Navigointivalikko

TOP – Työkykyä ja Osaamista Porukassa

TOP – Työkykyä ja Osaamista Porukassa

TOP – Työkykyä ja Osaamista Porukassa

Hankkeen perustiedot 

Hankkeen nimi: TOP – Työkykyä ja Osaamista Porukassa
Aikataulu: 1.10.2025–30.6.2028
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR+)
Hankkeen yhteyshenkilö: Minna-Riitta Pekki

Lapha toimii hankkeessa osatoteuttajana. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu. Hankkeen muut osatoteuttajat ovat Lapin yliopisto ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtyä Lappia.

Hankkeen kuvaus, tarve ja tavoitteet

Henkilöt, joilla on rajoitteita toimintakyvyssä, tarvitsevat useimmiten eri sektoreilla toimivien ammattilaisten tukea toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistamiseen, opiskelu- ja työelämäosallisuuden tukemiseen sekä mahdollisen syrjäytymiskierteen varhaiseen katkaisemiseen. Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen lisää riskiä opintojen keskeyttämiseen, työelämän ulkopuolelle jäämiseen ja varhaiseen eläköitymiseen. Työttömien työllistymisen esteenä voi olla työkykyyn liittyvät ongelmat, joita ei tunnisteta tai joihin liittyen ei ole saatu tarpeenmukaista tukea. 

TOP, Työkykyä ja Osaamista porukassa -hankkeen tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimintaa, opiskelu- ja/tai työkykyä sekä edistää heidän etenemistä kohti koulutusta ja/tai työelämää. Varhaisella ja monialaisella työkyvyn tuella edistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten osallisuuden mahdollisuuksia ja yhdenvertaisten sekä saavutettavien palveluiden kehittämistä. 

Hankkeen osatavoitteet:

  1. Vahvistetaan hyvinvointialueen, koulutusorganisaatioiden ja työllisyysalueiden toimijoiden verkostoyhteistyötä ja monialaisten palvelujen hyödyntämistä varhaisessa työkyvyn tuessa.
  2. Vahvistetaan ammattilaisten työkyvyn tuen osaamista ja yhteiskehitetään toimintamalleja työkyvyn arvioinnin, kuntoutuksen, koulutuksen ja työelämä- ja työllisyyspalveluiden toimijoiden yhteistyökäytäntöihin niin, että saadaan tehostettua asiakkaiden palvelutarpeen tunnistamista, kuntoutukseen ohjaamista ja ohjautumista sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien huomioimista osaamisen kehittämisessä ja työkyvyn vahvistamisessa.
  3. Laaditaan selkeä toimintamalli työvoimapalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutusorganisaatioiden välisen työkyvyn tuen palveluiden välille ja kuvataan asiakkaan palvelut.
  4. Kehitetään toimivia ja pysyviä palvelupolkuja osaamisen kehittämiseen ja yksilölliseen uraohjaukseen koulutusorganisaatioiden sekä hyvinvointi- ja/tai työllisyysalueiden perustyötä tekevien ammattilaisten kanssa, jotta osaamisen vahvistamisen tarpeet ja erilaiset mahdollisuudet tulevat osaksi monialaista ohjaustyötä.
  5. Koulutusorganisaatioissa ohjataan hyvinvointi- ja/tai työllisyysalueilta tulevia asiakkaita, jotka tarvitsevat apua koulutustarpeiden tunnistamiseen ja vahvuusperustaista uraohjausta. Hyvinvointi- ja työllisyysalueilla uraohjauksen tarpeita on mm. osatyökykyisillä työttömillä työnhakijoilla ja henkilöillä, joilla alanvaihto on tarpeellinen esimerkiksi toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi. Uraohjauksesta hyötyvät henkilöt, joilla osaamisen täydentäminen on edellytyksenä työelämään pääsemiseksi. Vahvuusperustaiselle uraohjaukselle on myös nuorisotyöttömyyden kasvaessa yhä enenevissä määrin tarvetta.
  6. Koulutusorganisaatioissa tunnistetaan opiskelujen aikainen opintojen keskeyttämisen uhka niillä opiskelijoilla, joilla on terveydellisiä ja opiskelukykyyn liittyviä haasteita. Näille opiskelijoille tarjotaan tehostettua vahvuusperustaista ohjausta ja lisätukea, jotta opintojen loppuun suorittaminen mahdollistuu ja opiskelijat saavat tutkintojen valmistumisen tai osaamisen päivittämisen myötä valmiuksia työelämään kiinnittymiseen.

Keskeiset toimenpiteet

Lapha vastaa toimenpiteen 3 toteutuksesta, mutta osallistuu myös hankkeen muiden osatoteuttajien toimenpiteiden toteutukseen hankkeessa.

TP 3 Varhaisen työkyvyn tuen tehostaminen hyvinvointialueella
3a Sosiaali- ja terveydenhuollon varhainen työkyvyn tuki

  • Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista työkyvyn arvioinnissa ja työhön paluun tukemisessa työttömien työnhakijoiden osalta. Rakennetaan käyttöön materiaalipankki, joka kokoaa ajankohtaiset koulutukset, ohjeistukset ja työkalut.
  • Työttömien terveystarkastuksia tekeville sekä sairauspoissaoloja arvioiville lääkäreille järjestetään perehdytystä ja koulutuksia, joissa tarjotaan tietoa työkyvyttömyyden pitkittymisen varhaisesta tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta sekä kuntoutukseen ja uraohjauspalveluihin ohjaamisesta. Hyvinvointilähetteen käyttöä pyritään huomioimaan ja lisäämään osana osallisuuden tukea.
  • Hankkeessa tuetaan myös laajemmin hyvinvointialueen toimijoita tunnistamaan työkyvyn haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskontakteissa ja huomioimaan jatko-ohjautuminen. Varhaisessa vaiheessa tunnistetaan työkyvyn riski ja siihen liittyvä tuen tarve.
  • Lisätään ammattilaisten osaamista tunnistaa tilanteet, milloin asiakkaan tilanne vaatii ammattilaiselta kevyempää tukea ja vastuun ottamista tai milloin asiakas tarvitsee vahvempaa tukea.

3b Asiakkaan palveluprosessin sujuvoituminen 

  • Kootaan ja aktivoidaan Lapin hyvinvointialueella monialainen verkosto osatyökykyisten ja työttömien kanssa työskentelevistä Laphan ammattilaisista (terveyspalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, sosiaalipalvelut, kuntoutuspalvelut) ja muiden työttömien kanssa työskentelevien tahojen (Kela, työllisyyspalvelut) ammattilaisten verkosto.
  • Kehitetään verkostoyhteistyönä toimintamalleja, joilla parannetaan asiakkaiden ohjautumista oikein kohdennettuihin palveluihin. Hankkeen aikana kehitetään asiakkaan ohjautumista oikein kohdennettuun työkyvyn tuen palveluihin asiakkaan palveluprosessin sujuvoittamiseksi. Palveluprosessia kehitettäessä huomioidaan:
    • Asiakkaan tilanne arvioidaan monialaisesti, mukaan tuodaan tarvittaessa Lapin hyvinvointialueen kuntoutuspalveluiden, koulutusorganisaatioiden, työllisyystoimijoiden ja Kelan asiantuntijoita.
    • Hyödynnetään koulutusorganisaatioiden asiantuntemusta jatkuvan oppimisen, opinto- ja uraohjauksen sekä työkyvyn tukemisen näkökulmista.
    • Tarvittaessa tehostetaan kuntoutukseen ohjaamista ja hyödynnetään Kelan palvelutarjontaa ja tuetaan asiakasta hyödyntämään Kaiku kuntoutuspalvelusivustoa.
    • Asiakkaan osallisuuden tukena pyritään tehostamaan hyvinvointilähetteen käyttöä.
  • Hankkeen aikana valitaan työkyvyn tuen tiimejä testaamaan ja arvioimaan kehitettyä palveluprosessia.