Valtakunnallinen sote-uudistus
Miksi hyvinvointialueet?
Palvelut siirtyvät yksittäisiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille, jotta asukkaat saisivat aiempaa tasavertaisempia sote- ja pelastuspalveluja kaikkialla Suomessa. Uudistus parantaa palvelujen saatavuutta ja turvaa resurssien riittävyyden myös tulevaisuudessa. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvuja.
Sote-uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Näitä ovat muun muassa
- sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
- avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveysasemien vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja)
- sairaalapalvelut
- suun terveydenhuolto
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- lastensuojelu
- vammaispalvelut
- ikäihmisten asumispalvelut
- kotihoito
Lainsäädäntö
Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille 1.1.2023.
Asukkaiden oikeus osallistua ja vaikuttaa
Hyvinvointialueesta annettavassa laissa säädetään alueen asukkaiden oikeuksista osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Äänioikeuden lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksissä. Asukkailla ja palvelujen käyttäjällä on lisäksi oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan muun muassa tekemällä aloitteita.
Lisätietoa sote-uudistuksesta:
Valtakunnallinen soteuudistus.fi -sivusto
Taloudesta valtionvarainministeriön sivuilla
Ohjeita valmistelua varten Kelan sivuilla
Aluevaaleista vaalit.fi -sivustolla