Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus hyväksyi palveluverkkoluonnoksen jatkoon: seuraavaksi alustaviin suunnitelmiin voi vaikuttaa

Lapin aluehallitus hyväksyi palveluverkkouudistuksen luonnoksen. Asiakirja on vasta luonnos, jota käytetään lausuntoihin, osallistamiseen ja yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön kanssa. Yhteistyökumppaneilla, sidosryhmillä ja hyvinvointialueen toimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa suunnitelmasta 21. marraskuuta mennessä.

Hyvinvointialue jatkaa suunnitelman valmistelua aluehallituksen ohjauksessa, ja varsinaiseen päätöksentekoon suunnitelma tulee palautteiden käsittelyn, ennakkovaikutusten arvioinnin ja tarkempien laskelmien jälkeen joulukuussa. Aluehallitus päätti, että kyseessä on palvelujen kannalta niin tärkeä kokonaisuus, että se viedään kokonaisuudessaan aluevaltuuston päätettäväksi.

-Muutokset koskisivat tasaisesti koko Lappia, eli kaikki joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Jos Lapin hyvinvointialue haluaa pysyä itsenäisenä, meillä ei ole varaa ajaa kuntakohtaista etua. Päättäjien tulee katsoa palveluverkkoa koko Lapin laajuisena kokonaisuutena, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

Taustalla arviointiryhmän asettama säästötavoite

Valtion asettaman arviointiryhmän mukaan hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna alijäämää. Hyvinvointialueen täytyy leikata kulujaan pysyvästi 40 miljoonaa euroa tämän vuoden kulutasoon verrattuna. Säästöistä huolimatta hyvinvointialueen kokonaiskustannukset kasvavat inflaation, yleisten palkankorotusten ja palvelutarpeen kasvun kuten väestön ikääntymisen vuoksi.

Lisäksi arviointiryhmä vaatii hyvinvointialuetta muuttamaan palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä jo ensi vuonna että tulevina vuosina.

- Lapin hyvinvointialueen rahoitus ei riitä nykylaajuiseen palveluverkkoon. Valtiovarainministeriö on tehnyt varsin selväksi, että lisärahaa ei ole tulossa ja toimintaa on sopeutettava, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

-Meillä on velvoite tuottaa lakisääteiset sote-palvelut, joten mikään palvelu ei lakkaisi, vaikka jokin yksittäinen toimipiste suljettaisiinkin. Palvelut voidaan järjestää myös toisella tavalla, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoo.

Palveluverkkomuutokset olisivat merkittävä osa hyvinvointialueen talouden sopeuttamista, mutta lisäksi on valmisteilla muita säästötoimia, joilla ei ole suoria vaikutuksia toimipisteisiin ja palveluihin.

-Emme halua maksaa seinistä, vaan käyttää nekin rahat palveluihin. Käytännössä voisimme näillä muutoksilla edelleen tarjota esimerkiksi laajat perusterveydenhuollon avopalvelut lähipalveluina, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Palveluverkkomuutokset koskisivat koko Lappia

Suurin osa sote-palveluista on niin sanottuja perustason avopalveluja, jotka toteutettaisiin jatkossakin lähipalveluina omassa kunnassa. Kotikunnan lähipalveluja olisivat esimerkiksi perustason vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, lastenneuvola, iäkkäiden asumispalvelut, perustason lääkinnällinen kuntoutus, työikäisten sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä monipuoliset mielenterveyspalvelujen peruspalvelut.

Pelkosenniemi-Savukoski-alue sekä Simo-Keminmaa-Kemi-alue olisivat poikkeuksia. Näillä peruspalvelujen asiointialueilla osa lähipalvelujen toimipisteistä voisi sijaita naapurikunnan alueella.
Pelkosenniemellä ja Savukoskella perustason avopalvelujen toimipisteet olisivat jatkossa avoinna vuoron perään, toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon. Toinen vaihtoehto olisi, että palvelut tuotettaisiin vain Savukoskella tai Pelkosenniemellä.

Räätälöityjä palveluja kyliin

Karesuvannon terveysaseman päivittäinen toiminta sekä Muurolan ja Sinetän neuvolat ja hammashoitolat korvattaisiin räätälöidyillä palveluilla, joissa hyödynnettäisiin muun muassa liikkuvia terveydenhoitajia, kotihoitoa, etävastaanottoja sekä kouluterveydenhuollon yhteydessä tarjottavia palveluja, joita voisivat hyödyntää muutkin kuin koululaiset.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuolto kouluilla

Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin kouluilla jatkossakin, jos tilakustannukset ovat kohtuulliset.

Vuodeosastojen keskittäminen vuoteen 2030 mennessä

Vuoteen 2030 mennessä vuodeosastot olisi keskitetty Ivaloon, Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin. Paikkamäärä laskisi noin 340 paikasta noin 300 paikkaan. Muonion, Pellon, Posion, Ranuan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion vuodeosastot korvattaisiin vuosien 2026 ja 2027 aikana esimerkiksi kotihoidolla, kotisairaalatoiminnalla, ensihoitopalveluilla, asumisyksikköjen lyhytaikaispaikoilla sekä lähistön vuodeosastoilla.
Lounais-Lapin osastotoiminta keskitettäisiin Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin.
Ivalon osaston paikkamäärä laskisi 20 paikasta 16 paikkaan.
Rovaniemen, Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän osastojen paikkamäärät nousisivat.

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto keskitettäisiin vuodeosastopaikkakunnille.
Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä lääkärin kiirevastaanottoa olisi arkisin kello 8–16 ja viikonloppuisin kello 10–16.
Ivalossa olisi nykyisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen sijaan lääkärin kiirevastaanottoa arkisin kello 18 asti ja viikonloppuisin kello 10–18.
Näiden aikojen ulkopuolella toimisi koko hyvinvointialueen laajuinen etälääkäripäivystys.
Lisäksi Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa lääkärin kiirevastaanottoa olisi ympäri vuorokauden.
Ympärivuorokautinen hoitajien kiirevastaanotto ja hoidon tarpeen arviointi järjestettäisiin jatkossakin kaikilla paikkakunnilla esimerkiksi päivystysavun 116117-numeron, kotisairaalatoiminnan ja ensihoidon yhteistyönä.

Muut muutokset palveluverkossa

Tervolan röntgenlaitteistoa ei enää uusittaisi, kun se lakkaa toimimasta.

Muonion ikääntyneiden yksikkö Marjapaikka korvattaisiin muulla toiminnalla ja lähistön yksiköillä vuonna 2027.

Rovaniemellä sijaitsevan vammaisten asumisyksikkö Kanervakodin toiminnan uudelleen järjestämistä selvitettäisiin tarkemmin.

Lastensuojelun vahvistaminen

Lounais-Lappiin perustettaisiin 14-paikkainen lastensuojeluyksikkö.
Myös Pohjois- ja Itä-Lappiin tarvittaisiin uusi perhekotityyppinen lastensuojeluyksikkö.

Länsi-Pohjan sairaalan rooli

Länsi-Pohjan sairaala olisi jatkossa perusterveydenhuollon yksikkö, jossa tarjottaisiin erikoissairaanhoidon palveluja vain niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Toimenpide-ehdotuksen erikoissairaanhoidon keskittämisestä Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan on antanut valtion asettama arviointiryhmä.

Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia useilla paikkakunnilla marras-joulukuun aikana. Lisätietoja palveluverkkosuunnitelmista sekä asukastilaisuuksista saa lähiviikkoina hyvinvointialueen nettisivuilta lapha.fi, sosiaalisen median kanavista sekä paikallislehti-ilmoituksista.

Sote-palvelujen järjestämiseen liittyvään arvokeskusteluun voit jo osallistua nettisivuillamme:
https://lapha.fi/w/osallistu-keskusteluun-tulevaisuuden-sotepalveluista

Jaa:

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus käsittelee uutta talousraamia, jossa säästöjä löydyttävä 20 miljoonalla jo tavoitteeksi asetetun 20 miljoonan lisäksi

Taustalla on arviointiryhmän vaatimus

Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina 29. syyskuuta uutta aikaisempaa tiukempaa talousraamia. Taustalla on valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-esitys, että Lapin hyvinvointialue ei saisi tehdä ensi vuonna lainkaan alijäämää. Arviointiryhmän mukaan säästöjä täytyy etsiä myös jo tämän vuoden osalta niin, että tämän vuoden arvioitu alijäämä pienenee.

Aluehallitus päätti syyskuun alun kokouksessaan raamista, jonka mukaan hyvinvointialueelle kertyisi alijäämää ensi vuonna noin 9 miljoonaa euroa ja kaikista viime vuosien alijäämistä katettaisiin puolet vuoteen 2030 mennessä. Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa vuoteen 2026 mennessä.

Aluehallitus on jo aiemmin hyväksynyt jatkovalmisteluun säästöesityksiä, jotka liittyivät aiempaan 20 miljoonan euron sopeuttamistavoitteeseen. Nyt hyvinvointialueen täytyy etsiä säästöjä ensi vuoden osalta toisen 20 miljoonan euron verran.

Arviointiryhmän mukaan on välttämätöntä, että hyvinvointialue uudistaa ja sopeuttaa toimintaansa ja esittää tarvittavat säästötoimet vuoden 2026 talousarviossa. Samalla hyvinvointialueen täytyy valmistella yhdessä arviointiryhmän kanssa tarvittavat uudistukset, joilla saavutetaan tuntuvia säästöjä vuosina 2027 ja 2028.

– Säästötavoite on kova ja pitkäkestoinen ja vaatii merkittäviä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. Toisaalta Lapin etäisyydet ovat pitkälti esteenä peruspalveluiden keskittämiselle, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

Käytännön toimia jatkettava edelleen ripeästi

Hyvinvointialue on mukana valtion arviointimenettelyssä, jonka aikana se ei saa tehdä taloutta koskevia merkittäviä päätöksiä, jotka ovat arviointiryhmän toimenpide-esitysten vastaisia. Aluehallitus käsittelee arviointiryhmän vaatimusten mukaista talousraamia kokouksessaan maanantaina 29.9.

Samalla aluehallitus käsittelee jo talouden sopeuttamiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä kuten koko hyvinvointialuetta koskevien yt-neuvottelujen käynnistämistä. Esityslistalla ovat myös kolmen keminmaalaisen ryhmäkodin korvaaminen ostopalveluilla, Simon Ylikärpän kuukausittaisen vastaanottopalvelun päättäminen sekä Keminmaan muistihoidon vastaanottotoiminnan siirtyminen Länsi-Pohjan keskussairaalan ikäkeskukseen.

– Lisää käytännön toimenpiteitä tarvitaan edelleen. Mitä pitempään päätökset venyvät, sitä enemmän kustannuksia joudutaan leikkaamaan, toteaa hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.

Lisätietoja:

arviointiryhmän toiminta ja toimenpide-esitykset: hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö, Minna-Marja.Jokinen@gov.fi, 02 9553 0018

hyvinvointialueen talous: Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

***

Lue lisää yt-neuvotteluista:

Aluehallitus käsittelee ensi viikolla yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee ensi viikon maanantain kokouksessaan ehdotusta koko henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen eli muutosneuvottelujen käynnistämisestä.
Taustalla on arviointiryhmän asettama yhteensä 40 miljoonan euron säästötavoite ensi vuodelle. Hyvinvointialueen taloutta on sopeutettava merkittävästi, jotta alueen toiminta olisi kestävällä pohjalla. Tavoitteena on parantaa talouden tasapainoa ja kattaa osaa aiempien vuosien alijäämistä tulevien vuosien aikana.

Talousarviokehyksen valmistelussa on käynyt ilmi, ettei tarvittavaa sopeutusta välttämättä voida toteuttaa ilman henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Arvioitujen toimenpiteiden vaikutus koskisi yli kymmentä työntekijää, mikä tarkoittaa, että yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut on käytävä ennen lopullista päätöksentekoa.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään muun muassa:
•    mahdollisia muutoksia työn organisoinnissa ja palvelurakenteessa
•    palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita
•    henkilöstön asemaan vaikuttavia toimenpiteitä, kuten osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia.

Mikäli aluehallitus päättää muutosneuvottelujen käynnistämisestä, neuvottelut tullaan käymään yhteistoimintalain mukaisesti ja ne voivat sisältää useita erillisiä neuvotteluesityksiä.