Takaisin edelliselle sivulle

Huijausviestejä liikkuu hammashuollon nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä

Sosiaali- ja terveyspalveluista lähetetä ajanvarauksiin liittyviä linkkejä tekstiviestillä tai sähköpostilla, eikä viesteissä pyydetä pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja.

Lapin hyvinvointialue on saanut ilmoituksia hammashuollon nimissä lähetetyistä huijausviesteistä. Huijausviestit voivat näyttää aidoilta ajanvarausmuistutuksilta. Huijausviestien linkit ohjaavat verkkosivuille, jotka eivät ole Lapin hyvinvointialueen tai muiden viranomaisten ylläpitämiä.

Jos saat yhteydenoton tuntemattomasta numerosta, älä anna omia yhteystieojasi puhelinkeskustelussa. Huijausviestit muistuttavat usein ulkoasultaan aitoja viranomaisviestejä, mutta sisältävät vääriä linkkejä tai lähettäjätietoja. 

Jos saat huijausviestin:

• Älä avaa viestissä olevaa linkkiä
• Älä syötä henkilötietojasi millekään sivustolle
• Poista viesti.

Esimerkki Lapin hyvinvointialueen asukkaalle tulleesta tekstiviestistä.

Muistutus: Hammaslääkäriaikasi on huomenna. Maksuton peruutus on mahdollista vielä tänään. 

Viestissä on linkki huijaussivustolle.

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät lähetä linkkejä tekstiviestillä tai sähköpostilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät myöskään pyydä pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja viestitse.

Jos olet avannut huijauslinkin tai luovuttanut tietojasi

Ole viipymättä yhteydessä pankkiisi ja tee tarvittaessa rikosilmoitus.

Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut, että vastaavia huijausviestikampanjoita esiintyy laajasti eri puolilla Suomea. Kyse ei siis ole vain Lapin hyvinvointialueeseen kohdistuvasta ilmiöstä.

Terveisin

Lapin hyvinvointialueen tietosuoja- ja tietoturvapalvelut

Takaisin edelliselle sivulle

Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Kuva: Lapin materiaalipankki.

Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Henkilöstökertomuksessa kuvataan vuosittain henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja, esimerkiksi henkilöstömäärään ja rakenteeseen sekä henkilöstön saatavuuteen liittyen. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen henkilöstökertomuksessa on kuvaus strategiaan perustuvan henkilöstöohjelman painopisteiden toteutumisesta.

Keskeiset tunnusluvut henkilöstöstä

Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Vakituisten palvelussuhteiden määrä kasvoi yli 300 henkilöllä. Samalla määräaikaisten tehtävien määrä väheni samassa suhteessa. Tämä on myönteinen kehitys ja tukee henkilöstön pysyvyyttä.

Hyvinvointialueen henkilöstön keski-ikä pysyi ennallaan eli 45,4 vuodessa. Sukupuolijakaumassa ei tapahtunut muutoksia, henkilöstöstä noin 84 prosenttia on naisia ja 16 prosenttia miehiä.

Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueelta eläköityi yhteensä 253 henkilöä. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna.

Hakijoiden määrä avoimia työpaikkoja kohden kasvoi. Vuonna 2025 hakijoita oli keskimäärin 7,5 hakijaa tehtävää kohden, kun vuonna 2024 hakijoita avointa tehtävää kohden oli 5.

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2025 sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuoteen suhteutettuna laski edellisvuodesta 0,7 päivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2024 laskua oli 0,9 päivää henkilötyövuotta kohden.

Johtajamistasoja vähennettiin ja organisaatiota madallettiin

Vuonna 2025 jatkettiin työtä organisaation ja johtamisjärjestelmän madaltamiseksi. Tavoitteena oli selkeyttää johtamista, vähentää päällekkäistä hallintoa ja tukea arjen työtä ja palvelujen järjestämistä.

– Kyseessä on monessa yksikössä iso muutos, ja nyt rakenteiden ollessa valmiit päästään hiomaan esimerkiksi tehtävänkuvia ja työnjakoja, sekä toivon mukaan siirtämään päätöksentekoa lähemmäs yksiköiden arkea, sanoo henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Vuoden 2025 aikana Lapin hyvinvointialueella tehtiin seuraavat muutokset johtamistasoihin:

• toimialajohtajien määrä väheni kahdella
• vastuualuejohtajien määrä väheni kahdeksalla
• vastuuyksikköjohtajien määrä väheni viidellä
• lisäksi johtamis- ja esihenkilötehtäviä vähennettiin alemmilta organisaatiotasoilta

Käytännössä johtamistasojen vähentämisen yhteydessä vastuita koottiin osin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin. Johtamisrakenteiden keventämisellä on haluttu tehdä organisaatiosta selkeämpi ja tukea henkilöstön arjen työtä.

Kun rakenteet ovat yksinkertaisemmat ja vastuut selvemmät, myös yhteistyö ja päätöksenteko sujuvat paremmin, sanoo Kuittinen.

Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen panostettiin haastavissa olosuhteissa

Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueella panostettiin laajasti henkilöstöohjelman painopisteisiin, joiden tavoitteena on mm. lisätä henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja osallisuutta, sekä varmistaa esimerkiksi sujuvat ja vaikuttavat työterveyshuollon palvelut.  

Johtamisen tueksi valmistui Jotos-johtamisosaamisen valmennusohjelma. Se on suunnattu esihenkilöille, ja sitä voidaan jatkossakin hyödyntää. 

Työterveyshuollon toimintamalleja uudistettiin. Lisäksi valmisteltiin työkykyjohtamisen järjestelmän käyttöönottoa osana pidemmän aikavälin työkyvyn tuen kokonaisuutta.

Hyvinvointialueelle valmistui oma työnantajabrändi. Myös rekrytointiprosessia uudistettiin. Samalla luotiin uusia toimintamalleja kansainväliseen rekrytointiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Vuoden alussa palkanlaskentapalvelut siirtyivät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Muutos toteutui hallitusti ja onnistuneesti.

Taloustilanne ja yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat arkeen monella tavalla.

– Vuosi 2025 oli erittäin haastava henkilöstön kannalta tärkeän kehittämistyön edistämiseksi. Siitä huolimatta pidimme tärkeänä, että kehitystyö eteni. Rakensimme työnantajabrändiä, uudistimme rekrytointia ja tuimme esihenkilöitä johtamistyössä. Kehittämistyön tavoitteena on, että Lapin hyvinvointialue on hyvä ja toimiva työpaikka myös tulevaisuudessa, ja olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen pitkäjänteisesti, Kuittinen sanoo.

Lisätietoja: 

Henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle Puolustusvoimien Huollon ansioristi

Kuva: Henripekka Kallio

Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle on myönnetty Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.2026 Puolustusvoimien Huollon ansioristi.

– Terveydenhuollon rooli osana kokonaismaanpuolustusta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edellyttää erityisesti NATO -jäsenyyden myötä tiivistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila sanoo ja kertoo olevansa todella otettu saamastaan huomionosoituksesta.

Huollon ansioristi on Pääesikunnan huolto- ja materiaaliosaston sekä Huoltoupseeriyhdistyksen perustama ansioristi, joka voidaan myöntää tunnustuksena henkilölle, yritykselle tai yhteisölle tämän ansioista huollon ja sotilaallisen huoltovarmuuden sekä puolustusvoimien logistiikan hyväksi.

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta Lapin hyvinvointialueella

Valtion käynnistämän arviointimenettelyn arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon osalta. 

Arviointiryhmä on työskennellyt Lapin hyvinvointialueen parissa elokuusta alkaen. Arviointiryhmän tarkoituksena on tehdä toimenpide-ehdotuksia, jotka tähtäävät talouden tasapainottamiseen.  

Arviointiryhmä julkaisi 16.10.2025 toimenpide-ehdotukset erikoissairaanhoitoon liittyen. Toimenpide-ehdotukset sisältävät mm. merkittäviä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. 

Arviointiryhmän nimeämä työryhmä teki selvityksen ja ehdotukset Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja tuotannosta. Työryhmän ehdotukset edustavat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtiovarainministeriön (VM) virkahenkilöiden näkemystä.   

Selvityksessä tehtiin kustannuksia hillitseviä havaintoja, jotka liittyvät mm. erikoissairaanhoidon tehostamiseen, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuskokonaisuuteen ja valinnanvapauden myötä syntyviin ostokuluihin. 

Erikoissairaanhoitoon liittyvät toimenpide-ehdotukset 

Arviointiryhmä esittää toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaan hyvinvointialue irtisanoisi Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmitun sopimuksen päättymään mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään 31.12.2027. 

Lisäksi Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutettaisiin vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitettaisiin tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjottaisiin perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. 

Arviointiryhmän nimeämä työryhmä laatii täsmentävän lisäselvityksen arviointiryhmän linjausten edellyttämistä toiminnallisista muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista. 

Ehdotukset ovat valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilöiden laatimia, eivät hyvinvointialueen omia linjauksia. 

Mitä seuraavaksi? 

Toimenpide-ehdotukset siirtyvät seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen valmisteluun ja päätöksentekoon. Huomioitavaa on, että arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päättäjät ja viranhaltijat eivät voi sivuuttaa toimenpide-ehdotuksia, eivätkä tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. 

– Toimenpide-ehdotukset ovat karuja ja ikäviä. Ymmärrän hyvin, että tämä herättää huolta asukkaissa ja etenkin henkilöstössä. Suurin osa terveyspalveluista tulee kuitenkin säilymään Länsi-Pohjan alueella, vaikka huomattava osa erikoissairaanhoidosta siirtyisikin kauemmas, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela. 

Huoli Länsi-Pohjan työntekijöistä  

Länsi-Pohjan työntekijöille tieto toimenpide-ehdotuksista on murheellinen. Lapin hyvinvointialue kuulee henkilöstöä ja pitää työntekijät mukana päätöksenteon valmistelussa. 

Valtaosa väestön tarvitsemasta erikoissairaanhoidon asioinnista jatkuisi Länsi-Pohjassa myös tulevaisuudessa. 

– Väestön erikoissairaanhoidon palveluja on tarjolla tulevaisuudessakin kattavasti mutta sairaalan työntekijöiden ja perheiden näkökulmasta tämä olisi hirveä isku Länsi-Pohjassa. Täytyy löytää hyvä tie eteenpäin ja tutkia etenemisvaihtoja yhdessä, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.  

Lue tästä kokonaisuudessaan arviointiryhmän toteamus erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyen:

"Erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyen arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

Lokakuun alusta 2025 voimaantulleen lainsäädännön perusteella hyvinvointialueen ylläpitämän Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan on muututtava. Sairaalasta poistuu merkittävä osa aiemmin ylläpidettyjä toimintoja, mm. raskas leikkaustoiminta, ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys, tehohoito. Lapin aluehallitus on aiemmin linjannut, että Länsi-Pohjan sairaalassa jatketaan kaikkien niiden toimintojen ylläpitämistä, jotka lainsäädäntö mahdollistaa. Lapin hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole lainsäädännöllistä velvoitetta ylläpitää Länsi-Pohjan sairaalassa mitään erikoissairaanhoidon toimintoja tai ympärivuorokautista päivystystä. Sairaaloiden erilaisesta lainsäädännöllisestä ja toiminnallisesta roolista seuraa, että Lapin hyvinvointialueen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on varmistettava Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan osaajien saatavuus kaikissa tilanteissa sekä taloudellisten resurssien riittävyys ylläpitämään lainsäädännössä edellytetyt toiminnot näissä sairaaloissa (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 34-34a§, terveydenhuoltolaki 50 § 3 mom.).

Lapin hyvinvointialueen ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n välillä on voimassa oleva, Länsi-Pohjan sairaalaa koskeva palvelusopimus. Sopimuksen taustalla on kuntien ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa solmima ulkoistussopimus. Alkuperäistä sopimusta on merkittävässä määrin muutettu mm. lainsäädäntömuutosten vuoksi. Sopimusehtojen mukaan sopimus on irtisanottavissa ensimmäisen kerran 30.6.2026, jolloin sopimus päättyisi 31.12.2027.

Hyvinvointialue on solminut myös muita palvelusopimuksia Länsi-Pohjan sairaalan toimintojen ylläpitämiseksi.

Yksittäisen potilaan on mahdollista käyttää terveydenhuoltolaissa säädettyä erikoissairaanhoidon valinnanvapautta ja valita hoidon toteuttava julkisen terveydenhuollon yksikkö yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa. Tämä koskee ensisijaisesti kiireetöntä erikoissairaanhoitoa.

Kiireellisessä erikoissairaanhoidossa hoito on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Tämän ns. valinnanvapauslainsäädännön perusteella syntyvä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ns. ulkohyvinvointilaskutus on Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannuksissa merkittävä tekijä.

Arviointiryhmä kiinnittää huomiota siihen, että Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoisairaanhoidon tarvevakioidut nettokustannukset ylittivät maan keskimääräiset tarvevakioidut menot noin 15,2 milj. €:lla vuonna 2024. Meri-Lapin kuntien väestön (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo. Tervola, Ylitornio) yhteenlaskettu, sairaaloiden tuottavuustilastosta ilmenevä kustannusten poikkeama tarvevakioidusta keskimääräistä kustannuksesta on noin 17,4 milj. €/vuosi.

Edellä esitettyyn liittyen arviointiryhmä toteaa, että Lapin somaattisessa erikoissairaanhoidossa on siten tunnistettavissa merkittävää kustannusten hillinnän potentiaalia, joka syntyy useasta eri tekijästä. Näitä tekijöitä ovat mm. kahden sairaalan ylläpitäminen ja tästä syntyvät päällekkäisyydet; erikoissairaanhoidossa havaittavissa oleva ylikapasiteetti ja ylikäyttö; tuottavuustilastoista ilmenevä Lapin keskussairaalan heikko tuottavuus sekä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmittu, vaikeasti hallittava ja osin läpinäkymätön sopimuskokonaisuus, joka ei enää nykyisellään sopeudu voimassa olevaan lainsäädäntöön eikä myöskään mahdollista riittävää toiminnallista integraatiota. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa merkittävällä tavalla edellä mainittu valinnanvapauslainsäädäntö ja siitä seuraava ns. ulkohyvinvointialuelaskutus.

Edellä todettuun liittyen arviointiryhmä esittää hyvinvointialueelle hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamana toimenpide-ehdotuksena, että

- hyvinvointialue irtisanoo edellä mainitun, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmitun sopimuksen päättymään mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään 31.12.2027.

- Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitetaan tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjotaan perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Toimenpide-ehdotuksiin liittyen arviointiryhmä kiinnittää hyvinvointialueen huomiota jo edellä todettuihin, Meri-Lapin asukkaiden valinnanvapauslainsäädännön perusteella tekemiin hoitopaikan valintoihin. Lapin keskussairaalan toimintojen suunnittelussa ja mitoituksessa tulee ottaa huomioon, että Meri-Lapin kuntien asukkaiden erikoissairaanhoidon käytöstä merkittävä osa kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja on oletettavaa, että tämä osuus kasvaa merkittävästi Länsi-Pohjan sairaalan profiilin muuttuessa.

Arviointiryhmä päätti lisäksi, että aiemmin nimetty arviointiryhmän alatyöryhmä laatii täsmentävän lisäselvityksen edellä esitettyjen linjausten edellyttämistä toiminnallisista muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista, tavoitteena saada lisäselvitys valmiiksi arviointiryhmän seuraavaan kokoukseen 29.10.2025 mennessä.

Arviointiryhmä toteaa, että mikäli hyvinvointialueen päätöksenteko edellä mainittuihin toimenpide-ehdotuksiin liittyen edellyttää, arviointiryhmä palaa tarvittaessa asiaan hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamien toimenpide-ehdotusten muodossa."

Lue tästä kokonaisuudessaan arviointiryhmän toteamus säästötavoitteisiin liittyen:

"Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 sekä sopeuttamisohjelman valmistelusta ja toimitiloihin liittyvistä säästötavoitteista arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

Keväällä 2024 hyväksytyn talouden sopeuttamisohjelman mukaisten sopeuttamistoimien kautta tavoitelluista säästöistä vain vähäinen osa on toteutunut suunnitellusti. Myöskään sopeuttamisohjelmassa kuvatut toteutus- ja seurantavastuut eivät ole toteutuneet. Uusi talouden sopeuttamisohjelma on päätetty valmistella osana vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelmaa. Arviointiryhmälle toimitettujen tietojen perusteella uuden sopeuttamisohjelman valmistelu on edelleen kesken.

Arviointiryhmä pitää välttämättömänä, että valmisteltava uusi sopeuttamisohjelma sisältää uskottavat konkreettiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosina 2026–2028 ja että suunnitelma toimeenpannaan siten, että se vaikuttaa hyvinvointialueen alueen talouteen mahdollisimman nopeasti. Arviointiryhmä toteaa myös, että hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimet ovat kokonaisuus, jossa taloustavoitteiden toteutumatta jääminen jollakin toimialalla tai vastuualueella tulee kattaa muilla toimi- tai vastuualueilla, pelastustoimi mukaan lukien. Arviointiryhmä palaa sopeuttamissuunnitelman sisältöön seuraavissa kokouksissaan.

Syksyllä 2024 valtiovarainministeriön aloitteesta alkaneessa ns. muutostukiprojektissa todettiin, että Lapin hyvinvointialueella sote-uudistuksen voimaanpanolain perusteella kuntien kanssa solmituissa ns. 3+1 vuoden vuokrasopimuksissa alueen maksama neliövuokra on korkeampi kuin kunnalta tai sairaanhoitopiiriltä siirtyneissä sopimuksissa ja huomattavasti korkeampi kuin alueen itse laatimissa sopimuksissa. Edellä mainitun projektin päätteeksi hyvinvointialuetta suositeltiin määrätietoisesti jatkamaan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanoa ja lisäksi tarkastelemaan jokaisen vuokrakohteen tarpeellisuutta osana palveluverkkoa sekä kohteen vuokratasoa.

Hyvinvointialueella ei ole edetty palveluverkkoa ja toimitiloja koskevien päätösten toimeenpanossa niin, että se antaisi edellytykset välttämättömien, nopeasti vaikuttavien kustannussäästöjen syntymiselle. Palveluverkkotarkastelu on kesken eikä yhteensovitusta keväällä 2024 hyväksytyn sopeutusohjelman perusteella rajoittuvien palveluiden ja käytössä olevien toimitilojen välillä ole tehty.

Hyvinvointialueen ja alueen kuntien väliset neuvottelut 31.12.2025 päättyvien vuokrasopimusten jatkosta ovat kesken. Neuvotteluissa osa kunnista on esittänyt huomattavia vuokrankorotusvaatimuksia. Hyvinvointialueen toimitilojen keskimääräinen vuokrataso on jo tällä hetkellä huomattavan korkea.

Hyvinvointialueen ei tule hyväksyä vuokrakustannusten nousua eikä tarpeettomiksi käyneiden tilojen vuokrasopimusten jatkamista. Hyvinvointialueen on välttämätöntä tehostaa tilankäyttöään sekä omissa että vuokratiloissa. Vuokrasopimusten tulee turvata hyvinvointialueelle tarvittava

liikkumavara, kun olosuhteiden muutokset ja toiminnalliset ratkaisut muuttavat tilantarvetta. Mikäli toiminnallisesti hyväksyttäviä kohtuuhintaisia toimitiloja ei jollakin alueella ole saatavissa, tulee palvelutoiminta sopeuttaa tilanteeseen.

Edellä mainittuun ja parhaillaan hyvinvointialueella käynnissä olevaan talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 valmisteluun liittyen arviointiryhmä esittää hyvinvointialueelle hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamana toimenpide-ehdotuksena, että

- hyvinvointialue päättää toimeenpanna palveluverkkoa ja toimitiloja koskevia muutoksia vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman hyväksynnän yhteydessä niin, että alueen toimitilakustannuksia saadaan vuonna 2026 alennettua merkittävästi vuoden 2025 tasosta ja että kustannusten lasku jatkuu taloussuunnitelmakaudella."

Lisätietoja: 

kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta, arviointiryhmän puheenjohtaja 

hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö 

johtaja Andreas Blanco Sequeiros, sosiaali- ja terveysministeriö 

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue