Mååust oouʹdab sijddu

Aanar miõlltiõrvâsvuõttkoontâr serdd vuõssaarǥ 16.3. Âʹvvel tiõrvâsvuõttkõõskõʹsse

Aanar miõlltiõrvâsvuõttkoontâr serdd vuõssaarǥ 16.3.2026 Âʹvvel tiõrvâsvuõttkõõskõõzz sââʹjid addrõʹsse Sairaalakatu 15. Miõlttiõrvâsvuõttkonttra jååʹđet sizz jooǥǥ peällsaž uusâst. Vuâsttavälddmõõžž käunnʼje vueʹljspeälla vuõʹlǧǧi vaaʒʒtõõǥǥ peällsest.

Ääiʹjvaʹrjjummuš äʹššniiʹǩǩid kääzzkâstt seämma nââmrest ko ouddâl 040 653 0688 vuõssaarǥâst piâtnca č. 12–13.

Vuäitak väʹldded õhttvuõđ miõlltiõrvâsvuõttkonttra DigiLapha pääiʹǩ še, jõs taarbšak tueʹrj ouddmiârkkân miõlltiõrvâsvuõđ, peäʹncid leʹbe addiktioid kuõskki ǩirrsâʹttem aaʹššin. Õhttvuõttvälddmõʹšše vaʹstteet 5 peeiʹv seʹst.

Mååust oouʹdab sijddu

Hyvinvointialue ei enää tuota ajokorttilausuntoja – katso, miten toimia

Ajokorttia varten tarvittavat lääkärinlausunnot on 1.3.2026 alkaen hankittava pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta. Muutos perustuu lakimuutokseen, jonka mukaan hyvinvointialueet eivät ole enää velvollisia antamaan näitä lausuntoja. Tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueiden terveyspalvelut kohdistuvat lakisääteisiin tehtäviin ja henkilöstöresurssit riittävät.

Milloin lausunnon voi edelleen saada hyvinvointialueelta?

Joissakin tilanteissa ajokorttilausunnon saa edelleen perusterveydenhuollosta:

• Jos opinnot edellyttävät esimerkiksi linja-auton tai kuorma-auton ajokorttia.
• Jos paikkakunnalla ei ole kohtuullisen matkan päässä yksityistä palveluntarjoajaa ja terveyskeskuksessa on saatavilla aika lääkärille.
• Jos asia voidaan hoitaa muun terveydenhuollon ajan yhteydessä, kuten määräaikaiskontrollissa tai kouluterveydenhuollon tarkastuksessa.

Työterveyshuollon palvelut

Jos käytät työssäsi autoa, voit hankkia lausunnon työterveyshuollosta, jos työterveyshuolto tarjoaa tätä palvelua.

Päihdeseuranta ja muut arviot

Päihdeseurantaan liittyvät ajoterveysarviot siirtyvät yksityisille palveluntuottajille. Jos olet aiemmin käynyt mielenterveysyksikössä vain ajokorttia varten tarvittavien lausuntojen takia, nämä palvelut tulee jatkossa hankkia yksityiseltä toimijalta.

Aiemmin, ennen 1.3.2026 sovittuja seurantakäyntejä ei peruta ja seurantajaksot hoidetaan loppuun hyvinvointialueen palveluissa.

Erikoissairaanhoito

Muutos ei koske erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidon lausunto tarvitaan jatkossakin silloin, kun poliisi määrää kuljettajan erikoisalakohtaiseen tarkastukseen.

Mååust oouʹdab sijddu

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Mååust oouʹdab sijddu

Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa

Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.

Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.

Työterveyshuollon mielenterveysosaamista on vahvistettu työterveyshoitajia kouluttamalla

Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.

– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.

Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.

Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea. 

Työterveyden ja mielenterveyspalvelujen yhteistyö tiivistyy

Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:

–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.

Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.

Kansallisella hankkeella on tehty historiaa

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.

– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.

Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.

Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
 

Mååust oouʹdab sijddu

Lapin hyvinvointialue julkaisi maksuttoman verkkosivuston oman terveyden edistämisen tueksi

Lapin hyvinvointialueen uusi Hyvinvointia arkeesi -verkkosivu tarjoaa hyvinvoinnin edistämisen ja omahoidon työkaluja sekä hyvinvointia tukevia palveluja 11 eri aiheesta. Asukkaille maksuton sivusto auttaa esimerkiksi terveellisten elintapojen, mielen hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämisessä sekä päihdehaittojen ehkäisyssä. 

Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista sosiaali- ja terveyspalveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Lapissa asukkaiden hyvinvointia edistetään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Tietoa, omahoito-ohjelmia ja palvelutarjotin

Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Lapin hyvinvointialueella on kehitetty asukkaiden omahoitoon, terveyden edistämiseen sekä potilasohjaukseen soveltuva Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto. Sivusto on asukkaiden vapaassa käytössä ja sieltä löytyy apua liikkumisen lisäämisen, terveelliseen ravitsemukseen, hyvään uneen, luontohyvinvointiin, mielen hyvinvointiin, työkyvyn tukeen, yhteisöllisyyteen, arjen turvallisuuden edistämiseen, kulttuurihyvinvointiin, suun terveyden edistämiseen ja päihteiden käytön vähentämiseen. Kehittämistyötä on tehty Lapin hyvinvointialueen ja EU-rahoitteisen, Suomen kestävän kasvun ohjelman VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen yhteistyönä.

Sivusto rakentuu helposti lähestyttävistä ja ymmärrettävistä tietosisällöistä, kansallisista omahoito-ohjelmista sekä palvelutarjottimesta. Palvelutarjotin tuo esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoja, jotka löytyvät läheltä asukasta. Palvelutarjottimen tiedot nousevat sivustolle kuntien ja järjestöjen ilmoittamien toimintojen mukaisesti. Asukas voi hyödyntää sivustoa itsenäisesti tai hyvinvointialueen ammattilainen voi ottaa Hyvinvointia arkeen -sivuston puheeksi osana omahoidon tukea. Sivusto on saavutettava.

–Hyvinvointia arkeesi -verkkosivua on ollut kehittämässä lähes 20 terveydenhuollon tai terveyden edistämisen asiantuntijaa. Toivon, että sivusto tarjoaa käytännön läheisiä, matalan kynnyksen ratkaisuja Lapin asukkaiden omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Arjessa tapahtuvilla hyvin pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys hyvinvoinnille. Sivustolta löytyy myös ohjaus terveydenhuollon palveluihin, mikäli omahoito ei ole asukkaan tilanteeseen nähden riittävä, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto löytyy osoitteesta: https://lapha.fi/hyvinvointia-arkeesi.

Sivustoa kehitetään edelleen. 

Jueʹjj:

Lisätietoja:

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija     

040 514 7676, miia.lansitie@lapha.fi

Linda Jaako, projektipäällikkö, VASA2- hanke

040 849 6297, linda.jaako@lapha.ti