Takaisin edelliselle sivulle

Hallinto-oikeus: vuodeosastojen sulkemisen toimeenpano voi jatkua

Hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue voi jatkaa vuodeosastojen sulkemispäätösten toimeenpanoa.

Hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue voi jatkaa vuodeosastojen sulkemispäätösten toimeenpanoa. Aluevaltuusto päätti helmikuussa useista palveluverkkoon liittyvistä asioista, kuten Tervolan, Posion, Ylitornion ja Keminmaan vuodeosastojen sulkemisesta ja Pelkosenniemen terveyspalvelujen aukiolomuutoksista.

Simon, Tervolan, Posion, Ylitornion ja Keminmaan kunnat sekä yksi yksityishenkilö ovat tehneet hallinto-oikeudelle hakemukset päätösten kumoamiseksi ja täytäntöönpanon kieltämiseksi.

Hallinto-oikeus on tässä vaiheessa hylännyt kaikki vaatimukset toimeenpanon kieltämisen osalta.

-Hyvinvointialue kykenee milloin tahansa avaamaan palvelun, jos tuomioistuin kumoaisi lakkauttamispäätökset, hallinto-oikeus perustelee hakemusten hylkäämistä. Varsinaisen päätöksen aluevalituksiin hallinto-oikeus antaa myöhemmin.

Lisätietoja

hallintolakimies Ville Vitikka, ville.vitikka@lapha.fi, 040 623 8270

vt. hoitotyönjohtaja Henna Kauranen, henna.kauranen@lapha.fi, 040 489 5350

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 22.6.2026 pidetystä kokouksesta

Päätettiin sosiaali- ja terveysministeriölle annettavasta lausunnosta. Ministeriö valmistelee muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin sekä terveydenhuoltolakiin.

Aluehallitus: hyvinvointialue toteuttaa arviointiryhmän viimeiset toimenpide-ehdotukset vaaditussa aikataulussa

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän viimeiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ja päätti, että vaatimukset toteutetaan arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että myös aluevaltuusto merkitsisi toimenpide-ehdotukset tiedokseen ja määräisi aluehallituksen valvomaan toteutumista.

Arviointiryhmä vaatii, että hyvinvointialue hankkii riippumattoman arvioinnin hyvinvointialueen päätöksentekorakenteesta ja delegointikäytännöistä. Päätöksentekorakennetta täytyy kehittää niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli ja aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli. Samalla täytyy vahvistaa virkajohdon mahdollisuuksia johtaa käytännön toimintaa ja toimintatapojen uudistamista. Uudet päätöksenteon rakenteet on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialueen täytyy laatia ohjelma digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa täytyy nostaa merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialueen tulee tehdä suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Toimenpide-ehdotusten lisäksi arviointiryhmä suosittelee, että hyvinvointialue kehittää nopean ja oikean tasoisen tiedon tuottamista luottamushenkilöille ja virkajohdolle.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi arviointiryhmän loppuraportin ja että hyvinvointialueen toimivaltaa on edelleen rajoitettu.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi sopimusasiakirjojen luonnokset, joita käytetään potilastietojärjestelmän yhteishankinnan markkinavuoropuhelussa.

Hyväksyttiin Lapin järjestöneuvottelukunnan työjärjestysluonnos pienin muutoksin. Nimettiin hyvinvointialueen jäseniksi Karoliina Harjuoja ja hänen varajäsenekseen Henri Ramberg. Hyvinvointialue esittää Harjuojaa neuvottelukunnan varapuheenjohtajaksi.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntäisi eron Antti-Pekka Aikkilalle varavaltuutetun tehtävästä sekä Jari Hastille varavaltuutetun tehtävästä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan varajäsenen tehtävästä.

Vahvistettiin vanhusneuvoston jäseneksi Anja Keskitalo ja varajäseneksi Raili Fagerholm Kittilästä.

Vahvistettiin nuorisovaltuuston uudeksi varajäseneksi Essi Illikainen Sodankylästä ja varsinaiseksi jäseneksi Jaakko Tahvanainen Kittilästä.

Vahvistettiin vammaisneuvoston kokoonpano toimikaudelle 2026-2029.

Merkittiin tiedoksi selvitys potilas- ja sosiaalivastaavien palveluista vuonna 2025.

Hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja hyvän hallinnon ohje.

Päätettiin käytännöistä, joiden mukaan aluehallitus voi käyttää otto-oikeuttaan.

Päätettiin, minkä virkojen osalta aluehallitus päättää palvelussuhteeseen ottamisesta. Listaukseen on tullut muutoksia organisaatiomuutosten vuoksi.

Päätettiin aluehallituksen toimivaltaan kuuluvista palkkausmuutoksista ja paikallisten palkkaerien kohdentamisesta.

Todettiin, että valtion tälle vuodelle myöntämä lainanottovaltuus, 67 miljoonaa euroa, on nyt kokonaan käytettävissä. Lainanottovaltuuden ehtona oli, että aluevaltuusto hyväksyy talouden sopeuttamissuunnitelman vuoteen 2030 saakka.

Päätettiin siirtää hyvinvointikeskus Sopukan leasingsopimus Sodankylän kunnalta hyvinvointialueen nimiin.

Päätettiin purkaa määräaikaisia vuokrasopimuksia Kiinteistö Oy Itätuulen kanssa ja maksaa pois jäljellä olevat lainapääomat. Sopimukset ovat siirtyneet Kemin kaupungilta, mutta osaa tiloista ei enää tarvita.

Merkittiin tiedoksi, että Lupa- ja valvontavirasto on päättänyt Vilkka-rakennusta koskevan sisäilma-asian käsittelyn.

Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen perustamisvaiheesta tehty raportti ja esitetään, että aluevaltuusto tekisi samoin.

Päätettiin käynnistää ikääntyneiden päivätoiminnan yhtenäistämistä koskeva valmistelu. Valmistelussa selvitetään erilaisia korvaavia toimintoja sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa. Osana valmistelua käynnistetään päivätoiminnan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.

Päätettiin käynnistää Ylitornion ikääntyneiden asumispalveluja koskeva selvitys. Osana ikääntyneiden ja erityisryhmien asumispalvelujen kokonaisvalmistelua selvitetään, olisiko Ylitornion palvelutalon asukkaat mahdollista sijoittaa muihin Ylitorniolla sijaitseviin asumispalveluyksiköihin. Osana valmistelua käynnistetään palvelutalon henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.

Päätettiin käynnistää ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutus vuosille 2028-2029. Sopimukseen kuuluisi yksi mahdollinen lisävuosi. Hankinnan kokonaisarvo on noin 195 miljoonaa euroa.

Hylättiin Utsjoen kunnan tekemä oikaisuvaatimus, joka koski Utsjoen kotisairaalatoiminnan määräaikaista keskeyttämistä.
Guovlluráđđehus mearridii hilgut Ohcejoga gieldda vuigengáibádusa, mii guoskkai Ohcejoga ruoktobuohcceviessodoaimma mearreáigásaš gaskkalduhttima.

Päätettiin siirtää toimivaltaa sosiaalipalveluissa. Aiempiin toimivaltapäätöksiin tarvittiin tarkennuksia organisaatiomuutosten vuoksi.

Päätettiin sosiaali- ja terveysministeriölle annettavasta lausunnosta. Ministeriö valmistelee muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin sekä terveydenhuoltolakiin.

Hyväksyttiin ensi vuoden talousarviokehys ja talousarvion laadintaohjeet. Tavoite on, että toimintakate olisi korkeintaan 1,018 miljardia. Aluehallitus ohjeistaa valmistelua säännöllisesti.

Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen vammaisneuvoston laatima kannanotto. Neuvosto kritisoi Tervia Logistiikka Oy:lle toimittamassaan kannanotossa Matkapalvelukeskuksen toimintaa.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat määräaikaisia palvelussuhteita, punkkirokotuksia, henkilöstön hyvinvointia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä koulutuksia sekä vuodeosastojen asiakkaiden mielipiteitä.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle

Ministeriöt valvovat, että säästösuunnitelmat pitävät ja hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä kuitenkin muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuaa, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus käynnistää aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Katsomme, että noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen toteaa.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Taloussuunnitelma on vaativa, mutta se on realistinen ja turvaa palvelut, kunhan toimenpiteistä pidetään kiinni, arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta kertoo

– Arviointimenettely on ollut raskas prosessi. Nyt on kuitenkin saatu nuotit usealle vuodelle eteenpäin. Vaikka tiukka valtionohjaus vielä jatkuukin, nyt päästään kuitenkin lähes normaalitilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Monipuolisia uusia toimintaehdotuksia

Uusimmissa, kesäkuun alussa tekemissään toimenpide-ehdotuksissa arviointiryhmä edellyttää päätöksentekorakenteiden kehittämistä niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli, aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli ja virkajohdon mahdollisuuksia johtaa toimintaa ja uudistaa toimintatapoja vahvistetaan. Uudet toimintamallit on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Taloussuunnitelma ja vanhat toimenpide-ehdotukset velvoittavat yhä

Arviointiryhmä on antanut noin 10 kuukauden pituisella toimikaudellaan useita toimenpide-ehdotuksia, jotka velvoittavat hyvinvointialuetta edelleen. Arviointiryhmä on vaatinut muun muassa vuodeosastoverkon supistamista, Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen rajaamista, Mehiläinen Länsi-Pohja-sopimuksen irtisanomista, sosiaalihuollon rakennemuutoksia sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan tarkan ja tiukan taloussuunnitelman laatimista. Arviointiryhmä on myös kritisoinut sitä, että hyvinvointialue on pohjannut palveluverkkonsa kuntarajoihin, vaikka niin tiheä palveluverkko ei ole kaikkialla tarkoituksenmukaista.

– Lakkauttamis- ja supistamispäätökset ovat olleet hyvinkin epämieluisia ja vaikeita, mutta talouden kannalta välttämättömiä. Jatkossa varmistetaan toimeenpanon ripeys ja määrätietoisuus, jotta tavoitellut säästöt toteutuvat. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että taloussuunnitelmassa on paljon myös niitä toimia, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa viitaten esimerkiksi sote-keskusverkoston säilymiseen kattavana sekä digitaalisten palvelujen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmällä ja muulla lainsäädännöllä suuri vaikutus

Hyvinvointialueen talouteen vaikuttavat omien toimenpiteiden lisäksi myös valtion päätökset ja muut ulkoiset tekijät. Muutoksia on tulossa ainakin rahoitusjärjestelmään ja sosiaalihuoltolakiin.

Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.

– Taloussuunnitelma on sekä euromäärältään että aikataulultaan tiukka. Valtionrahoitusleikkausten takia olisi ollut paikallaan saada vielä vuosi-pari lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta siihen valtiovarainministeriö ei suostunut, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Arviointiryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksensa nykyisen lainsäädännön ja rahoitustietojen pohjalta, eikä ole ottanut kantaa, miten hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa. Loppuraportista käy kuitenkin ilmi, että hyvinvointialue on tyytymätön valtion rahoitusjärjestelmään. Hyvinvointialueen mielestä esimerkiksi siirtymätasausleikkaukset pitäisi lakkauttaa sekä Lapin maantieteelliset olosuhteet, runsas matkailu sekä saamenkielisten palvelujen turvaaminen huomioida nykyistä paremmin.

Aluejakoselvitys vaatisi erityiset toiminnalliset perusteet

Lain mukaan arviointiryhmän tulee arvioida, onko aluejakoselvityksen käynnistäminen perusteltua. Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä tai muitakaan toimenpiteitä, koska arviointiryhmän näkemyksen mukaan alueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena, jos alueella toteutetaan kaikki ne toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, joita arviointiryhmä on alueelle esittänyt.

Arviointiryhmä on pohtinut loppuraportissaan, millaisia vaikutuksia aluejaon muuttamisella voisi pääpirteissään olla. 51 kunnan jättialuetta haastaisivat esimerkiksi pitkät välimatkat, seutujen erilaisuus, demokratian toteutuminen sekä Lapin erityisasema saamenkielisten palvelujen tuottajana.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei välttämättä olisi Lapin hyvinvointialueen tavoin taloudellista kannustetta ylläpitää erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan sairaalassa, arviointiryhmä toteaa.

– Arviointimenettelyn tehtävä ei ole ottaa kantaa alustavien selvitysten tai mielipidekartoitusten tarpeellisuuteen, vaikka joukko aluevaltuutettuja on sitä ehdottanut, toteaa puheenjohtaja Myllyvirta.

– Aluejakoselvitys olisi työläs prosessi sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueille. Selvittelyn vaatima työ ja byrokratia söisivät voimavaroja palvelujen kehittämiseltä ja talouden tasapainottamiselta, hyvinvointialuejohtaja Jokela pohtii.

Takana tiivis vuosi

Lappi päätyi valtion asettamaan arviointimenettelyyn viime kesänä huonon taloustilanteensa vuoksi. Arviointiryhmä kokoontui 17 kertaa ja kuuli useita hyvinvointialueen ja ministeriöiden asiantuntijoita. Lisäksi jäsenet osallistuivat useisiin hyvinvointialueen tilaisuuksiin kuten aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksiin.

Lue arviointiryhmän loppuraportti tästä linkistä

Tallenne infotilaisuudesta 10.6.2026 (katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä)

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko yhteistoimintatiloja harkittaessa huomioitu tilankäytön aiheuttamia haasteita työn tekemiselle erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sen negatiivisia kustannusvaikutuksia?

Esimerkiksi Rovaniemelle Porokadulle on tulossa yhteiskäyttötila. Kysymyksessä ei siis ole avokonttoritila vaan hybridityötila, jossa jokainen varaa itselleen työpisteen omasta kotipesästään. Työtilalle suunnitellaan pelisäännöt, jotka huomioivat työn luonteen, sekä sovitaan menettelytapoja erilaisiin muuttuviin työtilanteisiin. Työntekijät tullaan ohjeistamaan, miten eri tilanteissa toimitaan, jos esimerkiksi käsittelee arkaluontoista tietoa tai toimii kokouksessa puheenjohtajana. Näitä toimintatapoja mietitään parhaillaan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Työ jatkuu vielä muuton jälkeenkin, kun osa ongelmista varmasti näyttäytyy vasta, kun tiloissa toiminta käynnistyy.

Mitä tapahtuu, jos merilappilaiset tai 20 % äänioikeutetuista lappilaisista allekirjoittaa selvityspyynnön/vaatimuksen, jotta osa Lapin hyvinvointialueesta siirrettäisiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? Miten prosessi etenisi valtiovarainministeriön osalta?

Hyvinvointialueen muuttamisesta säädetään hyvinvointialuejakolaissa. Aluejaon muutos edellyttää, että muutokselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi em. lain nojalla määrätä aluejakoselvityksen toimitettavaksi.

Mitä tarkoittaa päätöksenteko- ja johtamisroolien tarkastelu, jota arviointiryhmä edellyttää? Miten demokratia toteutuu jatkossa?

Arviointiryhmä on todennut, että Lapin hyvinvointialueen lähtökohdat uuden organisaation, toimintajärjestelmien ja -tapojen luomiseen olivat suhteellisen vaikeat. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli järjestetty kuntakohtaisesti ja alueella toimi kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää eli sairaanhoitopiiriä. Lisäksi alueelle siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantullessa toiminnallisesti haastavia ja uuteen lainsäädäntöön huonosti sopivia ostopalvelusopimuksia. Tämäkin huomioon ottaen alue on pystynyt etenemään varsin hitaasti kohti kokonaisuutena johdettua ja hallittua toimintamallia ja toiminnassa on edelleen näkyvissä aiempaa kuntapohjaisuutta.

Lisäksi sisäiset, pitkälti alueellisiin näkemyksiin perustuvat erimielisyydet ovat estäneet kokonaisuuden näkökulmasta välttämätöntä pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä. Poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välinen työnjako ei ole toiminut. Aluehallituksen ja aluevaltuuston edellytykset ja kyky johtaa aluetta kokonaisuutena on ollut puutteellista ja sekä aluehallituksen että aluevaltuuston päätettäväksi tulee sangen pienipiirteisiäkin, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen kuuluvia asioita. Lisäksi päätösvalmistelua haastavat taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyvät osaamis- ja resurssipuutteet sekä hajanaiset järjestelmät.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan taloussuunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon ongelmat ovat osaltaan taustalla siinä, että hyvinvointialue ei ole pystynyt toimimaan lain asettamien taloudellisten raamien puitteissa. Taloussuunnittelun ja päätöksenteon horjuvuus ja hitaus talouden tasapainotustoimien toteutuksessa on ollut arviointiryhmän näkemyksen mukaan omiaan synnyttämään henkilöstössä epävarmuutta ja luomaan sisäisiä jännitteitä, jota eivät ole voineet olla vaikuttamatta toimintaan ja työhyvinvointiin.

Miten arviointiryhmä on huomioinut Lapin olosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, palveluverkon osalta?

Loppuraportin mukaan hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään maakunnan kattavan organisaation antamia mahdollisuuksia, vaan arviointiryhmän saaman käsityksen mukaan on liikaa pitäydytty edelleen kuntien sote-järjestämisvastuuseen perustuvaan palveluverkkoon ja toimintatapaan sielläkin, missä maantieteelliset olosuhteet eivät sitä vaadi.

Tähän liittyy muun muassa se, että palveluverkon uudistamista koskevien linjausten määrittely ja toimeenpano on ollut taloudellisiin edellytyksiin nähden liian hidasta. Myös uusien toimintatapojen ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ollut hitautta, vaikka Lapin erityisolosuhteet eli pitkät etäisyydet vaatisivat panostuksia nimenomaan näihin kysymyksiin.

Palvelujen turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa edellyttää erityisen saumatonta hallinnon, toimintojen ja palveluverkon yhteensovittamista eri toimialojen ja vastuualueiden rajojen yli.

Miten arviointiryhmä on ohjeistanut työnantajaa varautumaan terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisiin lähivuosina?

Arviointiryhmä ei ole antanut suositusta eikä toimenpide-esitystä henkilöstön eläköitymiseen liittyen.