Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote talousarviosta, muutosohjelmasta ja investointisuunnitelmasta

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensi vuodelle 5,8 miljoonan alijäämää ennustavan talousarvion. Toimintakulut ovat kuitenkin laskusuunnassa kasvavasta palvelutarpeesta, palkankorotuksista ja ostopalvelujen hinnankorotuksista huolimatta.

Aluehallitus esittää talousarviota, joka on tässä vaiheessa 6 miljoonaa miinuksella: Toimintakulut laskussa hintojen ja palkkojen noususta huolimatta

Hyvinvointialueen toimintakulut ovat ensi vuonna noin 1,16 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin viime vuonna (1,13 miljardia), mutta vähemmän kuin tänä vuonna (1,17 miljardia). Hyvinvointialue saa siis säästötoimillaan kirittyä kiinni yleistä inflaatiota ja väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen kasvua. Hyvinvointialueindeksi eli hyvinvointialueiden rahoituksen kasvuprosentti on ensi vuonna 3,25 prosenttia, kun samaan aikaan yleinen hintojen nousuarvio on 4,1 prosenttia.

Osa toimintakulujen alenemisesta selittyy projektirahoitusten päättymisellä, joka näkyy myös tulojen alenemisena. Toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus kasvaa 1,3 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.   

Hyvinvointialueen tuloista noin 1,05 miljardia tulee valtionrahoituksena ja noin 0,13 miljardia toimintatuotoista kuten asiakasmaksuista.

Alijäämää mahdollista kuroa alkuvuoden palveluverkkopäätöksillä ja muilla säästöillä

Hyvinvointialue valmistelee valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset huomioiden tila- ja palveluverkkomuutoksia, jotka tulevat aluevaltuuston käsittelyyn kevään aikana. Palveluverkkomuutosten lisäksi hyvinvointialueen täytyy valmistella myös muita säästöjä.

-Tavoitteena on, että alkuvuonna teemme konkreettisia päätöksiä, joilla saamme tasapainotettua ensi vuoden talouden ja samalla luotua pohjaa vanhojen alijäämien kattamisen. Alijäämien kattamiseen tarvitaan huomattavan pitkä aika sekä merkittäviä muutoksia rahoitukseen, jotta riittävät palvelut pystytään turvaamaan, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

Tältä ja aiemmilta vuosilta hyvinvointialueella on alijäämää noin 205 miljoonaa. Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa viimeistään ensi vuonna, ja hyvinvointialue on aiemmin linjannut kattavansa alijäämät vuoteen 2030 mennessä. Arviointimenettelyn myötä hyvinvointialue on saamassa lisäaikaa kattaa alijäämänsä, jos hyvinvointialue yhdessä ministeriöiden kanssa saa laadittua toimenpideohjelman palvelujen turvaamiseksi ja alijäämien kattamiseksi. Arviointiryhmä ei ole vielä ottanut kantaa lisäajan pituuteen.

-Alijäämän kattamisaikataulu täytyy määritellä toimenpide-ehdotusten toteutusaikataulun mukaisesti eikä päinvastoin, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela evästää.

Aiempien vuosien talousarviot eivät ole pitäneet, mutta Jokelan mukaan ensi vuoden talousarvio on laadittu todella realistiseksi.

Hyvinvointialuejohtaja muistuttaa oikeuskanslerin kannanotosta, jonka mukaan valtion velvollisuus on huolehtia riittävästä rahoituksesta ja hyvinvointialueen velvollisuus huolehtia talouden tasapainottamisesta sopeuttamistoimilla niin, että lakisääteiset palvelut kuitenkin järjestetään.

Jokela harmittelee, että arviointiryhmä ei ole ainakaan vielä tähän mennessä puuttunut lainkaan riittämättömään valtionrahoitukseen ja sen valuvikojen korjaamiseen. Lapin kannalta haitallisin valuvika on niin sanottu siirtymätasaus, joka kattaa noin 60 prosenttia hyvinvointialueen vuosien 2023 ja 2024 alijäämistä. Lapin kunnat ovat aikanaan ilmoittaneet käyttäneensä sote-palveluihin vähän rahaa, minkä vuoksi valtio ”rankaisee” Lapin hyvinvointialuetta vuosittain noin 50 miljoonan rahoitusleikkauksilla.

Muutosohjelman toimenpiteet eivät vielä riitä

Talousarvioon sisältyy muutosohjelma eli päivitetty talouden sopeuttamisohjelma. Tämänhetkisen tilanteen mukaan muutosohjelma toisi 34 miljoonan euron säästöt ensi vuonna, 11 miljoonan säästöt vuonna 2027 ja 4 miljoonan säästöt vuonna 2028.

Muutosohjelman säästöt sisältyvät jo talousarvion lukuihin. Eli vaikka ensi vuonna muutosohjelma toisi säästöjä 34 miljoonaa, talousarvio näyttää silti tällä hetkellä 6 miljoonaa alijäämää. Muutosohjelmaan eivät sisälly mahdolliset palveluverkkomuutokset, joita aluevaltuusto käsittelee vasta alkuvuoden ja kevään aikana. Ohjelmaa täytyy täydentää myös muilta osin ja etsiä lisää säästökeinoja.

Monet muutosohjelman sisällöt ovat tuttuja jo aiemmasta sopeuttamisohjelmasta, ja toimenpiteiden edistämistä jatketaan edelleen. Sote-palvelut panostaisivat muun muassa ennaltaehkäisyyn ja digitaalisiin palveluihin raskaampien palvelutarpeiden hillitsemiseksi. Vuokratyövoiman vähentäminen jatkuisi ja sijaisuuksien täyttämistä pohdittaisiin tarkkaan. Useat vastuualueet panostaisivat myös työvuorosuunnittelun kehittämiseen. Vammaispalveluissa Kanervakodin toiminta korvattaisiin ostopalveluilla, mutta toisaalta esimerkiksi lastensuojelussa omia yksikköjä lisättäisiin.

Ikääntyneiden palvelut muuttaisi avoimia lähihoitajien tehtäviä hoiva-avustajien tehtäviksi. Kotihoidon työntekijät pyrkisivät vähentämään toimistolla kuluvaa aikaa, jotta päivän aikana voisi käydä useamman asiakkaan luona. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennettäisiin kymmenellä paikalla kolmen kuukauden aikana. Toisaalta kotihoito panostaisi esimerkiksi lääkeautomaatteihin ja etäkotihoitoon tarvittaviin laitteisiin.

Laboratorionäytteiden ottamisen kriteerit yhtenäistettäisiin. Suun terveydenhuoltoon tulisi keskitetty ajanvaraus, ja hyvinvointialue kouluttaisi lähihoitajia rokotustyöhön. Lapin keskussairaalassa muun muassa erikoissairaanhoidon sairaansijat vähenisivät ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastoista kehitettäisiin yhtenäinen kokonaisuus. Esimerkiksi hoitotarvikekustannuksia ja lääkehävikkiä vähennettäisiin, ja hoitoa korvaavat etäasioinnit kuten etävastaanotot tai hoitopuhelut olisivat jatkossa maksullisia. Tukipalvelut muun muassa tehostaisi oman henkilöstön työtä ja vähentäisi palvelujen ostoja. 

Muutoksilla tulee olemaan henkilöstövaikutuksia, ja hyvinvointialue on käynyt yhteistoimintaneuvottelut syksyn aikana. Tukipalveluissa irtisanomiset voisivat koskea enintään 103 henkilöä ja sote-palveluissa enintään 262 henkilöä. Määrät laskivat merkittävästi neuvottelujen aikana. Yksi keino talouden sopeuttamiseksi olisi henkilöstön lomauttaminen. Yt-neuvottelujen tuloksena tarkentui, että hyvinvointialue voi harkita kahden tai kolmen viikon lomauttamista. Mahdolliset lomautukset olisi toteutettava niin, että lakisääteisten palvelujen järjestäminen ei vaarantuisi. Lomautusten vuoksi ei saisi syntyä muita kuluja tai lomapalkkavelan kasvua.

Aluehallitus ehdottaa investointien siirtämistä seuraaville vuosille

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle investointisuunnitelmaa, jossa useita hankkeita siirrettäisiin ensi vuodelta tuleville vuosille. Ensi vuoden isoin investointia vastaava sopimus olisi Sodankylän hyvinvointikeskuksen 17 miljoonan leasing-sopimuksen siirtäminen kunnalta suoraan hyvinvointialueelle. Isoimpia varsinaisia investointeja olisivat Rovaniemen uusi pelastusasema, 34 miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2026, sekä Lounaiselle palvelualueelle suunniteltu lastensuojeluyksikkö, 9 miljoonaa euroa. Sote-toimitilojen muutoksia ja perusparannuksia tehtäisiin 5 miljoonalla.

Investointisuunnitelmiin kuuluu myös erilaisia terveyspalvelujen laitteita, pelastustoimen ja ensihoidon kalustoa sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyviä järjestelmiä.

Aluehallitus edellyttää, että vuosien 2027-2030 suunnitelmia tarkennetaan alkuvuodesta hyvinvointialueen taloustilanteen ja palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla. Lisäksi kunkin investoinnin toteuttamisesta päätetään vielä erikseen kyseisen vuoden talousarvion ja lainanottovaltuuksien perusteella.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 3.12.2025 jatkuneesta kokouksesta

Aluehallitus teki aluevaltuustolle esitykset toiminta- ja taloussuunnitelmasta, talousarviosta ja investointisuunnitelmasta. Niistä tiedotetaan tarkemmin huomenna torstaina, kun asiakirjoihin on tehty tarvittavat viimeistelyt ja ne voidaan julkaista.

Aluehallitus hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Päivitetyn talousarvion mukaan alijäämää kertyisi 27 miljoonaa. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle poliittisten ryhmien ryhmärahojen pienentämistä neljällä prosentilla noin 2800 euroon per aluevaltuutettu. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Esitetään aluevaltuustolle päätettäväksi vuoden 2026 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Maksut mukailisivat lain määrittämiä enimmäismääriä. Terveyskeskuksen avovastaanoton lääkärikäyntimaksu, 30,2 euroa, perittäisiin korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Myös lääkärin videovälitteinen etävastaanotto olisi saman hintainen ja laskettaisiin mukaan kolmeen maksulliseen käyntiin. Erikoissairaanhoidossa etälääkärin vastaanotto olisi 71,3 euroa per käynti, hoitajan etävastaanotto 29,7 euroa per käynti ja poliklinikkamaksu 71,3 euroa. Maksukatto olisi 815 euroa. Perumatta jätetyn ajan maksu nousisi 73,7 euroon ja koskisi sekä lähi- että etävastaanottoja. Maksuttomia palveluja olisivat lakisääteisesti maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut, alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy sekä synnytykseen liittyvät hoitojaksot. 

Päätettiin, että talousjohtaja tekee ensi vuoden suoritehintoihin tarvittavat korotukset. Hyvinvointialue käyttää suoritehintoja laskuttaessaan palveluja muilta toimijoilta kuten muilta hyvinvointialueilta, vakuutusyhtiöiltä ja Kelalta.

Esitetään, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän antamat toimenpide-ehdotukset. Aluehallitus esittää, että hyvinvointialue noudattaisi toimenpide-ehdotuksia palvelustrategian ja palveluverkon muutosvaihtoehtojen valmistelussa. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös kustannusvaikutukset ja ennakkovaikutusten arvioinnit. Arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia sosiaalipalveluille sekä lisäksi suosituksia pelastuspalveluille. Lue lisää arviointiryhmän ehdotuksista: https://lapha.fi/w/lapin-aluehallitus-kasittelee-maanantaina-arviointiryhman-ehdotuksia-sosiaalipalveluihin-ja-pelastustoimeen

Aluehallitus päätti, että palveluverkkomuutosten valmistelua jatketaan siten, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä päätöksiä ensi vuoden ensimmäisessä tai viimeistään toisessa kokouksessa. Lokakuussa julkaistulle luonnosversiolle valmistellaan vaihtoehtoisia suunnitelmia. Hyvinvointialue jatkaa vaikutusten arviointia ja käy tarvittavin osin saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa.

Kuávluhaldâttâs meridij, ete palvâlemviärmádâhnubástusâi valmâštâllâm juátkoo nuuvt, ete kuávluváldustiivrâst lii máhđulâšvuotâ toohâđ miärádâsâid puáttee ive vuosmuu tâi majemustáá nube čuákkimist. Roovvâdmáánust almostittum algâiävtuttâsân valmâštâllojeh muulsâiävtuliih vuáváámeh. Pyereestvaijeemkuávlu juátká vaikuttâsâi árvuštâllâm já olášut taarbâšlijn oosijn sämitiggelaavâ 9. ceehi miäldásijd ráđádâlmijd sämitiggijn.

Guovlluráđđehus mearridii, ahte bálvalanfierpmádatnuppástusaid válmmaštallan jotkojuvvo nu, ahte guovllustivrras lea vejolašvuohta dahkat mearrádusaid boahtte jagi vuosttaš dahje maŋimustá nuppi čoahkkimis. Golggotmánus almmustahttojuvvon álgoevttohussii válmmaštallojuvvojit molssaevttolaš plánat. Buresveadjinguovlu joatká váikkuhusaid árvvoštallama ja čađaha dárbbašlaš osiin sámediggelága 9. paragráfa ráđđádallamiid sámedikkiin.

Esitetään aluevaltuustolle, että Muurolassa sijaitsevat asumispalveluyksiköt suljettaisiin pysyvästi. Valvira on todennut, että nykyiset tilat eivät sovellu toiminnan järjestämiseen. Aihki- ja Arvi-yksiköt suljetaan vuoden lopussa ja Totto-yksikkö kesäkuun lopussa. Lisäksi Helmen toiminta siirretään kuntoutussairaalan K1-tiloihin kesään saakka, minkä jälkeen yksikkö suljetaan. Yksiköiden asukkaat siirtyvät enimmäkseen joko yksityisiin yksiköihin tai halutessaan muihin kuntiin.

Esitetään aluevaltuustolle, että Keminmaassa sijaitsevat ryhmäkodit Ainola, Tyynelä ja Loviisa suljettaisiin vuoden lopussa. Tilat eivät täytä kaikkia vaatimuksia, ja paloturvallisuudessa on haasteita. Tilojen vuokrasopimus Keminmaan kunnan kanssa päättyy vuoden lopussa. Asukkaille on tarjottu asumisyksikköpaikkaa ensisijaisesti Keminmaasta, mutta halutessaan asiakkaat voivat myös muuttaa toisen kunnan alueelle.

Esitetään aluevaltuustolle, että Posion vuodeosasto korvattaisiin muilla palveluilla ja lähialueen vuodeosastoilla vuodenvaihteesta lähtien. Hyvinvointialue panostaisi alueen kotihoitoon, kotisairaalatoimintaan, ensihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoivaan. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköön järjestettäisiin yksi paikka saattohoitoa ja kotisairaalatoimintaa varten. Muutokset ovat osa aluevaltuuston viime vuonna hyväksymää talouden sopeuttamissuunnitelmaa. Aluehallitus esittää, että hyvinvointialue jatkaa neuvotteluja Posion kunnan kanssa tilojen järjestämiseksi 10-paikkaiselle lyhytaikaisen hoivan yksikölle.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 1.12.2025 pidetystä kokouksesta

​​​​​​​Aluehallitus jatkaa talousarvion käsittelyä keskiviikkona.

Useat esityslistan pykälät, muun muassa talousarviota ja investointeja koskevat päätökset, siirtyivät käsiteltäväksi jatkokokouksessa keskiviikkona 3. joulukuuta.

Aluehallitus hyväksyi aluevaltuuston päätöksen mukaisesti muutetun kokousaikataulun ensi keväälle.

Merkittiin tiedoksi toimitilojen vuokraustilanne, jonka mukaan kaikkien kuntien osalta ei ole vielä saatu jatkosopimuksia toimitilojen vuokraamisesta. Päätettiin jatkaa neuvotteluja kuntien ja muiden vuokranantajien kanssa loppujen vuokrasopimusten aikaansaamiseksi. Tarvittaessa hyvinvointialue kartoittaa vaihtoehtoisia tiloja kyseisiltä paikkakunnilta tai muilta paikkakunnilta. Kumottiin aluehallituksen aiempi linjaus, jonka mukaan sopimuksettomassa tilassa hyvinvointialue maksaisi 75 prosenttia tämän vuoden vuokratasosta. Aluehallitus ja konserni- ja tilajaosto päättävät tarvittaessa tarkemmista ohjeista, joita tarvitaan kuntien kanssa käytäviin vuokraneuvotteluihin.

Hyväksyttiin kehitysvammaisten lasten ja nuorten asumisyksikön hankesuunnitelma. Rovaniemelle rakennettava yksikkö toteutettaisiin hyvinvointialueen omaan taseeseen. Investoinnin toteutus edellyttää, että aluevaltuusto hyväksyy investoinnin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ja että valtio myöntää hankkeelle lainanottovaltuuden. Hankkeen kustannukset olisivat noin seitsemän miljoonaa. Tällä hetkellä hyvinvointialue joutuu ostamaan kaikki lasten ja nuorten vammaispalvelujen asumispalvelut, ja paikkoja ei ole riittävästi tarpeeseen nähden.

Aluehallitus merkitsi omalta osaltaan päättyneiksi loka-marraskuussa käydyt yt-neuvottelut, jotka koskivat tukipalveluita, sote-palveluita, Muurolan palvelukoteja ja Keminmaan ryhmäkoteja. Nyt kun tarvittavat neuvottelut on käyty, aluehallitus voi tehdä aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Samalla aluehallitus päätti käynnistää uudet yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat mahdollisia palveluverkon ja toimitilojen muutoksia.
Lue lisää yt-neuvottelujen tuloksista:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yt-neuvottelut ovat päättyneet - Lapin hyvinvointialue
Yhteistoimintaneuvottelut tukipalveluissa ovat päättyneet - Lapin hyvinvointialue

Päätettiin käynnistää seitsemänpaikkaista perheryhmäkotipalvelua koskeva kilpailutus. Hankinnan kustannus on neljän vuoden ajalta arviolta 3,8 miljoonaa euroa. Perheryhmäkoti vastaa ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden lasten ja nuorten asumisesta ja kasvatuksesta. Ely-keskus korvaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntäisi Riitta Hokkaselle eron aluevaltuustosta ja kutsuisi uudeksi jäseneksi Aino Hyöppisen sekä myöntäisi Hokkaselle eron sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsisi lautakuntaan uuden jäsenen ja varapuheenjohtajan. Hokkanen on pyytänyt eroa henkilökohtaisista syistä.

Määrättiin sijaiset hyvinvointialuejohtajalle, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajalle ja tukipalvelujen toimialajohtajalle. Oikeutettiin toimialajohtaja tekemään tarvittavat päätökset organisaatiomuutoksesta aiheutuvien muutamien sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuualuejohtajien tehtävien lakkaamiseen liittyen.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina arviointiryhmän ehdotuksia sosiaalipalveluihin ja pelastustoimeen

Valtion asettama arviointiryhmä esittää hyvinvointialuelain tarkoittamina toimenpide-ehdotuksina, että hyvinvointialue keventäisi ikääntyneiden palvelujen ja vammaispalvelujen palvelurakennetta sekä luopuisi linjauksesta, jonka mukaan asumispalvelut järjestetään aina kotipaikkakunnalla.

Arviointiryhmä esittää, että laitoshoitoa puretaan ja siirrytään kevyempiin palveluihin kuten perhehoitoon ja yhteisölliseen asumiseen. Hyvinvointialue on tähän asti linjannut, että asumispalvelut järjestetään omalla paikkakunnalla, mutta arviointiryhmän mukaan se vaikeuttaa tehokkaan ja tasa-arvoisen palveluverkon aikaansaamista.

Lapissa ikääntyneiden palvelujen kustannukset ovat yli 30 prosenttia maan keskiarvoa kalliimmat. Vuositasolla kalleus tarkoittaa yli 30 miljoonaa euroa. Arviointiryhmän mukaan ikääntyneiden palveluissa on merkittävää säästöpotentiaalia, vaikka huomioidaan Lapin erityiset maantieteelliset olosuhteet.

Myös vammaispalveluissa asukaskohtaiset kustannukset ovat maan suurimmat. Kustannuksia nostavat laitospalvelut ja ympärivuorokautinen asuminen, joita järjestetään Lapissa muuta maata enemmän. Aluehallitus käsittelee varsinaisia toimenpide-ehdotuksia kokouksessaan maanantaina 1. joulukuuta. Lain mukaan hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa.

Muita kehotuksia myös pelastuslaitokselle ja yleisesti

Varsinaisten toimenpide-ehdotusten lisäksi arviointiryhmä on antanut useita uusia sosiaali- ja pelastuspalveluihin liittyviä suosituksia.

Arviointiryhmä kehottaa arvioimaan ostopalvelujen määrää erityisesti lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, asumispalveluissa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Ostopalvelua tulee lisätä tai vähentää sen mukaan, onko oma tuotanto edullisempaa tai laadukkaampaa kuin ostopalvelu. Epäedulliset sopimukset tulee neuvotella uudelleen ja hyvinvointialueindeksin ylittäviä hinnankorotuksia ei saa hyväksyä. Arviointiryhmä suosittelee myös ikääntyneiden kotihoidon omalääkärimallin käyttöönottoa.

Arviointiryhmä kehottaa Lapin pelastuslaitosta selvittämään yhteistyömahdollisuuksia pohjoisen pelastustoiminnan yhteistyöalueella ja tilanne- ja johtokeskustoiminnoissa sekä varmistamaan, että viranomaistehtävistä perittävät maksut vastaavat kustannuksia. Pelastusasemahankkeissa tilat täytyy olla tehokkaita ja mukautuvia sekä henkilöstötarve tarkkaan mietitty.

Hyvinvointialueen investointeja täytyy suunnitella kokonaisvaltaisemmin ja talous huomioiden. Investointeja ei saa ylimitoittaa ja palvelujen kannalta välttämättömät tilat täytyy suunnitella kustannustehokkaiksi.

Arviointiryhmä korostaa, että hyvinvointialue voi kattaa alijäämät vain, jos se keskittyy lain velvoittamien palvelujen järjestämiseen ja purkaa arviointiryhmän vaatimat epätarkoituksenmukaiset ja kalliit rakenteet ja toimintatavat. Alijäämää on niin paljon, että arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten korvaaminen muilla yksittäisillä säästöehdotuksilla ei riitä.

-Alijäämän kattamiseksi tarvitaan sekä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset että myös kaikki muut mahdolliset löydettävissä olevat lisätoimet, arviointiryhmä toteaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Kokoustiedote aluehallituksen 3.11.2025 pidetystä kokouksesta

Esitys rahoituslakiin on oikean suuntainen, mutta ei riittävä. Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet.

Esitys rahoituslakiin on oikean suuntainen, mutta ei riittävä 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueen lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Hallituksen esitysluonnos koskee lakimuutosta, jolla mahdollistettaisiin hyvinvointialueille harkinnanvarainen lisäaika ennen vuotta 2025 syntyneiden alijäämien kattamiseen sekä muutettaisiin investointisuunnitelmien toimittamisen määräaikoja. 

Lapin hyvinvointialue pitää esityksen toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta katsoo niiden olevan riittämättömiä ja liian myöhään käynnistettyjä. 

Lakiesityksen mukainen alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ei koske Lapin hyvinvointialuetta, joka on jo arviointimenettelyssä. Alue kuitenkin korostaa, että sääntely tulisi ulottaa koskemaan kaikkia hyvinvointialueita, tai ainakin niitä, joiden kustannusten kasvu on maltillista. 

Lapin hyvinvointialue kritisoi poikkeusmenettelyjen, kuten arviointimenettelyn, lisärahoitushakemusten ja lainanottovaltuuden muutosten, muuttumista pääsäännöiksi. Tämä vie resursseja varsinaiselta uudistustyöltä. Alue esittää, että sääntelyä yksinkertaistettaisiin ja alijäämän kattamismääräajan jatkaminen ulotettaisiin kaikkiin hyvinvointialueisiin, jolloin poikkeusmenettelyt voisivat palata alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Alue nostaa esiin myös rahoitusjärjestelmän ongelmat. Lapin hyvinvointialueen alijäämästä yli 60 prosenttia johtuu siirtymätasausleikkauksesta, joka on alueen mukaan epäoikeudenmukainen ja vääristää tilannetta. Alue vaatii siirtymätasauksesta luopumista erityisesti niiden alueiden osalta, joihin leikkaus kohdistuu pysyvästi. 

Lapin hyvinvointialue ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja alijäämän kattamiseen, kuten yrityssaneerauksen kaltaista menettelyä tai pääomalainamallia, jotka mahdollistaisivat talouden tervehdyttämisen ilman kohtuuttomia palveluleikkauksia. 

Lausunnossa Lapin hyvinvointialue painottaa, että rahoitusjärjestelmä tulee vakauttaa ja siirtyä pois niin sanotusta nollasummapelistä. Rahoituksen tulee perustua yksinkertaisesti määriteltyyn palvelutarpeeseen, ja siirtymätasauksesta on luovuttava nopeasti lainsäädäntötoimin. 

Asiantuntija-arviossa kiitellään hyvinvointialuetta palvelujen uudistamisesta – talous asettaa silti suurimmat haasteet 

Aluehallitus merkitsi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alueellisen ja valtakunnallisen asiantuntija-arvion tiedoksi. 

Asiantuntija-arvion mukaan Lapin hyvinvointialueella on tehty monia kehittämistoimia sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten sähköisten palvelujen parantaminen, saamenkielisten palvelujen vahvistaminen ja ikääntyneiden kotiin vietävien palvelujen lisääminen. Lastensuojelussa määräajat toteutuivat hyvin ja erikoissairaanhoitoon pääsy sujui sujuvasti. Suurin haaste on kuitenkin alueen talous: alijäämä on maan suurin, ja sopeuttamistoimet ovat edenneet hitaasti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn tilanteen vakavuuden vuoksi. 

Muita päätöksiä 

Aluehallitus hyväksyi tiedonhallintamallin Lapin hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on julkisen hallinnon tiedonhallintayksikkö, jonka on lain mukaan ylläpidettävä toimintansa tiedonhallintaa kuvaavaa mallia. Tiedonhallintamalli auttaa varmistamaan, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteensopivia, turvallisia ja helposti saatavilla. Mallissa kuvataan muun muassa hyvinvointialueen palveluprosessit, tietovarannot, tietojärjestelmät ja tietoturvatoimet. Malli on valmisteltu laajassa yhteistyössä vuoden 2025 aikana. Mallia päivitetään tarvittaessa ja se on osa hyvinvointialueen kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. 

Hyväksyttiin somaattisen erikoissairaanhoidon johtajalta saatu selvitys lisätyöoikeudesta sisätautien poliklinikalle ruokatorven, vatsalaukun ja paksusuolen tähystyksiin. Aluehallitus kävi asian yhteydessä keskustelun siitä, että hallitus edellyttää, että virka-aikaisen työn suunnittelua sairaaloissa tehostetaan siten, että jonojen syntymistä pystytään mahdollisimman pitkälle välttämään sekä mikäli jonoja kuitenkin muodostuu, jatkossa selvitetään huolellisesti muut edullisemmat vaihtoehdot omien sairaaloiden työnjako mukaan lukien ennen kuin jonojen purkuja tehdään lisätyönä. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Rovaniemen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavamuutos on osa suunnitelmaa rakentaa Rovaniemelle uusi pelastusasema. 

Hylättiin apulaisosastonhoitajan valintaa koskeva oikaisuvaatimus. 

Hylättiin Simon kunnan tekemä valitus Ylikärpän terveydenhoitajan vastaanottojen lakkauttamisesta. 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueelle ei perusteta järjestöneuvottelukuntaa tai -neuvostoa. Lapin hyvinvointialueen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole perusteltua luoda uutta päällekkäistä alueellista toimielintä, vaan paremminkin vahvistaa nykyisen maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toimintaa yhteistyössä sen taustaorganisaationa toimivan Lapin liiton kanssa. Myös järjestöt ovat sitoutuneet nykyisen järjestöneuvottelukunnan toiminnan jatkumiseen ja uudistamiseen.

Aluehallitus jätti pöydälle vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin. 

Aluehallitus hyväksyi muutetun taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Suunnitelmassa vuonna 2027 edellytetään 50 miljoonaa euroa sopeuttamistoimenpiteitä ja vuonna 2028 vastaavasti 45 miljoonaa euroa. Suunnitelma on, että hyvinvointialueelle kertyneistä alijäämistä katetaan suurin osa viimeistään vuoden 2030 talousarviossa. Sopeuttamistoimenpiteiden valmistelussa on mukana myös arviointiryhmä. 

Aluehallitus hyväksyi osaltaan kevään 2026 kokousaikataulun ja esittää aluevaltuustolle, että myös se hyväksyy aikataulun.