Sosiaalipalvelujen muutokset 

• Hyvinvointialue lisää omaa palveluntuotantoa, jolloin ostopalveluja voidaan vähentää mm. tukihenkilötoiminnassa ja sijaishuollossa. 
• Hyvinvointialue yhtenäistää palvelujen myöntämisperusteet ja toimintamallit sosiaalipalvelujen sisällä, esimerkiksi liikkumisen tuessa ja työtoiminnassa.
• Hyvinvointialue laatii yhtenäiset ohjeet pienhankintoihin ja palveluiden myöntämiseen ja selkeyttää toimintamalleja.

• Hyvinvointialue yhtenäistää palveluja sekä palvelujen myöntämisen ohjeet ja kriteerit.
• Asiakkuudet, palvelusuunnitelmat ja päätökset tarkistetaan. 
• Lastensuojelun edunvalvontapäätökset arvioidaan ja tarvittaessa kilpailutetaan. 
• Muut tuet ja avustukset käydään läpi ja ohjeistusta yhdenmukaistetaan. Hyvinvointialue tarkastelee myös ei-lakisääteisiä tehtäviä, kuten työosuusrahaa, yhdessä vammaispalvelujen kanssa.
• Hyvinvointialue siirtää useita palveluja omaksi toiminnaksi. Investointiesitys omista lastensuojelun, ammatillisen perhekotitoiminnan ja työikäisten asumispalvelujen yksiköistä on tehty. 
• Hyvinvointialue lisää henkilöstöä jälkihuollon tukeen. Hyvinvointialue vahvistaa tukihenkilötoimintaa, lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä rekrytoimalla lisää henkilöstöä. 
• Perhehoito pyritään jatkossa järjestämään omana toimintana, keskitettynä palveluna. 
• Perhehoitoon luodaan päivystysvalmius pienille lapsille. 
• Hyvinvointialue lisää perhehoitajien määrää rekrytoimalla, kouluttamalla ja tukemalla perheitä. Samalla selkeytetään työnjakoa sosiaalityöntekijöiden, ohjaajien ja tukihenkilöiden välillä.

• Hyvinvointialue uudistaa palveluverkkoa keskittämällä palveluja ja vahvistamalla perustason resursseja. Hyvinvointialue kehittää sote-palvelujen yhteistoimintamalleja tuomalla esimerkiksi terveydenhuollon palveluja suoraan mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksiköihin sekä lastensuojelun yksiköihin.
• Digitaalisia oma-apu- ja konsultaatiopalveluja lisätään ja etäpalveluja kehitetään.

• Hyvinvointialue siirtää painopistettä perustason ja matalan kynnyksen palveluihin ja kehittää digitaalisia oma-apuratkaisuja ja etäpalveluja. 
• Henkilöstörakennetta uudistetaan: esimerkiksi kuraattorin ja terveyssosiaalityön tehtäviin vaaditaan jatkossa AMK-tutkinto. 
• Lapsiperheiden perhehoitoon sisällytetään myös vammaiset lapset ja kokonaisuus sovitetaan yhteen vammaispalvelujen kanssa.

• Hyvinvointialue tehostaa oman henkilöstön rekrytoimista. Mm. saatavuuslisää hyödynnetään entistä laajemmin. 

Vammaisten palvelujen sisäiset tuottavuuden parantamisen toimet:

• Tuottavuutta nostetaan panostamalla vammaissosiaalityön ja ohjauksen osaamisen kehittämiseen ja lainsäädännön yhtenäiseen soveltamiseen. 

• Oman tuotannon tuottavuutta nostetaan asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden oikein kohdennetulla resursseilla (esim. tarkoituksenmukainen henkilömitoitus ja henkilöstörakenne, sijaisten määrä sekä työvuorosuunnittelu) 

• Oman tuotannon käyttöastetta pyritään nostamaan lyhytaikaisessa huolenpidossa ja asumispalveluissa.  

• Lääkkeiden annosjakelua laajennetaan eri asumispalveluyksiköihin.  

• Uudistetaan asumispalveluiden palvelumuotoja ja palvelurakennetta kevennetään jokaisella osa-alueella. 

• Otetaan käyttöön vastuullisia ja ekologisia toimintatapoja.  

Vammaisten ja sosiaalihuollon peruspalvelujen yhteiset tuottavuuden parantamisen toimet:

• Lapin hyvinvointialue kehittää palveluita ja panostaa työntekijöiden osaamisen kehittämiseen siten, että jatkossa peruspalveluissa kyetään vastamaan entistä paremmin vammaisten henkilöiden palvelutarpeisiin.  

• Palvelujen myöntämisperusteet ja toimintamallit sovitetaan yhteen sosiaalipalvelujen sisällä (perus-erityspalvelut) ja sosiaali- ja terveydenhuollon eri yhdyspinnoilla esimerkiksi liikkumisen tuessa ja työtoiminnassa. 

• Paljon apua ja tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluprosesseja sovitetaan yhteen sosiaalihuollon sisällä ja sote-yhteistyönä. Tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä, selkeyttää vastuita ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. 

• Vammaiset lapset sisällytetään lapsiperheiden perhehoidon kokonaisuuteen. Kun asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan peruspalveluissa erityispalvelujen sijaan, palvelurakenne kevenee asteittain tulevina vuosina.  

• Lapin hyvinvointialue tarkastelee omaishoidon tuen myöntämiskriteerejä, jotta tuki kohdistuu tarkoituksenmukaisesti ja yhdenmukaisesti niille, joilla on siihen todellinen tarve.
• Hyvinvointialue arvioi tehtäviä, jotka eivät perustu lakiin. 
• Pieniin yksiköihin suunnitellaan toiminnan muutoksia, siirtymistä ostopalveluihin ja/tai toimintojen yhdistämisiä. Suunnitellaan Kanervakodin (seitsemän asiakkaan yksikkö) palvelujen järjestämistavan muutosta. Jatkossa palvelut ostettaisiin palveluntuottajilta. 

Henkilöstöön liittyvät muutokset käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa. 

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen tehostaminen

Lapin hyvinvointialue suunnittelee tehostavansa ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta seuraavin keinoin:

• Neuvonnan ja ohjauksen sekä palvelutarpeen arviointipyyntöjen keskittäminen 
• Kotikäyntien optimointi 
• Etä- ja digipalvelujen laajentaminen (DigiLapha)
• Henkilökohtaiset tavoitteet asiakastyössä

Lisäksi pyrittäisiin säästöihin sijaiskuluissa huomioimalla lomasuunnittelussa koko lomakausi. Kesäaikana palveluaikoja voitaisiin mahdollisesti supistaa ja palveluita keskittää.

Kotihoidon toiminnan tehostaminen

Lapin hyvinvointialue suunnittelee kotihoidon toiminnan tehostamista, jotta palvelut voitaisiin järjestää nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Asiakkaat saisivat jatkossakin palvelua asiakassuunnitelman mukaisesti, eikä palvelun sisältö muuttuisi. Muutoksilla pyritään siihen, että hoitajat voisivat:

• käyttää enemmän aikaa suoraan asiakastyöhön
• tehdä enemmän käyntejä työpäivän aikana. 

Lisäksi kotihoidon asiakkuudet ja asiakkaille myönnetyt palvelutunnit tarkistettaisiin. Vuodesta 2026 eteenpäin 30 prosenttia käynneistä järjestettäisiin etäyhteyksiä hyödyntämällä. Peruspalveluilla vastattaisiin myös nykyistä enemmän vammaisten henkilöiden tarpeisiin.  

Ikääntyneiden asumispalvelujen tehostaminen

Lapin hyvinvointialue suunnittelee ikääntyneiden asumispalveluiden toiminnan tehostamista siten, että palvelukotien henkilöstömitoitus ja henkilöstörakenne vastaisivat asukkaiden palvelutarvetta. Lisäksi ateriamäärät ja elintarvikkeiden ostot sovitettaisiin vastaamaan paikalla olevien asiakkaiden määrää ja ruokakuljetuksissa siirryttäisiin osin ostopalveluista omaan tuotantoon. Myös muut yksiköiden hankinnat tarkasteltaisiin (mm leasing-sopimukset) ja siirryttäisiin edullisimpiin vaihtoehtoihin.

Muut suunnitellut toimet

• Tehtävärakenteiden yhtenäistäminen ja muuttaminen
• Työajan suunnittelun kustannustehokas toteutus
• Asiantuntijoiden, päälliköiden ja johdon matkakulujen pienentäminen rajaamalla matkoja ja siirtymällä käyttämään vuokra-autoja
• Vuokratyövoiman käytön lopettaminen

Suunnitellut muutokset tukipalveluihin ja omaishoitoon

Hyvinvointialue lisää tukipalvelujen eli liikkumista tukevien palvelujen ja siivouspalvelujen myöntämisperusteisiin varallisuusrajan alkaen 1.1.2026. Tukipalvelujen käyttäjiä ohjataan itsekustannettaviin/omatoimisiin palveluihin. Lisäksi hyvinvointialue suunnittelee vuodelle 2027 omaishoidon tuen palkkioluokan tarkempaa määrittelyä suhteessa asiakkaille myönnettyihin kotihoidon palveluihin. Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet päivitettäisiin vuonna 2027. Muita suunnitelmia ovat päivätoiminnan yhtenäistäminen sekä etäpäivätoiminnan keskittäminen etäkotihoivan kanssa samaan keskitettyyn yksikköön.

Muutokset pienissä asumispalveluyksiköissä

Lapin hyvinvointialue suunnittelee muutoksia pieniin asumispalveluyksiköihin. Suunnitelma sisältäisi yksiköiden lakkauttamista ja siirtymistä ostopalveluihin.

Tarkasteltavat yksiköt olisivat:

• Pellon Iltarusko
• Kemijärven Luhtavilla
• Muonion Marjapaikka
• Keminmaan Loviisa
• Ainola ja Tyynelä
• Kemin intervalliyksikkö

Palvelusetelin käyttö ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Lapin hyvinvointialue suosii asiakkaan niin halutessa palveluseteliä puitesopimuksen sijaan, koska palvelusetelillä tuotettu palvelu on edullisin tapa järjestää palvelu.

Muonion palveluasumisen järjestelyt

Lapin hyvinvointialue suunnittelee muutoksia Muonion ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Marjapaikan toiminta päättyisi, ja pitkäaikaiset asiakkaat siirtyisivät pääsääntöisesti Metsäniittyyn, joka tarjoaa jatkossa palvelut Muoniossa.

Lapin hyvinvointialue suunnittelee vähentävänsä pitkäaikaisen asumispalvelun asiakaspaikkoja asteittain vuosina 2025–2028, yhteensä 73 paikkaa.

Vähennysten toteutuminen riippuu siitä, miten hyvin asiakkaat ohjautuvat kevyempiin palveluihin, kuten kotihoitoon, tukipalveluihin ja perusterveydenhuoltoon, sekä siitä, miten vuodeosastojen sopeuttaminen etenee. Tavoitteena olisi vastata palvelutarpeeseen mahdollisimman pitkään avohoidossa, mikä vähentäisi painetta sijoittaa asiakkaita ostopalveluyksiköihin.

Vähennykset kohdistettaisiin ensisijaisesti yksityisiin palveluntuottajiin, jotta hyvinvointialueen oma tuotanto säilyisi noin 30–40 prosentin tasolla. Palvelusetelituotanto on kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, kun taas oma tuotanto on kalleinta. Oman tuotannon kustannuksia nostavat vanhat kiinteistöt, joissa henkilöstömitoitus on usein korkeampi kuin asiakkaiden palvelutarve edellyttäisi.

Vuoden 2028 jälkeen asiakaspaikkojen määrää ei olisi tarkoitus enää vähentää, jotta ne riittäisivät kasvavalle ikääntyvälle väestölle.

Henkilöstöön liittyvät muutokset käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa.