Takaisin edelliselle sivulle

Kokoustiedote aluehallituksen 3.11.2025 pidetystä kokouksesta

Esitys rahoituslakiin on oikean suuntainen, mutta ei riittävä. Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet.

Esitys rahoituslakiin on oikean suuntainen, mutta ei riittävä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueen lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Hallituksen esitysluonnos koskee lakimuutosta, jolla mahdollistettaisiin hyvinvointialueille harkinnanvarainen lisäaika ennen vuotta 2025 syntyneiden alijäämien kattamiseen sekä muutettaisiin investointisuunnitelmien toimittamisen määräaikoja. 

Lapin hyvinvointialue pitää esityksen toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta katsoo niiden olevan riittämättömiä ja liian myöhään käynnistettyjä. 

Lakiesityksen mukainen alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ei koske Lapin hyvinvointialuetta, joka on jo arviointimenettelyssä. Alue kuitenkin korostaa, että sääntely tulisi ulottaa koskemaan kaikkia hyvinvointialueita, tai ainakin niitä, joiden kustannusten kasvu on maltillista. 

Lapin hyvinvointialue kritisoi poikkeusmenettelyjen, kuten arviointimenettelyn, lisärahoitushakemusten ja lainanottovaltuuden muutosten, muuttumista pääsäännöiksi. Tämä vie resursseja varsinaiselta uudistustyöltä. Alue esittää, että sääntelyä yksinkertaistettaisiin ja alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ulotettaisiin kaikkiin hyvinvointialueisiin, jolloin poikkeusmenettelyt voisivat palata alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Alue nostaa esiin myös rahoitusjärjestelmän ongelmat. Lapin hyvinvointialueen alijäämästä yli 60 prosenttia johtuu siirtymätasausleikkauksesta, joka on alueen mukaan epäoikeudenmukainen ja vääristää tilannetta. Alue vaatii siirtymätasauksesta luopumista erityisesti niiden alueiden osalta, joihin leikkaus kohdistuu pysyvästi. 

Lapin hyvinvointialue ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja alijäämän kattamiseen, kuten yrityssaneerauksen kaltaista menettelyä tai pääomalainamallia, jotka mahdollistaisivat talouden tervehdyttämisen ilman kohtuuttomia palveluleikkauksia. 

Lausunnossa Lapin hyvinvointialue painottaa, että rahoitusjärjestelmä tulee vakauttaa ja siirtyä pois niin sanotusta nollasummapelistä. Rahoituksen tulee perustua yksinkertaisesti määriteltyyn palvelutarpeeseen, ja siirtymätasauksesta on luovuttava nopeasti lainsäädäntötoimin. 

Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet 

Aluehallitus merkitsi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alueellisen ja valtakunnallisen asiantuntija-arvion tiedoksi. 

Asiantuntija-arvion mukaan Lapin hyvinvointialueella on tehty monia kehittämistoimia sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten sähköisten palvelujen parantaminen, saamenkielisten palvelujen vahvistaminen ja ikääntyneiden kotiin vietävien palvelujen lisääminen. Lastensuojelussa määräajat toteutuivat hyvin ja erikoissairaanhoitoon pääsy sujui sujuvasti. Suurin haaste on kuitenkin alueen talous: alijäämä on maan suurin, ja sopeuttamistoimet ovat edenneet hitaasti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn tilanteen vakavuuden vuoksi. 

Muita päätöksiä 

Aluehallitus hyväksyi tiedonhallintamallin Lapin hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on julkisen hallinnon tiedonhallintayksikkö, jonka on lain mukaan ylläpidettävä toimintansa tiedonhallintaa kuvaavaa mallia. Tiedonhallintamalli auttaa varmistamaan, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteensopivia, turvallisia ja helposti saatavilla. Mallissa kuvataan muun muassa hyvinvointialueen palveluprosessit, tietovarannot, tietojärjestelmät ja tietoturvatoimet. Malli on valmisteltu laajassa yhteistyössä vuoden 2025 aikana. Mallia päivitetään tarvittaessa ja se on osa hyvinvointialueen kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. 

Hyväksyttiin somaattisen erikoissairaanhoidon johtajalta saatu selvitys lisätyöoikeudesta sisätautien poliklinikalle ruokatorven, vatsalaukun ja paksusuolen tähystyksiin. Aluehallitus kävi asian yhteydessä keskustelun siitä, että hallitus edellyttää, että virka-aikaisen työn suunnittelua sairaaloissa tehostetaan siten, että jonojen syntymistä pystytään mahdollisimman pitkälle välttämään sekä mikäli jonoja kuitenkin muodostuu, jatkossa selvitetään huolellisesti muut edullisemmat vaihtoehdot omien sairaaloiden työnjako mukaan lukien ennen kuin jonojen purkuja tehdään lisätyönä. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Rovaniemen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavamuutos on osa suunnitelmaa rakentaa Rovaniemelle uusi pelastusasema. 

Hylättiin apulaisosastonhoitajan valintaa koskeva oikaisuvaatimus. 

Hylättiin Simon kunnan tekemä valitus Ylikärpän terveydenhoitajan vastaanottojen lakkauttamisesta. 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueelle ei perusteta järjestöneuvottelukuntaa tai -neuvostoa. Lapin hyvinvointialueen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole perusteltua luoda uutta päällekkäistä alueellista toimielintä, vaan paremminkin vahvistaa nykyisen maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toimintaa yhteistyössä sen taustaorganisaationa toimivan Lapin liiton kanssa. Myös järjestöt ovat sitoutuneet nykyisen järjestöneuvottelukunnan toiminnan jatkumiseen ja uudistamiseen.

Aluehallitus jätti pöydälle vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin. 

Aluehallitus hyväksyi muutetun taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Suunnitelmassa vuonna 2027 edellytetään 50 miljoonaa euroa sopeuttamistoimenpiteitä ja vuonna 2028 vastaavasti 45 miljoonaa euroa. Suunnitelma on, että hyvinvointialueelle kertyneistä alijäämistä katetaan suurin osa viimeistään vuoden 2030 talousarviossa. Sopeuttamistoimenpiteiden valmistelussa on mukana myös arviointiryhmä. 

Aluehallitus hyväksyi osaltaan kevään 2026 kokousaikataulun ja esittää aluevaltuustolle, että myös se hyväksyy aikataulun. 

Takaisin edelliselle sivulle

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan kokoustiedote 23.10.2025 pidetystä kokouksesta

Lautakunta hyväksyi useita eri palvelujen toiminta- ja soveltamisohjeita.

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palvelujen myöntämisen perusteet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palvelujen myöntämisperusteet käyttöön vuoden 2026 alusta alkaen. 

Lapin hyvinvointialueella on päivitetty perusteet liikkumista tukeville palveluille henkilöille, jotka eivät sairauden, vamman tai muun toimintakykyä alentavan syyn vuoksi pysty käyttämään julkista liikennettä ja tarvitsevat tukea arjen asiointiin. Uudistuksessa on huomioitu myös vammaispalvelulain muutokset, joiden mukaan sosiaalihuoltolain palvelut ovat ensisijaisia. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyöalueen kanssa yhdessä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. 

Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa mahdollisuus myöntää tukea julkisen liikenteen ohjaukseen ja harjoitteluun, matkojen määrän laajentaminen 4–12 yhdensuuntaiseen matkaan sekä hakijan varallisuuden huomioiminen. Lautakunta poisti esityksessä olleet yhden suuntaisen matkan kilometrirajaukset sekä muutti pysähdyksen aikaa yhdellä matkalla yhteensä 30 minuuttiin. 

Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen palvelujen myöntämisen perusteet 

Lautakunta hyväksyi uudet vammaispalvelulain mukaiset liikkumisen tuen palveluiden myöntämisperusteet 1.11.2025 alkaen. 

Vammaisella henkilöllä on lain mukaan oikeus kohtuulliseen liikkumisen tukeen, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä pysty käyttämään julkista liikennettä ilman suuria vaikeuksia. Tukea järjestetään muun muassa työ- ja opiskelumatkoihin sekä arjen toimintoihin. Lapin hyvinvointialueella liikkumisen tukea toteutetaan ensisijaisesti henkilökohtaisena apuna, kuljetuspalveluna ja saattajan avulla. Matkojen määrään ja laajuuteen vaikuttavat asiakkaan yksilöllinen tarve, asiakassuunnitelma ja toimintaympäristön esteettömyys. Uudistuksessa korostetaan tasavertaista kohtelua ja kohtuullisia kustannuksia, ja matkoja voidaan jaksottaa enintään puolen vuoden ajalle.  Lautakunta muutti esityksessä pysähdyksen ajaksi yhdellä matkalla 30 minuuttia.

Henkilökohtaisen avun soveltamisohje 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi henkilökohtaisen avun soveltamisohjeen käyttöön 1.11.2025 alkaen. 

Lapin hyvinvointialueella on valmisteltu ohje henkilökohtaisen avun päätöksentekoon uuden vammaispalvelulain mukaisesti. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee toisen ihmisen apua arjen toimissa, työssä tai opiskelussa, vapaa-ajalla tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Avun tavoitteena on tukea vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta. Avun myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. Päätös perustuu sosiaalihuollon ammattilaisen tekemään palvelutarpeen arvioon.

Lapin hyvinvointialueella henkilökohtaista apua toteutetaan eri tavoin, kuten omana toimintana, työnantajamallilla, palvelusetelillä ja ostopalveluna. Erityisestä syystä avustajana voi toimia myös perheenjäsen, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista. 

Lastensuojelun jälkihuollon taloudellisen tuen käytäntöjä koskeva toimintaohje 

Lautakunta hyväksyi lastensuojelun jälkihuollon taloudellisen tuen toimintaohjeen käyttöön 1.9.2025 alkaen. 

Lapin hyvinvointialueella on valmisteltu yhtenäinen ohje jälkihuollon toteuttamiseen lastensuojelulain mukaisesti. Jälkihuoltoa järjestetään lapselle tai nuorelle sijaishuollon tai pitkäaikaisen avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on tukea kotiutumista, turvallista kasvuympäristöä ja itsenäistymistä. Jälkihuoltoa voidaan järjestää alle 18-vuotiaille esimerkiksi terapiana, tukiperheenä tai taloudellisena tukena koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Vanhemmille voidaan tarjota tukea kotiutumiseen ja kasvatustehtävään. 

18–23-vuotiaille nuorille jälkihuolto voi sisältää ohjausta arkeen, tukea asumiseen, opintoihin, työllistymiseen ja harrastuksiin sekä taloudellista tukea itsenäistymiseen. Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti nuoren tarpeiden mukaan. Ohjeen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä koko Lapissa ja varmistaa, että nuoret saavat tasapuolista tukea. Lautakunta lisäsi tuen määriä esimerkiksi syntyneen lapsen ristiäis- tai nimiäisjuhlia sekä yhtä henkilöllisyystodistusta varten.

Kaikki soveltamis- ja toimintaohjeet julkaistaan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla osiossa Asiakas- ja potilasohjeet. 

Muita päätöksiä 

Lautakunta merkitsi tiedoksi sosiaali- ja terveydenhuollon tiloihin liittyvät selvitykset tiedoksi. 

Merkittiin tiedoksi aluehallituksen periaatepäätöksen luottamushenkilöiden lapha.fi-päätteisten sähköpostien käytöstä. Luottamushenkilöitä velvoitetaan käyttämään Lapin hyvinvointialueen sähköpostia kaikessa viestinnässä, joka liittyy heidän luottamustehtäväänsä, jotta toimitaan tietoturvallisesti ja tietosuojaa koskevien säädösten mukaisesti. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakuntaan on nimetyt edustajat vaikuttamistoimielimistä. Nämä ovat vanhusneuvostosta varsinainen jäsen Leena Hiltunen (varajäsen Markku Lehtinen), vammaisneuvostosta varsinainen jäsen Hannu Virtanen (varajäsen Pertti Ollonen) ja nuorisovaltuustosta varsinainen jäsen Aino-Maija Mäenpää (varajäsen Arrni Meryn). 

Lisätietoja
Eero Ylitalo, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan pj, eero.ylitalo.lh@lapha.fi
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 20.10.2025 pidetystä kokouksesta

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat palveluverkkoa, toimitiloja ja erikoissairaanhoitoa.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi palveluverkkoa ja erikoissairaanhoitoa koskevat arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat palveluverkkoa, toimitiloja ja erikoissairaanhoitoa.

Samalla aluehallitus päätti, että ehdotuksiin liittyvät käytännön toimenpiteet valmistellaan aluevaltuuston päätettäväksi osana talousarviota ja uutta talouden sopeuttamisohjelmaa. Aluehallitus vaatii, että arviointiryhmän esittämistä erikoissairaanhoitoa koskevista ehdotuksista täytyy tehdä ennakkovaikutusten arviointia.

Eri ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajista koostuvan arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueen täytyy muuttaa palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä ensi vuonna että myöhemmin. Lisäksi Länsi-Pohjan sairaalan toiminta täytyy muuttaa perusterveydenhuoltopainotteiseksi ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimus täytyy irtisanoa mahdollisimman pian. Erikoissairaanhoidon palveluja voidaan tarjota Länsi-Pohjassa niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialue ei voi tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. 

Palveluverkon uudistamissuunnitelmaa koskeva pykälä 432 käsitellään jatkokokouksessa 21. lokakuuta kello 15.30.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti käynnistää Rovaniemen Muurolan sairaala-alueen myymisen valmistelut. Sairaalarakennukset, rivitalo osoitteessa Totontie 11, rantatontti ja metsäpalsta myydään erillisinä kohteina. Valvira on aiemmin linjannut, että entisen sairaalarakennuksen tilat eivät nykyisellään sovellu ikääntyneiden asumispalvelujen käyttöön. Tilojen ylläpitokulut ovat noin 670 000 euroa vuodessa ja vuokratulot noin 400 000 euroa. Peruskorjaus maksaisi rahoituskuluineen noin 71,5 miljoonaa euroa.

Hyväksyttiin toimitilojen vuokraamiseen liittyvät periaatteet, jotka perustuvat osaltaan valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-esitykseen. Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueen ei tule hyväksyä vuokrakustannusten nousua tai tarpeettomien tilojen vuokrasopimusten jatkamista. Jos jollakin alueella ei ole kohtuuhintaisia toimitiloja, täytyy hyvinvointialueen muokata alueen palveluja sen mukaisesti.

Merkittiin tiedoksi Valviran päätös, joka koskee kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä. Lähetteiden käsittelyajat ja pääsy kiireettömään erikoissairaanhoitoon on merkittävästi parantunut vuoteen 2023 verrattuna, mutta osa potilaista on edelleen joutunut odottamaan tiettyjä hoitoaikoja yli kuusi kuukautta. Valvira kehottaa hyvinvointialuetta järjestämään palveluun pääsyn täysin lainmukaiseksi mahdollisimman pian. Kehotus on lievempi toimi kuin esimerkiksi uhkasakon asettaminen.

Päätettiin, että hyvinvointialuejohtaja antaa hyvinvointialueen puolesta lausunnon valmistelussa olevasta hyvinvointialuelain muutoksesta. Lakimuutoksen mukaan valtiovarainministeriö voisi myöntää tietyille hyvinvointialueille mahdollisuuden kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaikki alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä.

Esitetään hallinto-oikeudelle, että se jättää tutkimatta hankintasopimukseen liittyvän valituksen.

Hylättiin apulaisosastonhoitajan valintaa koskeva oikaisuvaatimus.

Hyväksyttiin muutoksia vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintasääntöihin.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta Lapin hyvinvointialueella

Valtion käynnistämän arviointimenettelyn arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon osalta. 

Arviointiryhmä on työskennellyt Lapin hyvinvointialueen parissa elokuusta alkaen. Arviointiryhmän tarkoituksena on tehdä toimenpide-ehdotuksia, jotka tähtäävät talouden tasapainottamiseen.  

Arviointiryhmä julkaisi 16.10.2025 toimenpide-ehdotukset erikoissairaanhoitoon liittyen. Toimenpide-ehdotukset sisältävät mm. merkittäviä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. 

Arviointiryhmän nimeämä työryhmä teki selvityksen ja ehdotukset Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja tuotannosta. Työryhmän ehdotukset edustavat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtiovarainministeriön (VM) virkahenkilöiden näkemystä.   

Selvityksessä tehtiin kustannuksia hillitseviä havaintoja, jotka liittyvät mm. erikoissairaanhoidon tehostamiseen, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuskokonaisuuteen ja valinnanvapauden myötä syntyviin ostokuluihin. 

Erikoissairaanhoitoon liittyvät toimenpide-ehdotukset 

Arviointiryhmä esittää toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaan hyvinvointialue irtisanoisi Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmitun sopimuksen päättymään mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään 31.12.2027. 

Lisäksi Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutettaisiin vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitettaisiin tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjottaisiin perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. 

Arviointiryhmän nimeämä työryhmä laatii täsmentävän lisäselvityksen arviointiryhmän linjausten edellyttämistä toiminnallisista muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista. 

Ehdotukset ovat valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilöiden laatimia, eivät hyvinvointialueen omia linjauksia. 

Mitä seuraavaksi? 

Toimenpide-ehdotukset siirtyvät seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen valmisteluun ja päätöksentekoon. Huomioitavaa on, että arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päättäjät ja viranhaltijat eivät voi sivuuttaa toimenpide-ehdotuksia, eivätkä tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. 

– Toimenpide-ehdotukset ovat karuja ja ikäviä. Ymmärrän hyvin, että tämä herättää huolta asukkaissa ja etenkin henkilöstössä. Suurin osa terveyspalveluista tulee kuitenkin säilymään Länsi-Pohjan alueella, vaikka huomattava osa erikoissairaanhoidosta siirtyisikin kauemmas, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela. 

Huoli Länsi-Pohjan työntekijöistä  

Länsi-Pohjan työntekijöille tieto toimenpide-ehdotuksista on murheellinen. Lapin hyvinvointialue kuulee henkilöstöä ja pitää työntekijät mukana päätöksenteon valmistelussa. 

Valtaosa väestön tarvitsemasta erikoissairaanhoidon asioinnista jatkuisi Länsi-Pohjassa myös tulevaisuudessa. 

– Väestön erikoissairaanhoidon palveluja on tarjolla tulevaisuudessakin kattavasti mutta sairaalan työntekijöiden ja perheiden näkökulmasta tämä olisi hirveä isku Länsi-Pohjassa. Täytyy löytää hyvä tie eteenpäin ja tutkia etenemisvaihtoja yhdessä, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.  

Lue tästä kokonaisuudessaan arviointiryhmän toteamus erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyen:

"Erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyen arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

Lokakuun alusta 2025 voimaantulleen lainsäädännön perusteella hyvinvointialueen ylläpitämän Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan on muututtava. Sairaalasta poistuu merkittävä osa aiemmin ylläpidettyjä toimintoja, mm. raskas leikkaustoiminta, ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys, tehohoito. Lapin aluehallitus on aiemmin linjannut, että Länsi-Pohjan sairaalassa jatketaan kaikkien niiden toimintojen ylläpitämistä, jotka lainsäädäntö mahdollistaa. Lapin hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole lainsäädännöllistä velvoitetta ylläpitää Länsi-Pohjan sairaalassa mitään erikoissairaanhoidon toimintoja tai ympärivuorokautista päivystystä. Sairaaloiden erilaisesta lainsäädännöllisestä ja toiminnallisesta roolista seuraa, että Lapin hyvinvointialueen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on varmistettava Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan osaajien saatavuus kaikissa tilanteissa sekä taloudellisten resurssien riittävyys ylläpitämään lainsäädännössä edellytetyt toiminnot näissä sairaaloissa (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 34-34a§, terveydenhuoltolaki 50 § 3 mom.).

Lapin hyvinvointialueen ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n välillä on voimassa oleva, Länsi-Pohjan sairaalaa koskeva palvelusopimus. Sopimuksen taustalla on kuntien ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa solmima ulkoistussopimus. Alkuperäistä sopimusta on merkittävässä määrin muutettu mm. lainsäädäntömuutosten vuoksi. Sopimusehtojen mukaan sopimus on irtisanottavissa ensimmäisen kerran 30.6.2026, jolloin sopimus päättyisi 31.12.2027.

Hyvinvointialue on solminut myös muita palvelusopimuksia Länsi-Pohjan sairaalan toimintojen ylläpitämiseksi.

Yksittäisen potilaan on mahdollista käyttää terveydenhuoltolaissa säädettyä erikoissairaanhoidon valinnanvapautta ja valita hoidon toteuttava julkisen terveydenhuollon yksikkö yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa. Tämä koskee ensisijaisesti kiireetöntä erikoissairaanhoitoa.

Kiireellisessä erikoissairaanhoidossa hoito on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Tämän ns. valinnanvapauslainsäädännön perusteella syntyvä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ns. ulkohyvinvointilaskutus on Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannuksissa merkittävä tekijä.

Arviointiryhmä kiinnittää huomiota siihen, että Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoisairaanhoidon tarvevakioidut nettokustannukset ylittivät maan keskimääräiset tarvevakioidut menot noin 15,2 milj. €:lla vuonna 2024. Meri-Lapin kuntien väestön (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo. Tervola, Ylitornio) yhteenlaskettu, sairaaloiden tuottavuustilastosta ilmenevä kustannusten poikkeama tarvevakioidusta keskimääräistä kustannuksesta on noin 17,4 milj. €/vuosi.

Edellä esitettyyn liittyen arviointiryhmä toteaa, että Lapin somaattisessa erikoissairaanhoidossa on siten tunnistettavissa merkittävää kustannusten hillinnän potentiaalia, joka syntyy useasta eri tekijästä. Näitä tekijöitä ovat mm. kahden sairaalan ylläpitäminen ja tästä syntyvät päällekkäisyydet; erikoissairaanhoidossa havaittavissa oleva ylikapasiteetti ja ylikäyttö; tuottavuustilastoista ilmenevä Lapin keskussairaalan heikko tuottavuus sekä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmittu, vaikeasti hallittava ja osin läpinäkymätön sopimuskokonaisuus, joka ei enää nykyisellään sopeudu voimassa olevaan lainsäädäntöön eikä myöskään mahdollista riittävää toiminnallista integraatiota. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa merkittävällä tavalla edellä mainittu valinnanvapauslainsäädäntö ja siitä seuraava ns. ulkohyvinvointialuelaskutus.

Edellä todettuun liittyen arviointiryhmä esittää hyvinvointialueelle hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamana toimenpide-ehdotuksena, että

- hyvinvointialue irtisanoo edellä mainitun, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmitun sopimuksen päättymään mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään 31.12.2027.

- Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitetaan tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjotaan perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Toimenpide-ehdotuksiin liittyen arviointiryhmä kiinnittää hyvinvointialueen huomiota jo edellä todettuihin, Meri-Lapin asukkaiden valinnanvapauslainsäädännön perusteella tekemiin hoitopaikan valintoihin. Lapin keskussairaalan toimintojen suunnittelussa ja mitoituksessa tulee ottaa huomioon, että Meri-Lapin kuntien asukkaiden erikoissairaanhoidon käytöstä merkittävä osa kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja on oletettavaa, että tämä osuus kasvaa merkittävästi Länsi-Pohjan sairaalan profiilin muuttuessa.

Arviointiryhmä päätti lisäksi, että aiemmin nimetty arviointiryhmän alatyöryhmä laatii täsmentävän lisäselvityksen edellä esitettyjen linjausten edellyttämistä toiminnallisista muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista, tavoitteena saada lisäselvitys valmiiksi arviointiryhmän seuraavaan kokoukseen 29.10.2025 mennessä.

Arviointiryhmä toteaa, että mikäli hyvinvointialueen päätöksenteko edellä mainittuihin toimenpide-ehdotuksiin liittyen edellyttää, arviointiryhmä palaa tarvittaessa asiaan hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamien toimenpide-ehdotusten muodossa."

Lue tästä kokonaisuudessaan arviointiryhmän toteamus säästötavoitteisiin liittyen:

"Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 sekä sopeuttamisohjelman valmistelusta ja toimitiloihin liittyvistä säästötavoitteista arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

Keväällä 2024 hyväksytyn talouden sopeuttamisohjelman mukaisten sopeuttamistoimien kautta tavoitelluista säästöistä vain vähäinen osa on toteutunut suunnitellusti. Myöskään sopeuttamisohjelmassa kuvatut toteutus- ja seurantavastuut eivät ole toteutuneet. Uusi talouden sopeuttamisohjelma on päätetty valmistella osana vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelmaa. Arviointiryhmälle toimitettujen tietojen perusteella uuden sopeuttamisohjelman valmistelu on edelleen kesken.

Arviointiryhmä pitää välttämättömänä, että valmisteltava uusi sopeuttamisohjelma sisältää uskottavat konkreettiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosina 2026–2028 ja että suunnitelma toimeenpannaan siten, että se vaikuttaa hyvinvointialueen alueen talouteen mahdollisimman nopeasti. Arviointiryhmä toteaa myös, että hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimet ovat kokonaisuus, jossa taloustavoitteiden toteutumatta jääminen jollakin toimialalla tai vastuualueella tulee kattaa muilla toimi- tai vastuualueilla, pelastustoimi mukaan lukien. Arviointiryhmä palaa sopeuttamissuunnitelman sisältöön seuraavissa kokouksissaan.

Syksyllä 2024 valtiovarainministeriön aloitteesta alkaneessa ns. muutostukiprojektissa todettiin, että Lapin hyvinvointialueella sote-uudistuksen voimaanpanolain perusteella kuntien kanssa solmituissa ns. 3+1 vuoden vuokrasopimuksissa alueen maksama neliövuokra on korkeampi kuin kunnalta tai sairaanhoitopiiriltä siirtyneissä sopimuksissa ja huomattavasti korkeampi kuin alueen itse laatimissa sopimuksissa. Edellä mainitun projektin päätteeksi hyvinvointialuetta suositeltiin määrätietoisesti jatkamaan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanoa ja lisäksi tarkastelemaan jokaisen vuokrakohteen tarpeellisuutta osana palveluverkkoa sekä kohteen vuokratasoa.

Hyvinvointialueella ei ole edetty palveluverkkoa ja toimitiloja koskevien päätösten toimeenpanossa niin, että se antaisi edellytykset välttämättömien, nopeasti vaikuttavien kustannussäästöjen syntymiselle. Palveluverkkotarkastelu on kesken eikä yhteensovitusta keväällä 2024 hyväksytyn sopeutusohjelman perusteella rajoittuvien palveluiden ja käytössä olevien toimitilojen välillä ole tehty.

Hyvinvointialueen ja alueen kuntien väliset neuvottelut 31.12.2025 päättyvien vuokrasopimusten jatkosta ovat kesken. Neuvotteluissa osa kunnista on esittänyt huomattavia vuokrankorotusvaatimuksia. Hyvinvointialueen toimitilojen keskimääräinen vuokrataso on jo tällä hetkellä huomattavan korkea.

Hyvinvointialueen ei tule hyväksyä vuokrakustannusten nousua eikä tarpeettomiksi käyneiden tilojen vuokrasopimusten jatkamista. Hyvinvointialueen on välttämätöntä tehostaa tilankäyttöään sekä omissa että vuokratiloissa. Vuokrasopimusten tulee turvata hyvinvointialueelle tarvittava

liikkumavara, kun olosuhteiden muutokset ja toiminnalliset ratkaisut muuttavat tilantarvetta. Mikäli toiminnallisesti hyväksyttäviä kohtuuhintaisia toimitiloja ei jollakin alueella ole saatavissa, tulee palvelutoiminta sopeuttaa tilanteeseen.

Edellä mainittuun ja parhaillaan hyvinvointialueella käynnissä olevaan talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 valmisteluun liittyen arviointiryhmä esittää hyvinvointialueelle hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamana toimenpide-ehdotuksena, että

- hyvinvointialue päättää toimeenpanna palveluverkkoa ja toimitiloja koskevia muutoksia vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman hyväksynnän yhteydessä niin, että alueen toimitilakustannuksia saadaan vuonna 2026 alennettua merkittävästi vuoden 2025 tasosta ja että kustannusten lasku jatkuu taloussuunnitelmakaudella."

Lisätietoja: 

kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta, arviointiryhmän puheenjohtaja 

hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö 

johtaja Andreas Blanco Sequeiros, sosiaali- ja terveysministeriö 

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 29.9. pidetystä kokouksesta

Lapin aluehallitus hyväksyi aiempaa tiukemman talousraamin ensi vuodelle. Taustalla on valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-esitys, että Lapin hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna lainkaan alijäämää.

Aluehallitus hyväksyi arviointiryhmän esityksen: Säästöjä löydyttävä 20 miljoonalla jo tavoitteeksi asetetun 20 miljoonan lisäksi

Lapin aluehallitus hyväksyi aiempaa tiukemman talousraamin ensi vuodelle. Taustalla on valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-esitys, että Lapin hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna lainkaan alijäämää.

Aluehallitus päätti syyskuun alun kokouksessaan raamista, jonka mukaan hyvinvointialueelle kertyisi alijäämää ensi vuonna noin 9 miljoonaa euroa ja kaikista viime vuosien alijäämistä katettaisiin puolet vuoteen 2030 mennessä. Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa vuoteen 2026 mennessä.

Aluehallitus hyväksyi jo aiemmin jatkovalmisteluun säästöesityksiä, jotka liittyivät aiempaan 20 miljoonan euron sopeuttamistavoitteeseen. Nyt hyvinvointialueen täytyy etsiä säästöjä ensi vuoden osalta toisen 20 miljoonan euron verran. Vastuualuekohtaiset talousraamit ja tarkemmat talousarvion laadintaohjeet valmistuvat myöhemmin.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueen täytyy valmistella säästöjä jo myös tälle vuodelle sekä valmistella yhdessä arviointiryhmän kanssa tarvittavat uudistukset, joilla saavutetaan tuntuvia säästöjä myös vuosina 2027 ja 2028.

Hyvinvointialue on mukana valtion arviointimenettelyssä, jonka aikana se ei saa tehdä taloutta koskevia merkittäviä päätöksiä, jotka ovat arviointiryhmän toimenpide-esitysten vastaisia.

Talouden sopeuttaminen vaatii yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Taustalla on arviointiryhmän asettama yhteensä 40 miljoonan euron säästötavoite ensi vuodelle. Tarvittavia talouden sopeuttamistoimia ei voida toteuttaa ilman henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään muun muassa mahdollisia muutoksia työn organisoinnissa ja palvelurakenteessa sekä henkilöstön asemaan vaikuttavia toimenpiteitä, kuten osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia. Neuvottelut voivat sisältää useita erillisiä neuvotteluesityksiä.

Muutoksia Simon ja Keminmaan vastaanottopalveluihin

Aluehallitus hyväksyi, että Simon Ylikärpän kylällä ollut kuukausittainen terveydenhoitajan vastaanottopalvelu päättyy. Marraskuun alusta lähtien palvelu järjestetään Simon pääterveysasemalla sekä kotisairaanhoidon kautta kaikille simolaisille yhdenvertaisesti. Ylikärpän vastaanotto on ollut Simon ainoa kylätoimipiste, ja sen käyttäjämäärä on ollut matala.

Aluehallitus hyväksyi myös, että Keminmaan muistihoidon vastaanotto siirtyy vuoden alusta lähtien Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin alueellisen ikäkeskuksen yhteyteen. Muutoksen myötä muistihoidon eri ammattilaiset voivat työskennellä aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä.

Päätökset ovat voimassa, ellei aluevaltuusto päätä myöhemmin toisin käsitellessään palveluverkon muutoksia Lounaisella palvelualueella.

Muurolan ja Keminmaan ikääntyneiden palveluja muutetaan yksityisiksi

Merkittiin tiedoksi Valviran päätös, joka koskee Muurolan sairaalassa sijaitsevien ikääntyneiden palveluasumisyksiköiden valvontaa. Valvira on linjannut, että nykyiset Muurolan tilat eivät ole soveltuvat, ja määrää, että Aihki-, Arvi- ja Helmi-yksiköiden toiminta on järjestettävä asianmukaisissa tiloissa vuoden loppuun mennessä ja Totto-yksikön toiminta kesäkuun loppuun mennessä.

Hyvinvointialue hankkii jatkossa asumispalveluja Rovaniemelle kesällä ja syksyllä valmistuvilta yksityisiltä palvelukodeilta. Muutoksen myötä hyvinvointialue joutuu käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut Muurolan palvelukotien henkilöstön osalta.

Aluehallitus päätti samalla aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Keminmaan Ainolan, Tyynelän ja Loviisan ryhmäkotien henkilöstön osalta. Tilojen vuokrasopimukset päättyvät vuoden lopussa, ja hyvinvointialue päättää yksiköiden toiminnan. Asukkaille tarjotaan vastaavia palveluja ensisijaisesti Keminmaasta, esimerkiksi uudesta yksityisestä Neidonkengästä, jossa on vapaana 16 asumispaikkaa.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi omalta osaltaan ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi saamen kielen lautakunnan toimenpide-esitykset saamenkielisten palvelujen kehittämiseksi vuodelle 2026. Tärkeimpiä toimenpiteitä olisivat muun muassa saamenkielisten digipalvelujen sekä saamenkielisen hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen.

Guovlluráđđehus dohkkehii iežas oasil ja evttoha guovllustivrii, ahte guovllustivra dohkkehivččii sámegiela lávdegotti doaibmabidjoevttohusaid sámegielat bálvalusaid ovddideapmái jahkái 2026. Deháleamos doaibmabijut livčče ovddidit earret eará sámegielat digibálvalusaid ja sámegielat divššudárbbu árvvoštallama.

Kuávluhaldâttâs tuhhiittij jieijâs uásild já iävtuttij kuávluváldustiivrân, ete kuávluváldustivrâ tuhhiittičij sämikielâ lävdikode toimâiävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân ihán 2026. Tehálumos tooimah liččii eereeb iärrás ovdediđ sämikielâlijd digipalvâlusâid já sämikielâlii tipšotáárbu árvuštâllâm.

 --------

Aluehallitus hyväksyi tarkennetun esityksen saamenkielisten sote-palvelujen turvaamiseksi tarkoitetun valtionavustuksen käyttökohteista vuodelle 2026. Avustuksen määrä on pysynyt samana kuin edellisinä vuosina, joten hyvinvointialueen ei ole mahdollista aloittaa sillä uutta toimintaa, vaan hyvinvointialue turvaa aiemmin järjestetyn toiminnan jatkumisen.

Guovlluráđđehus dohkkehii aiddostahttojuvvon evttohusa sámegielat sode-bálvalusaid dorvvasteapmái oaivvilduvvon stáhtadoarjaga geavaheamis jahkái 2026. Doarjaga mearri lea bisson seamman go ovddit jagiin, nu ahte buresveadjinguovlu ii sáhte álggahit ođđa doaimmaid, muhto baicca dorvvastit, ahte árat lágiduvvon doaimmat joatkašuvvet.

Kuávluhaldâttâs tuhhiittij tärkkilistum iävtuttâs sämikielâlij soti-palvâlusâi turviimân väridum staatâtorjuu kevttimuulmijn ihán 2026. Torjuu meeri lii pissoom siämmán ko oovdeb iivijn, nuuvt ete pyereestvaijeemkuávlu ij pyevti algâttiđ tain uđđâ tooimâid, peic torvee, ete ovdeláá uárnejum tooimah juátkojeh.

----------

Hyväksyttiin muutoksia nuorisovaltuuston toimintasääntöön sekä yhteistyösopimus, jonka myötä Lapin liitolla ja hyvinvointialueella on jatkossa yhteinen nuorisovaltuusto. Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toiminta- ja viestintäsuunnitelma.

Hyväksyttiin, että Lapin hyvinvointialue toimii Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnollisena organisaationa vuoden 2026 loppuun saakka. Osaamiskeskukseen perustetaan sosiaalityön professorin osa-aikainen virka ja arviointisosiaalityöntekijän virka.

Perustettiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittavat vastuuyksikköjohtajien virat. Taustalla on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialojen yhdistäminen, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuuyksikköjohtajien määrä vähenee 27 virasta 21 virkaan. Sote-palvelujen toimialajohtajien määrä on jo vähentynyt kahdesta yhteen ja vastuualuejohtajien määrä seitsemästä neljään. Professiojohtajien määrä on muuttumassa kahdesta kolmeen. Uudet vastuuyksikköjohtajat valitaan yhteistoimintamenettelyn piirissä olevista nykyisistä hyvinvointialueen työntekijöistä.

Päätettiin perustaa marraskuun alusta lähtien yhdeksän palveluohjaajan virkaa ja kaksi sosiaalityöntekijän virkaa. Osa viroista on uusia, osa korvaa nykyisiä määräaikaisia tehtäviä. Tehtävissä käytetään julkista valtaa, minkä vuoksi toimet täytyy muuttaa viroiksi. Kustannukset tulee kattaa ikääntyneiden palvelujen talousarviosta ilman määrärahalisäyksiä. Virat täytetään pääsääntöisesti vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä.

Todettiin ensihoitopalvelujen henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut päättyneiksi. Vastuualueen uusi organisaatiorakenne otetaan käyttöön ensi vuoden alusta lähtien.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön asettama valmisteluryhmä, joka käsittelee Lapin hyvinvointialueen ensi vuoden lainanottovaltuuden muuttamista. Hyvinvointialueen edustaja on talousjohtaja Anne Räisänen.

Asetettiin hallintosääntötoimikunta valmistelemaan hallintosääntöön tarvittavia muutoksia. Luottamushenkilöjäsenet vastaavat siitä, että kaikki valtuustoryhmät ovat tietoisia valmistelussa olevista muutoksista.

Päätettiin antaa aluevaltuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee lausunnon tiedoksi.

Hyväksyttiin vuosien 2026-2029 Lappi-sopimuksesta annettava lausunto.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
Lisätietoja yt-neuvotteluista: henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat