Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta
Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää...

Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta

13.12.2023

Looǥǥ lââʹzz

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta

Koristeellinen kuva.

13.12.2023

Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin.

Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028.

Investointisuunnitelma on vuodelle 2025 noin 95 miljoonaa euroa ja koko suunnitelmakaudelle 2025-2028 noin 244 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät myös investointeja vastaavat sopimukset kuten pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja leasingit. 

Vuoden 2025 merkittävimmät investoinnit olisivat muutostyöt hyvinvointialueen omistamiin tiloihin (Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala ja Kolpene), Lapin keskussairaalan laajennushankkeen jälkityöt, erilaiset it-järjestelmien yhtenäistämiseen liittyvät hankinnat, ikääntyneiden palveluasunnot Torniossa, ikääntyneiden palvelutalo Kolarissa ja asumisyksikkö Keminmaassa sekä pelastuslaitoksen ja ensihoidon tilat Ivalossa. 

Muita vuoden 2025 investointeja olisivat esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikkö Rovaniemellä, Luppokoti Enontekiöllä sekä pelastusaseman kalustosuoja Sodankylässä. Kouluterveyden ja opiskelijahuollon tiloja vuokrattaisiin uusista koulutiloista Sevettijärvellä ja Kittilän lukiolla sekä Rovaniemen Vaaranlammella ja Napapiirillä. 

Pelastuslaitoksen ja ensihoidon kalustoa sekä terveyspalvelujen lääkintälaitteita hyvinvointialue uusii pikkuhiljaa vuosittain sitä mukaa, kun on tarvetta. 

Investoinnit on mahdollista toteuttaa vain, jos valtio myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet. Siksi aluevaltuuston hyväksymä investointisuunnitelmaesitys lähetetään tiedoksi ministeriöille. Investointien toteuttamisesta tehdään erikseen päätökset, joissa huomioidaan kevääksi valmistuva palvelujen järjestämisohjelma sekä palveluverkkopäätökset ja muut selvitykset. 

 

Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin 

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut vuodelle 2024. Esityksessä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan lain sallima enimmäismäärä eli 10 prosenttia. 

Esimerkiksi terveysasemien käyntimaksu nousisi 23 euroon. Maksu perittäisiin enintään kolme kertaa vuodessa. Käyttämättä jätetyn palvelun maksu nousisi 56,7 euroon, poliklinikkakäynnin maksu 46 euroon ja terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuaikainen päivystyskäynti 31,6 euroon. Hammaslääkärikäynti maksaisi jatkossa 14,6 euroa ja suuhygienistillä käyminen 11,3 euroa. 

Omaishoidon tuen lakisääteisestä vapaasta perittävä maksu olisi jatkossa 12,8 euroa. Samalla maksukatto eli tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen enimmäismäärä nousisi 762 euroon vuodessa. 

Lain mukaan tietyt palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. 

 

Muita päätöksiä 

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston päätökset 9. lokakuuta ja 23. lokakuuta pidetyistä kokouksista. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski hankkeiden hyödyntämistä hyvinvointialueen toiminnassa ja hankinnoissa. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski kuntien nuorisotoimien avustavaa roolia hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminnassa. Tavoite on, että nuorille voidaan antaa käytännön tukea niin, että kaikkien jäsenten osallistuminen ja esimerkiksi kokouksiin matkustaminen on mahdollista. 

Esitetään, että aluevaltuusto toteaa, että aluevaalilautakuntaan on valittu Jari Leskinen eikä Jari Leskelä.  

Esitetään aluevaltuuston hyväksyttäväksi konserniohjeen ja omistajaohjauksen periaatteet. Tällä hetkellä Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin hyvinvointialueen ainoa tytäryhteisö. 

Esitetään henkilöstöohjelmaa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Henkilöstöohjelma on ollut lausuttavana, ja sitä on päivitetty saatujen kommenttien perusteella. Lisäksi kommentteja huomioidaan ohjelman jalkauttamisvaiheessa. 

Tehtiin päätös maanvuokrasopimuksesta Rovaniemen lapsi- ja nuorisokoti Kiekerön rakentamishankkeeseen liittyen. Hanketta koskevat sitovat sopimukset toteutuvat tämän vuoden aikana. Hanke toteutetaan kiinteistöleasingilla, jossa toteuttajalla on kokonaisvastuu rakentamisesta. Kiekerössä toimii jatkossa omaan palvelutuotantoon perustuva arviointi- ja vastaanottoyksikkö sekä erityisen vaativan sijaishuollon yksikkö. Asiakaspaikkoja tulee yhteensä 12–14. 

Päätettiin tuottaa Sallan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta maaliskuusta 2023 lähtien omana toimintana. Aiemmin palvelut tuottanut Attendo Oy on ilmoittanut lopettavansa palvelun tuottamisen, mutta jatkaa kevääseen saakka. Arvioiden mukaan palvelujen tarve on laskemassa noin 20 asiakkaasta noin 15 asiakkaaseen. Palveluiden tuottamiseksi omana toimintana täytyy perustaa 3-4 uutta toimea. 

Päätettiin jättää tutkimatta oikaisuvaatimukset, jotka koskivat kahden sosiaalityöntekijän viran täyttämättä jättämistä. Virat voidaan päättää jättää täyttämättä, vaikka ne ovat olleet julkisesti haettavana. Täyttämättä jättämisestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta. Lisäksi aluehallitus hylkäsi perusteettomana oikaisuvaatimuksen, joka koski sosiaalityöntekijän virkavalintaa. 

Hyväksyttiin pieniä muutoksia Rovaniemen kaupungin kanssa solmittaviin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimitilojen vuokrasopimuksiin. 

 

Lisätietoja: aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311 hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat 

Koristeellinen kuva. Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta
13.12.2023
Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää...
Koristeellinen kuva.

Aluehallituksen päätöksiä 13.12.2023 pidetystä kokouksesta


Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia. Aluehallitus esittää korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

    17.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

    koristeellinen

    17.4.2024

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna

    Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.

    Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.

    Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.

    Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.


    Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksi

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.

    Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.

    Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. 

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.

    Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.

    Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.

    Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. 

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

     
    Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

    Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.

    Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

     

    Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.

    Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen. 

    Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.

    Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


    Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluilla

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

    Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.

    Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

    Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

    Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.

    Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.

    Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

    Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.

    Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

    Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.

    Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamista

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.


    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle. 

    Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.

    Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Lapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.

    koristeellinen Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
    17.4.2024
    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...
    koristeellinen

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

  2. Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa...

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

    10.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

    Aluehallituksen päätöstiedote

    10.4.2024

    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue alkaa valmistella Rovaniemen uuden pelastusaseman tonttikauppaa yhdessä VR-yhtymän ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän, kortteliin 193. Korttelia ympäröivät junaraiteet, nelostie sekä Mehiläisen, McDonald’sin ja Minimanin kiinteistöt.

    Rovaniemen nykyisen pelastusaseman vuokrasopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Uutta pelastusasemaa suunnitellaan keskeiselle paikalle, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan toimintavalmiusaikojen puitteissa. Uuteen pelastusasemaan on tarkoitus sijoittaa nykyisen paloaseman toiminnot sekä ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja turvapuhelinhälytyskeskuksen toimintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 22 miljoonaa euroa.

     

    Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Rovaniemen suun terveydenhuollon potilaille annettavia aikoja ja hoitoon pääsyä. 

    Aluehallintovirasto määrää hyvinvointialueen huolehtimaan, että suun terveydenhuoltoon Rovaniemellä pääsee neljän kuukauden sisään ja marraskuusta alkaen kolmen kuukauden sisään hoidon tarpeen arvioinnista. AVI määrää myös, että suun terveydenhuollossa Rovaniemellä on ilmoitettava potilaille hoitoon pääsyn ajankohta jo hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Potilaita ei saa asettaa jonoon odottamaan vastaanottoajan ilmoittamista tai pyytää soittamaan uudelleen.  

    AVI velvoittaa hyvinvointialueen toteuttamaan toimenpiteet kahdeksan kuukauden kuluessa yhteensä 800 000 euron sakon uhalla.

    Hyvinvointialue on tehnyt jo useita toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Valmistelussa on myös palveluseteli, jolla asiakas voisi asioida yksityisellä palveluntuottajalla.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus päätti, että Utsjoen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelut tuotetaan hyvinvointialueen omana toimintana vuoden 2025 alusta alkaen. Aspa-koti Goahti on ollut aiemmin nimellisesti erityisryhmien yksikkö. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa on kuitenkin todettu, että asiakkaat ovat ikääntyneitä ja tarve on yhteisölliselle asumiselle. Nykyinen palveluntuottaja Aspa Palvelut Oy on ilmoittanut, että se ei jatka yksikön toimintaa ikääntyneiden yhteisöllisenä asumisena.

    Merkittiin tiedoksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosikatsauksen sekä vuosiraportit vuodelta 2023. Hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluita on järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna Mieli ry:ltä ja Merikratos Oy:ltä. Potilasasiamiespalveluihin on otettu viime vuonna yhteyttä yhteensä 1303 kertaa ja sosiaaliasiamiespalveluihin 320 kertaa. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä potilasasiamieheen olivat potilasvahinkoasiat, hoitoon pääsy, tyytymättömyys tutkimukseen, hoitoon tai menettelyyn sekä lääkitykseen liittyvät asiat ja muutoksenhaku. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen olivat tyytymättömyys kohteluun, palvelun toteuttamiseen ja päätöksiin sekä muistutus-, muutoksenhaku- ja kanteluneuvonnan tarpeet. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättäisiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

    Päätettiin hakea oikeusministeriöltä saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 200 000 euroa. 165 000 euroa varataan saamea opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin ja 35 000 euroa käännös- ja tulkkauskuluihin. Päätös on hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan esityksen mukainen.

    Mearriduvvui ohcat vuoigatvuođaministeriijas sámi giellalága 31. paragráfa mieldásaš stáhtadoarjaga dán jahkái oktiibuot 200 000 euro. 165 000 euro várrejuvvo sadjásaččaid goluide, go bargit lohket sámegiela ja 35 000 euro jorgalan- ja dulkongoluide. Mearrádus lea buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti evttohusa mielde.

    Päätettiin myöntää tukea aluevaltuustoryhmille vuodelle 2024 hakemusten mukaisesti. Enimmäismäärä on 3250 euroa per valtuutettu. Perussuomalaisten ryhmää lukuun ottamatta kaikki ryhmät ovat hakeneet tukea joko enimmäismäärän tai lähes sen verran. Perussuomalaisten ryhmä ei ole hakenut tukea ollenkaan. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun tarkastuslautakunta on käsitellyt viime vuoden tuen käyttöä koskevat raportit ja ryhmä on maksanut mahdollisen käyttämättä jääneen tuen takaisin. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ryhmärahan käyttötarkoituksen muuttamista. Aluevaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja päättänyt vuoden 2024 ryhmärahan suuruudesta. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto voi milloin tahansa päättää ryhmärahan käyttötarkoituksesta saatuaan siitä aluehallituksen valmisteleman uuden esityksen tai jos asia tulee esille aluevaltuustossa hallintosäännön mukaisessa käsittelyjärjestyksessä. Kevään 2024 aikana aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida rahan käyttötarkoitusta myös osana talouden sopeuttamisohjelmaa. 

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ostolaskudatan julkaisemista avoimena datana. Vastauksessa todetaan, että tietojen julkaiseminen vaatii huolellista valmistelua sekä investointeja talousjärjestelmiin. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt selvityksen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisesta ja ostolaskutietojen julkaisemisesta. Lapin hyvinvointialue odottaa selvityksen valmistumista ja pitää tietojen julkaisemista perusteltuna, kun hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden taloushallintojärjestelmän.

    Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen linjaukset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta
    10.4.2024
    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa...
    Aluehallituksen päätöstiedote

    Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

  3. Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa....

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

    27.3.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

    27.3.2024

    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa  

    Lapin aluehallitus hyväksyi Lapin ja Etelä-Savon yhteisen kannanoton, joka koskee valtakunnallista sairaalaverkoston uudistamista.

    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiuudistusta sairaaloiden ja päivystysten työnjaosta. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erityiskysymyksiinsä keskittyvää kuulemistilaisuutta jo lainvalmistelun alkuvaiheessa.

    Kummallakin alueella on kaksi keskussairaalaa. Lapissa välimatkat ovat pitkät, ja Etelä-Savossa palvelujen järjestämistä hankaloittavat runsaat vesistöt. Alueilla on paljon matkailua ja vapaa-ajan asutusta, jotka kuormittavat päivystys- ja sairaalapalveluita, mutta eivät kasvata valtionrahoitusta. Kannanoton mukaan Lapissa tulee voida ylläpitää kahta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä sekä lisäksi perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä Ivalossa. Lappi ja Etelä-Savo muistuttavat, että eduskunta hyväksyi viime vuonna sairaaloita koskevan lausuman. Lausumassaan eduskunta edellytti, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason. Valtion tulee maksaa erilliskorvaus hyvinvointialueille niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita aiheutuu kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta. Valtion toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, joten valtion tulee varata määrärahat tulevien vuosien talouskehyksiin.

    Sairaalaverkon muutokset vaikuttavat muun muassa alueiden elinvoimaan ja oppilaitosverkostoon. Kannanotto vaatii, että valtion täytyy pitää huolta kokonaisuudesta ja ottaa huomioon myös elinvoimakysymykset. 

    Lapin aluehallitus päätti myös, että hyvinvointialue osallistuu Pohjois-Suomen laajuiseen sairaaloiden ja päivystysten yhteistyöselvitykseen. Pohjois-Suomen YTA:n eli yhteistyöalueen muodostavat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Neljä hyvinvointialuetta hahmottelee pohjoisen omia yhteistyöhön perustuvia työnjakomalleja, jotka voisivat olla vaihtoehtoina valtakunnallisille työnjakouudistuksille.


    Lapin hyvinvointialueen toimintakertomus: hyvinvointialueen perustaminen onnistui

    Lapin aluehallitus hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2023 tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta antaa tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta oman lausuntonsa, minkä jälkeen ne etenevät aluevaltuuston käsittelyyn.

    Sosiaali, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle 27 eri organisaatiolta. Palvelun jatkuvuudessa ei siirtymävaiheessa ollut juurikaan ongelmia. Myös ensimmäiset palkat hyvinvointialue sai maksettua pääosin ajallaan ja oikein. Ostolaskujen maksamisessa ja asiakaslaskutuksessa sen sijaan oli suuria viiveitä ja vaikeuksia.

    Viime vuoden alkuperäinen talousarvio oli 43,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta lopullinen alijäämä oli 90,3 miljoonaa. Muutokset johtuivat pääosin toimintakulujen kasvamisesta, mutta muutoksia tapahtui myös valtionrahoituksessa.

    Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama valtionrahoitus on osoittautunut todellisia kustannuksia merkittävästi pienemmäksi. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2023 on yhteensä 1,35 miljardia euroa. Samanaikaisesti kuntatalouden ylijäämä on yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.
    -Vaikuttaa ilmeiseltä, että hyvinvointialueiden talouden irrottaminen kuntataloudesta ei ole onnistunut. Lisäksi valtio on aliarvioinut lainsäädännön tuomista uusista tehtävistä aiheutuvaa kustannusrasitetta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa katsauksessaan.

    Väestön ikääntyminen lisää sote-palvelujen tarvetta entisestään. Samaan aikaan arvioidaan, että hyvinvointialueelta jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana yli 1200 työntekijää. Hyvinvointialueen täytyy sopeuttaa talouttaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä 47 miljoonaa euroa täytyy toteutua jo tänä vuonna. Sopeuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia sekä organisaatioon että palveluihin.
    -Työvoimapula on rahoituksen riittävyyttäkin vahvempi ajuri toiminnan muutoksiin, Jokela toteaa.

     

    Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Valviran määräyksen, että kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy pitää saada lainmukaiseksi viimeistään maaliskuussa 2025. Tammikuun lopussa yli kolme kuukautta tai yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli yhteensä 213 ihmistä. Eniten liian pitkiä odotusaikoja oli kirurgisissa ja psykiatrisissa palveluissa. Valvira on antanut saman määräyksen Lapin hyvinvointialueen lisäksi 13 muulle hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymälle. 

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on pyytänyt hyvinvointialueelta selvityksiä aiheesta jo aiemmin. Tilanne on monin osin parantunut, mutta ei kuitenkaan kokonaan korjaantunut. Hoitoon pääsemistä ovat hidastaneet muun muassa henkilöstöpula, vaikeudet terveyskeskustasoiseen jatkohoitoon pääsemisessä ja psykiatristen palveluiden tarpeen voimakas kasvu. Hyvinvointialue on pyrkinyt korjaamaan tilannetta esimerkiksi kehittämällä toimintaansa, rekrytoimalla henkilökuntaa ja hankkimalla ostopalveluita.

     
    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    Lapin aluehallitus hyväksyi täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

    Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

    Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

    Aluehallitus käsitteli samalla oikaisuvaatimusta, jossa vaadittiin tarkennuksia lähikunnan määritelmään. Aluehallitus totesi, että vaadittu tarkennus on nyt tehty.

     
    Muita päätöksiä 

    Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 19.2.2024 tekemät päätökset. 

    Hylättiin röntgenhoitajan toimivalinnasta tehty oikaisuvaatimus. 

    Päätettiin irtisanoa Sarastia Oy:n sopimus niin, että se päättyy tämän vuoden lopussa. Hyvinvointialue alkaa tuottaa palkkapalvelut omana toimintanaan vuoden 2025 alusta.

    Hyväksyttiin Neljäntuulen koulun maanvuokrasopimus. Rovaniemen kaupunki vuokraa osan Lapin keskussairaalan tontista uuden sairaalakoulun rakentamista varten.

    Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen avaava tase 1.1.2023. Aluevaltuusto päättää avaavan taseen hyväksymisestä samalla kun hyväksyy tilinpäätöksen. 

    Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-helmikuulta. Hyvinvointialueen kirjanpito helmikuun lopussa osoittaa 7,5 miljoonaa euroa alijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioituna todellinen alijäämä on noin 12,3 miljoonaa euroa.

    Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutokset tämän vuoden talousarvioon. Tekniset muutokset johtuvat Valvonta ja varautuminen -vastuualueen perustamisesta, ja niillä ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

    Hyväksyttiin hyvinvointialueen lokienhallintapolitiikka ja käyttövaltuuspolitiikka. Asiakirjoissa määritetään muun muassa, miten hyvinvointialue valvoo asiakas- ja potilastietojen käsittelyä.

    Päätettiin, että hyvinvointialue käynnistää projektin digitaalisen sote-keskuksen perustamiseksi. Hyvinvointialue kilpailuttaa sähköisen alustan, johon se kokoaa digitaalisia sote-palvelujaan. Jatkossa samalla digitaalisella asiointialustalla voi esimerkiksi tehdä, muuttaa ja perua ajanvarauksia, saada neuvontaa ja palveluohjausta sekä osallistua etävastaanotolle. Digipalvelun kustannusarvio on 3–3,5 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

    Hyväksyttiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen ensimmäinen vaihe ja siihen liittyvät ostosopimukset. Ensimmäisessä vaiheessa Esko Systems Oy toimittaa hyvinvointialueelle sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Järjestelmän kustannukset neljän vuoden ajalta ovat noin 2,5 miljoonaa.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden alentamista. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto on vahvistanut nykyiset palkkiot keväällä 2022. Aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida palkkioiden suuruuksia esimerkiksi tänä keväänä osana muita talouden sopeuttamistoimia.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski yömajan perustamista. Vastauksessa todetaan, että kuntien täytyy huolehtia asuntojen järjestämisestä asukkailleen. Hyvinvointialue taas vastaa tilapäisestä avun tarpeesta. Jos yömajalle nähdään tarvetta, asiasta pitää neuvotella alueen kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

    Hyväksyttiin teknisluonteiset korjaukset saamenkielisten perheohjaajan ja palveluohjaajan virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Aiemmassa päätöksessä kahden tehtävän kelpoisuusvaatimukset olivat sekoittuneet keskenään. 

    Lisätietoja:
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta
    27.3.2024
    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa....

    Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

  4. Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta
    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen....

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta

    20.3.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta

    20.3.2024

    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen

    Lapin aluehallitus päätti, että hyvinvointialue käynnistää psykiatrian alojen erikoislääkäreiden kilpailutuksen vuoden 2026 loppuun saakka. Hankinnan arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Aluehallitus hyväksyy erikseen tarjouspyyntöasiakirjat ja tekee myöhemmin varsinaisen hankintapäätöksen.

    Hyvinvointialue pyrkii vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja tuottamaan palvelut edullisemmin omalla henkilöstöllä. Psykiatrian alojen erikoislääkäreiden rekrytointi virkatyöhön on kuitenkin haastavaa koko maassa ja erityisesti haja-asutusalueilla.

    Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla

    Kemissä ei ole ollut ikääntyneiden päivätoimintaa, vaan sitä on korvannut päiväsairaalatoiminta. Päiväsairaalatoimintaa ei ole ollut muissa Lapin kunnissa. Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Kemin päiväsairaalatoiminta korvataan esimerkiksi lisäämällä kotihoidon palveluja tai päiväkeskustoimintaa.

    Asiakkaat ovat osallistuneet toimintaan kerran tai kahdesti viikossa. Viime aikoina säännöllisiä asiakkaita on ollut kahdesta kuuteen ikäihmistä per päivä.

    Tällä hetkellä ikääntyneiden päiväkeskustoimintaa on Keminmaassa, ja jatkossa hyvinvointialue järjestää sitä mahdollisesti myös Kemissä. Työntekijät ovat tehneet asiakkaille henkilökohtaiset palvelutarpeen arvioinnit sekä päätökset tarkoituksenmukaisempien palvelujen järjestämisestä.

    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön täydennyspyyntö tämän vuoden lainanottovaltuuksien saamiseksi. Ministeriö toteaa, että Lapin hyvinvointialue on esittänyt alustavassa talouden sopeuttamisohjelmassa monipuolisia toimenpiteitä. Ministeriö pyytää hyvinvointialuetta täydentämään talouden sopeuttamisohjelmaansa tulos- ja rahoituslaskelmien ennusteilla ja niiden perusteilla. Hyvinvointialueen täytyy osoittaa laskelmilla, miten se varmistaa lainanhoitokykynsä pitkällä aikavälillä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa täydennetty talouden sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle 25.4.2024 mennessä.

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Anna-Katariina Feodoroffille eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Samalla esitetään, että aluevaltuusto valitsee Feodoroffin tilalle Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämän Teemu Titolan.

    Hyväksyttiin asiakas- ja asukasosallisuustoimintaan osallistumisesta maksettavat korvaukset ja myöntämisperusteet. Kokemusasiantuntijoille ja kehittäjäasiakkaille maksetaan tilaisuuden keston mukaan jo 30 tai 50 euron palkkio ja lisäksi tarvittaessa 25 euron kertakorvaus itsenäisesti tehtävästä valmistelutyöstä. Muuhun toimintaan osallistuville voidaan korvata matkakulut.

    Nimettiin luottamushenkilöedustajat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimien hankkeiden ohjausryhmään. Varsinaiset jäsenet ovat jatkossa Raija Kerätär ja Auvo Kilpeläinen, ja heidän varajäsenensä ovat Eemeli Kajula ja Anni Ahlakorpi.

    Päätettiin ottaa käyttöön Profile Vehicles Oy:n ambulanssien hankintasopimuksien optiokaudet, jotka kestävät vuoden 2025 syksyyn.  

    Päätettiin käynnistää kilpailutus autoleasing-palveluista vuosille 2024-2026 ja optiokaudelle vuoteen 2028 asti. Lapin hyvinvointialueella on käytössä 173 henkilöautoa. Autoja käyttävät esimerkiksi kotipalvelut, kotisairaalat, sosiaalipäivystäjät, lastensuojeluyksiköt ja logistiikka. Autotarve kasvaa noin 220 autoon muun muassa kotisairaalatoiminnan laajenemisen vuoksi. Hankinnan ennakoitu arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Hyvinvointialue voi hankkia autot aluehallituksen päätöksellä, jos valtiovarainministeriö myöntää lainanottovaltuudet.

    Perustettiin kuusi ravitsemistyöntekijän toimea. Hyvinvointialue siirtyy käyttämään omaa henkilöstöä henkilöstövuokrauksen sijaan hyvinvointialueen omissa valmistuskeittiöissä. Arvioiden mukaan palvelujen järjestäminen omana toimintana säästää kustannuksia noin 80 000 euroa vuodessa.

    Hyväksyttiin vastaus Lapin aluehallintoviraston selvityspyyntöön, joka koski päivystyspalveluista vastaavan virkasuhteisen lääkärin tehtäviä Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksessä. Lapin hyvinvointialueella päivystyspalveluista vastaa yhteispäivystyksen vastuuyksikköjohtaja, joka on samalla Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri. Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystys on ollut vuodesta 2018 ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle, jonka palveluksessa oleva ylilääkäri vastaa päivystyksen järjestelyistä käytännössä.

    Merkittiin tiedoksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston ilmoitus, joka koski Mehiläinen Länsi-Pohjan ulkoistussopimuksen muutosta. Lapin aluevaltuusto päätti joulukuussa 2023, että Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistamissopimukseen tehdään muutoksia, jotta se täyttää hyvinvointialuelain vaatimukset. Kilpailuvirasto on tehnyt oikeudellista harkintaa ja päättänyt, että se ei ryhdy hankintalain mukaisiin toimenpiteisiin sopimusmuutosten suhteen.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski Kela-kyytien omavastuuosuuden maksuja. Vastauksen mukaan hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen, kun asiakkaalle on tehty yksilöllinen kuljetuspalvelupäätös. Asiakas maksaa kuljetuspalveluista kilometrien mukaisen omavastuun, jonka hyvinvointialue perii jälkikäteen laskulla. Lasku lähetetään asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään viisi euroa.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden hyödyntämistä Lapin hyvinvointialueen toiminnassa. Vastauksen mukaan hyvinvointialue ottaa käyttöön kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita, esimerkiksi parantaa uudisrakennusten energiatehokkuutta, tehostaa jätehuoltoa ja kilpailuttaa sähköenergian hankinnan kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi hyvinvointialue tiukentaa vuokrattavien tilojen energiatehokkuusvaatimuksia ja laajentaa jätteiden lajittelua.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski lappilaisten mahdollisuutta saada ateriapalveluja ikänsä tai terveydentilansa vuoksi tulorajoista riippumatta. Vastauksen mukaan tukipalveluna myönnetty ateriapalvelu on tarkoitettu pienituloisille asiakkaille. Palvelun myöntäminen perustuu yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin. Jos perusteet eivät täyty, asiakasta neuvotaan hankkimaan palvelut paikallisista kaupoista tai lounasravintoloista. Hyvinvointialueen keittiöt eivät voi järjestää ateriapalveluja itsemaksaville asiakkaille, sillä se vaatisi palvelujen uudelleen organisoimista ja uudet tilaus- ja laskutusjärjestelmät.

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta
    20.3.2024
    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen....

    Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta


    Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

  5. Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista...

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta

    28.2.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta

    28.2.2024

    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa.

    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa 

    Aluehallitus päätti, että Kolarissa käynnistetään yhdessä henkilöstön kanssa sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävän toimintamallin kehittäminen ja pilotointi, jonka tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnassa. Pilotti kestää 25.2.2025 saakka, ellei aluehallitus toisin päätä aiemmin. 

    Pilotin aikana kehitetään toimintamallia, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoidon, kotisairaalan, palveluasumisen ja ensihoidon voimavaroja potilaiden tarpeisiin. Tavoitteena on vastata kotipaikkakunnalla tilapäisiin ympärivuorokautisiin hoivan, kotona toteutettavan suonensisäisen lääkehoidon ja saattohoidon tarpeisiin. Varsinaista akuuttihoitoa ja -kuntoutusta tarvitsevat potilaat ohjataan tarvittaessa lähimmille vuodeosastoille. 

    Kolarin vuodeosaston sulkua päätettiin jatkaa pilotin ajan. Samaan aikaan ryhdytään valmistelemaan kotisairaalatoiminnan aloittamista Kolarissa mahdollisimman pian. 

    Kehittämisen tueksi perustetaan Kolarin sote-kehittämisen ohjausryhmä, johon sosiaali- ja terveyspalvelujen linjajohdon lisäksi pyydetään jäsenet Kolarin henkilöstöstä, hallinto- ja tukipalveluista, toimitilapalveluista, Kolarin kunnalta ja Kolarin vanhusneuvostosta. 

    Aluehallitus korostaa, että pilotoinnin aikana huolehditaan alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien sekä henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

    Talouden sopeuttamisohjelman ja palvelustrategian valmistelun aikataulua tarkennettiin 

    Aluehallitus päätti talouden sopeuttamisohjelman ja palvelustrategian valmistelun aikataulusta ja etenemisestä sekä päätti varata yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa 3.4.2024 mennessä lausunto talouden sopeuttamisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmistelua varten. 

    Yksityiskohtaisemmasta talouden tasapainottamisohjelmasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta on tarkoitus päättää aluevaltuustossa 22.4.2024. 

    Aluehallitus nimesi päätöksiä tekevän moniammatillisen asiantuntijaryhmän 

    Päätettiin nimetä päätöksiä tekevä moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä 1.3.2024. Oikeutettiin vammaisten palveluiden vastuualuejohtaja tekemään päätökset mahdollisista henkilövaihdoksista ryhmään. 

    Ryhmään nimettiin:

    • Marjut Eskelinen, vammaisten palvelut, vammaissosiaalityön ja ohjauksen palvelupäällikkö, puheenjohtaja 
    • Eija Halonen, kuntoutuspäällikkö, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, esittelijä 
    • Else Ylianttila, palvelupäällikkö, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, pöytäkirjanpitäjä 
    • Sosiaalihuollon asiantuntija: Eija Lampela, vammaisten palvelut, vastuuyksikön johtaja ja varapuheenjohtaja, varajäsen Maija Tervo, vammaisten palvelut, vastuuyksikön johtaja 
    • Lääketieteen asiantuntija: Minna-Riitta Pekki, vastuualuejohtaja toiminta- ja työkyvyn tuki, varajäsen Marja Koivusalo, ylilääkäri, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö 
    • Psykologian asiantuntija: Juuso Ojaniemi, psykologi, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö, varajäsen Jussi Mäki-Tuuri, psykologi, erityisen tuen ja kuntoutuksen yksikkö.

    Rakennusinvestointien valmistelu ja sitovien sopimusten allekirjoittaminen vuonna 2024 

    Aluehallitus päätti hyväksyä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tilamuutoksia ja perusparannuksia alla olevien projektien osalta valmistellaan siten, että hankkeita koskevat sitovat sopimukset on mahdollista allekirjoittaa vuoden 2024 aikana, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy lainanottovaltuuden muutoksen ehdoksi asetetun talouden tasapainottamisohjelman. 

    • LKS hissin uusiminen: 150 000 € 
    • LPKS hissien uusiminen: 500 000 € 
    • LPKS B-Siiven osastojen alakattojen ja talotekniikan uusiminen: 290 000 € 
    • LPKS viemäri- ja vesijohtoverkoston uusintaa: 180 000 € 
    • LPKS IV-koneiden sekä kanavistojen uusinta leikkaussaleissa vuosina 2024–2025: 300 000 € 
    • LPKS Ajantasapiirustukset ja tietomallinnus: 30 000 €

    Rakennusinvestointeja koskevien hankinta- tai urakkasopimusten allekirjoittaminen on mahdollista vuoden 2024 aikana vasta sitten, kun valtiovarainministeriö on hyväksynyt hyvinvointialueen esityksen talouden tasapainottamisohjelmasta. Sitovia sopimuksia ei ole mahdollista tehdä ennen talouden tasapainottamisohjelman hyväksyntää. Sopimuksia ja hankkeiden toteuttamista on kuitenkin aikataulullisesti välttämätöntä valmistella jo alkuvuoden aikana. 

    Hoitohenkilökunnan täydentävän sijaistyövoiman kilpailuttaminen henkilöstövuokrauksena 

    Lapin hyvinvointialue pyrkii suunnitelmallisesti vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja tuottamaan palvelut oman henkilöstön voimin. Vuokratyövoimaa tai ostopalveluna hankittua osaamista hyödynnetään vain, jos se tehtävä luonteen, keston ja kustannusten näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. 

    Päätettiin kilpailuttaa hoitohenkilökunnan sijaistyövoima puitejärjestelynä, jossa palveluntuottajiksi valitaan useampia palveluntuottajia alue- tai kuntakohtaisesti. Hankinnan ennakoitu arvo koko sopimuskaudelle on 16 miljoonaa euroa. Lapin hyvinvointialue ei sitoudu ennalta arvioituun määriin, vaan hankkii palveluita vain tarpeen mukaan. 

    Muita päätöksiä 

    Aluehallitus päätti hankkia Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen liittyvistä rakentamisinvestoinneista alaprojektin teho- ja valvontayksikkö laskutyöurakkana puitesopimusurakoitsija Rakennusliike RPJ Oy:tä. Lisäksi aluehallitus oikeutti teknisen johtajan allekirjoittamaan edellä mainitut hankintaa koskevat urakkasopimukset. 

    Aluehallitus myönsi eron nuorisovaltuustosta Pelkosenniemen edustaja Henna Vuotarille sekä Muonion edustaja Netta Hauskaselle. Samalla vahvistettiin uudet jäsenet Pelkosenniemeltä Sonja Niemi ja Muoniosta Rosa Wigley. 

    Aluehallitus päätti käynnistää siivouspalvelujen kilpailutuksen kohteittain niiltä osin kuin sopimuskausi päättyy 31.12.2024 mennessä. Nykyisiä palvelusopimuksia jatketaan tarvittaessa kilpailutuksen valmistumiseen asti. Tavoitteena on, että uudet sopimukset astuvat voimaan kuluvan vuoden aikana. 

    Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun toimintaohjeen ja päätti, että mahdollisista toimintaohjeen muutoksista päättää sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja. Ohje korostaa asiakkaan kotona asumisen ja saatavan tuen merkitystä sairauden hoidossa ja toimintamallilla pyritään tukemaan yksiköiden toimintaa. 

    Aluehallitus hyväksyi työohjeen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisesta ja valtuutti toiminta- ja työkyvyn tuen johtajan päättämään ohjeen mahdollisista muutoksista.  Lapin hyvinvointialueen lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen perusteet terapiapalveluissa -ohje on laadittu terveydenhuollon ammattilaisten tueksi aikuisväestön kuntoutusta järjestettäessä (18 vuotta täyttäneet). Lasten ja nuorten kuntoutukseen ohjaamisesta tullaan laatimaan oma ohjeensa. Ohjeella pyritään yhtenäistämään alueen kuntoutuskäytäntöjä ja varmistamaan kansalaisten yhdenvertainen asema terapiapäätöksiä tehtäessä. Kuntoutuksen jaksottamisella pyritään myös varmistamaan kuntoutukseen pääsy hoitotakuun puitteissa. 

    Aluehallitus päätti saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi osoitetulla valtionavustuksella perustettavista uusista viroista ja toimista. Aluehallitus päätti perustaa yhden pohjoissaamenkielisen perheohjaajan viran ja yhden pohjoissaamenkielisen palveluohjaajan viran, jotka ovat koko saamelaisalueen yhteisiä. Lisäksi aluehallitus päätti perustaa kaksi pohjoissaamenkielisen kylätyöntekijän tointa Vuotson ja Karesuvannon alueille.  

    Aluehallitus päätti perustaa 1.3.2024 alkaen sosiaaliohjaajan yhden viran perheiden ja työikäisten palveluiden itäiselle ja pohjoiselle palvelualueelle. Viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeus harjoittaa sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Uudella sosiaaliohjaajan viralla saadaan vähennettyä lastensuojelun jälkihuollon ostopalvelukustannuksia perheiden ja työikäisten palvelujen itäisellä ja pohjoisella palvelualueella. Sosiaalijohtaja on puoltanut viran perustamista, koska kyseessä on toiminnan siirtäminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. 

    Päätettiin perustaa Etelärinteen lapsi- ja nuorisokotiin Rovaniemelle laitoshuoltajan toimi. Siivouspalvelut on ostettu aiemmin ulkopuolelta ja siirtämällä palvelu omaksi toiminnaksi vähennetään kustannuksia sekä vahvistetaan henkilöstön pysyvyyttä lastensuojeluyksikössä. 

    Perustettiin lähihoitajan toimi mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kieppiin Sodankylään. Toimen perustaminen vähentää ostopalvelujen tarvetta sekä takaa hoitajamitoituksen täyttymisen. 

    Perustettiin kaksi fysioterapeutin toimea suoravastaanottoja varten. Lisäämällä fysioterapeuttien suoravastaanottoja Lapin hyvinvointialue pystyy vastaamaan Lapin väestömäärään ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuuteen. Tavoitteena on, että jokaisessa Lapin terveyskeskuksessa olisi mahdollisuus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle. Toiminta vapauttaa lääkäriaikoja muiden asiakasryhmien käyttöön ja parantaa hoitoon pääsyä. 

    Perustettiin ravitsemusterapeutin toimi, jotta ravitsemusterapiatyötä voidaan kehittää omana toimintana ja tätä kautta vähentää ostopalveluina tehtävää ravitsemusterapiaa.  

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi talousraportin ajalta 1.1.-31.1.2024. Lapin hyvinvointialueen kirjanpito tammikuun lopussa osoittaa 11,4 miljoonaa euroa ylijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioitu alijäämä puuttuvat erät huomioiden olisi noin 3,4 miljoonaa euroa. 

    Aluehallitus hyväksyi käyttösuunnitelman vuodelle 2024. Käyttösuunnitelmaan on lisätty käyttötalousosan euromäärät vastuualuetasolla sekä lisätty teksti talousarvion sitovuustasosta. 

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan huomiot aluehallituksen antamiin lausuntoihin toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomukset vuodelta 2022 antavat aihetta.

    Lisätietoja:

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    Lapin hyvinvointialueen päätöksenteon esitylistat ja pöytäkirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta
    28.2.2024
    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista...

    Aluehallituksen päätöstiedote 28.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Kolarissa aloitetaan pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi