Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt neuvottelivat yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen vuosittaiset, lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut toteutettiin huhti-toukokuussa 2026. Neuvotteluissa sovittiin yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen tukemiseksi.

Hyvinvointialueella ja kunnilla on lakisääteinen velvoite tehdä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yksi yhteistyön muodoista on vuosittain toteutettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöneuvottelu, joka toteutetaan Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Neuvottelujen tavoitteena on sopia yhteisistä suuntaviivoista ja päämääristä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tänä vuonna neuvotteluprosessia kehitettiin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä jo ennen neuvottelupäivää. Yhteiskehittämisen tuloksena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut päätettiin rajata Lapin alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2026–2029 painopisteiden mukaisesti. Aihetta rajaamalla tavoitteena oli helpottaa neuvotteluihin valmistautumista, päästä lähemmäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön konkretiaa ja sopia aidosti yhteistyön linjauksista ja toimenpiteiden jatkotyöstöstä.  

Yhteistyöllä vahvempi tuki terveellisille elintavoille

Kevään 2026 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen teemaksi valittiin yhteisen kehittämistyön tuloksena elintavat. Neuvottelussa käsiteltiin terveellisten elintapojen merkitystä väestön hyvinvoinnille hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ajankohtaiskatsausten sekä molempien rahoitukseen vaikuttavan hyte-kerroin yhteistyön näkökulmasta. Lisäksi neuvottelussa sovittiin sekä lasten että aikuisten elintapaohjauksen yhteistyön jatkotoimista, jotta hyvinvointialueen ja kunnan toteuttama elintapaohjaus sekä järjestöjen palveluihin ja toimintoihin toteutettava hyvinvointiohjaus olisi jatkossa yhä useamman lappilaisen hyödynnettävissä. Järjestöjen neuvotteluissa käsiteltiin lisäksi Lapin maakunnallista järjestöneuvottelukuntaa koskevaa yhteistyörakennetta, joka on kevään aikana päivitetty niin, että uusi järjestöneuvottelukunta pääsee järjestäytymään uudella kokoonpanolla syksyllä.

Yhteisen valmistelun kautta neuvottelutilanteessa saavutettiin aiempaa yhtenäisempi ja monitoimijainen näkökulma väestön hyvinvointiin. Neuvottelujen teeman rajaamisen koettiin lisänneen neuvottelujen selkeyttä, vaikuttavuutta ja vuorovaikutuksellisuutta.

– Mielestäni hytetu-neuvotteluiden kehittämisen tavoitteeseen on päästy, sillä tänä keväänä hytetu-neuvottelut olivat vuorovaikutteiset ja keskustelua oli ihan eri tavalla kuin aiempina vuosina. Teeman rajaaminen oli minusta onnistunut ratkaisu ja nyt oltiin aidosti yhteisen asian äärellä. Mietittiin oikeasti yhteistyön paikkoja ja oltiin nimenomaan yhdyspinnalla kehittämässä toimintaa vastakkainasettelun sijaan, Kemijärven kaupungin hyvinvointikoordinaattori Essi Maaninka-Mäkinen kuvaili hytetu-neuvotteluiden onnistumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö jatkuu hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdyspinnalla toimivissa teemaverkostoissa sekä paikallisesti osana arjen yhteistyötä. Keskeinen osa työskentelyä on johdon ja päättäjien sitouttamiseksi tehtävät toimet lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensi vuoden neuvotteluissa seuraamme yhteistyön kehittymistä, tehtyjä toimia sekä asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä indikaattoritiedon valossa. 

Lisätiedot:

Miia Länsitie, erityisasiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miia.lansitie@lapha.fi, 040 514 7676

Hanna Marttila, asiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hanna.marttila@lapha.fi, 040 509 6294

Marika Mathlein, asiantuntija järjestöyhteistyö, marika.mathlein@lapha.fi, 040 487 3478
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto: Tervian kuljetuspalvelussa vakavia puutteita – vaatii välittömiä korjaustoimia

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto on esittänyt vakavan huolen Tervian kuljetuspalvelun nykytilasta. Neuvoston mukaan palvelu ei tällä hetkellä toteuta asiakkaiden yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta eikä perusoikeutta välttämättömään liikkumiseen hyväksyttävällä tasolla.

Kannanotto perustuu vammaisjärjestöjen asiakastyöhön sekä laajasti Lapin alueelta tammi–toukokuussa 2026 kerättyyn palautteeseen. 

Saavutettavuus puutteellista

Vammaisneuvoston mukaan kuljetuspalvelun tilausjärjestelmä ei ole saavutettava kaikille käyttäjille. Puhebottiin perustuva järjestelmä ei palvele erityisesti kehitysvammaisia asiakkaita, ja osa asiakkaista jää palvelun ulkopuolelle ilman ulkopuolista apua. 

Lisäksi palvelun käyttö edellyttää pankkitunnuksia, eikä vaihtoehtoisista asiointitavoista ole riittävästi tiedotettu. Puhelinpalvelun toimimattomuus vaikeuttaa tilannetta entisestään. 

Järjestelmä hajautunut ja epäluotettava

Neuvosto kritisoi kuljetuspalvelun taustajärjestelmää epäyhtenäiseksi. Eri kuljetusmuodot toimivat erillisissä järjestelmissä, eikä asiakastietojen hallinta ole luotettavaa. 

Asiakkailla ei ole selkeää tietoa esimerkiksi käytettävissä olevista matkoista tai omista palveluoikeuksistaan. 

Virheet haittaavat asiakkaiden arkea

Kuljetuspalvelussa ilmenee kannanoton mukaan toistuvia vakavia virheitä. Kyytien katoaminen, väärät aikataulut sekä epäonnistuneet peruutukset ovat yleisiä. 

Ongelmat voivat johtaa siihen, että asiakkaat jäävät ilman välttämättömiä matkoja, eivät pääse töihin, päivätoimintaan tai harrastuksiin tai jäävät ilman kyytiä kotiin. 

Vammaisneuvosto korostaa, että kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan laajemmasta ja toistuvasta ongelmasta, jolla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten arkeen ja osallisuuteen. 

Epäselvät käytännöt ja kustannukset

Kannanoton mukaan asiakkaat saavat ristiriitaista tietoa kyytien tilaamisesta, ja pitkät ennakkotilausajat rajoittavat arjen joustavuutta. 

Lisäksi omavastuuhintojen korotukset ja esimerkiksi kimppakyytien poistaminen ovat heikentäneet palvelun toimivuutta. 

Turvallisuudessa puutteita

Vammaisneuvosto nostaa esiin myös turvallisuusriskit. Virheelliset kuljetustilanteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, ja kuljettajien osaamisessa on puutteita muun muassa ensiaputaidoissa ja vammaisten asiakkaiden kohtaamisessa. 

Vammaisneuvosto vaatii muutoksia

Neuvosto edellyttää välittömiä toimenpiteitä palvelun parantamiseksi. Keskeisiä vaatimuksia ovat muun muassa:

• vaihtoehtoisten asiointikanavien lisääminen puhebottipalvelun rinnalle
• palvelun käyttö ilman pankkitunnuksia
• kuljetusten yhdistäminen yhteen toimivaan järjestelmään
• palvelun toimintavarmuuden parantaminen ja tekninen auditointi
• yhtenäiset ja selkeät toimintakäytännöt
• kuljettajien koulutuksen parantaminen
• selkeä asiakasviestintä ja korvausprosessien sujuvoittaminen 

“Korjaaminen on välttämätöntä”

Vammaisneuvosto muistuttaa, että kuljetuspalvelu on keskeinen osa vammaisten henkilöiden arkea ja itsenäistä elämää.

Nykytilanne ei täytä palvelulle asetettuja vaatimuksia, ja tilanteen korjaaminen on välttämätöntä asiakkaiden perusoikeuksien turvaamiseksi.

Lue koko kannanotto

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvoston kannanotto Tervian asiakastyöryhmälle 2.6.2026

Takaisin edelliselle sivulle

Vahvista osaamistasi lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi otossa avainhenkilökoulutuksessa – Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2026

Haluatko vahvistaa osaamistasi lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja asiakkaan oikea-aikaisessa palveluun ohjaamisessa? Syksyllä 2026 alkava avainhenkilökoulutus tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja valmiuksia väkivaltatyöhön sekä mahdollisuuden toimia oman työyhteisösi tukena ja osaamisen vahvistajana.

Onko sinulla halu ja tarve vahvistaa osaamistasi lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja asiakkaan oikea-aikaisessa palveluun ohjaamisessa? Avainhenkilökoulutus antaa käytännönläheisiä työkaluja ja valmiuksia näiden tilanteiden kohtaamiseen asiakastyössä.

Avainhenkilö-koulutus on suunnattu:

• sote-ammattilaisille

• työterveyshuollon toimijoille

• kunnassa eri ikäisiä asiakkaita kohtaaville työntekijöille

Mikä on avainhenkilö?

Avainhenkilö toimii omassa työssään lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen osaajana.
Koulutuksen jälkeen:

• tunnistat väkivallan eri ilmenemismuotoja

• osaat ottaa asian puheeksi turvallisesti ja ammatillisesti

• ohjaat asiakkaan oikean tuen piiriin

• vahvistat oman työyhteisösi osaamista

• voit järjestää ja toteuttaa puheeksi otto -koulutuksia organisaatiossasi

Lue avainhenkilö-koulutuksen käyneiden kokemuksia: Perhetyöntekijänä avainhenkilökoulutuksessa ja Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä

Koulutuksen sisältö

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, koulutuspäivistä sekä väli- ja lopputehtävästä.

Ennakkotehtävä: THL:n Puutu väkivaltaan -verkkokoulu.

Teemoina koulutuksessa on mm. puheeksi ottaminen, lähisuhdeväkivallan eri muodot, käytännön työvälineet ja työskentely väkivaltaa käyttäneen kanssa.

Aikataulu

• 24.9.2026 klo 12.00–15.30

• 22.10.2026 klo 9.00–12.00

• 11.11.2026 klo 12.00–15.00

• 2.12.2026 klo 9.00–12.00

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen sähköpostitse nina.kemila@lapha.fi viimeistään 10.9.2026.

Koulutuksen järjestää Lapin hyvinvointialue ja Lapin ensi- ja turvakoti ry. 

Huomioi ennen ilmoittautumista

Keskustele esihenkilösi kanssa ja varmista, että organisaatiosi tukee sitoutumistasi ja kannustaa sinua toimimaan avainhenkilönä ja järjestämään puheeksi oton koulutuksia.

***

Avainhenkilömalli on käytäntö, jossa lähisuhdeväkivaltatyö ja -osaaminen on upotettu organisaation rakenteisiin ja osaksi käytännön työtä. Avainhenkilöllä on perustason väkivaltatyön osaaminen, minkä ansiosta hän pystyy tukemaan muita ammattilaisia ja kouluttamaan oman organisaationsa työntekijöitä. Avainhenkilökoulutus mahdollistaa ammattilaisten verkostoitumisen yli sektorirajojen.

Avainhenkilöt ovat lähisuhdeväkivallan ilmiön, puheeksi ottamisen ja puuttumisen osaajia, lähellä asiakasta ja ammattilaista. 

Takaisin edelliselle sivulle

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 järjestöavustukset

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 avustukset järjestöille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta jakoi alkuvuoden kokouksissaan toiminta-avustuksia 32 eri avustuskohteeseen yhteensä 150 000 euroa ja kumppanuusavustuksia 31 eri avustuskohteeseen yhteensä 600 000 euroa. Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta edistää lappilaisen väestön osallisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta sekä tukee sote-palvelujen järjestämistä. Hakemuksia saatiin kaikkiaan 65 kappaletta.

Avustuksilla toteutetaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa hyvinvointityötä

Toiminta-avustuksia jaettiin yhdistyksille mm. vertaistukeen ja eri ikäisten lappilaisten yhteisöllisyyttä ja terveitä elintapoja edistävään toimintaan.

Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kumppanuusavustus on täydentävää julkista rahoitusta, jota voidaan myöntää esimerkiksi hankerahoituksella tai merkittävällä omarahoituksella toteutettavaan toimintaan.

Avustuksilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja ne kohdennetaan Lapin alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Avustuskäytänteiden mukaisesti avustushakemukset on pisteytetty huomioiden avustettavan toiminnan sisältö, laajuus, vaikutukset ja suunnitelmallisuus sekä hakija aikaisempien vuosien toiminnan tuloksellisuus suhteessa hyvinvointialueen ja muiden yhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi avustusvalmistelussa on huomioitu avustusten alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävään työhön.

Vuoden 2027 avustushaku avataan syksyllä.