Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 11.9.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat. Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi.

Lapin hyvinvointialueen alijäämäennuste on kasvanut, sopeutustoimet jatkuvat

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tammi-heinäkuun talousraportin ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi tammi-kesäkuun osavuosikatsauksen.

Hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämäennuste on kasvanut 73 miljoonasta 89 miljoonaan. Suurimmat talousarvion ylitykset ovat erikoissairaanhoidon, vammaispalvelujen ja lastensuojelun ostopalveluissa. Ostopalvelujen hinnat ovat nousseet esimerkiksi yliopistosairaaloiden osalta yli 7 prosenttia ja monien sosiaalipalvelujen osalta lähes 20 prosenttia.

Yksi syy alijäämään on, että Lapin kunnat olivat ennen uudistusta käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Tästä johtuva niin sanottu siirtymätasaus leikkaa hyvinvointialueen rahoitusta tänä vuonna noin 53 miljoonaa.

Monet talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteet ovat edenneet, mutta vaikutukset eivät vielä näy kustannuksissa. Aluehallitus edellyttää, että jo päätettyjen talouden sopeuttamistoimia toteutetaan suunnitelmallisesti ja ripeästi loppuvuoden aikana sekä osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.

Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskitetään Rovaniemelle puoleksi vuodeksi

Aluehallitus päätti keskittää psykiatripäivystyksen ja tahdosta riippumattoman hoidon Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan loka-maaliskuun ajaksi. Pysyvän keskittämisen valmistelua jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa osana palveluverkkouudistusta. Keskittämisen syynä on Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatripula.  

Psykiatripäivystys ja tahdosta riippumaton hoito on mahdollista käynnistää uudelleen Länsi-Pohjassa, jos aluevaltuusto niin päättää. Jatkaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja muita resursseja sekä potilasturvallisuuden varmistamista.

Hyvinvointialueen oma toiminta Sodankylän Kiepissä päättyy  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Esperi Care oy:n ja hyvinvointialueen välisen vuokrasopimuksen päättymisen vuoden lopussa. Esperi Care ei ole halunnut jatkaa vuokrasopimusta, joten hyvinvointialueen toiminta mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä päättyy. Hyvinvointialue sai aiemmin lainanottovaltuudet uuden tilan rakennuttamiseen, mutta sai kilpailutuksessa vain yhden tarjouksen, joka täytyi hylätä.

Esperi Care voi hakea hyvinvointialueen palvelusetelituottajaksi. Silloin hyvinvointialue tarjoaisi asiakkaille palveluseteliä, jolla asiakkaat voisivat jäädä asumaan Kieppiin tai valita muun palveluseteliyksikön. Asiakas voi myös kieltäytyä setelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun oman toiminnan yksikössä tai puitesopimustuottajien yksikössä.

Hyvinvointialue käynnistää Kiepin henkilöstölle yt-neuvottelut, jotka voivat päättyä liikkeenluovutukseen Esperille.

Lapin hyvinvointialue perustaa sijaisten osaajakeskukseen 150 uutta toimea

Aluehallitus päätti perustaa uuteen osaajakeskukseen varahenkilöstöä ja sisäisiä sijaisuuksia varten 113 lähihoitajan, 40 sairaanhoitajan ja kaksi terveydenhoitajan toimea.

Riittävä resursointi parantaa henkilöstön työhyvinvointia, mahdollistaa työelämän joustoja sekä helpottaa esihenkilöiden kuormitusta. Potilas- ja asiakasturvallisuus paranee, kun sijaisuuksia hoitavat vakituisessa työsuhteessa olevat ja perehtyneet ammattilaiset.

Laajan varahenkilöstön myötä hyvinvointialue säästää muun muassa sijais- ja kutsurahoissa sekä kalliissa vuokratyövoiman ostamisessa useita miljoonia vuosittain.

Hyvinvointialue esittää nykyisten saamenkielisten palvelujen jatkamista

Aluehallitus hyväksyi esityksen saamenkielisten sote-palveluiden valtionavustuksen käyttökohteista vuodelle 2025. Valtionavustuksen säilyessä ennallaan hyvinvointialue esittää kaikkien nykyisten toimintojen jatkamista.

Enontekiön kunnan alueella on pohjoissaamenkielinen hoiva-avustaja, terveydenhoitaja ja kylätyöntekijä. Inarissa on koltansaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä, pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kaksi kylätyöntekijää sekä inarinsaamenkielinen psykogeriatrinen sairaanhoitaja. Sodankylässä on pohjoissaamenkielinen lähihoitaja ja kylätyöntekijä. Utsjoella on kaksi pohjoissaamenkielistä kylätyöntekijää, toiminnanohjaaja, kaksi hoiva-avustajaa, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Ikäihmisille suunnattu kotihoidon palveluohjaaja ja lapsiperheiden perheohjaaja palvelevat saamen kielellä koko saamelaisten kotiseutualuetta. Aluehallitus toimittaa hyvinvointialueen esityksen Saamelaiskäräjille, joka jakaa valtionavustuksen.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sisäministeriön käynnistämän pelastuslain uudistamishankkeen toisen vaiheen. Hankkeessa määritellään mahdolliset muutokset pelastuslakiin sekä muuhun pelastuslakiin liittyvään lainsäädäntöön.  

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, joka koskee Suomen hallituksen esitystä sairaalaverkon uudistamisesta. Hallitus on muuttanut esitystään niin, että jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Päivystystä koskevat muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden lokakuussa. 

Hyväksyttiin hallinto-oikeudelle toimitettavat lausunnot ja esitettiin yhtä lausuntoa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Huhtikuun aluevaltuuston päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoja muun muassa esteellisyyksistä.

Hyväksyttiin vastaus toimenpidealoitteeseen, joka koski hyvinvointialueen henkilöstön aseman ja hyvinvoinnin parantamista. 

Esitetään aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön. Aluevaltuusto päättäisi jatkossa esimerkiksi soteaseman, terveyskeskuksen, sairaalan tai pelastusaseman perustamisesta ja sulkemisesta. Toiminnan keskeytyksistä enintään kolmen kuukauden ajaksi, aukioloajoista ja muista käytännön järjestelyistä päättäisi toimialajohtaja. Mikäli laissa tai muissa säädöksissä ei toisin säädetä, muista palvelujen saavutettavuuteen liittyvistä muutoksista päättäisi aluehallitus. Muut hallintosäännön muutokset koskevat muun muassa luottamushenkilöiden palkkioiden alentamista. Muut muutokset tulisivat voimaan lokakuussa ja palkkiomuutokset vuoden 2025 alusta.

Nimettiin työryhmä valmistelemaan organisaatiouudistusta. Luottamushenkilöorganisaatioon liittyvät ehdotukset pitää olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Muuhun organisaation madaltamiseen sekä johtajien ja esihenkilöiden määrän vähentämiseen tähtäävä selvitys valmistellaan niin, että se voidaan käsitellä ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Aluehallitus ohjaa työryhmän työtä. Työryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyväksyttiin toimintamalli rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi laaditaan strateginen suunnitelma rakennusinvestointien ja muiden vastaavien sopimusten rahoittamiseksi.

Palautettiin jatkovalmisteluun Muurolan entisen sairaalan myynnin valmistelua koskeva asia. Muurolassa osoitteessa Totontie 11 sijaitseva entinen päihdeklinikka on ollut jo normaalissa myynnissä, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Siksi kohde laitetaan myyntiin nyt tarjouskaupalla. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen osallisuusohjelman. Kommentoitavana olleeseen ohjelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2024–2025. Kommentoitavana olleeseen suunnitelmaan on tehty muutoksia saatujen lausuntojen pohjalta.  

Myönnettiin Katja Haapapurolle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin nuorisovaltuuston uudeksi jäseneksi Oona Pääkkölä Kolarin kunnasta.

Lisätietoja

-Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 16.9.2024

Čoahkkinbovdehus, guovllustivrra čoahkkin 16.9.2024 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 16.9.2024 Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 16.9.2024

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään 16.9.2024 klo 10 alkaen.

Kokouspaikka on Lapin yliopisto, B127, Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi

Kokouksen esityslista tulee nähtäville hyvinvointialueen verkkosivuille viimeistään neljä päivää ennen kokousta: Esityslistat ja pöytäkirjat

Kokous striimataan, striimauslinkki ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa aluevaltuuston sivuilla. 

Rovaniemellä 10.9.2024
Johanna Ojala-Niemelä, aluevaltuuston puheenjohtaja
****************** 
 
Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 16.9.2024

Lappi buresveadjinguovllu guovllustivrra čoahkkin dollojuvvo 16.9.2024 dii. 10 rájes.
Čoahkkinbáiki lea Lappi universitehta, B127, Yliopistonkatu 8, 96300 Roavenjárga.

Čoahkkima áššelistu boahtá oaidninláhkái buresveadjinguovllu neahttasiidduide maŋimustá njeallje beaivvi ovdal čoahkkima: Áššelisttut 
 
Čoahkkin streamejuvvo, streamenliŋka almmustahttojuvvo ovdal čoahkkima siiddus Guovllustivra. 

Roavvenjárggas 10.9.2024 
Johanna Ojala-Niemelä, guovlostivrra ságadoalli 
  
****************** 
Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 16.9.2024
 
Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ čuákkim tuálloo 16.9.2024 tme 10 rääjist.
Čuákkimsaje lii Lappi ollâopâttâh, B126, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruávinjargâ.

Čuákkim äššilisto puátá uáinimnáál pyereestvaijeemkuávlu nettisijđoid majemustáá nelji peeivi ovdil čuákkim: Äššilistoh 

Čuákkim puáhtá čuávvuđ Stream-vuolgâttâs peht, Stream-liŋkkâalmostittoo ovdil čuákkim siijđost: Kuávlustivrâ.
  
Ruávinjaargâst 10.9.2024
Johanna Ojala-Niemelä, kuávlustiivrâ saavâjođetteijee 
 
****************** 
Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 16.9.2024

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddvälddõõzz såbbar ââʹnet 16.9.2024 č. 10 ääʹljeeʹl.
Sååbbarpäiʹǩǩ lij Lappi universiteʹtt, B126, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruäʹvnjargg

Såbbar äʹššlistt puätt vueiʹnnemnalla pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid mââimõõzzâst nellj peeiʹv ouddâl såbbar: Äʹššliist  
 
Såbbar striiʹmjet, striiʹmjemliŋkk iʹlmmtet ouddâl såbbar seeidast Vuʹvddvälddõs.

Ruäʹvnjaarǥâst 10.9.2024
Johanna Ojala-Niemelä, vuʹvddvälddõõzz saaǥǥjååʹđteei

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen, toteavat hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.

Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.

Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, ei ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.

Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.

Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.

Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.

Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.

-Aluehallitusten puheenjohtajat tapaamisessaan 6.9.2024-

Lisätietoja Lapin osalta:
hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä

Kuva: STM

Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.

Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.

Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.

”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn. 

Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta

Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.

Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.

”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.

Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin

Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.

Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.

Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.

Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.

Lapin hyvinvointialuejohtaja

Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston yhteyshenkilöt

Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, sanna.svahn@luvn.fi
Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue, marina.kinnunen@ovph.fi
Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ilkka.luoma@pohde.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 28.8.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana.

Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytetään ensi vuodeksi

Lapin hyvinvointialueen täytyy keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa ensi vuoden alussa. Syynä on synnyttäjien potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus päätti asiasta keskiviikon kokouksessaan.

Päätös on määräaikainen ja koskee vain ensi vuotta. Synnytystoiminta on mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Aluevaltuusto päätti syksyllä 2023 sopimusmuutoksista, joilla monia toimintoja siirretään hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy 1.1.2025 muun muassa lastentautien ja gynekologian erikoisalojen lääkärityö. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat. Nyt tehdyssä päätöksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

Muita päätöksiä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden välipäätökset, jotka koskevat huhtikuun aluevaltuuston kokousta. Kokouksen päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen muun muassa mahdollisten jääviyksien vuoksi. Välipäätöksissään hallinto-oikeus pyytää hyvinvointialueelta selvityksiä muun muassa esteellisyyksistä.

Hylättiin oikaisuvaatimukset, jotka koskivat Kemin ja Keminmaan ikääntyneiden päivätoiminnan siirtämistä Keminmaasta Kemiin.

Kuultiin teknistä asiantuntijaa Muurolan entisen sairaala-alueen rakennusten kunnosta.

Esitetään valtiovarainministeriölle neuvotteluja lainanottovaltuuksien saamiseksi. Valtioneuvosto on kesällä päättänyt, että hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuuksia ensi vuonna. Hyvinvointialueella on kuitenkin välttämättömiä investointitarpeita, joita varten se tarvitsee lainaa. Aluehallitus käsittelee neuvotteluissa esitettävät investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset vuoden 2025 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ICT-suunnittelijan valintaa.

Merkittiin tiedoksi, että hallinto-oikeus on päättänyt jättää tutkimatta valituksen, joka koski ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämisen toimeenpanosuunnitelmaa.