Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Vuosi uutta aikaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluodon puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 18.12.2023. Puheenvuoro liittyi talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykseen.

Vuosi uutta aikaa

Aloitin puheenvuoroni viime vuonna tässä samassa hetkessä Suomen talouden tilanteella. Silloin VM:n viranhaltijat olivat peränneet yhdeksän miljardin euron säästötoimenpiteitä valtiontalouteen. Meillä oli käsittelyssä talousarvioesitys, joka päätyi 43 miljoonan euron alijäämään. Silloin arvioin, ettei tilanne olisi kovin huono ja että valtiolta tulevalla lisärahoituksella, ns kertakorvauksella katetaan suuri osa alijäämästä. Pieleen meni se arvio!

Nyt kun vuosi on kahlettu, on alijäämänäkymä paljon isompi emmekä voi tuudittautua siihen, että valtio meidät ”pelastaa”. Se mitä valtionrahoitus tulee lopulta olemaan, on sumuverhon alla. Hyvinvointialueiden taloutta arvioidaan vuoden 2023 tilinpäätöstietojen jälkeen. Alkuperäinen lupaus on ollut, että jälkikäteistarkistuksen perusteella hyvinvointialueet saavat lisärahoituksen. Hyvinvointialueiden alijäämä tulee olemaan 1-1,5 miljardia. Toivottavasti valtio pitää lupauksen ja hoitaa jälkirahoituksen. 

Suosituksia uudistamiseen

Lisähuolta aiheuttaa valtiovarainministerin viime viikon viesti, jonka mukaan valtiontalouteen tarvitaan satojenmiljoonien eurojen lisäleikkauksia. Tähän viittaa myös se, että valtion tarkastusvirasto on arvioinut, etteivät hallituksen päättämät sopeutustoimet tuo haettua säästöä valtion talouteen. Lapin hyvinvointialueen lähtötilannetta on vaikeuttanut myös se, että meille tullut rahoitus oli jo lähtötilanteessa noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin kriteerit olisivat edellyttäneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain arvion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueella. Syksyllä julkaistun Lappia koskevan asiantuntija-arvion johtopäätösten lopussa todetaan, että Lapin hyvinvointialueella ollaan alun organisoitumisen jälkeen siirtymässä realiteettien äärelle. Alijäämäennuste ennakoi palvelurakenteeseen kipeitäkin muutoksia, vähenevän ammattihenkilöstön uudelleen allokointia ja toivottavasti myös ennakkoluulottomia ongelmien ratkaisuja. Pitkät välimatkat haastavat, toisaalta teknologiset ratkaisut helpottavat palvelujen järjestämistä. Investointi asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistämiseen parantaa tiedolla johtamisen lisäksi työhyvinvointia ja palvelun laatua.

Ministeriöt käyvät vuosittain hyvinvointialueiden kanssa neuvottelut. Lapin hyvinvointialueen neuvottelu pidettiin 13.11.2023. Toimenpidesuosituksina saimme seuraavat matkaeväät kotiin tuotavaksi: 

• alueen on merkittävästi vauhditettava päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi
• alueen on kevennettävä palvelurakennetta ja palveluverkkoa sekä lisättävä digitaalisten palveluiden käyttöä 
• alueen tulee tarkistaa sairaalapalvelujen työnjakoa vastaamaan palvelutarpeen mukaista palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta
• alueen on tunnistettava, suunniteltava sekä toimeenpantava tarvittavat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi
• alueen on nopeutettava ja vahvistettava YTA-yhteistyötä

Tutun kuuloisia asioita kaikki.

Pelastustoimi on saanut omat suosituksensa toiminnan uudistamisesta ja onnettomuuksien määrän vähentämisestä. Yksi suositus toimenpiteeksi on puolittaa tulipalot vuoteen 2030 mennessä.

Tuo edellä kertomani on se iso kuva ja tilanne, josta me tätä matkaa jatkamme.

Konkareiden arvioita

Mielenkiinnolla luin Pohjoisen konkaripoliitikkojen Hannes Mannisen ja Tapani Töllin hetki sitten kirjoittaman arvion uudistuksesta. He totesivat mm, että sote-menojen kasvu ei johdu uudistuksesta. Heidän mukaansa vuodelle 2024 esitetyt valtion nettomenot kasvavat todellisuudessa vain yhden miljardin verran ja se tarkoittaa 4,3 prosentin kasvua. Historiallisessa katsannossa se on aivan normaali sote-menojen kasvu. Mannisen ja Töllin mukaan väitteet sote-kustannusten noususta useilla miljardeilla on väärinkäsitys. Sekaannuksen perussyy on se, että soteuudistus valmisteltiin aikana, johon osuivat koronavuodet, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkojen nopea nousu ja inflaation kiihtyminen jopa 7 prosenttiin. Niiden tapahtumien perusteella kukaan ei pystynyt arviomaan kuntien sote-menojen todellista nousua vuonna 2022. Siksi hyvinvointialueiden ja valtion budjetin laatijoiden syyttäminen vuoden 2023 rahoituksen alimitoituksesta on perusteetonta.

Maan hallituksen 1,2 miljardin euron säästötavoitetta sote-menoissa kirjoittajat pitävät epärealistisena. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja palkkakustannusten nousu vie noin puolet rahoitusraamien lisäyksistä vuosittain.

Lapissa fokus palvelujen järjestämiseen ja talouden sopeuttamiseen

Lapissa on keskusteltu paljon omasta etenemisestämme palvelujen järjestämisohjelman ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelussa. On totta, ettemme ole olleet etujoukoissa. Siihen on olemassa hyviä syitäkin. Näen kuitenkin, että meidän on hyvä jättää taustapeiliin katsominen vähemmälle. Syiden ja syyllisten etsimiseen ei kannata aikaa tuhlata. Se ei vie asioitamme yhtään eteenpäin. Katse on syytä suunnata tulevaan ja katsoa eteenpäin. 

Joulutauon jälkeen focus on oltava palvelujen järjestämisohjelman ja muiden tärkeiden ohjelmien valmiiksi saattamisessa. Olemme päättäneet, että talouden sopeuttaminen viedään tiiviissä yhteydessä palvelujen järjestämisohjelman tekemisen kanssa. Hyvinvointialueen johdon, toimialajohtajien ja vastuualuejohtajien tekemisen painopiste tulee olla tässä työssä heti, kun siirrymme uuteen vuoteen. Nyt on eletty vuosi uutta aikaa ja positiivisella tavalla voi ajatella, että vuoden kokemusten perusteella meillä on paremmat edellytykset ja valmiudet valmistella ja päättää tarvittavista uudistuksista. Kokonaisuus ja tilanne on paremmin tiedossa kuin puoli vuotta tai vuosi sitten.

Talousarvioesitys edellyttää lisäsopeuttamista

Nyt päätettävänä oleva talousarvioesitys on rohkeasti tehty ja on isolta osin vielä auki. Esityksen alijäämä on merkittävästi pienempi kuin tänä vuonna tuleva alijäämä. Alijäämän arvioidaan puolittuvan. Aluehallituksen antaman valmisteluohjeen mukaisesti talousarviossa on esitetty 25 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteet. Mutta vielä auki oleva osuus on 47 miljoona euroa ja sen toteutumiseen pitää hakea ja päättää toimenpiteet heti keväällä. Tehtävä ei tule olemaan helppo ja tulee vaatimaan rohkeutta tehdä muutoksia ja uudistuksia palvelujen järjestämiseen ja organisaatioon.

Joudumme tasapainoilemaan talouden sopeuttamisen paineessa ja lakisääteisten palvelujen vaatimuksissa. On suuri vaara, että näiden kahden asian toteuttaminen samanaikaisesti on epärealistinen tehtävä. Aika näyttää kuinka työssä onnistumme.

Nostoja menestystekijöistä

Nostan esiin pari asiaa, joilla on iso merkitys onnistuaksemme työssä. Hyvinvointialuestrategiassa on nostettu vahvasti esiin hyvä johtaminen. Hyvä johtaminen lähtee meistä päätöksentekijöistä, hyvinvointialuejohtajasta, toimialajohtajista, vastuualuejohtajista, tulosyksikköjohtajista, kaikista esihenkilöistä. Johtamisen edistämiseen on tulossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on tuoda eväitä hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Tämä on aivan keskeinen menestystekijä. Tässä kokouksessa päätetään myös henkilöstöohjelmasta, jossa on suuri määrä eväitä hyvään henkilöstöpolitiikkaan.

Toinen asia, jonka nostan esiin on yhdyspintatyö monien kumppaneidemme kanssa. Erityisesti kuntakentän kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen menestystekijä. Kuntakentällä on valtavan iso merkitys ja vaikutusmahdollisuus siihen, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö onnistuu. Kun kunnat onnistuvat tässä työssä sataa se meidän laariin. Ja kun hyvinvointialue onnistuu työssään sataa se kuntien laariin. Näillä kahdella toimijalla on keskeinen merkitys siihen, miten elinvoimainen ja kiinnostava alue Lapin maakunta on. Olemme mitä suuremmissa määrin samassa veneessä.

Organisaatiollamme täytyy olla tuntosarvet pystyssä kaiken aikaa. Monet asiat ovat pieniä, mutta pienilläkin asioilla saattaa olla iso merkitys. Kerron esimerkin. Henkilöstöjaosto päätti viime kokouksessa muuttaa vuorotyölisien maksamisajankohdan samaan yhteyteen varsinaisen palkan maksamisen kanssa. Tällä toimenpiteellä saadaan aikaan vuositasolla arviolta 700 000 euron säästö. Vastaavia asioita on varmasti muitakin ja ne meidän on löydettävä. 

Hyvää joulun aikaa

Olemme eläneet tätä uutta aikaa vajaan vuoden. Vuosi on ollut työntäyteinen. Sitä tulee olemaan myös ensi vuosi. Toivon, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä ja kannustamaan hyvinvointialueemme henkilöstöä hyvään työhön. Olen aivan varma, että sillä on iso vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä ja päättäjiä hyvästä työstä. Olemme ottaneet ensimmäiset askeleet uudessa organisaatiossa ja toiminnassa. Yhdessä tekemällä ja yhteen hiileen puhaltamalla saamme aikaan Suomen parhaan hyvinvointialueen, jossa hyvinvointialue on lappilaisille turvallinen kumppani läpi elämän ja jossa ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.

Nyt on aika ladata akkuja.

Toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää tulevaa vuotta!

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Strategiatyö etenee ja talouden sopeuttaminen alkaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen strategian tämän vuoden helmikuussa. Päätöksen jälkeen käynnistyi muu strategiaan liittyvä ohjelmatyö. Strategioilla määritellään hyvinvointialueen palvelujen ja toiminnan taso ja tavoitteet.

Strategiatyöhön liittyvä ohjelmatyö on iso kokonaisuus

Ohjelmatyö on edennyt ja aluevaltuusto hyväksyi 20.11.2023 ensihoidon palvelutasopäätöksen vuodelle 2024 ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2024–2025.

Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian ja henkilöstöohjelman valmistelu on myös edennyt lähes maaliin. Luonnos hankintastrategiasta ja henkilöstöohjelmasta esiteltiin aluevaltuustolle 20.11.2023 ja aluehallitus on pyytänyt niistä lausunnot eri tahoilta. Aluevaltuusto hyväksyi samassa yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelua jatketaan yhdistettynä.

Hyvinvointialueilla on merkittävästi enemmän menoja kuin tuloja

Talouden tilanne on hyvin akuutti ja haastava asia kaikilla hyvinvointialueilla. Niin on tilanne myös meillä Lapissa. Hyvinvointialueiden talous näyttää toteutuvan tänä vuonna 1,2 miljardia euroa alijäämäisenä. Lapin hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennuste ennustaa yli 80 miljoonan euron alijäämää. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä.

Talouden sopeuttaminen käynnistyy

Lapin hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion valmistelu on käynnissä. Myös ensi vuonna menoja on enemmän kuin tuloja. Aluehallitus on ohjeistanut valmistelua siten, että vuoteen 2024 tulee liittyä merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Ensivaiheessa on tavoitteena saada 25 miljoonan euron säästöt vuodelle 2024. 

Tämän kokonaisuuden valmistelu etenee siten, että aluehallitus tekee joulukuun alussa aluevaltuustolle esityksen ensi vuoden talousarvioksi ja esitykseen sisältyy edellä mainittu 25 miljoonan euron säästö. Aluevaltuusto päättää talousarviosta jouluviikolla.

Aluehallitus on käynnistänyt myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman valmistelun. Valmistelu on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmisteluun. Tämän työskentelyn tavoitteena on sopeuttaa hyvinvointialueen taloutta 47 miljoonalla eurolla. Myös tämä työ käynnistyy välittömästi ja tavoitteena on, että ohjelman toimenpiteet päätetään keväällä 2024. Päätökset tulevat vaikuttamaan jo ensi vuoden toimintaan.

Ministeriöitten suosituksia

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat antaneet hyvinvointialueille suosituksia. Lapin hyvinvointialueelta odotetaan ripeää päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Suositusten mukaan palvelurakennetta ja -verkkoa on kevennettävä, lisättävä digitaalisten palvelujen käyttöä, tarkistettava sairaalapalvelujen työnjakoa sekä vahvistettava pohjoisen hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Valtion kannettava vastuunsa

Valtio odottaa, että hyvinvointialueet hoitavat homman. Realiteetti kuitenkin on, että hyvinvointialueille osoitettu rahoitus ei ole riittävä. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueelle osoitettu valtionrahoitus oli jo lähtötilanteessa yli 50 miljoona euroa pienempi kuin kriteerit edellyttivät.

Valtio on luvannut, että hyvinvointialueiden taloudesta tehdään jälkikäteistarkistus ja hyvinvointialueiden rahoitusta tarkistetaan. Eduskunta on säätänyt lait sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja ministeriöt ovat asettaneet vaatimukset palveluista. Valtion on pidettävä lupauksensa ja kannettava vastuunsa myös rahoituksesta. Muussa tapauksessa hyvinvointialueille on asetettu kohtuuttomat tehtävät ja vaatimukset.

Lapin hyvinvointialue kantaa kortensa kekoon

Hyvinvointialue tulee uudistamaan toimintaa ja palveluja sekä tasapainottamaan taloutta. Sen eteen teemme työtä kuten edellä kertomastani käy ilmi. Tässä työssä joudumme kaiken aikaa huolehtimaan myös perustehtävästämme järjestää hyvät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Lapin asukkaille.

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto
 

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Aluevaltuusto päättää Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksesta, ei palvelujen lopettamisesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Aluehallitus teki 18.10.2023 aluevaltuustolle esityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen muutostarpeita sekä mitättömyyden tai irtisanomisen edellytyksiä koskevaan selvitykseen liittyvässä asiassa.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen irtisanominen ei tarkoita palvelujen lopettamista

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue toteaa voimassa olevan lainsäädännön perusteella tietyt osat MLP-sopimuksesta mitättömiksi ja irtisanoo sopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että aluevaltuuston tulee tehdä lokakuun loppuun mennessä päätös sopimuksesta.

Sopimuksesta on käyty Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n edustajien kanssa aidot neuvottelut. Neuvotteluissa on ollut tavoitteena neuvotella sopimus, joka on sote-yhteensopiva ja täyttää hankintalain edellytykset. Neuvotteluiden tuloksena syntyneestä sopimusluonnoksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Lapin yliopiston hankintaoikeuteen perehtyneeltä professorilta. Saatujen lausuntojen perusteella on voitu todeta, että sopimusluonnos ei ole lainsäädäntöön viitaten sote-yhteensopiva eikä täytä hankintalain edellytyksiä.

Näihin asioihin perustuen hyvinvointialueen viranhaltijat ovat valmistelun jälkeen esittäneet sopimuksen irtisanomista. Aluehallituksen esitys pohjautuu edellä mainittuihin lausuntoihin ja esitykseen.

Hyvinvointialue sitoutunut kahden sairaalan malliin

Päätöksenteossa oleva asia koskee sitä, kuka palvelut jatkossa tuottaa. Jos aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy toiminta jatkossa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Aluevaltuusto on päättänyt lähes ensi töikseen viime vuonna yksimielisesti, että Lapin hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Myös hyvinvointialueen talous- ja toimintasuunnitelmassa todetaan, että somaattisen erikoisalojen palveluja annetaan Rovaniemen ja Kemin sairaaloissa.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen

Mikäli aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n henkilöstö siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja sen mukaan myös toimitaan. Henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan työpaikan menettämisestä. 

Työtä sote-alalla tulee varmasti riittämään. Huolenaiheenamme on pikemminkin se, saammeko rekrytoitua hyvinvointialueelle tulevaisuudessa riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa. Asian valmistelun yhteydessä on todettu, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ja henkilöstö ovat tehneet paljon hyvää kehitystyötä, josta hyvinvointialue voi ottaa oppia.

Kahden sairaalan rahoituksen turvaaminen tavoitteena

Edellinen eduskunta hyväksyi Lapin hyvinvointialueelle ja Etelä-Savon hyvinvointialueelle erillisrahoituksen ns. kahden sairaalan malliin. Erillisrahoitus ei kuitenkaan sisälly maan hallituksen tekemään valtion talousarvioesitykseen ensi vuodelle.  

Lapin hyvinvointialue, Etelä-Savon hyvinvointialue, Kemin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki ovat yhdessä vedonneet useita kertoja siihen, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi varataan määräraha valtion vuoden 2024 talousarvioon. Aluehallitus käsitteli myös tätä asiaa viime kokouksessa ja pitää rahoituksen saamista erittäin tärkeänä.

Hyvinvointialueen tavoite

Edellä kertomaani viitaten totean yhteenvetona, että aluehallituksen esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu laajaan ja perusteelliseen valmisteluun, voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen perusteella tehtyyn esitykseen. 
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Tämä asia oli vahvasti esillä myös aluehallituksen käsittelyssä, ja aluevaltuuston päätös ohjaa Lapin hyvinvointialueen toimintaa. 

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen taloudesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden taloustilanteesta keskustellaan kaiken aikaa, ja hyvä niin. Aihe on akuutti ja tarpeellinen. Alustavat tiedot kertovat, että hyvinvointialueiden tämän vuoden yhtyeenlaskettu alijäämä tullee olemaan 1,2-1,5 miljardia euroa. Lapin hyvinvointialueen allijäämäennuste on noin 60 miljoonaa euroa.

Päätöksiä ja valmisteluohjeita 

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on antanut valmisteluohjeet ja kehykset taloussuunnitelmakauden 2024-2026 taloussuunnitelman valmisteluun. Ohjetta annettaessa on nähty realistisena, että myös ensi vuonna syntyy alijäämää. Menoja on enemmän kuin tuloja, mutta talouden suunta saadaan käännettyä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä pitää kattaa taloussuunnitelmakaudella elikkä ajanjaksolla 2024-2026.  

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelujen järjestämisohjelmaa, palvelutasopäätöksiä, hankintastrategiaa, digitalisaatio-ohjelmaa ja henkilöstöohjelmaa. Valmisteluun liittyy useita toimeksiantoja selvitysten tekemisestä. Selvitystä tehdään mm. palveluverkosta, digitaalisten palvelujen mallista, erikoissairaanhoidon työnjaosta, vuodeosastohoidon tarpeenmukaisesta kokonaisuudesta, pienten asiointialueiden toimintamallista ja oman rekrytointitoiminnan tehostamisesta.   

Aluehallitus on antanut valmistelijoille ohjeen, että syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana valmistellaan hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma siten, että aluevaltuusto voi tehdä tarvittavia päätöksiä viimeistään huhtikuussa. 

Mikä on tavoitteemme 

Tavoitteemme on, että edellä kertomani valmistelun kautta saadaan perustellut esitykset toimenpiteistä talouden sopeuttamiseen liittyvään päätöksentekoon. Kaiken aikaa joudumme kuitenkin huomioimaan sen, että asukkaille tulee järjestää ja tuottaa lainsäädännön ja säännösten mukaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. 

YT-neuvotteluja ei käynnistetä 

Monilla hyvinvointialueilla on käynnistetty myös yt-menettely. Aluehallitus on linjannut, ettei tässä vaiheessa käynnistetä yt-neuvotteluja. Pikemminkin kannamme huolta siitä, että hyvinvointialueella on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä tekemässä tärkeää työtä. Riittävällä omalla henkilöstöllä voimme edesauttaa myös talouden sopeuttamista. Valmistelun edetessä voi totta kai tulla tarve käydä yhteistoimintaneuvotteluja esimerkiksi tehtävien muuttuessa. 

Valtion kannettava vastuunsa 

Peräämme myös valtion vastuuta talouden sopeuttamisessa. Eduskunta ja valtionhallinto on päättänyt lainsäädännöstä ja muista säännöksistä, joilla tehtävät hyvinvointialueille on annettu. Valtio tekee jälkikäteistarkastuksen vuoden 2023 tilinpäätösten perusteella, ja hyvinvointialueille on luvattu, että sen perusteella valtio korjaa hyvinvointialueiden rahoitusta. On ensiarvoisen tärkeää, että valtio pitää lupauksensa ja korjaa hyvinvointialueiden rahoituksen vastaamaan sitä todellisuutta, jossa tänä päivänä elämme.
 

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Puoli vuotta takana ja palvelujen järjestämisohjelma työn alla

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueen aluevaltuutetut kokoontuvat kesän ja syksyn aikana useita kertoja työstämään palvelujen järjestämisohjelmaa. Aluehallituksen puheenjohtajan toive on, että palvelujen kannalta tärkeässä työssä onnistutaan hyvin ja valtakunnan linjaukset tukevat toimintaa.

Aluevaltuusto päätti helmikuun alussa pitämässään kokouksessa hyvinvointialuestrategian Lapin hyvinvointialueelle. Strategia valmistui pitkän ja perusteellisen valmistelun ja vuoropuhelun jälkeen. Eri tahot antoivat laajasti panoksensa valmisteluun. Olemme saaneet myönteistä palautetta hyvinvointialuestrategiastamme muun muassa kumppanuuksiin liittyen.

Nyt on käynnistynyt palvelujen järjestämisohjelman ja muun ohjelmatyön valmistelu.

Aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia on kivijalka muulle ohjelmatyölle.

Kesän ja syksyn aikana työstetään palvelujen järjestämisohjelmaa

Palvelujen järjestämisohjelmalla pyritään varmistamaan, että hyvinvointialueen palvelujen käyttäjät saavat hyvät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Muita valmisteluun tulevia ohjelmia ovat henkilöstöohjelma, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisohjelma, osallisuusohjelma sekä pelastustoimen palvelutasopäätös.

Ohjelmatyön valmistelua ohjaa aluehallituksen nimeämä ohjausryhmä. Työskentelyyn kytketään myös seurantaryhmä, johon on kutsuttu laaja joukko eri tahoja muun muassa elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen edustus. Eri tahoja ja asukkaita haastetaan työhön esimerkiksi verkkoaivoriihen kautta.

Hyvinvointialueen aluevaltuutetut kokoontuvat kesän ja syksyn aikana useita kertoja työstämään palvelujen järjestämisohjelmaa.

Hyvinvointialueen resursseilla, erityisesti rahoituksella on merkittävä osuus ohjelmatyössä. Aluevaltuusto on päättänyt, että talouden sopeuttamisohjelmaa valmistellaan käsi kädessä palvelujen järjestämisohjelman kanssa. Näinhän asian täytyy ollakin. Palvelut on sovitettava talouden realiteetteihin.

Lyhyt aika takana, katse tulevaisuudessa

Uusi eduskunta on aloittanut neljän vuoden työrupeaman tänä keväänä. Maassa on uusi hallitus ja hallitusohjelma. Hallitusohjelman sisältö ja viesti hyvinvointialueille on selvä. Kustannusten kasvua pitää hillitä. Uudistamista tarvitaan. Valtion ohjaus vahvistuu

Toivon, että onnistumme palvelujen kannalta tärkeässä työssä ja valtakunnan linjaukset tukevat toimintaamme. Sillä luodaan lähtökohdat Lapin ihmisten palveluille ja hyvinvoinnille pitkälle tulevaisuuteen.

Olemme eläneet puoli vuotta aikaa, jolloin hyvinvointialue on vastannut palvelujen järjestämisestä. Se on lyhyt aika eikä kaikki ole vielä valmista. Tarvitaan malttia ja hyvää yhteistyötä. Sillä tavalla me onnistumme parhaiten.

Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä ja luottamushenkilöitä tähän asti tehdystä hyvästä työstä. Tästä on hyvä jatkaa.

Suomen kesä on nyt parhaimmillaan. On aika hengähtää, kerätä voimia ja ladata akkuja syksyyn.

Hyvää ja rentouttavaa kesäaikaa kaikille!

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Hyvinvointialueet toimivat mainettaan paremmin

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat kokoontuneet viimeisen vuoden aikana useita kertoja yhteispalaveriin eri puolille Suomea. Puheenjohtajat kokoontuivat 31.5.-1.6.2023 Turussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen isännöidessä tapahtumaa. Tässä alla on tiedote, jonka yhdessä teimme Turun tapaamisen yhteydessä.

Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä. 

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sote- ja pela-palvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko. 

– Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää. 

– Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä. 

– Muutos kohti parempaa on silti alkanut, puheenjohtajat toteavat. 

Muutos on välttämätöntä, eikä sille ole vaihtoehtoja. Uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin. 

– Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille.  

– Lähtökohta ei ole helppo, sillä edessämme on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä.  

– Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata. 
 

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Hyvinvointialueen strategia on päätetty

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto jatkaa johdon blogisarjaa.

Aluevaltuusto on päättänyt Lapin hyvinvointialueen strategian kokouksessa 6.2.2023. Strategian valmistelu ja päättäminen toteutui hyvässä yhteistyössä ja yksimielisesti.

Strategiaa on valmisteltu viime keväästä lähtien. Osallistimme työhön suuren joukon eri tahoja: aluevaltuutettuja, alueen asukkaita, henkilöstöä ym. Luonnoksesta pyydettiin lausuntoja monilta kumppaneiltamme ja niitä myös annettiin kiitettävästi. Työskentelystä saatiin erinomaisia eväitä hyvinvointialueen toimintaan.

Visiosta ja missiosta ja arvoista lähdimme liikkeelle. ”Lapissa elämme hyvää ja turvallista elämää. Meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.” Tämä on visio, johon tähtäämme.

”Olemme turvallinen kumppani läpi elämän.” Missiomme kuvaa hyvin sitä, että olemme mukana lappilaisten elämässä kehdosta hautaan. Arvomme ovat yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen.

Hyvinvointialuestrategian painopisteiksi määrittelimme asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen, vaikuttavuuden, talouden tasapainon ja hyvän johtamisen. Strategiassa on linjattu, mitä esimerkiksi painopisteisiin liittyen tavoittelemme.

Edellä mainittuihin asioihin liittyy paljon lupausta ja lupausten pitäminen ei tapahdu sormia napsauttamalla.  Onnistuminen vaatii pitkäjännitteistä ja päämäärätietoista työtä. 

Hyvinvointialuestrategian hyväksymisen jälkeen tulee työn alle paljon erilaisia asioita, joilla strategiaa toteutetaan. Palvelustrategian, palvelutasopäätösten, osallisuusohjelman ja henkilöstöohjelman valmistelu käynnistyvät pikimmiten. Aluevaltuuston päätöksentekoon nämä tulevat myöhemmin tämän vuoden aikana.

Hyvinvointialueen talous on yksi painopisteistämme. Hyvinvointialueen tulot muodostuvat valtion rahoituksesta ja toiminnan tuotoista. Valtion rahoitus kuluvalle vuodelle on vielä monilta osin auki. Lapin hyvinvointialueen budjetti on yhteensä noin miljardi euroa. Viime vuonna saatu päätös hyvinvointialueellemme tulevasta valtion rahoituksesta on noin 858 miljoonaa euroa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hyvinvointialueille tulevan rahoituksen kertakorvauksen aikaistaminen, 350 miljoonan euron lisärahoitus hyvinvointialueille sekä Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden erillisrahoitus. Näillä päätöksillä on iso merkitys myös Lapin hyvinvointialueen talouteen.

Tavoitteemme on kestävä talous. Aluevaltuusto on talousarviota hyväksyessään päättänyt, että talouden tasapinottamiseen liittyviä toimenpiteitä käsitellään aluevaltuustossa viimeistään kesäkuun kokouksessa. Talouden sopeuttamiseen liittyvien toimenpiteitten valmistelu käynnistetään siten, että maalis-huhtikuussa on aluehallituksen käsittelyssä ensimmäinen esitys talouden tasapainottamisesta. Palvelustrategian ja talouden tasapainottamisen valmistelu tulee tapahtua käsi kädessä, ei toisistaan irrallisina asioina. 

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistukselle on asetettu isoja tavoitteita. Tavoitteemme on onnistua työssä.

Hyvää talven jatkoa kaikille!

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit >

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: H-hetki on käsillä

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto jatkaa johdon blogisarjaa.

Kirjoitin pari kuukautta sitten johdon blogissa, että ”Uudistus tulee, olemmeko valmiina”. Valmistelua on tehty puolitoista vuotta, ensi vaiheessa väliaikaisen toimielimen ja viimeiset kymmenen kuukautta valittujen päättäjien ja valmistelijoiden toimesta. Uudistus on mittava. Lapin maakunnassa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja on järjestänyt 27 organisaatiota, kuntia ja kuntayhtymiä. Nyt järjestäjiä on yksi, Lapin hyvinvointialue.

Turvallisen siirtymän varmistamiseksi olemme tehneet kovasti töitä. Yllätyksiäkin varmasti tulee, mutta siihenkin on varauduttu. Olemme valmiina.

Tutut palvelut jatkuvat

Muutoksesta huolimatta palvelut jatkuvat ennallaan. Kaikki on tähdännyt ensivaiheessa siihen, että palveluja saa entiseen malliin tutuissa paikoissa ja asiakas kohtaa tutut työntekijät. Palvelupisteet kuten terveyskeskus, sosiaalitoimisto ja paloasema löytyvät tutuista paikoista. Muun muassa Lapin hyvinvointialueen kotisivuilla lapha.fi on kattavasti tietoa palveluista ja yhteystietoja. Maakunnan alueen paikallislehdissä on ollut ohjeita mm. joissain paikoissa muuttuneista puhelinnumeroista.

Historiallinen uudistus varmistaa palvelujen kehittymisen

Meillä on iso tavoite: se että uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Myös valtiolla on paljon pelissä. Valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön kansliapäälliköt kirjoittivat 27.12.2022 Lapin kansan Lappi puhuu -palstalla, että historiallinen uudistus varmistaa palveluiden kehittymisen. He kirjoittivat muun muassa, että uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on tärkeää, jotta voidaan turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointieroja ja hillitä kovassa nousussa olevia kustannuksia.

Rohkeutta uudistamiseen

Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamien ei onnistu vain sillä, että jatkamme kaikissa asioissa entiseen malliin. Turvallisen siirtymän jälkeen meiltä vaaditaan rohkeutta uudistua ja uudistaa. Kuten kansliapäällikötkin kirjoittivat, on löydettävä uusia toimintatapoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, sosiaalisia ongelmia, osattomuutta ja onnettomuuksia.

Tehemä yhessä

Lapin hyvinvointialueella on lähes 8000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista huolehtimassa, että palvelut pelaavat. Esimerkiksi kunnilla on iso tehtävä huolehtia monella tavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Hyvinvointialueella on myös muita tärkeitä sidosryhmiä ja kumppaneita, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

Olemme samassa veneessä ja yhdessä tekemällä ja hyvällä yhteistyöllä varmistamme, että Lapin maakunnan asukkaat saavat hyvää palvelua.

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit >

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Pelastustoimen neljäs elämä

Pelastusjohtaja Markus Aarto

Pelastusjohtaja Markus Aarto avaa blogissaan pelastuslaitoksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä haasteiden että mahdollisuuksien näkökulmasta.

Ensi vuoden alusta toimintansa täysipainoisesti aloittava Lapin hyvinvointialue pitää sisällään kolme erilaista ydinkokonaisuutta: sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja pelastuspalvelut. Kullakin on oma erikoislainsäädäntönsä ja oma ammatti-identiteettinsä, mutta myös runsaasti yhteisiä rajapintoja avattavaksi ja hyödynnettäväksi. Hyvinvointialue tarjoaa toimivan alustan asioiden ja ilmiöiden laaja-alaiseen tarkastelemiseen asukkaan tai asiakkaan näkökulmasta. Miten tarjota palveluketju, joka saumattomasti ja raja-aidoitta palvelee ihmisiä heidän erilaisissa sotepe-tarpeissaan syntymästä kuolemaan saakka?

Pelastustoimen pitkä tie

Pelastuslaitoksen ja sen tarjoamien pelastuspalvelujen näkökulmasta hyvinvointialuemuutos on jälleen yksi mielenkiintoinen sykli osana evoluutiokehitystä. Neljäs elämä, jollaiseksi olen sitä usein kutsunut! Vaikka pelastustoimen ”palveluilla” on sinänsä useamman tuhannen vuoden taakse ulottuva historia, organisatorisesti järjestäytyneen muotonsa pelastustoimi sai Suomessa vasta Turun VPK:n perustamisen jälkeen vuonna 1838.

Meillä Lapissakin pelastustoimen ensimmäinen elämä VPK-muotoisena ja osin järjestäytymättömänä käynnistyi monin paikoin jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Toinen elämä kuntien vastuulla toimivina palolaitoksina sai vakiintuneet muotonsa sekin jo yli puolivuosisataa sitten. Kolmas elämä Lapin liiton alaisena alueellisena pelastuslaitoksena ehti kestää 18 toimintavuotta. Neljännen elämän alkuun osana hyvinvointialuetta on tätä kirjoitettaessa reilut 30 vuorokautta. Matka on ollut pitkä, ja kussakin elämänvaiheessa on ollut omat hyvät ja huonot puolensa.

Historiasta oppii, jos haluaa!

Kun tarkastelee pelastustoimen pitkää elinkaarta, on helppo löytää monia punaisia lankoja, jotka ovat arvioni mukaan liimanneet pelastustoimea yhteen sen eri kehitysvaiheissa. Vapaaehtoisuus sekä kutsumus ihmisten auttamiseen ammattilaistyönä on näistä ilmeisin.

Pitkässä historiassa toistuu myös useita liittymäpintojen syklejä, joiden painotus on vaihdellut eri aikoina. Yksi tällainen on ilman muuta pelastustoimen ja ensihoidon välinen suhde. Varhempina aikoina pelastuslaitos huolehti pääosin sairaankuljetuksesta. Kolmannen elämän alkaessa sairaankuljetus eriytyi sairaanhoitopiirien vastuulla olevaksi ensihoidoksi, jota tuottaa nykyisellään vain osa pelastuslaitoksista. Meillä Lapissa tämä eriytyminen toteutettiin siirryttäessä aluelaitokseen ja monin osin se merkitsi synenergia-yhteyden katkeamista muun kuin operatiivisen toiminnan osalta vuosiksi. Nyt kun olemme taas osa yhteistä organisaatiota, rajapinta ja yhteistoiminta näiden kokonaisuuksien kesken näyttää taas jäsentyvän erilaisista identiteeteistä ja professioista huolimatta lähemmäksi toisiaan.

Pitkässä historiassa ihmisten auttamista erilaisissa arjen hätätilanteissa on hoidettu kovin eri tavoin. Jokaisessa uudessa elämänvaiheessa ajattelua on tavalla tai toisella laajennettu. Ensimmäisessä elämässä VPK:t huolehtivat ensisijaisesti oman kylänsä palveluista, toisessa elämässä palolaitos yhteisesti koko kunnan palo- sekä VSS- eli väestönsuojelupalveluista sekä kolmannessa elämässä pelastuslaitos koko maakunnan yhteisistä pelastuspalveluista. Nyt neljännessä elämässä maantieteellinen alue ei enää laajene, mutta palvelutuotannon sisältö ja tarkastelukulma laajentuvat yhteiseksi sotepe-näkökulmaksi. Lakisääteiset perustehtävät eivät muutu, eikä historiaa tarvitse kirjoittaa uudelleen, mutta ajattelua pitää avartaa joka tasolla. Olemme olemassa asukkaiden ja asiakkaiden palvelemiseksi, ja palvelujen kirjo on laajempi kuin koskaan. Nykypäivän pelastuslaitos on laaja-alainen yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottaja, mikä usein unohtuu julkisessa keskustelussa ja rahoitusta mitoitettaessa.

Mikään ei synny elämässä helpolla!

Hyvinvointialuetta on nyt valmisteltu noin puolitoista vuotta. Näin virkamiehen näkökulmasta valmistelutyö on ollut raskas rupeama. On pitänyt hoitaa sataprosenttisesti virkatyö vanhassa pelastuslaitoksessa historiallisten kriisien keskellä. On ollut perustyötä, pandemiaa, tulvia, myrskyjä ja sotaa, jotka kukin jo itsessään työllistävät pelastustoimea merkittävästi kaikilla tasoilla. Ja kaiken tämän päälle on valmisteltu historiallinen rakenneuudistus. On siis tehty kahta täysipäiväistä työtä!

Valtavan työmäärän keskellä on kuitenkin syntynyt myös hieno yhteishenki yhtäältä valmistelijoiden välillä ja toisaalta suhteessa päättäjiin. Ainakin pelastustoimen näkökulmasta asioita on ollut helppo viedä eteenpäin. Meitä on kuunneltu ja olemme tulleet kuulluksi. On ollut silmin nähtävissä, miten ajattelu on prosessinomaisesti muovautunut paikallisesta alueelliseksi, kansallista näkökulmaa unohtamatta. Ainakin itselle valmisteluprosessi jää ajatusten aikakirjoihin miellyttävänä ja oikein fokusoituneena prosessina.

Millainen on neljäs elämä?

Valtakunnallisissa mittauksissa kansalaisten luottamus pelastustoimeen on ollut pohjoiskorealaisissa luvuissa jo pitkään, ja hyvinvointialueen kansalaiskyselyissäkin pelastustoimen palvelut koetaan hyvin tärkeiksi. Olemme ehkä onnistuneet omassa palvelutuotannossamme. Sen sijaan kansalaisten kielenkäytössä puhutaan yhäkin usein palolaitoksesta ja sen palveluista. Emme ole osanneet riittävällä tavalla viestiä lakisääteisten tehtäviemme kasvusta, laajentumisesta, sisällöllisestä ja teknisestä kehityksestä sekä lainmukaisesta palvelutasosta. Nykyisellään varsinaiset tulipalot ovat vain murto-osa pelastustoimen tehtäväkirjosta.

Valtaosa tästä laajentumiskehityksestä tapahtui kolmannen elämän aikana aluepelastuslaitoksena. Vaikka elämä osana Lapin liiton kokonaisuutta on ollut hyvää, pelastustoimen kuntarahoitus ei kyennyt vastaamaan kasvaneisiin lakisääteisiin tehtäviin, maakunnan kehittymisen mukanaan tuomaan tehtävämäärän kasvuun ja vaatimuksiin valtakunnallisesti yhdenvertaisista pelastuspalveluista myös harva-alueella. Hyvinvointialueen taakaksi jää siksi mittavan investointivelan umpeen kurominen ja harva-alueen virkarakenteen vahvistaminen valtakunnalliselle riskianalyysiin perustuvalle tasolle.

Hyvinvointialueelle osoitettavan pelastustoimen valtionrahoituksen kriteerit on muotoiltu siten, että yhdenvertaisten pelastuspalvelujen tuottaminen myös laajassa Lapin maakunnassa olisi mahdollista ottaen huomioon myös maakunnan riskit. Vaikka Lapin pelastustoimen valtionrahoitus sinänsä on kasvussa, näyttävät kasvavan myös kiinteät kustannukset. Kuntien paloasemakiinteistöistä perimät vuokrat kasvavat merkittävästi, palkkojen nousu on suurempaa kuin mihin on totuttu ja inflaatio sekä pelastustoimen yhteiset ICT-järjestelmät kasvattavat muita pakollisia toimintakuluja huomattavasti. Vaarana on, että varsinaisen palveluntuotannon rahoitukseen ja palvelutason epäkohtien korjaamiseen asiakasrajapinnassa ei jää riittävää rahoitusta jatkossakaan, vaikka hyvinvointialue parhaansa rahoituksen löytämiseksi tekeekin. Pallo ongelman ratkaisemisesta on paljolti valtiolla.

Toiminnallisesti elämä osana hyvinvointialuetta vaatii toimialalta paljon uudenlaista ajattelua. Emme elä omassa siilossamme, vaikka kovin muista hyvinvointialueen toimialoista poikkeammekin. On etsittävä jatkuvasti palvelutuotannon rajapintoja ja synenergioita muiden toimialojen kanssa pitäen asukasta, asiakasta ja kokonaisvaltaista palvelutuotantokykyä ajattelun fokuksessa. Palvelujen käyttäjät eivät ole kiinnostuneet raja-aidoista tai professioiden välisistä eroista vaan siitä, että hyvinvointialueen palveluketjut ovat katkeamattomia, toimivia, ratkaisukeskeisiä ja taloudellisesti tehokkaita.

Ja lopulta hyvinvointialueesta pitää synnyttä hyvin johdettu, loogisesti toimiva, reflektiivinen, tehokas ja työntekijöistään huolta pitävä hyvinvointiyhteisö. Mikään näistä ei synny ilman osaamista, avoimuutta, empatiakykyä, jatkuvaa oppimista ja ponnistelua. Olen kuitenkin varma, että pääsemme elämään neljättä elämäämme avoimessa, henkilöstöstään huolehtivassa, asiakaslähtöisessä ja strategisesti johdetussa organisaatiossa, joka on olemassa kaikkien meidän lappilaisten yhdenvertaisen, paremman ja turvallisemman elämän mahdollistamiseksi.

Turvallista alkanutta talvea!

Markus Aarto
pelastusjohtaja

Lue kaikki johdon blogit >

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Uudistus tulee, olemmeko valmiina

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto avaa hyvinvointialueen johdon blogin.

Sosiaali- ja terveystoimen uudistusta on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Lopulta kesällä 2021 eduskunta hyväksyi lainsäädännön, jolla uudistetaan sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämistä suuresti. Lapin maakunnassa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja järjestää tällä hetkellä 27 organisaatiota, kuntia ja kuntayhtymiä. Ensi vuoden alusta lukien järjestäjiä on yksi, Lapin hyvinvointialue.

Uudistuksen tavoitteet

Valtakunnalliselle uudistukselle on asetettu isoja tavoitteita. Uudistuksen tavoitteena on

• turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
• parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
• kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
• turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
• vastata ikääntymisen ja syntyvyydenlaskun aiheuttamiin haasteisiin
• hillitä kustannusten kasvua

Miten muutos näkyy asukkaille

Keskeinen tavoite on turvata muutosvaiheessa palvelujen jatkuminen keskeytyksettä. Tavoitteemme on, että muutos tapahtuu turvallisesti. Pidemmällä aikajänteellä on tavoitteena uudistuksen näkyminen parantuneena palveluna.

Organisaatiota rakennettu ja johtoa valittu

Hyvinvointialueen luottamushenkilöelinten toiminta on alkanut 1.3.2022. Ensimmäinen puoli vuotta on mennyt suurelta osin organisaation rakentamisessa. Aluevaltuusto on valinnut luottamuselimet, hyväksynyt hallintosäännön ja monta muuta asiaa, jotka ovat liittyneet toiminnan käynnistämiseen. Aluevaltuusto on kokoontunut kuusi kertaa. Aluehallitus on kokoontunut jo yhdeksäntoista kertaa.

Alkutaipaleen keskeinen asia on ollut myös johdon valinta. Aluevaltuusto on valinnut hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus on valinnut toimialajohtajat ja vastuualuejohtajat. Vastuualuejohtajien osalta valinnat ovat osin vielä kesken. Johdon tehtävä on huolehtia siitä, että muu organisoituminen tapahtuu ennen vuoden vaihdetta ja palvelutuotanto pelaa. Hyvinvointialueen palvelukseen tulee noin 7 600 työntekijää.

Strategiaa valmistellaan

Hyvinvointialueen strategiatyö on käynnistynyt jo keväällä. Aluevaltuusto on työstänyt strategiaa useassa seminaaritapahtumassa. Hyvinvointialueen asukkailta on myös kysytty mielipidettä hyvinvointialueen tärkeimmistä asioista. Suuri joukko ihmisiä onkin kantanut kortensa kekoon. Muun muassa peruspalvelujen turvaaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat nousseet kovasti kommenteissa esille.

Strategiatyö on nyt loppusuoralla. Hyvinvointialueen asukkailla ja muilla tahoilla on mahdollisuus kommentoida luonnosta. Aluevaltuusto päättää strategiasta 21.11.2022.

Talousarvio työn alla

Hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion valmistelu on käynnissä. Talousarvio tulee olemaan lähes miljardi euroa. Toiminnan rahoitus toteutuu suurelta osin valtion rahoituksella. Valtion rahoitus tulee olemaan ensi vuonna noin 870 miljoonaa euroa. Loppuosa tuloista tulee pääasiassa erilaisten toimintatuottojen kautta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta joulukuussa pidettävässä kokouksessa.

Investointiohjelma hyväksytty alustavasti

Valtio valvoo tarkasti myös hyvinvointialueen investointitoimintaa. Hyvinvointialueen on pitänyt tehdä ministeriöille esitys investoinneista syyskuun aikana. Aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen lähivuosien investointiohjelmaa kokouksessa 26.9.2022. Aluevaltuuston hyväksymän investointisuunnitelman mukaan hyvinvointialuekonsernin vuoden 2023 investoinnit ovat noin 60 miljoonaa euroa.

Lopullinen investointiohjelma ensi vuodelle päätetään aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2022. Siinä vaiheessa meillä on toivottavasti tiedossa talouden koko kuva ja käytettävissä olevat resurssit.

H-hetki lähestyy

Tätä kirjoittaessani on reilu kaksi kuukautta aikaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisen siirtymiseen Lapissa hyvinvointialueen toiminnaksi. Valmistelu etenee kovaa vauhtia ja olemme aikataulussa. Valmisteluväki, niin henkilöstö kuin päättäjätkin, tekevät ”hartiavoimin” töitä.

Tavoitteemme on, että siirtyminen tapahtuu asiakkaan näkökulmasta huomaamatta ja turvallisesti.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit >