Takaisin edelliselle sivulle

Uusi vammaisneuvosto nimetty Lapin hyvinvointialueelle kaudelle 2026–2029

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto toimii vammaisten henkilöiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäjänä hyvinvointialueella. Neuvosto osallistuu vammaisia koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä tuo esille vammaisten näkökulmia palvelujen kehittämisessä.

Vammaisneuvoston puheenjohtajaksi alkaneelle kaudelle 2026–2029 on valittu Markku Hyypiö Posiolta ja varapuheenjohtajaksi Anneli Hurtig Torniosta. He toimivat myös työvaliokunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Työvaliokunta valmistelee neuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita ja tukee neuvoston toimintaa.

Vammaisneuvostosta nimettiin edustajat seuraaviin toimielimiin: Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustoon edustajaksi Jarno Saapunki ja varaedustajaksi Markku Hyypiö, Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakuntaan edustajaksi Anna-Maija Österberg ja varaedustajaksi Marita Aikio sekä Tervia Logistiikka Oy:n asiakasyhteistyöryhmään jäseneksi Jari Riimala ja varajäseneksi Pirkko Kallaanvaara.

Vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet on nimetty kuntien ja Saamelaiskäräjien vammaisneuvostoista. Vammaisneuvosto kokoontuu säännöllisesti 5–6 kertaa vuodessa. Neuvoston tehtäviin kuuluu yhteistyö kuntien vammaisneuvostojen kanssa, alueellisten näkemysten kokoaminen kyselyin ja tapaamisin sekä yhteydenpito alueen päättäjiin ja viranhaltijoihin.

– Tiukassa talous- ja henkilöstötilanteessa haasteena on varmistaa palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus. Samalla on tärkeää vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, toteaa vammaisneuvoston esittelijä, vammaisten palvelujen vastuuyksikköjohtaja Mirja Kangas Lapin hyvinvointialueelta.

– Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallistuminen ja palvelujen käyttö edellyttävät, että palvelut suunnitellaan kaikkien käyttöön toimintakyvystä riippumatta, Kangas jatkaa.

Lisätietoa vammaisneuvoston toiminnasta ja kokoonpanosta löydät verkkosivulta: Vammaisneuvosto
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 12.1.2026 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus merkitsi tiedoksi arviointiryhmän uusimmat toimenpide-ehdotukset ja esittää, että aluevaltuusto tekisi samoin.

Palveluverkkopäätökset tehtävä helmikuussa ja tiukat taloussuunnitelmat hyväksyttävä viimeistään toukokuussa

Valtion asettama arviointiryhmä vaatii, että aluevaltuusto hyväksyy tarkennetun talousarvion ja vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman viimeistään toukokuussa. Aluevaltuuston päätöksien jälkeen arviointiryhmä ottaa kantaa, esittääkö se aluejakoselvittäjän asettamista Lapin hyvinvointialueelle.

Palveluverkon karsiminen ollut liian hidasta

Arviointiryhmä kritisoi Lappia, että se palveluverkko pohjautuu edelleen vanhaan kuntamalliin, vaikka välimatkat eivät kaikkialla sitä edellytä. Arviointiryhmä vaatii aluevaltuustoa tekemään palveluverkkoa koskevat päätökset helmikuussa.

– Meille on annettu tässä selkeät vaateet päätöksenteon suhteen. Helmikuun kokouksessa aluevaltuuston täytyy saada palvelurakenne linjattua ja erikoissairaanhoitoon liittyvät muutokset päätettyä ja aikataulutettua, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa tiivistää.

Alijäämien kattamiseksi tarkat toimenpiteet ja aikataulut

Hyvinvointialueen täytyy valmistella jo tammikuussa arviointiryhmälle viranhaltijaesitys budjettikehyksestä vuoteen 2030 saakka. Kehys tulee laatia mahdollisuuksien mukaan aina vastuualuetasolle saakka.

Sekä tämän vuoden talousarvio että tulevien vuosien taloussuunnitelma pitää purkaa yksityiskohtaisempiin säästötoimenpiteisiin, joilla ovat selkeät aikataulut ja euromääräiset tavoitteet. Suunnitelmien täytyy olla sitovia, ja niillä täytyy varmistaa alijäämien kattaminen kohtuullisessa aikataulussa.

Alijäämää on kertynyt tähän mennessä noin 200 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvion mukaan alijäämää kertyisi vielä 6 miljoonaa lisää. Lain mukaan alijäämät tulisi kattaa tänä vuonna. Arviointimenettelyn myötä hyvinvointialueella on enemmän aikaa kattaa alijäämänsä, mutta nykyisen taloussuunnitelman mukaan kattaminen ei onnistuisi vielä edes vuonna 2030. Arviointiryhmä pitää hyvänä vaihtoehtona talousarviossa olevaa laskelmaa, jossa tähän mennessä kertyneet alijäämät olisi puolitettu vuoteen 2028 mennessä.

Jo päätettyjen säästöjen lisäksi täytyy etsiä ennakkoluulottomasti uusia säästötoimia sekä arviointiryhmän suosituksiin että hyvinvointialueen omiin selvityksiin pohjautuen. Hyvinvointialueen täytyy keskittyä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen sekä karsia tai uudelleen järjestää kaikkea muuta toimintaa. Arviointiryhmän mukaan johdonmukainen ja suunnitelmallinen eteneminen on tärkeää myös henkilöstön jaksamisen kannalta.

– Talous on oikaistava määrätietoisesti vuoteen 2030 mennessä, mikä on vaativa ja kova urakka. Ministeriöt haluavat meiltä konkreettisia näyttöjä, että saamme päätöksiä tehtyä ja olemme vakavasti liikkeellä talouden korjaamiseksi, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

Hyvinvointialue jatkaa toimia Vilkka-rakennuksen sisäilman parantamiseksi Rovaniemellä

Aluehallitus päätti, että työskentely Lapin keskussairaalan alueella sijaitsevassa vanhassa Vilkka-rakennuksessa jatkuu. Osa työsuojeluvaltuutetuista on vaatinut tiloissa työskentelyn keskeyttämistä huonon sisäilman vuoksi.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi työsuojeluvaltuutettujen vaatimukset sekä asiaan liittyvät asiantuntijalausunnot. Laajassa kuntokartoituksessa on todettu, että sisäilmaan liittyviä ongelmia on osassa rakennusta. Työterveysasiantuntijoiden mukaan tiloista ei ole kuitenkaan todettu aiheutuvan työntekijöiden hengelle tai terveydelle sellaista välitöntä ja vakavaa vaaraa, joka oikeuttaisi työnteon keskeyttämisen.

Aluehallitus käsittelee seuraavaksi aluehallintovirastolle annettavan selvityksen tehtävistä toimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

Samalla hyvinvointialue jatkaa jo aloitettuja sisäilmaa parantavia toimenpiteitä ja pyrkii kattamaan kustannukset, noin 400 000 euroa, talousarvion nykyisistä määrärahoista. Rakennuksen kattavat peruskorjaukset maksaisivat yhteensä noin 11,8 miljoonaa ja osittainen korvaaminen uudisrakennuksella noin 23,5 miljoonaa.

Tiloissa toimii tällä hetkellä muun muassa munuaisyksikkö, kuntoutuspoliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, kliinisen neurofysiologian poliklinikka, perhesosiaalityön, psykiatrian ja vammaispalvelujen toimintoja sekä tukipalvelujen henkilöstöä.

Muita päätöksiä

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntäisi Pertti Hemmingille eron varavaltuutetun ja aluehallituksen varajäsenen tehtävistä. Hemminki on pyytänyt eroa muiden luottamustehtävien vuoksi.

Hyväksyttiin nuorisovaltuuston kokoonpano kuntien ja Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti. Myönnettiin ero Tervolan Enna Kuparille ja vahvistettiin uudeksi jäseneksi Linnea Nieminen ja varajäseneksi Helmi Volotinen.

Hyväksyttiin muutoksia vammaisneuvoston toimintasääntöön. Jatkossa kokouksia on enemmän, ja neuvosto tekee enemmän yhteistyötä kuntien vammaisneuvostojen kanssa.

Hylättiin oikaisuvaatimukset, jotka koskivat tehtäväkohtaisen palkan muuttamista sekä ensihoitomestarin valintaa.

Päätettiin käynnistää kotiin annettavien turvalaitteiden, hälytysten vastaanottopalvelun ja hälytyskeskusjärjestelmän kilpailuttaminen.

Päätettiin pyytää aluevaltuustoryhmiltä selvitykset kesä-joulukuun aikana käytetyistä ryhmärahoista.

Merkittiin tiedoksi vuosien 2024-2026 osallisuusohjelman väliraportti ja esitetään, että aluevaltuusto tekisi samoin.

Hyväksyttiin aluehallituksen osalta konserniohje ja omistajaohjauksen periaatteet ja esitetään, että myös aluevaltuusto hyväksyisi asiakirjat.  

Merkittiin tiedoksi, että hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta ja hylännyt vaatimukset, jotka koskivat synnytystoiminnan määräaikaista keskeyttämistä Länsi-Pohjassa.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta.

Merkittiin tiedoksi konserni- ja tilajaoston esitys, että sote- ja pelastuspalvelujen tilavuokria ei huomioitaisi tuotannon tuen kustannuksiksi talouden sopeuttamisessa vuodesta 2027 alkaen.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston nimeämän valmisteluryhmän esitys, että Lapin hyvinvointialueelle myönnettäisiin tälle vuodelle lainanottovaltuutta noin 67 miljoonaa euroa. Lainanottovaltuutta voisi käyttää vain välttämättömiin investointeihin. Lisäksi ehtona olisi arviointimenettelyyn kuuluvan toimenpideohjelman hyväksyminen. Valtioneuvosto käsittelee esitystä tämänhetkisen tiedon mukaan tammikuun puolivälissä.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski vammaisneuvoston ja -järjestöjen ottamista mukaan erilaisiin suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston päätös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvinvointialuejaoston jäsenten ja varajäsenten määräämisestä toimikaudelle 2026-2029.

Sairaanhoitajan valintapäätöksestä tehtyä valitusta, henkilöstöjaoston jäsenvalintaa sekä lapsen asumisen tuen asiakasmaksuja koskevat päätökset jätettiin pöydälle.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Kiitos osallistumisesta – asukkaiden ja henkilöstön ääni kuuluu palveluverkon suunnittelussa 

Lapin hyvinvointialue järjesti loka-marraskuussa digitaalisen Voxit-arvokeskustelun, jossa asukkaat pääsivät kertomaan, mitä he pitävät tärkeänä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkossa Lapissa. Keskusteluun osallistui mukavasti myös hyvinvointialueen sidosryhmien edustajia, luottamushenkilöitä ja henkilöstöä. Keskustelu oli avoinna 10.10.–6.11.2025. Osallistujia oli 4 019, ja he antoivat yhteensä 336 406 ääntä.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!  

Mitä asukkaat pitävät tärkeänä? 

Tulokset kertovat selkeästi, että lappilaiset arvostavat yhdenvertaisuutta, lähipalveluja ja ennaltaehkäisevää työtä. 

• 97 % piti tärkeänä, että palvelujen käyttäjiä kuullaan muutoksissa. 
• Pitkät välimatkat ja saavutettavuus nousivat vahvasti esiin: 92 % haluaa, että ne huomioidaan palveluverkossa. 
• Lääkärin ja hoitajan vastaanotto omalla paikkakunnalla koettiin erittäin tärkeäksi (93 % samaa mieltä). 
• Ikääntyneiden palvelujen saatavuus jokaisella paikkakunnalla sai laajaa kannatusta (74 %). 
• Erikoissairaanhoidossa korostettiin potilasturvallisuutta ja toivottiin ratkaisuja, kuten etäpalveluja ja erikoislääkäreiden jalkautumista lähipalveluihin mm. etänä. 
• Ensihoidon turvaaminen jokaisessa Lapin kunnassa koettiin tärkeäksi terveydenhuollon palveluksi. 

Keskustelu toi myös esiin asioita, joista osallistujat olivat eri mieltä. Esimerkiksi osa hyväksyy pidemmän odotusajan erikoissairaanhoitoon, jos saa hoitoa lähimmässä sairaalassa, kun taas toiset painottavat nopeaa hoitoon pääsyä sijainnista riippumatta. Myös väittämä 'minua voidaan hoitaa myös muun kuin oman paikkakunnan vuodeosastolla tai sairaalassa' jakoi mielipiteitä.  

Osan keskustelun väittämistä enemmistö oli ohittanut, mikä viittaa siihen, ettei aihetta koettu omakohtaisesti tärkeäksi tai tutuksi. 

Voxit-keskustelun lisäksi asukkaat ja yhteistyökumppanit ovat voineet jättää palautetta verkkosivuilla olleen lomakkeen kautta. Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 227 kysymystä tai kommenttia talouden sopeuttamiseen liittyen.  

Henkilöstön näkemykset  

Hyvinvointialue järjesti marraskuussa myös henkilöstölle oman Voxit-keskustelun. Keskusteluun osallistui yli 2 000 työntekijää, jotka antoivat 135 000 ääntä. Henkilöstön Voxit-keskustelun raportista nousee kolme pääviestiä: 

• Arjen säästöt: matkakulujen karsiminen etätapaamisilla, hankintojen keskittäminen ja kilpailutus, toimitilojen käyttöasteen parantaminen, ostopalvelujen vähentäminen sekä prosessien sujuvoittaminen. 
• Pitkän aikavälin keinot: työhyvinvointiin panostaminen, johtamisen kehittäminen ja digitaalisten ratkaisujen laajempi käyttö. 
• Eniten erimielisyyttä: esihenkilön läsnäolon tarve, työhyvinvointietuuksien karsinta, työterveyden omavastuut ja pysäköintimaksut. 

Mitä seuraavaksi tapahtuu? 

Voxit‑tulokset, asukastilaisuuksien ja verkkosivujen kautta tulleet palautteet sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien lausunnot viedään päätöksenteon tueksi hyvinvointialueen toimielimiin.  Lisäksi näitä hyödynnetään ennakkovaikutusten arvioinnissa, talouden sopeuttamisen ja palveluverkon valmistelussa. 

Tutustu palveluverkkoa koskevan syksyn 2025 Voxit-arvokeskustelun raporttiin kokonaisuudessaan.