž kääzzkõstarbbärvvtõõllmõõžži RAI- puäđõõzzid õõlǥči tuʹlǩǩeed, ko meäʹrtet juâkkaz tuâjjlažkååʹdd meäʹr per aassi. Tän pooddâst pueʹrrvââjjamvuʹvdd laʹsǩǩad mettʼtâttmõõžž nuʹtt, što jõs RAI-ärvvtõõllmõõžž RUG-klasstõõllmõš leʹbe äʹššneǩrajjâz da resursstaarb ärvv mâânn pâʹjjel 1,0, de mettʼtâttmõš âlgg leeʹd pâʹjjel 0,6.

–THL siâzztõõllâm RAI-ärvvtõõllmõõžž ââʹnet väʹlddkååʹddest veiddsânji teâđain jååʹđtummša, da Männikkö mettʼtâsttmõš še vuâđđââvv tõn äuʹǩǩummša. Ââʹn kuuitâǥ nuʹbb veʹrǧǧneǩ raʹvvai, što tän maallin laʹsǩǩuum mettʼtâsttmõš ij leʹčči tän oʹdinakai juâkksest vieʹltǩani riʹjttjeei, Marjala õõmtââšš.

Mååust oouʹdab sijddu

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue

Mååust oouʹdab sijddu

Utsjoen kotihoidon sairaanhoito turvattu kesällä – kotisairaala silti suljettuna

Utsjoen kotihoidon asiakkaiden ja monipalveluyksikkö Dorvun asukkaiden sairaanhoidolliset tarpeet pystytään turvaamaan kesän ajan. Kotihoitoon ja asumispalveluihin on saatu sairaanhoitaja ajalle 1.6.–14.8.2026.

Sairaanhoitaja työskentelee ikääntyneiden palveluissa virka-aikoina. Hän antaa sairaanhoidollista apua suunnitelmallisesti sekä tarvittaessa kotihoidon asiakkaille ja Dorvun asukkaille. Kotihoidon ja monipalveluyksikön lähihoitajat ja hoiva-avustajat työskentelevät normaalisti viikon jokaisena päivänä ympärivuorokauden.

Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii monipalveluyksikössä entiseen tapaan. Yksiköiden saattohoidot järjestetään vastaanoton sairaanhoitajien tuella. Muut saattohoidot hoidetaan Ivalossa.

Utsjoen kotisairaala on suljettuna kesän ajan 1.5.–31.8.2026 henkilöstötilanteen vuoksi. Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kotisairaalan kesäajan sulkua kokouksessaan 25.5.2026. Tavoitteena on käynnistää kotisairaalan toiminta uudelleen syyskuussa 2026.

Virka-aikana asiakkaat ohjataan Utsjoen terveysaseman vastaanottopalveluihin, joissa arvioidaan hoidon tarve ja järjestetään jatkohoito. Tarvittaessa potilaita ohjataan Ivalon vuodeosastolle. Virka-ajan ulkopuolella tulee olla yhteydessä Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen terveyskeskukseen hakeutumista. Hätätilanteissa tulee aina soittaa numeroon 112.

Kotisairaalan sulun aikana kiinnitetään erityistä huomiota kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Akuuteissa tilanteissa hyödynnetään Utsjoen vastaanottopalvelujen saamenkielisten työntekijöiden osaamista. Ivalon vuodeosastolla on saatavilla pohjoissaamenkielistä hoitoa, ja tarvittaessa palvelua täydennetään tulkkauksella.

Lapin hyvinvointialue pahoittelee tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja kiittää kuntalaisia ymmärryksestä poikkeuksellisessa tilanteessa.

***

Ohcejoga ruovttus divššu buohccedikšun dorvvastuvvon geasset – ruoktobuohcceviessu almmatge gitta

Ohcejoga ruovttus divššu áššehasaid ja máŋggabálvalanovttadat Dorvvu ássiid buohccedivššolaš dárbbuid sáhttit dorvvastit geasseáigge. Ruovttus dikšui ja ássanbálvalusaide leat ožžon bargui buohccedivššára áigodahkii 1.6.–14.8.2026.

Buohccedivššár bargá vuorasolbmuid bálvalusain virgeáigge. Son addá buohccedivššárlaš veahki plánaid mielde ja maiddái dárbbu mielde ruovttus divššu áššehasaide ja Dorvvu ássiide. Ruovttus divššu ja máŋggabálvalanovttadaga lagašdivššárat ja dikšunveahkit barget dábálaččat juohke vahkkobeaivve birra jándora.

Sosiála- ja kriisagohcin doaibmá máŋggabálvalanovttadagas nugo dán rádjáige. Ovttadagaid mieđuštandivššut lágiduvvojit vuostáváldima buohccedivššáriid vehkiin. Eará mieđuštandivššut dikšojuvvojit Avvilis.

Ohcejoga ruoktobuohcceviessu lea geasset gitta 1.5.–31.8.2026 bargiidváilli geažil. Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus gieđahalai ruoktobuohcceviesu geasseáiggi giddema čoahkkimisttis 25.5.2026. Viggamuššan lea álggahit ruoktobuohcceviesu doaimma ođđasit čakčamánus 2026.

Virgeáigge áššehasat rávvejuvvojit Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža vuostáváldinbálvalusaide, gos árvvoštallojuvvo divššu dárbu ja lágiduvvo joatkkadikšu. Dárbbu mielde buohccit rávvejuvvojit Avvila seaŋgaossodahkii. Maŋŋel virgeáiggi galgá váldit oktavuođa Gohcinveahkkái nummirii 116 117 ovdalgo vuolgá dearvvasvuođaguovddážii. Heahtediliin galgá álo riŋget nummirii 112.

Ruoktobuohcceviesu giddema áigge biddjo erenomáš fuomášupmi gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Akuhtta diliin ávkkástallojuvvo Ohcejoga vuostáváldinbálvalusaid sámegielat bargiid máhtuin. Avvila seaŋgaossodagas oažžu davvisámegielat divššu, ja dárbbu mielde bálvalus dievasmahttojuvvo dulkomiin.

Lappi buresveadjinguovlu šálloša dili ja giitá gieldda olbmuid áddejumis.