Takaisin edelliselle sivulle

Infotilaisuus vammaispalvelulain mukaisten palvelujen hankinnasta palveluntuottajille 28.4.2026

Tilaisuus on avoin kaikille palveluntuottajille, joita vammaispalvelulain mukaisten palvelujen tuleva hankintamenettely koskee.

Lapin hyvinvointialue järjestää tiistaina 28.4.2026 klo 8.30–9.30 kaikille avoimen infotilaisuuden osana vammaispalvelulain (675/2023) mukaisten palvelujen kilpailutusta. Hankittavat palvelut järjestetään ja tuotetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hankinta kattaa kaikki Lapin hyvinvointialueen kunnat.

Hankinnan kohteena olevat palveluluokat perustamisvaiheessa
1. Vammaisen henkilön asumisen tuki   
2. Vammaisen henkilön henkilökohtainen apu  
3. Vammaisen henkilön erityinen osallisuuden tuki  
4. Vammaisten lasten ryhmässä toteutettava lyhytaikainen huolenpito
5. Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta
6. Hengityslaitteen varassa elävät vammaiset henkilöt
7. Avoimet luokat I ja II (perustetaan tarvittaessa hankintakauden aikana)

Tilaisuuden tavoitteena on tarjota palveluntuottajille ajantasaista tietoa hankinnan valmistelusta, palveluluokista ja hankintamenettelyn keskeisistä periaatteista. Infotilaisuus on luonteeltaan informatiivinen, eikä siihen sisälly palveluntuottajien kuulemista tai markkinavuoropuhelua. Palveluluokkakohtaiset markkinavuoropuhelut järjestetään myöhemmin hankinnan edetessä.

Ilmoittautuminen

Infotilaisuus järjestetään Teams-etäyhteydellä.

Ohjeet ilmoittautumiseen löytyy julkisten hankintojen ilmoituskanavasta Hilmasta ja Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista.

• Ilmoittautuminen pyydetään tekemään 21.4.2026 klo 16.00 mennessä. 
•  Ilmoittautuneille lähetetään erillinen Teams-kutsu ilmoittautumisajan päätyttyä.

Tervetuloa infoon!

Takaisin edelliselle sivulle

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Avustusleikkauksista on luovuttava

Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on yhdessä tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Verkosto vaatii, että avustusleikkauksista luovutaan.

Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden toimivaa palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä. Siksi verkosto pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat aiemmin lähetetyssä tiedotteessa kantaa valmisteilla oleviin avustusleikkauksiin. Tiedotteessa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.

Avustusleikkausten ennakoidaan kohdistuvan laajasti ero kohderyhmien toimintaan, erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta.

Lapissa järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti (80 % vastanneista) järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty. Lapissa pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Leikkausten vaikutukset ovat voimakkaampia, koska vaihtoehtoisia palveluja ei ole. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.

Vastausten perusteella avustusten leikkaukset iskevät erityisen rajusti ennaltaehkäisevien toimintojen supistumiseen ja vapaaehtoistoiminnan vähenemiseen. Pitkät etäisyydet, kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki.

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Nostoja lappilaisten järjestöjen avoimista vastauksista

“Leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, joilla on vähiten vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

“Pienellä järjestöllä euromääräisesti pienetkin leikkaukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen – tai siihen, jatkuuko toiminta lainkaan.”

“Ennaltaehkäisevän työn väheneminen tulee näkymään kasvavina kustannuksina hyvinvointialueilla.”

“Vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman ammatillista tukea. Vapaaehtoiset väsyvät ja toiminta hiipuu.”

“Järjestöjen palveluiden alueellinen epätasa-arvo kasvaa – pienillä paikkakunnilla toiminta katoaa ensin.”

“Vapaaehtoiset tekevät ilmasta työtä, mutta eivät voi maksaa polttoaineita, tilavuokria ja toimintakuluja omasta pussistaan.”

“Leikkaukset eivät ole vain talouskysymys – ne muuttavat koko järjestökentän toimintaympäristöä ja ihmisten arkea.”

Takaisin edelliselle sivulle

Kutsu kommentoimaan: lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli

Lapin hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden palvelusetelin lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Palvelua koskeva uusi palvelusetelisääntökirja ja palvelukuvaus julkaistaan kommentoitavaksi Ota kantaa -palvelussa 2.–10.4.2026. Toivomme palveluntuottajilta palautetta ja kommentteja niiden kehittämiseksi.

Tästä kommentoimaan: Palvelusetelisääntökirjaluonnos / Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen

Palveluntuottajaksi hakeutuminen avautuu PSOP-järjestelmässä osoitteessa www.parastapalvelua.fi toukokuun aikana.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Pohjoisen yhteinen ääni voimistuu – yhteistyöalue kokoontui Talvipäiville Ouluun

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) Talvipäivät järjestettiin Oulussa 9.–10.3.2026. Tilaisuus kokosi yhteen Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden luottamushenkilö- ja virkajohtoa sekä valtionhallinnon edustajia keskustelemaan pohjoisen yhteistyöstä, YTA‑sopimuksesta ja yhteisistä edunvalvonnan kärjistä.

Päivien aikana jaettiin tilannekuvaa pohjoisen haasteista ja vahvuuksista. Yhteistyötä halutaan syventää, jotta alueiden rahoitus, palvelut ja päätöksenteko vastaavat pohjoisten olosuhteiden erityispiirteitä. Yhteinen linja on ratkaisevaa, jotta pohjoisen ääni kuuluu valtakunnallisessa keskustelussa.

Rahoitusmalli koetaan epäoikeudenmukaiseksi

Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kuvaa pohjoisen tilannetta tiukaksi:

-Rahoitusmalli ei ole pohjoiselle suopea. Nollasummaperiaate lisää rahoitusta toisilla alueilla ja vähentää sitä toisilla – ja tässä asetelmassa Pohjois-Suomi on häviäjien joukossa. Tällä on vaikutuksia koko alueen elinvoimaan.

Vaikka kaikilla neljällä hyvinvointialueella on alijäämän kattamista edessään, viime vuosi oli taloudellisesti ylijäämäinen ja uudistusten toimeenpano on edennyt. Palveluja on yhdenmukaistettu ja alueilla on otettu käyttöön uusia palvelumuotoja.

-Rahoituksen epävarmuus on yhteinen huoli. Varmaa on ainoastaan, että merkittävää lisärahoitusta ei ole tulossa. Yhteistyötä tarvitaan monessa: erikoissairaanhoidossa, kuljetus- ja tukipalveluissa, tutkimuksessa ja koulutuksessa, toteaa Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa.

Alueet vastustavat alueliitoksia – yhteistyötä halutaan syventää

Yhteinen näkemys on, että itsehallinto halutaan säilyttää ja alueliitoksia ei toivota. Yhteistyötä halutaan vahvistaa erityisesti varautumisessa, tuki- ja kuljetuspalveluissa sekä tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

-Tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja työrauhaa uudistusten toimeenpanoon, sanoo Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Ministeriöt: yhteistyösopimusten täsmentämistä ja talouden realiteetteja – STM:n ja VM:n yhtenäiset viestit pohjoiselle

Talvipäivillä kuultiin sekä sosiaali‑ ja terveysministeriön että valtiovarainministeriön ajankohtaiset katsaukset.

STM:n edustajat Andreas Blanco Sequeiros ja Mari Kinnunen korostivat, että aiemmat yhteistyöaluesopimukset eivät olleet lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Nyt laadittavien sopimusten on oltava aiempaa konkreettisempia, täsmällisempiä ja valmistauduttava myös tuleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Sopimusluonnos on STM:ssä tarkasteltavana, ja alueita kuullaan kevään aikana.

VM:n osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen toi esiin talouden ja järjestämiskyvykkyyden näkökulmat: palvelut ovat monella alueella paremmalla tolalla kuin kuntapohjaisessa mallissa, henkilöstön saatavuus on parantunut ja integraatio kehittynyt – mutta alueiden väliset erot kasvavat ja digitalisaatio on vasta alkuvaiheessa. Keväällä käynnistyvä parlamentaarinen tulevaisuustyö määrittää hyvinvointialueiden valtakunnallisen suunnan.

Pohjoisen yhteinen tavoite: oikeudenmukaisempi rahoitus

Hyvinvointialueiden toiminnan kannalta on ratkaisevaa, että rahoitus vastaa lakisääteisiä tehtäviä ja pohjoisen erityisolosuhteita. Pohjoinen esittää muun muassa:

• palvelutarpeeseen perustuvan rahoituksen vahvistamista.
• nollasummaperiaatteen purkamista. Joidenkin alueiden rahoituksen kasvamisen ei pitäisi vähentää rahoitusta toisilla alueilla.
• siirtymätasausten ja jälkikäteiskorjausten uudistamista reilummiksi.

Pohjoisen yhteistyöalue jatkaa aktiivista, yhteistä edunvalvontaa ja rakentaa määrätietoisesti ratkaisuja, joiden takana neljä hyvinvointialuetta voivat seistä yhdessä – samaa tavoitetta ja samaa suuntaa kohti.

Takaisin edelliselle sivulle

Matkapalvelukeskus voi soittaa takaisin numerosta 044 7300 192

Matkapalvelukeskus voi kysyä kyydeistä lisätietoja ja soittaa myös numerosta p. 044 7300 192. Jos et pysty vastaamaan, soita tämän numeron sijaan oman matkapalvelukeskuksesi palvelunumeroon.

Tervia Logistiikan matkapalvelukeskusten ollessa suljettuna kyytien tilaus- ja välityspalvelusta vastaa Lahden Aluetaksi. Myös ruuhkatilanteissa osa puheluista voi ohjautua Lahden Aluetaksin puhelinpalveluun.

Jos kyydin välittämiseksi tarvitaan lisätietoja, Lahden Aluetaksi voi soittaa asiakkaalle tai kuljettajalle numerosta:

• p. 044 7300 192

Kun numeroon soittaa takaisin, puheluun vastaa äänite. Äänite ohjaa soittamaan oman matkapalvelukeskuksen puhelinnumeroon.

Soita takaisin omaan matkapalvelukeskukseen

Jos saat puhelun numerosta p. 044 7300 192 etkä pysty vastaamaan, soita tämän numeron sijaan suoraa omaan matkapalvelukeskukseesi.

• Asiakkaat soittavat oman matkapalvelukeskuksensa kyytien tilausnumeroon eli Lapin hyvinvointialueella numeroon 016 726 500
• Kuljettajat soittavat oman hyvinvointialueensa kuljettajalinjalle

Puhelinnumerot kootusti Tervia Logistiikan verkkosivulla

Asiakkaiden ja kuljettajien asioinnin puhelinnumerot löytyvät kootusti Tervia Logistiikan verkkosivulta ositteesta tervialogistiikka.fi.

• Asiakkaat:
  Matkapalvelukeskusten puhelinnumerot löytyvät hyvinvointialueittain Tervia Logistiikan verkkosivulta osoitteesta https://tervia.fi/logistiikka/asiakkaille/
• Kuljettajat
  Kuljettajien asiointikanavat ja kuljettajalinjojen puhelinnumerot löytyvät Tervia Logistiikan verkkosivulta hyvinvointialueittain osoitteesta https://tervia.fi/logistiikka/yhteystiedot-yrittajat/

Lue lisää matkapalvelukeskuksen toiminnasta sivulta Kuljetuspalvelut erityisryhmille