Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle
Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui...

Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

27.10.2023

Looǥǥ lââʹzz

Takaisin edelliselle sivulle

Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

Saamen kielen työntekjät vastaanottamassa saamen kieliteko -palkintoa.

Palkintotilaisuudessa Elen Anne Sara (vas.), pohjoissaamen kielityöntekijä; Mirja Laiti, palvelupäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut; Laura Niittyvuopio-Valle, saamen kielen lautakunnan puheenjohtaja; Tauno Ljetoff, saamen kielineuvoston puheenjohtaja; Anna Lumikivi, koltansaamen kielityöntekijä; Tuuli Miettunen, kehittämispäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaisetpalvelut.

27.10.2023

Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui Lappi buresveadjinguvlui. Sääʹm ǩiõlltuâjjcistt miõʹtteš Lappi pueʹrrvââjjamvoudda.

Suomeksi alapuolella

***********************

Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun

Sämitige Säämi kielârääđi mieđettij Säämi kielâtaho-palhâšume Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Palhâšume jyehimtilálâšvuotâ tollui Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist vástuppeeivi 27.10.2023 tme 10.30.

Säämi kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs toin, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii tooimâs vuáđudem rääjist váldám sämikielâid huámmášumán ornijdumestis já toimâstis sehe huksee sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid meritiätulávt jieijâs tooimâ já ornijdume fastâ uássin. 
Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii ovdil mainâšum uulmij olášuttem várás vuáđudâm sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhoovdâ já palvâlemhoovdâ viirgijd. Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii meid piejâm naavcâid sämikielâi kiävtun pálkkáátmáin nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâ kielâpargeid. Toos lasseen Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikode toimâ tuárju sämikielâi sajattuv já kielâlij vuoigâdvuođâi olášume. 

Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuáimá pyeri ovdâmerkkân tast, maht puáhtá já kalga väldiđ sämikielâlijd palvâlusâid ornijdume uássin jo tai vuáđudemmuddoost, kuás sämikielâliih palvâlusah šaddeh ornijdume tooimâ luándulâš já fastâ uássin. Mieđeetmáin Säämi kielâtaho -palhâšume, Säämi kielârääđi haalijd movtijdittiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu ain ovdediđ já nanodiđ jieijâs sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid.

Säämi kielârääđi saavâjođetteijee Tauno Ljetoff muštâl, ete palhâšume finnejeijest lâi virkkuus já vijđes savâstâllâm já ääši kuorâttâllii tárkká. - Taan tove palhâšume finnejeijee valjim lâi hästee enâmustáá valjim vaigâdvuođâ keežild. Savâstâlmijn pajanii oovdân maaŋgah tuođâi pyereh iävtukkâsah já lâi-uv suotâs huámmášiđ, ete mon ennuv tááláá ääigi pyevtitteh sämikielâlijd siskálduvâid já palvâlusâid. Maaŋgah tuáimeeh láá porgâškuáttám sämikielâi sajattuv pyeredem oovdân Suomâst, iätá Ljetoff.

- Mun tuáivum vaimustân, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâmerkkâ movtijdit meid eres virgeomâháid já siärváduvâid väldiđ pargostis huámmášumán sämikielâid já säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid, já ete sämikielâ lii puátteevuođâst eres-uv tuáimein jo aalgâ rääjist siisâhuksejum jiešmeidlist čielgâ äšši. Mun oskom, ete Arto Saijets tuáijim fiijnâ kijssá finnee kunneesaje Lapha tiiliijn já ruokâsmit já movtijdit tobbeen pargeid pyerediđ sämikielâi sajattuv ovdiist, juátká Ljetoff.

Säämi kielâtaho -palhâšume

Säämi kielâtaho -palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv oovdedmân tohhum mávsulii pargoost Suomâst. Palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume finnejeijee pyerediđ ovdiist sämikielâ pyerrin tohhum pargo já movtijdittiđ puoh virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv. 

Palhâšume mieđettuvvoo vuosâsajasávt virgeomâháid já siärváduvváid já tuše sierânâsvuáđustâsâiguin priivaatulmui. Säämi kielâtaho palhâšume lii taaidâpalhâšume, mii kalga spejâlistiđ sämikielâ já -kulttuur riggoduv já maaŋgânálásâšvuođâ. 

 

Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui Lappi buresveadjinguvlui

Sámedikki Sámi giellaráđđi mieđihii Sámi gielladahku-bálkkašumi Lappi buresveadjinguvlui. Bálkkašumi juohkindilálašvuohta dollojuvvui Sámekulturguovddáš Sajosis bearjadaga 27.10.2023 dii. 10.30.

Sámi giellaráđđi ákkastallá iežas mearrádusa, nu ahte Lappi buresveadjinguovlu lea dan doaimma álggu rájes vuhtiiváldán sámegielaid iežas organisašuvnnas ja doaimmas ja hukse sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid jearggalaččat ja dan láhkai, ahte dat leat čavga oassin Lappi buresveadjinguovllu doaimma ja organisašuvnna. 

Lappi buresveadjinguovlu lea ovddabealde máinnašuvvon ulbmiliid ollašuhttima várás vuođđudan sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ovddidanhoavdda ja bálvalanhoavdda virggiid. Lappi buresveadjinguovlu lea maid bargan sámegielaid geavahusa ovdii go lea bálkkáhan nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegielat giellabargiid. Lassin Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti doaibma doarju sámegielaid sajádaga ja gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama. 

Lappi buresveadjinguovlu doaibmá buorrin ovdamearkan das, mo sámegielat bálvalusaid sáhttá váldit oassin organisašuvnna jo daid lágidanmuttus, goas sámegielat bálvalusat hápmašuvvet lunddolaš ja čavga oassin organisašuvnna doaimma. Sámi giellaráđđi háliida mieđihemiin Sámi gielladahku-bálkkašumi, movttiidahttit Lappi buresveadjinguovllu ovddidit ain eanet ja nannet sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaidis.

Sámi giellaráđi ságajođiheaddji Tauno Ljetoff muitala, ahte bálkkašumi oažžu birra ságastallojuvvui eallasit ja viidát ja ášši árvvoštallojuvvui dárkilit. - Dán háve lei hástaleaddji válljet bálkkašumi oažžu eanaš oassái daningo lei váttis válljet geasa dan addá. Ságastallamiin bohte ovdan máŋggat hui buorit evttohasat ja leige somá fuomášit, man ollu sámegielat sisdoallu ja bálvalusat dálá áigge buvttaduvvojit. Máŋggat doaibmit leat álgán bargat sámegielaid sajádaga buorrin Suomas, dadjá Ljetoff.

- Sávan váimmustan, ahte Lappi buresveadjinguovllu ovdamearkka movttiidahttá maiddái eará eiseválddiid ja servošiid vuhtiiváldit iežaset barggus sámegielaid ja sámegiellalága geatnegasvuođaid, ja ahte sámegiella boahtá leat earáge doibmiin jo álggu rájes diehttelasvuohta, mii lea huksejuvvon sisa doibmii. Mun jáhkán, ahte ebmos giisá, man Arto Saijets lea duddjon, oažžu gudnebáikki Lappi buresveadjinguovllu sajiin ja roahkasmahttá doppe bargiid buoridit sámegielaid sajádaga ovddežis, joatká Ljetoff.

Sámi gielladahku -bálkkašupmi

Sámi gielladahku bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami várás dahkkon ánssolaš barggus Suomas. Bálkkašumi dárkkuhussan lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ain ovddežis sámegiela ovdii dahkkon barggu ja movttiidahttit buot eiseválddiid buoridit sámegiela sajádaga. 

Bálkkašupmi mieđihuvvo ovdasajis eiseválddiide ja servošiidda ja dušše sierra vuođustusaiguin priváhtaolbmui. Sámi gielladahku bálkkašupmi lea dáiddabálkkašupmi, mii galgá govvidit sámegiela ja kultuvrra riggodaga ja máŋggahámatvuođa.

 

Sääʹm ǩiõlltuâjjcistt miõʹtteš Lappi pueʹrrvââjjamvoudda

Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm ǩiõllsuåvtõs miõđi Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist Lappi pueʹrrvââjjamvoudda. Ciist juâkkampoodd õʹnneš Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst piâtnâc 27.10.2023 čiâss 10.30.
Sääʹm ǩiõllsuåvtõs vuâđđtââll tuʹmmstõõǥǥâs tõin, što Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij aivv toiʹmmjummšes alttummuž rääʹjest välddam lokku sääʹmǩiõlid organisaatiost da toiʹmmjummšest di rääjj sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid vuâđđtõllumnalla ǩiiddõs vueʹssen jiijjâs toiʹmmjummuž da organisaatio. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij ooudâst peäggtum täävtõõzzi teâuddjâttmõššân vuâđđääm sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi oouʹdeemjååʹđteei da kääzzkõsjååʹđteei veeʹrj. Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij še saʹtssjam sääʹmǩiõli âânnmõʹšše vääʹldeeʹl tuõjju nuõrtt-, aanar da tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla. Lââʹssen Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd toiʹmmjummuš tuärjjad sääʹmǩiõl sââʹj da ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd tåimm pueʹrren ouddmiârkkân tõʹst, mäʹhtt sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz vueiʹtet da âlgg väʹldded vueʹssen organisaatio juʹn tõi vuâđđeempooddâst, kuäʹss sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz šâʹdde luâđliʹžžen da ǩiiddõs vueʹssen organisaatio tåimmjummuž. Sääʹm ǩiõllsuåvtõs haaʹlad miõđeeʹl Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist, smeʹllkâʹtted Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd ooudâsviikkâd veâlâinn ooudâs da raaveed sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzeez.

Sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tauno Ljetoff särnn, što ciist vuäǯǯjest saǥstõʹlleš veäʹlkõsnalla da ääʹšš tuʹmmješ tärkka. - Tän vuâra ciist vuäǯai vaʹlljummuš leäi väʹǯǯel âlddsin vaʹlljummuž vaiggâdvuõđ diõtt. Saǥstõõllmõõžžin kaggõʹtte määŋgas tuõđi šiõǥǥ eeʹttǩeei da leäi še hääʹsǩ vuâmmšed, mõõn jiânnai sääʹmǩiõllsaž siiskõõzzid da kääzzkõõzzid ânnʼjõõžžâst puutʼtet. Mäŋggaz tåimmai liâ älggam tuejjeed tuâj sääʹmǩiõli sââʹj ooudâsviikkmõššân Lääʹddjânnmest, särnn Ljetoff.

- Tuäivam čâđđmest, što Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd ouddmiârkk smeʹllkâtt še jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩid da õutstõõzzid väʹldded tuâjast lokku sääʹmǩiõlid da sääʹm ǩiõll-lääʹjj õõlǥtõõzzid, da što sääʹmǩiõll puätt åårrad še jeeʹres tåimmjin juʹn aalǥâst ääʹljeeʹl sizzrajjum jiõččaildes-seʹlvväʹšš. Ååskam, što Arto Saijets raajjâm mooččâs ǩeäiss vuäǯǯ cisttpääiʹǩ Lapha sõõʹjin da smeʹllkâtt da loŋŋat toʹben tuâjjlaid pueʹreed sääʹmǩiõli sââʹj ääiʹjab ääiʹj verddeeʹl, juätkk Ljetoff.

Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt 

Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist miârktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl sââʹj ouddnummšen tuejjuum ciʹsttjeei tuâjast Lääʹddjânnmest. Sääʹmǩiõlin juuʹrdet tâʹvv-, aanar-, da nuõrttsääʹmǩiõl. Ciist jurddjen lij smeʹllkâʹtted ciist vuäǯǯai pueʹreed veâl sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjuum tuâj da loŋŋted pukid veʹrǧǧniiʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõl sââʹj. Ciist vuäǯai vueiʹtte eʹtǩǩeed sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz vuäzzla da väärrneeʹǩǩ ǩiõllsuåvtõõzz såbbrest. 

Ciist miõđât vuõss-sââʹjest veʹrǧǧniiʹǩǩid da õutstõõzzid da pâi spesiaalvuâđđõõttmõõžžin privattoummuid. Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt lij čeäppõscistt, kååʹtt âlgg sueiʹmkrâʹstted sääʹmǩiõl da kulttuur reeʹǧǧesvuõđ da määŋgnallšemvuõđ. 

 

Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto myönsi Saamen kieliteko -palkinnon Lapin hyvinvointialueelle. Palkinnon jakotilaisuus pidettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa perjantaina 27.10.2023 klo 10.30.

Saamen kielineuvosto perustelee päätöstään sillä, että Lapin hyvinvointialue on toimintansa perustamisesta lähtien ottanut huomioon saamen kielet organisaatiossaan ja toiminnassaan sekä rakentaa saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita johdonmukaisesti kiinteänä osana toimintaansa ja organisaatiota. 

Lapin hyvinvointialue on edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi perustanut saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämispäällikön ja palvelupäällikön virat. Lapin hyvinvointialue on myös panostanut saamen kielten käyttöön palkkaamalla koltan-, inarin ja pohjoissaamen kielityöntekijät. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan toiminta tukee saamen kielten asemaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista. 

Lapin hyvinvointialue toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka saamenkieliset palvelut voidaan ja tulee ottaa osaksi organisaatiota jo niiden perustamisvaiheessa, jolloin saamenkieliset palvelut muodostuvat luonnolliseksi ja kiinteäksi osaksi organisaation toimintaa. Saamen kielineuvosto haluaa myöntämällä Saamen kieliteko -palkinnon, kannustaa Lapin hyvinvointialuetta kehittämään yhä edelleen ja vahvistamaan saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluitaan.

Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff kertoo, että palkinnon saajasta käytiin vilkasta sekä laajaa keskustelua ja asiaa harkittiin tarkkaan. - Tällä kertaa palkinnon saajan valitseminen oli haastavaa lähinnä valinnan vaikeuden vuoksi. Keskusteluissa nousi esille useita todella hyviä ehdokkaita ja olikin ilahduttavaa huomata, miten paljon saamenkielistä sisältöä ja palveluita nykyään tuotetaan. Useat toimijat ovat alkaneet tekemään työtä saamen kielten aseman edistämiseksi Suomessa, sanoo Ljetoff.

- Toivon sydämestäni, että Lapin hyvinvointialueen esimerkki kannustaa myös muita viranomaisia ja yhteisöjä ottamaan työssään huomioon saamen kielet ja saamen kielilain velvoitteet, ja että saamen kieli tulee olemaan muillakin toimijoilla jo alusta asti sisäänrakennettu itsestäänselvyys. Uskon, että Arto Saijetsin tekemä upea kiisa saa kunniapaikan Laphan tiloista ja rohkaisee ja kannustaa siellä työntekijöitä parantamaan saamen kielten asemaa entisestään, jatkaa Ljetoff.

Saamen kieliteko -palkinto

Saamen kieliteko -palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa. 

Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille. Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta.
 

Saamen kielen työntekjät vastaanottamassa saamen kieliteko -palkintoa. Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle
27.10.2023
Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui...
Saamen kielen työntekjät vastaanottamassa saamen kieliteko -palkintoa.

Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle


Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui Lappi buresveadjinguvlui. Sääʹm ǩiõlltuâjjcistt miõʹtteš Lappi pueʹrrvââjjamvoudda.

Tuoreimmat ajankohtaiset H2

Tuoreimmat ajankohtaiset

Asset Publisher

  1. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    18.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    18.4.2024

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    - Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

    Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

    H23-verkoston jäsenet:
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
    Juha Jolkkonen, Helsinki 
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä. Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
    18.4.2024
    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...
    Kaksi hoitajaa on laittamassa suojakäsineitä käteensä.

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi


    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

  2. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

    22.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    22.4.2024

    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

    Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

    Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

    Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

    Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

    Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

    Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

    Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

    Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

     
    Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

    Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

    Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

    Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

    Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

    Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

    Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

    Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


    Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

    Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

    Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

    Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

    Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

    Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

    Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

    Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

    Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

    Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

    Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

    Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

    Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

    Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

    Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

    Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

    Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

     

    Lisätietoja:

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta
    22.4.2024
    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin...
    Koristeellinen kuva.

    Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

  3. Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa
    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa

    28.3.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa

    28.3.2024

    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

    Verkkosivusto kolpene.fi poistuu käytöstä 1.4.2024 ja uudelleenohjautuu jatkossa suoraan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuille. Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus löytyy sosiaalipalvelujen osiosta.

    Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus järjestää kehitysvammaisten erityispalveluja eli asumisen palveluja, pitkä- ja lyhytaikaista kuntoutusta, tutkimus- ja kuntoutuspalveluja, autismikuntoutusta, kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalveluja ja iltapäivätoimintaa kouluikäisille ja opiskelijoille sekä päiväaikaista toimintaa.

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa
    28.3.2024
    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa


    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

  4. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

    17.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

    koristeellinen

    17.4.2024

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna

    Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.

    Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.

    Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.

    Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.


    Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksi

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.

    Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.

    Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. 

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.

    Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.

    Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.

    Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. 

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

     
    Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

    Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.

    Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

     

    Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.

    Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen. 

    Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.

    Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 


    Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluilla

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

    Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.

    Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

    Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

    Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.

    Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.

    Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

    Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.

    Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

    Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.

    Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.


    Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamista

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.


    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja. 

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle. 

    Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.

    Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Lapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.

    koristeellinen Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta
    17.4.2024
    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi...
    koristeellinen

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta


    Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

  5. Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän
    Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet...

    Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

    19.4.2024

    Looǥǥ lââʹzz

    Takaisin edelliselle sivulle

    Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

    Kaksi vihreisiin liiveihin pukeutunutta naista lukee lehtiä Lapin keskussairaalan aulassa. Taustalla OLKA-pisteen roll up, jossa kerrotaan vapaaehtois- ja järjestötyöstä.

    Leena ja Irja tutustumassa OLKA-pisteen materiaaleihin, joita asiakkaat ja henkilökunta voivat vapaasti ottaa pisteeltä.

    19.4.2024

    Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

    ”Tämä on todella tarpeellinen ja mielenkiintoinen tehtävä,” kertovat sairaalavapaaehtoiset Leena Kuortti ja Irja Vaattovaara. Molemmilla heillä on vyöllään jo kymmenisen vuotta vapaaehtoistoimintaa Rovaniemen Neuvokkaasta, ja kun sairaalavapaaehtoisten kouluttaminen alkoi, olivat molemmat innokkaina ilmoittautumassa mukaan.  

    Ennen pääsyä sairaalavapaaehtoiseksi halukkaat käyvät läpi haastattelun ja koulutuksen, jossa varmistetaan sopivuus vapaaehtoistoimintaan sairaalassa. Sairaalassa vapaaehtoiset voivat kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla myös hyvin henkilökohtaisia tarinoita, joten heidän tulee olla luotettavia sekä kykeneviä käsittelemään näitä asioita. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset myös tutustuvat sairaalaan, jotta sen paikat ovat tutut.  

    Aiemmin sairaanhoitajana toiminut Kuortti kertoo, että vaikka sairaala on työuralta hänelle tuttu, on vuosien saatossa tullut paljon muutoksia.  

    ”Ei yhtään yllätä, että osa sairaalaan saapuvista tarvitsee neuvoja ja ohjausta, kun paikat muuttuvat tai ei ole koskaan käynytkään ennen Lapin keskussairaalassa, ” Kuortti mietiskelee.  

    Vapaaehtoisia on saatu mukaan sairaalavapaaehtoisiksi todella hyvin, joten toiminta ei rasita liikaa. Yleisesti vuoroja on kerran viikossa, ja vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat vuorot. Tällä hetkellä toimintaa on arkipäivisin 9–14 välillä. Eniten sairaalavapaaehtoisia tarvitaan ilmoittautumisautomaattien käytön ohjauksessa sekä oikean osaston tai yksikön löytämisessä.  

    ”Saamme paljon hyvää palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Vapautamme henkilökunnan aikaa oikeaan hoitotyöhön, kun olemme tässä aulassa vastassa, ” toteaa Vaattovaara, joka kokee sairaalavapaaehtoistoiminnan kutsumuksekseen. Hän on työskennellyt aiemmin kouluruokalan kassalla ja tykkää jutella ihmisten kanssa, antaa neuvoja ja kuunnella.  

    Sairaalavapaaehtoisilla on yllään vihreät liivit, joissa lukee vapaaehtoinen. Molemmat naiset rohkaisevat sairaalaan saapuvia reippaasti vain kysymään apua ja neuvoa. He tuntuvat nauttivan toiminnasta ja aikovat jatkaa mukana niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.  

    Sairaalavapaaehtoisten joukkoon kuuluvat sairalaaoppaat, joita voi tavata Lapin keskussairaalan pääaulassa, sekä vapaaehtoispohjalta toimivat saattohoidon tukihenkilöt. He ovat kiireettömästi vierellä ja läheisten tukena kuoleman lähestyessä. 

    Apuna ja tukena vapaaehtoisilla on keskussairaalan pääaulassa toimiva OLKA-piste. Siinä paikalla ovat toimintaa koordinoivat Jenni Bergman ja Hannele Oiva. Pisteellä on myös paljon tietoa jaettavana erilaisista järjestöistä, joista voi saada esimerkiksi vertaistukea sairauden sattuessa tai neuvoja omaisille. Pisteeseen voi tutustua myös silloin, kun työntekijät eivät ole paikalla, sillä kaikki materiaali on vapaasti tutkittavissa ja kotiin vietävissä. Pisteellä järjestetään myös teemapäiviä ja vierailuita.  

    Mikä ihmeen OLKA? 

    OLKA®-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.  

    OLKA-toimintaa toteutetaan monissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä useammalla alueella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.  

    Lapin keskussairaalassa toimintaa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen ja MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry:n yhteistyönä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.  

    Kaksi vihreisiin liiveihin pukeutunutta naista lukee lehtiä Lapin keskussairaalan aulassa. Taustalla OLKA-pisteen roll up, jossa kerrotaan vapaaehtois- ja järjestötyöstä. Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän
    19.4.2024
    Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet...
    Kaksi vihreisiin liiveihin pukeutunutta naista lukee lehtiä Lapin keskussairaalan aulassa. Taustalla OLKA-pisteen roll up, jossa kerrotaan vapaaehtois- ja järjestötyöstä.

    Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän


    Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

Kaikki ajankohtaiset - Nappi