Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle

Ministeriöt valvovat, että säästösuunnitelmat pitävät ja hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä kuitenkin muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuaa, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus käynnistää aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Katsomme, että noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen toteaa.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Taloussuunnitelma on vaativa, mutta se on realistinen ja turvaa palvelut, kunhan toimenpiteistä pidetään kiinni, arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta kertoo

– Arviointimenettely on ollut raskas prosessi. Nyt on kuitenkin saatu nuotit usealle vuodelle eteenpäin. Vaikka tiukka valtionohjaus vielä jatkuukin, nyt päästään kuitenkin lähes normaalitilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Monipuolisia uusia toimintaehdotuksia

Uusimmissa, kesäkuun alussa tekemissään toimenpide-ehdotuksissa arviointiryhmä edellyttää päätöksentekorakenteiden kehittämistä niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli, aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli ja virkajohdon mahdollisuuksia johtaa toimintaa ja uudistaa toimintatapoja vahvistetaan. Uudet toimintamallit on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Taloussuunnitelma ja vanhat toimenpide-ehdotukset velvoittavat yhä

Arviointiryhmä on antanut noin 10 kuukauden pituisella toimikaudellaan useita toimenpide-ehdotuksia, jotka velvoittavat hyvinvointialuetta edelleen. Arviointiryhmä on vaatinut muun muassa vuodeosastoverkon supistamista, Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen rajaamista, Mehiläinen Länsi-Pohja-sopimuksen irtisanomista, sosiaalihuollon rakennemuutoksia sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan tarkan ja tiukan taloussuunnitelman laatimista. Arviointiryhmä on myös kritisoinut sitä, että hyvinvointialue on pohjannut palveluverkkonsa kuntarajoihin, vaikka niin tiheä palveluverkko ei ole kaikkialla tarkoituksenmukaista.

– Lakkauttamis- ja supistamispäätökset ovat olleet hyvinkin epämieluisia ja vaikeita, mutta talouden kannalta välttämättömiä. Jatkossa varmistetaan toimeenpanon ripeys ja määrätietoisuus, jotta tavoitellut säästöt toteutuvat. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että taloussuunnitelmassa on paljon myös niitä toimia, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa viitaten esimerkiksi sote-keskusverkoston säilymiseen kattavana sekä digitaalisten palvelujen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmällä ja muulla lainsäädännöllä suuri vaikutus

Hyvinvointialueen talouteen vaikuttavat omien toimenpiteiden lisäksi myös valtion päätökset ja muut ulkoiset tekijät. Muutoksia on tulossa ainakin rahoitusjärjestelmään ja sosiaalihuoltolakiin.

Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.

– Taloussuunnitelma on sekä euromäärältään että aikataulultaan tiukka. Valtionrahoitusleikkausten takia olisi ollut paikallaan saada vielä vuosi-pari lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta siihen valtiovarainministeriö ei suostunut, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Arviointiryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksensa nykyisen lainsäädännön ja rahoitustietojen pohjalta, eikä ole ottanut kantaa, miten hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa. Loppuraportista käy kuitenkin ilmi, että hyvinvointialue on tyytymätön valtion rahoitusjärjestelmään. Hyvinvointialueen mielestä esimerkiksi siirtymätasausleikkaukset pitäisi lakkauttaa sekä Lapin maantieteelliset olosuhteet, runsas matkailu sekä saamenkielisten palvelujen turvaaminen huomioida nykyistä paremmin.

Aluejakoselvitys vaatisi erityiset toiminnalliset perusteet

Lain mukaan arviointiryhmän tulee arvioida, onko aluejakoselvityksen käynnistäminen perusteltua. Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä tai muitakaan toimenpiteitä, koska arviointiryhmän näkemyksen mukaan alueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena, jos alueella toteutetaan kaikki ne toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, joita arviointiryhmä on alueelle esittänyt.

Arviointiryhmä on pohtinut loppuraportissaan, millaisia vaikutuksia aluejaon muuttamisella voisi pääpirteissään olla. 51 kunnan jättialuetta haastaisivat esimerkiksi pitkät välimatkat, seutujen erilaisuus, demokratian toteutuminen sekä Lapin erityisasema saamenkielisten palvelujen tuottajana.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei välttämättä olisi Lapin hyvinvointialueen tavoin taloudellista kannustetta ylläpitää erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan sairaalassa, arviointiryhmä toteaa.

– Arviointimenettelyn tehtävä ei ole ottaa kantaa alustavien selvitysten tai mielipidekartoitusten tarpeellisuuteen, vaikka joukko aluevaltuutettuja on sitä ehdottanut, toteaa puheenjohtaja Myllyvirta.

– Aluejakoselvitys olisi työläs prosessi sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueille. Selvittelyn vaatima työ ja byrokratia söisivät voimavaroja palvelujen kehittämiseltä ja talouden tasapainottamiselta, hyvinvointialuejohtaja Jokela pohtii.

Takana tiivis vuosi

Lappi päätyi valtion asettamaan arviointimenettelyyn viime kesänä huonon taloustilanteensa vuoksi. Arviointiryhmä kokoontui 17 kertaa ja kuuli useita hyvinvointialueen ja ministeriöiden asiantuntijoita. Lisäksi jäsenet osallistuivat useisiin hyvinvointialueen tilaisuuksiin kuten aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksiin.

Lue arviointiryhmän loppuraportti tästä linkistä

Tallenne infotilaisuudesta 10.6.2026 (katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä)

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko yhteistoimintatiloja harkittaessa huomioitu tilankäytön aiheuttamia haasteita työn tekemiselle erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sen negatiivisia kustannusvaikutuksia?

Esimerkiksi Rovaniemelle Porokadulle on tulossa yhteiskäyttötila. Kysymyksessä ei siis ole avokonttoritila vaan hybridityötila, jossa jokainen varaa itselleen työpisteen omasta kotipesästään. Työtilalle suunnitellaan pelisäännöt, jotka huomioivat työn luonteen, sekä sovitaan menettelytapoja erilaisiin muuttuviin työtilanteisiin. Työntekijät tullaan ohjeistamaan, miten eri tilanteissa toimitaan, jos esimerkiksi käsittelee arkaluontoista tietoa tai toimii kokouksessa puheenjohtajana. Näitä toimintatapoja mietitään parhaillaan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Työ jatkuu vielä muuton jälkeenkin, kun osa ongelmista varmasti näyttäytyy vasta, kun tiloissa toiminta käynnistyy.

Mitä tapahtuu, jos merilappilaiset tai 20 % äänioikeutetuista lappilaisista allekirjoittaa selvityspyynnön/vaatimuksen, jotta osa Lapin hyvinvointialueesta siirrettäisiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? Miten prosessi etenisi valtiovarainministeriön osalta?

Hyvinvointialueen muuttamisesta säädetään hyvinvointialuejakolaissa. Aluejaon muutos edellyttää, että muutokselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi em. lain nojalla määrätä aluejakoselvityksen toimitettavaksi.

Mitä tarkoittaa päätöksenteko- ja johtamisroolien tarkastelu, jota arviointiryhmä edellyttää? Miten demokratia toteutuu jatkossa?

Arviointiryhmä on todennut, että Lapin hyvinvointialueen lähtökohdat uuden organisaation, toimintajärjestelmien ja -tapojen luomiseen olivat suhteellisen vaikeat. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli järjestetty kuntakohtaisesti ja alueella toimi kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää eli sairaanhoitopiiriä. Lisäksi alueelle siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantullessa toiminnallisesti haastavia ja uuteen lainsäädäntöön huonosti sopivia ostopalvelusopimuksia. Tämäkin huomioon ottaen alue on pystynyt etenemään varsin hitaasti kohti kokonaisuutena johdettua ja hallittua toimintamallia ja toiminnassa on edelleen näkyvissä aiempaa kuntapohjaisuutta.

Lisäksi sisäiset, pitkälti alueellisiin näkemyksiin perustuvat erimielisyydet ovat estäneet kokonaisuuden näkökulmasta välttämätöntä pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä. Poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välinen työnjako ei ole toiminut. Aluehallituksen ja aluevaltuuston edellytykset ja kyky johtaa aluetta kokonaisuutena on ollut puutteellista ja sekä aluehallituksen että aluevaltuuston päätettäväksi tulee sangen pienipiirteisiäkin, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen kuuluvia asioita. Lisäksi päätösvalmistelua haastavat taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyvät osaamis- ja resurssipuutteet sekä hajanaiset järjestelmät.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan taloussuunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon ongelmat ovat osaltaan taustalla siinä, että hyvinvointialue ei ole pystynyt toimimaan lain asettamien taloudellisten raamien puitteissa. Taloussuunnittelun ja päätöksenteon horjuvuus ja hitaus talouden tasapainotustoimien toteutuksessa on ollut arviointiryhmän näkemyksen mukaan omiaan synnyttämään henkilöstössä epävarmuutta ja luomaan sisäisiä jännitteitä, jota eivät ole voineet olla vaikuttamatta toimintaan ja työhyvinvointiin.

Miten arviointiryhmä on huomioinut Lapin olosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, palveluverkon osalta?

Loppuraportin mukaan hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään maakunnan kattavan organisaation antamia mahdollisuuksia, vaan arviointiryhmän saaman käsityksen mukaan on liikaa pitäydytty edelleen kuntien sote-järjestämisvastuuseen perustuvaan palveluverkkoon ja toimintatapaan sielläkin, missä maantieteelliset olosuhteet eivät sitä vaadi.

Tähän liittyy muun muassa se, että palveluverkon uudistamista koskevien linjausten määrittely ja toimeenpano on ollut taloudellisiin edellytyksiin nähden liian hidasta. Myös uusien toimintatapojen ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ollut hitautta, vaikka Lapin erityisolosuhteet eli pitkät etäisyydet vaatisivat panostuksia nimenomaan näihin kysymyksiin.

Palvelujen turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa edellyttää erityisen saumatonta hallinnon, toimintojen ja palveluverkon yhteensovittamista eri toimialojen ja vastuualueiden rajojen yli.

Miten arviointiryhmä on ohjeistanut työnantajaa varautumaan terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisiin lähivuosina?

Arviointiryhmä ei ole antanut suositusta eikä toimenpide-esitystä henkilöstön eläköitymiseen liittyen.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 1.6.2026 pidetystä kokouksesta

Tämän hetken ennusteen mukaan tänä vuonna kertyisi noin 20 miljoonaa euroa ylijäämää.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle: tiukennettu taloussuunnitelma sekä vetoomus valtiovarainministeriölle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyi vuosien 2026-2030 taloussuunnitelman. Suunnitelmaa päivitettäisiin tarvittaessa valtion toimenpiteiden ja muiden toimintaympäristön muutosten perusteella.

Taloussuunnitelmaa on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Aluevaltuusto käsitteli suunnitelmaa toukokuun kokouksessaan ja palautti sen valmisteluun. Uudessa versiossa on huomioitu vuosina 2026-2028 yhteensä 11 miljoonan euron lisäsäästötavoitteet. Niistä kertyy vuoteen 2030 mennessä yhteensä 48 miljoonaa lisää ylijäämää verrattuna valmisteluun palautettuun taloussuunnitelmaversioon. Uudella taloussuunnitelmalla alijäämät saataisiin katettua vuoteen 2031 mennessä. Uusia säästöjä toisivat aluevaltuuston evästyksen mukaisesti asiakasmaksujen nouseminen, valtion toimet hyvinvointialueiden talouden parantamiseksi, sairauspoissaolojen väheneminen sekä toiminnan yleinen tehostaminen.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättäisi tehdä valtiovarainministeriölle vetoomuksen, jotta valtio kehittäisi rahoituslakia ja poistaisi siirtymätasauksen pysyvästi.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 18. toukokuuta tekemät päätökset. Toimeenpano ei kuitenkaan saa tehdä mahdollisia valituksia hyödyttömiksi. Toimeenpanoa ei myöskään saa tehdä, jos valitusviranomainen kieltää toimeenpanon. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Päätettiin käynnistää erikoissairaanhoidossa yhteistoimintaneuvottelut, jotka liittyvät erikoisalakohtaisen johtamisen uudistamiseen. Nykyisiä ylilääkäreitä ei ole tarkoitus irtisanoa, vaan muutokset pyritään toteuttamaan virkasuhteita muuttamalla. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Merkittiin tiedoksi tammi-huhtikuun taloustoteuma sekä tämän vuoden tilinpäätösennuste. Tämän hetken ennusteen mukaan tänä vuonna kertyisi noin 20 miljoonaa euroa ylijäämää.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon ja esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Taloussuunnitelmassa on vaadittu säästötoimia tälle vuodelle yhteensä 55 miljoonan euron edestä. Nyt käsiteltävässä toisessa muutetussa talousarviossa niistä huomioidaan jo yhteensä 49 miljoonaa. Säästöt syntyvät esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta, ostopalveluista, järjestelmäkuluista, virka-ajan ulkopuolisista lääkärikiirevastaanotoista sekä laboratoriokuluista.

Päätettiin siirtää toimialajohtajille toimivalta päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta muiden kuin vastuualue- ja vastuuyksikköjohtajien osalta. Aluehallitukselle ja aluevaltuustolle raportoidaan henkilöstökehityksestä osavuosikatsauksien yhteydessä.

Hyväksyttiin valtiovarainministeriölle annettava lausunto. Ministeriön työryhmä on selvittänyt, pitäisikö luottamushenkilöiden toimimista useilla hallinnon tasoilla rajoittaa sekä voivatko työntekijät toimia hyvinvointialueiden ylemmissä luottamustehtävissä. Hyvinvointialue toteaa lausunnossaan esimerkiksi, että saman henkilön ei pitäisi saada toimia sekä aluehallituksessa että kunnanhallituksessa. Lisäksi aluevaltuustojen roolia pitäisi rajata nykyistä selkeämmin strategiseen päätöksentekoon, jolloin operatiivinen päätöksenteko olisi selkeämmin aluehallituksella ja viranhaltijoilla.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat talouden sopeuttamisohjelman muuttamista, alijäämien analysointia, palveluntuotantotapojen vertailua ja sote-palvelujen hinnoittelua.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättäisi merkitä tiedoksi luettelot valtuutettujen tekemistä aloitteista. Aloitteet, joihin aluehallitus on hyväksynyt vastaukset, on käsitelty loppuun.

Ikääntyneiden päivätoiminnan yhteistoimintaneuvotteluja koskeva pykälä palautettiin valmisteluun.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 25.5.2026 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2026-2030.

Aluehallitus hyväksyi hallinto-oikeudelle annettavat vuodeosastoverkon supistamiseen liittyvät lausunnot. Keminmaan, Ylitornion, Posion, Tervolan ja Simon kunnat sekä yksi yksityishenkilö ovat valittaneet aluevaltuuston helmikuussa tekemistä vuodeosastojen lakkauttamispäätöksistä.

Hyväksyttiin hallinto-oikeudelle annettava lausunto virkasuhteen irtisanomista koskevassa asiassa.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi saamenkielisten palvelujen vuosikertomuksen vuodelta 2025. Viime vuonna alkoi saamenkielinen hoidon tarpeen arviointi, ja saamenkieliset digipalvelut kehittyivät. Pienen työntekijämäärän vuoksi palvelut ovat haavoittuvia, mikä näkyi vuonna 2025 erityisesti saamenkielisten neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluiden tilanteen heikkenemisenä. Valtio supisti rahoitusta, minkä vuoksi palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen on haastavaa.

Guovlluráđđehus merkii diehtun sámegielat bálvalusaid jahkemuitalusa jagis 2025. Diibmá álggii sámegielat divššu dárbbu árvvoštallan, ja sámegielat digibálvalusat ovdánedje. Bargiid vuollegis meari dihtii bálvalusat leat rašes dilis, mii dihttui eandalii sámegielat rávvehat- ja skuvladearvvašvuođabálvalusaid dili hedjoneamis. Stáhta gáržudii ruhtadeami, man dihtii bálvalusaid gillilis ovddideamis leat hástalusat.

Vuʹvddhalltõs mieʹrǩǩii teâttan sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi eeʹǩǩčiõlǥtõõzz eeʹjjest 2025. Teimma aaʹlji sääʹmǩiõllsaž hååid taarb ärvvtõõllmõš, da sääʹmǩiõllsaž digikääzzkõõzz ouddne. Vueʹllǥaž tuâjjlažmieʹrr vaaikat hieʹlǩeld kääzzkõõzzi vuäǯǯmõʹšše, mii kuâsttji eeʹjj 2025 jeäʹrben sääʹmǩiõllsaž vuäpstõk- da škooultiõrvâsvuõtthuâl kääzzkõõzzi vueʹjj huânnʼnummšen. Riikk tuõʹppji teäggtõõzz, mõõn diõtt kääzzkõõzzi kuʹǩesäiggsaž ooudâsviikkmõš lij väʹǯǯel.

Aluehallitus esittää erilaisia vaihtoehtoja, miten saamenkieliset mielenterveyspalvelut voitaisiin järjestää vuonna 2027. Vaihtoehtojen pohjalta ministeriöt, Saamelaiskäräjät ja parlamentaarinen työryhmä voivat käyvät keskustelua järjestämistavasta. Valtioneuvoston kanslia rahoittaa saamelaisen psykososiaalisen tuen eli Uvjan toiminnan tämän vuoden loppuun saakka. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on esittänyt Uvjan toiminnan vakinaistamista.

Guovlluráđđehus evttoha iešguđetlágan molssaeavttuid, mo sámegielat mielladearvvašvuođabálvalusat sáhttet ordnejuvvot jagis 2027. Molssaeavttuid vuođul ministeriijat, Sámediggi ja parlamentáralaš bargojoavku sáhttet ráđđádallat ordnenvuogis. Stáhtaráđi kansliija ruhtada sápmelaš psykososiála doarjaga dahjege Uvjja doaimmaid dán jagi lohppii. Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea evttohan Uvjja doaimmaid dahkat bissovažžan.

Vuʹvddhalltõs eʹtǩǩad jeeʹresnallšem vaajtõsmääinaid, mäʹhtt sääʹmǩiõllsaž miõlltiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid vuäiʹtči riâššâd eeʹjj 2027. Vaajtõsmääinai vuâđald ministeria, Sääʹmteʹǧǧ da parlamentaarlaž tuâjj-joukk vueiʹtte saǥstõõllâd riâššâmnääʹlest. Riikksuåvtõõzz kanslia teäggat sääʹm psykososiaalʼlaž tueʹrj leʹbe Uuvj toiʹmmjummuž tän eeʹjj loopp räjja. Saaʹmi tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij eʹtǩǩääm Uuvj toiʹmmjummuž põõššjen mottmõõžž. 

Hyväksyttiin lausunto sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien uudistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksen mukaan muutokset koskisivat ainakin kuntouttavaa työtoimintaa, palvelutarpeen arviointia, kirjaamista ja asiakasmaksujen korottamista. Hyvinvointialueen mukaan monet muutokset eivät toisi säästöjä, joita ministeriö tavoittelee. Hyvinvointialue esittää, että laki tulisi voimaan kesän 2027 sijasta vasta tammikuussa 2028.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2026-2030.

Hyväksyttiin sisäministeriölle sekä lupa- ja valvontavirastolle annettu selvitys pelastustoimen palveluista ja taloudesta vuonna 2025.

Päätettiin, että Posion vuodeosaston toiminta on jatkossakin vain hoivatasoista. Määräaikainen päätös on voimassa vuoden 2027 huhtikuuhun. Kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja hoivaosaston palvelut korvaavat vuodeosaston palveluja. Vuodeosaston toiminta on ollut supistettua jo muutaman kuukauden ajan, sillä palveluja tuottavalla Coronarialla on ollut haasteita henkilöstön riittävyydessä. Aluevaltuusto on päättänyt, että vuodeosasto suljetaan kokonaan tänä kesänä, mutta päätöksestä on tehty valitus, ja hallinto-oikeus ei ole vielä käsitellyt valitusta.

Hyväksyttiin kesäajan muutoksia ja keskeytyksiä terveysasemapalveluihin. Lisäksi päätettiin keskeyttää Utsjoen kotisairaalan toiminta elokuun loppuun saakka henkilöstövajeen vuoksi. Tiedot kesän poikkeusaukioloista kootaan hyvinvointialueen verkkosivuille: https://lapha.fi/w/palvelujen-poikkeusaukioloajat-kesalla-2026

Rievdadusat ja gaskkalduhttimat geasseáigge dearvvašvuođaguovddášbálvalusaide dohkkehuvvojedje. Dasa lassin mearriduvvui gaskkalduhttit Ohcejoga ruovttubuohcceviessodoaibma borgemánu loahpa rádjái bargiid váilli dihtii. Dieđut geasi spiehkastatrabasáiggiin čohkkejuvvojit buresveadjinguovllu neahttasiidui.

Päätettiin, että hyvinvointialue myy kaikki Una oy:n C-sarjan osakkeensa Una oy:lle. Osakkaiden arvo on 30 000 euroa. Hyvinvointialueiden omistama yritys tuottaa sote-palveluihin liittyviä tietojärjestelmiä.

Päätettiin käynnistää tekstiilihuoltopalvelujen hankinta pohjoisella ja itäisellä palvelualueella.

Hyväksyttiin vastaus vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin liittyvään valtuustoaloitteeseen.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 11.5.2026 pidetystä kokouksesta

Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa koskeva päätös uudestaan aluevaltuustoon: Aluehallitus esittää arviointiryhmän esityksen hyväksymistä.

Aluehallituksen esittämä taloussuunnitelma perustuu toimenpiteisiin, jotka vaikuttaisivat palvelujen saatavuuteen mahdollisimman vähän

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi taloussuunnitelman vuosille 2026-2030. Aluehallitus esittää myös, että taloussuunnitelman toimenpiteiden lisäksi etsitään vielä uusia keinoja alentaa kustannuksia ja lisätä tuloja, ja että suunnitelmaa päivitetään valtion päätösten ja muiden muutosten vaatimalla tavalla. Aluevaltuusto käsittelee taloussuunnitelmaa maanantaina 18. toukokuuta.

Alijäämät katettaisiin vuoteen 2034 mennessä

Inflaatio, palkankorotukset, ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja muu palveluntarpeen kasvu nostavat kustannuksia. Viime vuonna talousarvion 2026 yhteydessä hyväksyttyjen sekä nyt taloussuunnitelmassa esitettävien säästötoimien yhteismäärä vuosina 2026-2030 on lähes sata miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueella on noin 170 miljoonaa kertyneitä alijäämiä. Lapin hyvinvointialueen valtionrahoitus pienenee vuosina 2027-2030 yhteensä 94 miljoonaa euroa viime vuoden lopussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna. Vielä kovempia leikkauksia valtionrahoitukseen on mahdollisesti odotettavissa. Rahoitusleikkauksien vuoksi hyvinvointialue arvioi pystyvänsä kattamaan alijäämät vasta vuonna 2034.

Monet tutut säästötoimet jatkuvat

Taloussuunnitelma on päätöksentekoa ohjaava asiakirja, ja uusista säästötoimista päätetään vielä erikseen joko osana vuosittaisia talousarvioita tai erillisinä päätöksinä. Toisaalta laskelmissa on mukana monia toimenpiteitä, joista on jo päätetty. Esimerkiksi vuodeosastoverkon supistamisesta on päätetty, mutta tulokset alkavat näkyä taloudessa vasta toimeenpanon jälkeen.

Koko hyvinvointialuetta koskevia toimia ovat muun muassa liikunta- ja kulttuurietuuksien lakkauttaminen täksi vuodeksi sekä tälle vuodelle jo päätetyt lomautukset. Henkilöstöä myös kannustetaan pitämään vanhoja kertyneitä lomia pois, sillä niin sanottu lomapalkkavelka huonontaa taloustulosta. Kaikissa palveluissa on tavoite siirtää painopistettä pois kalliista ja raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin. Henkilöstökuluissa säästetään muun muassa työvuorosuunnittelua ja työntekijöiden sijoittelua kehittämällä ja vuokratyövoimaa vähentämällä.

Ikääntyneiden palvelut haluaa kehittää kotiin tarjottavia palveluja ja kevyitä asumispalveluja. Jos ikäihmisten päivätoiminta muutettaisiin etätoiminnaksi, sitä voitaisiin tarjota jatkossa yhdenvertaisemmin kaikille paikkakunnille. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on jatkossa mahdollista myös palvelusetelillä. Muonion Marjapaikka ja Sodankylän Nutukas suljetaan, kun se on asukkaiden kannalta mahdollista. Etäkotihoidon osuutta lisätään asiakkaille, joille etäkäynnit parhaiten sopivat.

Lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palveluissa lisätään tukihenkilötoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun ja perhehoidon omaa palvelutuotantoa. Perustason palveluita vahvistamalla mahdollistetaan asiakkaalle varhainen tuki ja siten vähennetään raskaampien palveluiden tarvetta. Vastuualue kehittää asiakkaiden tuen tarpeen arviointia ja yhteistyötä monitarpeisten asiakkaiden palvelemiseksi ja sujuvien palveluketjujen rakentamiseksi. Tornioon perustetaan oma lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö, ja vammaispalveluissa Kanervakodin palvelut korvataan ostopalveluilla.

Sote-keskuspalveluissa säästöjä tuovat laboratoriokäytäntöjen yhtenäistäminen, hoitotarvikejakelun keskittäminen, virka-ajan ulkopuolisen lääkäreiden kiirevastaanoton supistaminen, DigiLaphan käytön lisääminen sekä vuodeosastoverkon supistaminen aiempien päätösten mukaisesti. Ostopalveluja vähennetään muun muassa hampaiden oikomishoidoissa, kuntoutuspalveluissa ja mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Keminmaan, Tervolan, Posion ja Mehiläinen Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ostopalvelusopimuksia ei jatketa nykyisten sopimusten päättyessä.

Erikoissairaanhoidon laskelmien ja säästösuunnitelmien tekemistä haittaa Länsi-Pohjan sairaalan profiilin päätösten keskeneräisyys. Säästöjä tuovat kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ostettavien palvelujen vähentäminen, Mehiläinen Länsi-Pohja -sopimuksen päättyminen ja Lapin keskussairaalan toiminnan tehostaminen esimerkiksi erikoissairaanhoidon osastopaikkoja vähentämällä.

Tukipalvelut aikoo hyödyntää digitalisaatiota muun muassa tekstinkäsittelyssä, laskutuksessa ja sisäisessä asiakaspalvelussa. Tietohallinto järjestetään yhdessä Pohteen kanssa ja samalla selvitetään muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoisten hyvinvointialueiden kanssa. Lakkautettujen yksiköiden ja Muurolan sairaalakiinteistön myynnin myötä toimitilakustannukset pienenevät. Laitoshuollon työmitoituksia tarkistetaan. Lisäksi ainakin kiinteistö- ja tilapalvelujen, lääkintälaitehuollon, laitoshuollon ja ravitsemuspalvelujen osalta selvitetään kustannustehokkaampia järjestämistapoja.

Pelastus- ja ensihoitopalvelujen toimiala aikoo karsia kuluja toimintatapoja ja suunnittelua tehostamalla, korottamalla toiminnasta perittäviä maksuja vastaamaan kustannuksia, muuttamalla korjaamotoimintaa omaksi toiminnaksi sekä parantamalla valmiuden säätelyä riskiperusteisesti.

Investointien kokonaismäärää täytyy karsia. Hyvinvointialueen omat varat riittäisivät nykyisiin lainalyhennyksiin sekä tavallisiin kalustohankintoihin ja peruskorjausmenoihin, mutta tietojärjestelmä- ja rakentamisinvestointeihin täytyisi ottaa lainaa.

Arviointiryhmä arvioi, onko suunnitelma riittävä

Taloussuunnitelman tekoa on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Kesäkuussa toimikautensa lopuksi arviointiryhmä ottaa kantaa, onko Lapilla edellytyksiä jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Arviointiryhmä voi esittää esimerkiksi aluejakoselvityksen tai uuden arviointimenettelyn aloittamista.

Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa koskeva päätös uudestaan aluevaltuustoon: Aluehallitus esittää arviointiryhmän esityksen hyväksymistä

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättäisi kumota Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiilia koskevan maaliskuisen päätöksensä. Aluevaltuusto päätti tuolloin, että palveluja ei supisteta valtion asettaman arviointiryhmän vaatimalla tavalla, vaan sairaalan henkilöstön keskuudesta nousseen mallin mukaisesti.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto käsittelisi asian uudelleen ja hyväksyisi arviointiryhmän tarkennetut toimenpide-ehdotukset. Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen.

Arviointiryhmä vaatii, että erikoissairaanhoidon ylitarjonta ja ylikäyttö purettaisiin rajaamalla Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut niihin palveluihin, joiden tarjoamainen olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Käytännössä Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiili pitäisi muuttaa vastaamaan arviointiryhmän aiemmin esittämää ja virkajohdon valmistelemaa vaihtoehtoa. Erikoissairaanhoidon toimintojen taloudellisuutta ja toimivuutta arvioitaisiin jatkossakin säännöllisesti.

Arviointiryhmän vaativan muutoksen jälkeen Länsi-Pohjan sairaalassa ei olisi kirurgista eikä konservatiivista tehovalvontaa. Päiväkirurginen toiminta rajattaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä ympärivuorokautista hoitoa tai seurantaa. Anestesiatoiminta olisi vain virka-aikaista, eikä sairaalassa olisi toimintaa, joka edellyttäisi anestesiapäivystystä, -varallaoloa tai -hälytystyötä.

Muutokset toimeenpantaisiin vuoden loppuun mennessä. Samalla erikoissairaanhoidossa siirryttäisiin yhteen, koko hyvinvointialueen kattavaan erikoisalakohtaiseen johtamismalliin.

Aluehallituksen mielestä ministeriön valitus on perusteltu

Valtiovarainministeriö on tehnyt aluevaltuuston maaliskuisesta päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen, sillä lain mukaan aluevaltuusto ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Aluehallitus totesi omana kantanaan, että valtiovarainministeriön valitus on aiheellinen ja esittää aluevaltuustolle, että se toteaisi samoin. Aluehallituksen mukaan hallinto-oikeuden tulisi hyväksyä ministeriön valitus, ellei aluevaltuusto itse kumoa päätöstä. Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen.

Valtiovarainministeriön mukaan aluevaltuusto on ylittänyt toimivaltansa arviointimenettelyn aikana, päätös ei perustu riittäviin selvityksiin ja on taloudellisesti kestämätön. Päätös jatkaa Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yliresursointia ja vaarantaa perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn riittävän resursoinnin. Siksi päätös vaarantaa yhdenvertaiset palvelut ja rikkoo perustuslain mukaisia palvelujen turvaamisvelvoitteita.

Muita päätöksiä

Hylättiin johtavan controllerin ja controllerin virkojen perustamista koskeva valitus. Valitus koski englannin kielestä tulevia nimikkeitä, ei tehtävien perustamista.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto toteaisi Marjo Hautalan menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun ja tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtäviin. Hautala on ilmoittanut muuttaneensa pois Lapin vaalipiiristä. Uuden varavaltuutetun määräämisestä päättää aluevaalilautakunta, ja uuden tarkastuslautakunnan varajäsenen valinnasta päättää aluevaltuusto.

Käsiteltiin uudelleen vuosien 2026-2029 hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma, sillä aiemmassa asiakirjassa oli tekninen virhe ja yksi lause puuttui. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman.

Päätettiin ohjeistaa Lappica Oy:n hallitusta, että se voi hyväksyä yhtiön palveluverkon laajentamissuunnitelmat.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön lausuntopyyntö, joka koskee luottamushenkilöiden toimimista yhtä aikaa useilla hallinnon tasoilla.

Merkittiin tiedoksi saamen kielen lautakunnan, vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot hyvinvointialuestrategiaan, palvelujen järjestämisohjelmaan ja palvelustrategiaan esitettävistä muutoksista. Tehtiin asiakirjoihin saamen kielen lautakunnan esittämät muutokset. Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi asiakirjoihin tehtävät muutokset tässä vaiheessa taloussuunnitelman pohjaksi. Strategisten asiakirjojen muutostyötä jatketaan syksyllä, jolloin mahdollistetaan eri tahojen laajemmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Päätettiin antaa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta. Valtioneuvosto pyytää selvityksiä kaikilta hyvinvointialueilta ja hyödyntää selvityksiä omassa toiminnassaan.

Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus. Tämän hetken tilanteen perusteella tänä vuonna syntyisi noin 15 miljoonaa ylijäämää, kun vielä viimeisin talousarvio osoitti noin 3 miljoonan alijäämää. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsisi tiedokseen osavuosikatsauksen sekä taloustilanteen positiivisen kehityksen.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 4.5.2026 pidetystä kokouksesta

Päätettiin toteuttaa Meri-Lapin sijaishuoltoyksikkö Tornion Opistotielle leasing-mallilla eli pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Hyvinvointialue vuokraa tontin Tornion kaupungilta. Lasten ja nuorten yksikköön tulee seitsemän lyhytaikaispaikkaa, seitsemän pitkäaikaispaikkaa ja 30 työpaikkaa.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen, joka koski Keminmaan ikääntyneiden päivätoiminnan siirtymistä Kemiin. Hallinto-oikeus on osittain jättänyt tutkimatta valituksen ja osittain hylännyt sen.

Annettiin lausunto ja selitys tilintarkastuskertomukseen sisältyvään muistutukseen. Muistutus koski talousarviota, jonka mukaan hyvinvointialue ei kata alijäämiään vielä tänä vuonna, kuten laki vaatisi.

Merkittiin tiedoksi vuoden 2025 henkilöstökertomus ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Organisaation madaltaminen sekä johtajien ja esihenkilöiden vähentäminen eteni myös vuonna 2025. Muutosten myötä sote- ja tukipalveluista väheni kaksi toimialajohtajaa, kahdeksan vastuualuejohtajaa ja viisi vastuuyksikköjohtajaa. Johtamistehtäviä vähennettiin vuonna 2025 myös alemmilta organisaatiotasoilta.

Päätettiin käynnistää jätehuollon kilpailutus. Hankinnan arvo on noin 3,5 miljoonaa neljän vuoden ajalta. Sopimuskausi on kaksi vuotta, minkä jälkeen on mahdollisuus kahteen lisävuoteen.

Päätettiin myydä 2M-IT Oy:n osakkeet Etelä-karjalan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on hankkinut yrityksen kautta etäkotihoitoon liittyvän etäkäyntijärjestelmän sekä erilaisia etämittareita terveysasemien etäpalveluihin.

Hyväksyttiin Lapin perhekeskustoiminnan yhteistyösopimus sekä perhekeskuksen käsikirja ja toimintasuunnitelma.  Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää ja monipuolista perhekeskustoimintaa järjestävät yhteistyössä hyvinvointialue, kunnat, seurakunnat ja järjestöt ja oppilaitokset.

Päätettiin toteuttaa Meri-Lapin sijaishuoltoyksikkö Tornion Opistotielle leasing-mallilla eli pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Hyvinvointialue vuokraa tontin Tornion kaupungilta. Lasten ja nuorten yksikköön tulee seitsemän lyhytaikaispaikkaa ja seitsemän pitkäaikaispaikkaa. Hyvinvointialue palkkaa yksikköön 30 työntekijää. Yksikön on tarkoitus valmistua lokakuussa 2027. Hyvinvointialue kiirehtii yksikön perustamista, sillä tällä hetkellä palvelua täytyy ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mikä on kallista omaan toimintaan verrattuna.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2026–2029.

Hyväksyttiin muutoksia hyvinvointialuestrategiaan, palveluiden järjestämisohjelmaan sekä sote-palvelujen palvelustrategiaan ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Muutokset liittyvät valmisteilla olevaan taloussuunnitelmaan vuosille 2026-2030. Asiakirjojen laajempia muutoksia valmistellaan syksyllä. Samalla mahdollistetaan eri tahojen laajemmat vaikuttamismahdollisuudet.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan lausunto taloussuunnitelman 2026-2030 valmisteluun.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskevat matkailun huomioimista rahoituksessa, kuulontutkimusten saatavuutta sekä sensomotorisen kuntoutuksen kehittämistä.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998