Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.

Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.

Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat

Lisätietoja:

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 14.5.2025 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus vaatii nopeita säästötoimia tämän vuoden talouden oikaisemiseksi. Aluehallitus käsittelee uudet säästöehdotukset viimeistään elokuussa ja harkitsee sen jälkeen valtion lisärahoituksen hakemista.

Aluehallitus vaatii nopeita säästötoimia tämän vuoden talouden oikaisemiseksi

Aluehallitus käsitteli Lapin hyvinvointialueen osavuosikatsauksen tammi-maaliskuulta. Tämänhetkisen arvion mukaan tämän vuoden talous on kääntymässä 26 miljoonaa miinukselle, vaikka tavoitteena on miljoonan euron ylijäämä. Eniten ylityksiä on lastensuojelussa, ikäihmisten palveluissa ja erikoissairaanhoidossa.

Aluehallitus vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelut valmistelevat säästöehdotukset, joilla hyvinvointialue pysyy tämän vuoden budjetissa. Lisäksi kaikkien toimialojen täytyy valmistella ehdotukset, joilla toimintakate pienenee 2,5 prosenttia vuositasolla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa vaarantaa riittävien palvelujen järjestämistä. Myös jo aiemmin päätettyjä sopeuttamistoimenpiteitä tulee edistää tehokkaasti.

Aluehallitus käsittelee uudet säästöehdotukset viimeistään elokuussa ja harkitsee sen jälkeen valtion lisärahoituksen hakemista.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti hallinto-oikeudelle annettavasta lausunnosta, joka koskee Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edellisten vuosien alijäämien kattamista ja laskutusta. Kemin ja Tervolan kunnat ovat tehneet valituksen aluehallituksen aiemmasta päätöksestä.

Merkittiin tiedoksi Valviralle annettu selvitys kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä.

Siirrettiin lakiasiainjohtajalle ja hyvinvointialuejohtajalle toimivalta tehdä vahingonkorvausvaatimuksiin liittyviä päätöksiä.

Hyväksyttiin päivitetty hankintaohje.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat vuodeosastojen hallinnollista yhdistämistä sekä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ja maaseutuvaikutusten arviointia.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi luettelot valtuutettujen tekemistä aloitteista sekä merkitsee loppuun käsitellyiksi ne aloitteet, joihin aluehallitus on hyväksynyt vastaukset.

Pyydetään Saamelaiskäräjiä tarkistamaan nimityksensä saamen kielen lautakunnan jäseniksi. Aiempi esitys ei ole tasa-arvolain mukainen.

Bivdit Sámedikki dárkkistit nammademiid sámegiela lávdegotti lahttun. Ovddit evttohus ii čuovo dásseárvolága.

Iävtuttuvvoo, et Sämitigge täärhist sämikielâ lävdikode jesânij noomâtmijd. Ovdebâš iävtuttâs ij lah täsiárvulaavâ miäldásâš.

Raaukât Sääʹmteeʹǧǧ täʹrǩsted nõõmtõõzzees sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäzzliʹžžen. Ääiʹjab eʹtǩǩõs ij leäkku tääʹssärvvlääʹjj meâldlaž.

Uuden aluevaltuuston ensimmäinen kokous on 9.6.2025.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto valitsee toimikaudelleen aluevaltuuston puheenjohtajat, aluehallituksen, tarkastuslautakunnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan, pelastus- ja valmiuslautakunnan ja aluevaalilautakunnan jäsenet sekä vaalilautakunnan suhteellisten vaalien toimittamista varten.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto valitsee saamen kielen lautakuntaan yhteensä 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Viisi jäsentä nimetään Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi jäsen Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Aluevaltuuston tulee valita yksi jäsenistä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

Evttohuvvo guovllustivrii, ahte guovllustivra vállje sámegiela lávdegoddái oktiibuot 13 lahtu ja juohke oktii persovnnalaš várrelahtu. Vihtta lahtu nammaduvvojit Sámedikki evttohusa vuođul ja okta lahttu siidačoahkkima evttohusa vuođul. Guovllustivra galgá válljet lahtuin ovtta ságadoallin ja ovtta várraságadoallin.

Iävtuttuvvoo kuávluváldustiivrân, et kuávluváldustivrâ väljee sämikielâ lävdikoodán ohtsis 13 jesânid já jyehi jesânân persovnlii värijeessân. Vittâ jeessân nomâttuvvojeh Sämitige iävtuttâs mield já ohtâ jeessân nomâttuvvoo Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâs mield. Kuávluváldustivrâ kalga valjiđ oovtâ jeessân saavâjođetteijen já oovtâ jeessân värisaavâjođetteijen.

Eʹtǩǩeet vuʹvddvälddõʹsse, što vuʹvddvälddõs vaʹlljad sääʹmǩiõl luʹvddkådda õhttseʹžže 13 vuäzzla da juõʹǩǩkiʹžže personpuõđlaž vääʹrrvuäzzla. Vitt vuäzzla nõõmtet Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzzâst da õõut vuäzzla Saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩõõzzâst. Vuʹvddvälddõs âlgg vaʹlljeed õõut vuäzzlain saaǥǥjååʹđteeʹjen da õõut väärrsaaǥǥjååʹđteeʹjen.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi mahdolliset kirjalliset ilmoitukset valtuustoryhmistä sekä niiden nimistä ja puheenjohtajista.

Henkilöstöasioiden toimivaltaa koskeva pykälä numero 215 palautettiin valmisteluun. 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 30.4.2025 pidetystä kokouksesta

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta jatkuu niin laajana kuin laki mahdollistaa. Laki vaatii rajaamaan Länsi-Pohjan toimintaa jo lokakuussa, mutta hyvinvointialue hakee muutokselle lisäaikaa sekä valmistelee vetoomuksen lain muuttamiseksi.

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta jatkuu niin laajana kuin laki mahdollistaa

Lapin aluehallitus haluaa jatkaa toimintaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa niin täydessä laajuudessa, kuin tuore lokakuun alussa voimaan tuleva lainsäädäntö sallii. Laki vaatii rajaamaan Länsi-Pohjan toimintaa jo lokakuussa, mutta hyvinvointialue hakee muutokselle lisäaikaa sekä valmistelee vetoomuksen lain muuttamiseksi.

Hyvinvointialue jatkaa kuitenkin myös muutosten valmistelua ja käy muutoksista neuvotteluja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa. Mehiläinen tuottaa osan Länsi-Pohjan toimipisteen palveluista. Hyvinvointialue valmistelee uudelle aluehallitukselle esityksen seurantaryhmän perustamisesta. Seurantaryhmä koostuisi viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä.

Päiväkirurgiaan liittyvä lakiasetus on vielä kesken, joten linjauksia tarkennetaan, kun asetuksen sisältö on tiedossa.

Laki rajaa Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluja 

Viime vuonna hyväksytyn terveydenhuoltolain muutoksen mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa ei saa jatkossa olla monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, vaan pelkästään rajattu erikoissairaanhoidon päivystys. Iltaisin Länsi-Pohjassa voi päivystää erikoisalapäivystäjä, mutta öisin akuuttiklinikalla voivat työskennellä vain yleislääkäripäivystäjä sekä tarvittava hoitohenkilökunta ja tukipalvelut. Näin ollen raskas tehohoito siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Länsi-Pohjassa sallitaan jatkossa polven ja lonkan tekonivelleikkaukset vain päiväkirurgisesti tehtyinä. Sairaalassa ei voi olla kirurgisia vuodeosastoja. Päivystävä anestesialääkäri palvelee vuodeosastolla ja valvontahoidossa olevia potilaita. 

Useiden erikoisalojen toiminta sekä osastohoito ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjassa entisellään. Myös poliklinikkatoiminnot jatkuvat arkipäivisin. Lisäksi Lapin keskussairaalasta siirretään asetuksen lupaamaa päiväkirurgiaa sekä skopiatoimintaa Länsi-pohjan keskussairaalaan, jotta Rovaniemeltä vapautuu tiloja vaativamman kirurgian toteuttamiseen. 

Virkajohto oli valmistellut päätöksen tueksi kaksi erilaista skenaariota erilaisista tarkemmista toimintamalleista ja niiden vaikutuksesta talouteen ja toimintaan. Aluehallitus ei sitoutunut päätöksellään kumpaankaan skenaarioon.

Hyvinvointialue ennakoi jo aiemmin, että lain vaatimat muutokset kasvattavat hyvinvointialueen kustannuksia useilla miljoonilla. Lisäkustannuksia syntyy muun muassa potilaiden kuljettamisesta, ensihoidon ja ambulanssien lisätarpeesta sekä Lapin keskussairaalaan tarvittavista lisätiloista ja henkilökunnasta.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi strategisen rahoitussuunnitelman hyvinvointialueen työkaluksi rakennus- ja kalustoinvestointien tekemiseen.

Merkittiin tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen päätös, jonka mukaan jatkossa Tervia Osaajat kilpailuttaisi lääkäripalvelut koko Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueelle. Lapin aluehallitus totesi, että Lapin hyvinvointialue suhtautuu ehdotettuun ratkaisuun myönteisesti, mutta lopullinen päätös edellyttää vielä lisää valmistelua. 

Aluehallitus evästi ensi vuoden talousarvion ja tulevien vuosien taloussuunnitelmien laadintaa. Tavoite on, että ensi vuoden toimintakate on sellainen, että hyvinvointialue pystyy kattamaan vuosina 2023-2024 muodostuneet alijäämät viimeistään vuonna 2030.

Merkittiin tiedoksi aluevaalien vahvistettu tulos.

Hyväksyttiin menettelytavat, joilla valitaan ehdokkaat hyvinvointialueen yhtiöiden hallituksiin.

Hyväksyttiin neljän pohjoisen hyvinvointialueen yhteisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoite. Hyväksyttiin myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyön etenemissuunnitelma sekä näiden kahden hyvinvointialueen yhteisen tietohallintojohtajan viran perustamiseen liittyvä sopimus.

Hyväksyttiin periaatteet tietohallinnon kustannusten hillitsemiseksi ja merkittiin tiedoksi kustannussäästötavoitteet. Aluehallitus hyväksyi samalla osaltaan, että hyvinvointialue ostaa jatkossa myös Meri-Lapin työasemapalvelut LapIT Oy:lta.

Hyväksyttiin muutoksia nuorisovaltuuston toimintasääntöön.

Hyväksyttiin sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle annettava selvitys pelastustoimen palvelujen toteuttamisesta ja taloudesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle annettava selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta vuonna 2024.

Päätettiin, että hyvinvointialue tuottaa Ammattiopisto Lappian kuraattoripalvelut jatkossa omana toimintana. Palvelun järjestäminen omana toimintana mahdollistaa paremmin resurssien kohdentamisen alueen palvelutarpeiden mukaisesti. 

Vahvistettiin muutoksia palvelusetelisääntökirjoihin, jotka koskevat vammaisten asumisen tukea, henkilökohtaista apua, ympärivuorokautista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista, lääkkeiden annosjakelua, kotihoitoa, kotona asumisen tukipalveluja ja omaishoidon tukea. Sääntökirjat käsitellään uudelleen viimeistään syksyllä tarvittavissa vaikuttamistoimielimissä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnassa. 

Vahvistettiin työosuusrahan suuruudeksi 5 euroa toimintakeskus- ja työpajapäivältä ja 12 euroa avotyöpäivältä.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat ikääntyneiden palveluissa Tornion Ruskakotia ja Pihlajakotia sekä vammaisten palveluissa vaativan tason vammaisten sosiaalipalvelujen työyksiköitä. Muutokset liittyvät ensisijaisesti palvelujen uudelleen järjestämiseen, ja irtisanomisia pyritään välttämään.

Muutettiin terveysjohtaja Miia Palon nimikkeeksi toimialajohtaja ja määrättiin hänet sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajaksi. Nykyiset sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen toimialat yhdistyvät ensi vuoden alusta lähtien. Sosiaalijohtajan tehtävistä ensi vuoden alusta lähtien päätetään myöhemmin. Muutettiin tukipalvelujen toimialajohtajaksi määrätyn kehitysjohtaja Mikko Häikiön nimikkeeksi toimialajohtaja.

Merkittiin tiedoksi sisäisen tarkastuksen raportti.

Päätettiin myöntää valtuustoryhmien tukea tammi-toukokuulle ryhmien hakemusten mukaisesti, kuitenkin enintään 1218,75 euroa per valtuutettu.

Merkittiin tiedoksi vuoden 2024 tilintarkastuskertomus ja päätettiin alijäämiä koskevaan muistutukseen annettavasta lausunnosta.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat elämän loppuvaiheen ennakoivia hoitosuunnitelmia, sairasvakuutuksen merkityksen selvittämistä vähävaraisille sekä byrokratian välttämistä.

Merkittiin tiedoksi valtakunnallinen vuosittainen sisäministeriön selvitys pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta vuonna 2023. 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 9.4.2025 pidetystä kokouksesta

Saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut. Merkittiin tiedoksi tammi-helmikuun talousraportti.

Saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut

Merkittiin tiedoksi saamenkielisten palvelujen vuosikertomus vuodelta 2024 ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Hyvinvointialueen saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut esimerkiksi Karigasniemen saamenkielisen palvelutalon sekä valtionavustuksen mahdollistamien uusien toimintojen myötä. Iso merkitys on ollut myös työntekijöiden saamenkielten intensiivikoulutuksilla ja kaksikielisten työntekijöiden rekrytoinnilla.

Merkkejui tiättun sämikielâlij palvâlusâi ihemuštâlus ivveest 2024 já iävtuttuvvoo kuávluváldustiivrân, ete kuávluváldustivrâ porgâččij siämmáá. Pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ lii puáránâm ovdâmerkkân Kärigâsnjaargâ sämikielâlii palvâlemtáálu já staatâtoorjâ máhđulâžžân toohâm uđđâ tooimâi vuáđuld. Stuorrâ merhâšume lii lamaš meid pargei sämikielâi intensiivškovliittâsâin já kyevtkielâlii pargei rekrytistmijn.

Mieʹrǩǩeeš teâttan sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi eeʹǩǩčiõlǥtõõzz eeʹjjest 2024 da eʹtǩǩeet vuʹvddvälddõʹsse, što vuʹvddvälddõs tuejjeʹči seämmanalla. Pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi vuäǯǯmõš lij puârrnam ouddmiârkkân Karigasnjaarǥ sääʹmǩiõllsaž kääzzkõspõõrt di riikkveäʹǩǩvuõđ vueiʹtlvâsttam ođđ toiʹmmjummši mieʹldd. Jõnn miârktõs lij leämmaž še tuâjjlai sääʹmǩiõli intensiivlaž škooultõõzzin da kueiʹtǩiõllsaž tuâjjlai rekrytâsttmõõžžin.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 10.2.2025 tekemät päätökset.

Aluehallitus hyväksyi esityksen, mihin palveluihin saamenkielisten palvelujen valtionavustusta haettaisiin vuodelle 2027. Ensisijaisesti hyvinvointialue pyrkii turvaamaan nykyiset saamenkieliset palvelut. Hyvinvointialue tiedottaa samalla Saamelaiskäräjiä ja valtiota, että rahoitustarve olisi nykyistä suurempi.

Kuávlustivrâ tuhhiittij iävtuttâs, moid palvâlussáid sämikielâlij palvâlusâi staatâtorjuu uccuuččii ihán 2027. Vuosâsajasávt pyereestvaijeemkuávlu viggá turviđ tááláid sämikielâlijd palvâlusâid. Pyereestvaijeemkuávlu tieđeet siämmást Sämitige já staatâ, ete ruttâdemtárbu ličij stuárráb ko tááláš ruttâdem.

Vuʹvddhalltõs priimi eʹtǩǩõõzz tõʹst, koon kääzzkõõzzid sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi riikkveäʹǩǩvuõđ ooʒʒčeš ekka 2027. Vuõss-sââʹjest pueʹrrvââjjamvuʹvdd pârgg staaneed ânnʼjõž sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Pueʹrrvââjjamvuʹvdd teâđat seämma vuâra Sääʹmteeʹǧǧ da riikk, što teäggtemtarbb leʹčči šuurab ko ânnʼjõž teäggtõs.

Päätettiin hakea saamen kielilain mukaista valtionavustusta vuodelle 2025 yhteensä 100 000 euroa. Summasta noin 70 000 euroa käytettäisiin sijaiskustannuksiin, joita syntyy, kun työntekijät opiskelevat saamea. Noin 30 000 euroa varataan käännös- ja tulkkauskuluihin. Hyvinvointialue tiedottaa oikeusministeriötä todellisesta rahoitustarpeesta ja että valtionavustuksen leikkaaminen vaikeuttaa saamen kielilain toteuttamista hyvinvointialueella.

Meridui uuccâđ säämi kielâlaavâ miäldásii staatâtorjuu ihán 2025 ohtsis 100 000 eurod. Summeest suulân 70 000 eurod kevttuuččii sajasâškoloid, moh šaddeh, ko pargeeh loheh sämikielâ. Suulân 30 000 eurod väriduvvoo jurgâlem- já tulkkumkoloid. Pyereestvaijeemkuávlu tieđeet riehtiministeriö tuođâlii ruttâdemtáárbust já ete staatâtorjuu kepidem vádásmit säämi kielâlaavâ olášuttem pyereestvaijeemkuávlust.

Tuʹmmješ ooccâd sääʹmǩiõll-lääʹjj meâldlaž riikkveäʹǩǩvuõđ ekka 2025 õhttseʹžže 100 000 euʹrred. Tieʹǧǧin nuʹtt 70 000 euʹrred âânčeš sâjjsažkoolaid, kook šâʹdde, ko tuâjjla mättʼtâʹtte sääʹmǩiõl. Nuʹtt 30 000 euʹrred vaʹrrjet jåårǥlâʹttem- da tuʹlǩǩeemkoolaid. Pueʹrrvââjjamvuʹvdd teâđat vuõiggâdvuõttministeria tuõđmeâldlaž teäggtemtaarbâst da što riikkveäʹǩǩvuõđ čuõppmõš vaigsmâtt sääʹmǩiõll-lääʹjj čõõđ viikkmõõžž pueʹrrvââjjamvuuʹdest.

Muutettiin kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutuksen sopimuskausi kestämään vuoden 2026 loppuun. Lisäksi sopimukseen sisältyy kaksi optiokautta, vuosille 2027 ja 2028.

Vahvistettiin muutokset palvelusetelisääntökirjan yleiseen osioon. Uusi PSOP-palvelusetelijärjestelmä korvaa nykyisen Vaana-järjestelmän, ja hyvinvointialue päivittää sääntökirjat vastaamaan muutosta. Kaikissa sääntökirjoissa on yleinen osa, joka koskee kaikkia palvelusetelillä tuotettuja sosiaalipalveluja. Hyvinvointialue päivittää palvelukohtaiset sääntökirjat myöhemmin.

Merkittiin tiedoksi tammi-helmikuun talousraportti. Toimintatuottoja ei ole kertynyt arvion mukaisesti, sillä asiakaslaskutuksessa on jonkin verran viivettä. Toisaalta myös toimintakulut ovat olleet arvioitua pienemmät. Hyvinvointialue kehittää taloudenennakointia ja varautuu loppuvuoden muuttuviin kuluihin. Lisäksi aluehallitus edellyttää, että talouden sopeuttamistoimia jatketaan edelleen suunnitelmallisesti, rohkeasti ja ripeästi.

Määrättiin tukipalvelujen toimialajohtajan sijaisiksi hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen ja tietohallintojohtaja Mikko Päkkilä.

Hyväksyttiin aluehallituksen päätäntävaltaan liittyviä paikallisten erien kohdentamiseen ja palkkoihin liittyviä muutoksia.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 26.3. pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen talous on kääntymässä oikeaan suuntaan Hyvinvointialue päätti ja toteutti viime vuonna isoja säästötoimia, mutta osa tuloksista näkyy vasta myöhemmin.

Lapin hyvinvointialueen talous on kääntymässä oikeaan suuntaan

Hyvinvointialue päätti ja toteutti viime vuonna isoja säästötoimia, mutta osa tuloksista näkyy vasta myöhemmin.

Lapin hyvinvointialueen toinen varsinainen toimintavuosi oli alijäämäinen. Talouden suunta on kuitenkin oikea, sillä tulos on hieman parempi kuin ensimmäisenä vuonna. Vuonna 2023 alijäämää kertyi noin 90 miljoonaa ja viime vuonna 87 miljoonaa.

Viime vuonna toimintakulut olivat noin 1,1 miljardia. Valtionrahoitus oli noin 920 miljoonaa ja toimintatuotot noin 150 miljoonaa.

Hyvinvointialue laati keväällä talouden sopeuttamisohjelman ja toimeenpani useita säästötoimia. Kaikkiaan tavoitteena olivat 98 miljoonaan euron säästöt, joista 47 miljoonaa euroa tavoiteltiin jo viime vuonna. Tavoitteesta toteutui viime vuonna noin 13 miljoonaa. Eniten säästöjä hyvinvointialue sai henkilöstöorganisaatiota keventämällä sekä vuodeosastoverkostoa ja vuodeosastojen toimintaa muuttamalla ja kotisairaalatoimintaan panostamalla.

Palvelurakenteen keventäminen toi säästöjä jopa arvioitua enemmän. Hyvinvointialue vähensi esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisia tehostettuja asumispalvelupaikkoja ja panosti sen sijaan muun muassa yhteisölliseen asumiseen ja kotihoitoon. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja raskaimmista palveluista säästäminen on pitkäjänteistä työtä, jonka säästövaikutukset esimerkiksi mielenterveys- ja lastensuojelutyössä näkyvät vasta myöhemmin.

Palveluverkon keventämistä koskevat päätökset viivästyivät. Keväällä tehdyt päätökset täytyi valmistella ja päättää uudestaan loppuvuodesta, sillä valmisteluun oli osallistunut esteellisiä luottamushenkilöitä. Hyvinvointialue jatkaa säästötoimien toteuttamista tänä vuonna, ja osa tuloksista näkyy vasta ensi vuoden taloudessa. Palveluverkkomuutosten säästövaikutukset ovat noin 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Talouden suunnittelu on ollut edelleen todella vaikeaa. Sopeuttamistoimien oli tarkoitus pienentää viime vuoden talousarviossa arvioitua alijäämää, mutta sopeuttamisesta huolimatta alijäämää kertyikin vajaa kaksi miljoonaa alkuperäistä arviota enemmän.

Siirtymätasaus ja henkilöstön eläköityminen vaativat muutoksia jatkossakin

Tänä vuonna talouden sopeuttamistoimista odotetaan kaikkiaan noin 32 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2025 on ensimmäistä kertaa vuositasolla tasapainossa, eli rahoitus riittää kattamaan toiminnan kulut. Talousarvion saaminen tasapainoon on ollut iso ponnistus. Uutta alijäämää ei kerry, mutta aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen tulos ei vielä riitä.

Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu niin sanotusta siirtymätasauksesta. Hyvinvointialueen valtionrahoitusta leikataan, sillä Lapin kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa kunnista on järjestänyt palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta osa on hoitanut lakisääteisiä tehtäviä puutteellisesti.

Lapin aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialue kattaa valtion asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2026 mennessä ne alijäämät, jotka johtuvat muusta kuin siirtymätasauksesta. Kaikkien alijäämien kattaminen vaatisi sellaisia sopeuttamistoimia, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisen.

Suurin osa hyvinvointialueista on päätymässä tilanteeseen, jossa ne joutuvat rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisen palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai päinvastoin.
-Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa tilinpäätöksen katsauksessaan.

Muutospaineita luovat liian pienen rahoituksen lisäksi myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu sekä edessä oleva työvoimapula. Laskelmien mukaan yli 1200 Lapin hyvinvointialueen työntekijää jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä.

Aluehallitus esittää sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan perustamista

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon. Aluehallitus esittää, että hyvinvointialue luopuisi osallisuus- ja asiakkuuslautakunnasta ja hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnasta. Tilalle hyvinvointialue perustaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan, tulevaisuuden ja ennakoinnin yhteistyöelimen sekä aluehallituksen alaisen konserni- ja tilajaoston.

Aluehallitus esittää, että vasta uusi aluevaltuusto päättäisi uuden tulevaisuus- ja ennakointitoimielimen toiminnasta. Mahdollisen järjestöneuvottelukunnan tai -neuvoston perustaminen valmisteltaisiin aluevaltuuston käsiteltäväksi tämän vuoden aikana.

Muita päätöksiä

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi muutoksia hallintosääntöön. Muutokset liittyvät enimmäkseen luottamushenkilöorganisaation muutoksiin. Lisäksi nuorisovaltuustolle sekä vammais- ja vanhusneuvostoille esitetään valtuustoaloitteen tapaista aloiteoikeutta.

Hyväksyttiin aluehallintoviraston pyytämä selvitys, joka koskee muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella.

Päätettiin käynnistää kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja vammaisten henkilöiden työtoimintaa koskeva kilpailutus. Varsinainen sopimuskausi olisi vuoden 2027 loppuun, ja hankinnan kokonaisarvo olisi arviolta noin 7,5 miljoonaa euroa.

Hyväksyttiin muutoksia asiakasmaksuihin liittyviin toimivalta-asioihin.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski aluehallituksen aiemmin tekemää tehtäväkohtaiseen palkkaan liittyvää päätöstä.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ICT-suunnittelijan valintaa.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston päätös hyvinvointialueneuvottelukunnan asettamisesta. Lapin hyvinvointialueen edustaja on hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela ja varajäsen terveysjohtaja Miia Palo.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön aloite hyvinvointialueiden yhteistyösopimusten muuttamiseksi. Suomessa on viisi hyvinvointialueiden yhteistyöaluetta eli YTA-aluetta. Kaikkien YTA-alueiden yhteistyösopimukset eivät ole nykyään lainsäädännön edellyttämällä tasolla.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Muutokset ovat lähinnä organisaatiomuutoksiin liittyviä teknisiä korjauksia eivätkä vaikuta toimintakatteeseen.

Päätettiin ottaa käyttöön mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ostamista koskevien sopimusten optiokausia.

Päätettiin käynnistää tekstiilihuoltopalvelujen kilpailutus lounaisella palvelualueella. Hankinta on arvoltaan noin 6,7 miljoonaa euroa.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998