Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä talous on tasapainossa, riskeihin varaudutaan ja palvelut varmistetaan 

Lapin hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2025 on ensimmäistä kertaa vuositasolla tasapainossa eli rahoitus riittää kattamaan toiminnan kulut. Talousarvioesityksen saaminen tasapainoon on vaatinut paljon työtä, kun samanaikaisesti on pyritty varmistamaan lakisääteisten palvelujen saatavuus ja löytämään säästökohteita. Ensimmäinen onnistuminen on ollut uuden alijäämän kasvun pysäyttäminen. Vuoden 2025 esityksellä ei kuitenkaan pystytä kattamaan vuosina 2023 ja 2024 syntynyttä alijäämää.  

Lapin hyvinvointialueen alijäämä  

Lapin hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 oli 90,3 M€ alijäämäinen ja vuoden 2024 tilinpäätöksen alijäämäksi arvioidaan noin 88 M€. Kun talousarvioesitys vuodelle 2025 päätyy nollatulokseen, ei uutta alijäämää kerry. Aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen tulos ei vielä riitä.  

– Talousarvioesityksen tulojen ja menojen tasapaino on todella iso askel eteenpäin. Se on merkki siitä, että valmistelussa on tehty hyvää työtä ja päätöksenteossa on tehty oikeita päätöksiä. Suunta on oikea ja tästä on hyvä jatkaa, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto. 

Talouden sopeuttaminen  

Aluevaltuusto on hyväksynyt huhtikuussa talouden sopeuttamisohjelman, palvelujen järjestämisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Samassa yhteydessä aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen keventämiseen ja uudistamiseen liittyvät ohjelmat. Aluevaltuusto on päättänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoon liittyvät muutokset lokakuussa ja aluehallitus esittää seuraavaan aluevaltuuston kokoukseen täydennyksiä itäisen ja lounaisen palvelualueen palveluverkon osalta. Nämä linjaukset ja päätökset ovat luoneet tärkeää pohjaa vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelman valmisteluun. Talousarvioon sisältyy aluevaltuuston huhtikuussa hyväksymän talouden sopeuttamisohjelman mukaisia sopeuttamistoimenpiteitä, joilla alennetaan kustannuksia n. 32 M€ tilinpäätösennusteeseen 2024 verrattuna. 

THL ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että suurin osa hyvinvointialueista ei kykene kattamaan vuosilta 2023 ja 2024 kertyviä alijäämiä vuonna 2026. 

– Lapin hyvinvointialue, kuten suurin osa hyvinvointialueista, on päätymässä tilanteeseen, jossa joudutaan rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisen palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai päinvastoin. Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela. 

Valtionrahoitusta leikkaava siirtymätasaus vaikeuttaa talouden tasapainottamista 

Hyvinvointialueen rahoitus perustuu yleiskatteelliseen, laskennalliseen valtion rahoitukseen, osin asiakas- ja käyttömaksuihin sekä hanke- ja projektirahoituksiin. Valtakunnallisesti hyvinvointialueisiin vaikuttaa siirtymätasaus, joka leikkaa valtion rahoitusta ensi vuonna lähes 50 miljoonaa euroa.  

Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, joten siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.  

Hyvinvointialueiden rahoituksissa siirtymätasaus vaikuttaa eri tavoin. Suuri hyötyjä siirtymätasauksesta on Helsingin kaupunki, joka sai siirtymätasauslisää 172 M€ vuonna 2023. Ilman siirtymätasausta Helsingin alijäämä vuodelta 2023 olisi ollut 217 €/asukas, mutta siirtymätasaus nosti Helsingin tilinpäätöksen 44 €/asukas ylijäämäiseksi. Mikäli Lapin hyvinvointialue olisi saanut laskennallisen valtionrahoituksen täysimääräisenä ilman siirtymätasausvähennystä, alijäämä vuodelta 2023 olisi noin 202 €/asukas eli alle hyvinvointialueiden keskiarvon, joka oli 240 €/asukas. 

– Lapin hyvinvointialue pystyy kattamaan viimeistään vuonna 2026 alijäämistä sen osuuden, joka on kertynyt muusta kuin siirtymätasauksesta. Vuosina 2023 ja 2024 kertyneistä alijäämistä siirtymätasauksen osuus on n. 60 % eli n. 107,6 miljoonaa euroa. Loppuosa eli n. 70 miljoonaa euroa alijäämästä tulee katettua vuonna 2026, mikäli uutta alijäämää ei vuosina 2025 ja 2026 enää merkittävästi kerry, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa. 

Tasapainoilua säästöjen, henkilöstön riittävyyden, rakennemuutosten ja palvelujen turvaamisen kanssa 

Vuosina 2023 ja 2024 syntynyt alijäämä suunnitellaan katettavaksi viimeistään vuonna 2030. Tämäkin edellyttää tuntuvia sopeuttamistoimenpiteitä vuosina 2026–2030. Talouden tasapainottaminen nopeammalla aikataululla vaarantaisi perustuslaissa määriteltyjen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen sekä perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lapin hyvinvointialueen tavoite on edelleen taata lakisääteiset palvelut.  

Talousarvion toteutumiseen liittyy riskejä, jotka on kuitenkin hyvin kartoitettu ja niihin on varauduttu mahdollisimman kattavasti. Hyvinvointialueita koskevat virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 saakka, joten uusien virka- ja työehtosopimusten palkankorotusten vaikutuksia ei pystytä arvioimaan ennakoidusti.  

Merkittävä muutos hyvinvointialueen toiminnassa on Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystävien erikoisalojen lääkärityön ja akuuttiklinikan toiminnan ja henkilöstön siirtyminen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä hyvinvointialueen vastuulle. Tämän muutoksen arviointi talousarvioon on ollut vaikeaa ja epävarmuusriski talousarvion toteutumisessa on huomattava.  

Jo alkuvuodesta alkaen haetaan yhä uusia sopeuttamiskeinoja, joilla kustannuksia kyetään alentamaan. Talousarvioita muutetaan tarvittaessa.  

Yhteyshenkilöt: 

Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja 
buresveadjinguovlojođiheaddji 
+358 40 5323 998 
jari.jokela@lapha.fi 

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja 
+358 40 841 0311
tapani.melaluoto@lapha.fi 

Lisätietoa pelastuspalveluista: 

Pelastuslaitoksen vuoden 2025 talousarvio on todella tiukka, mutta vuoden 2024 palvelutaso kyetään kuitenkin ylläpitämään. Matkailun supervuosi ja pelastustoimen kasvaneet muut velvoitteet yhdistettynä niukkenevaan budjettiin korostavat entistä enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyn merkitystä ja siihen panostamista. Lapissa apu saapuu pitkistä etäisyyksistä johtuen usein viiveellä, mikä korostaa oman varautumisen ja huolellisuuden merkitystä ihmisten arjessa. Pelastustoimi ja pelastusasemaverkko säilyvät kuitenkin turvallisuuden lähipalveluina ja ihmiset saavat avun erilaisiin hätätilanteisiin myös jatkossa.  

Lisätietoa sosiaalipalveluista: 

Varhaiseen tuen omaan tuotantoon panostetaan perheiden ja työikäisten palveluissa. Sosiaalipalvelujen vuoden 2025 talousarvioon sisältyy uutena kokovuotisena toimintana Pohjoisen alueen kasvatus- ja perheneuvolatoiminta. Lisäksi aluehallitus perusti kesäkuussa 7 muuta vakanssia varhaisen tuen palveluihin. Lastensuojeluyksikkömme Tiippanan toiminta käynnistyy kesällä 2025. Muutoksilla tavoitellaan ennalta ehkäisevän työn ja avopalvelujen vahvistamista ja lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän vähenemistä. Lisäksi tavoitteena on oman tuotannon vahvistaminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen. TE-uudistukseen ja TYM-lain voimaantuloon varaudutaan perustamalla 11 uutta vakanssia perheiden ja työikäisten palveluihin. 

Uuden vammaispalvelulain voimaantuloon varaudutaan 

Talousarviossa on varauduttu uuden vammaispalvelulain voimaantuloon ja varattu lisäresursseja viranomaistyöhön sekä palvelujen järjestämiseen. Tutkimus ja kuntoutus siirtyvät vammaispalveluista terveyspalvelujen piiriin toiminta- ja työkyvyn tuen palveluihin. 

Palvelurakenteen keventäminen jatkuu 

Myös vammaispalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventäminen jatkuu. Vammaispalveluissa valmistellaan muun muassa päivätoimintojen yhdistämistä kaakkoisella alueella. Ikääntyneiden palvelujen talousarvio sisältää aluehallituksen ja -valtuuston hyväksymien toimeenpanosuunnitelmien mukaiset määrärahavaraukset ja talousarviossa on varauduttu henkilöstömitoituksen laskuun. Ikääntyneiden palveluissa varaudutaan lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisäämiseen terveyskeskusten vuodeosastopaikkojen vähennysten yhteydessä. Ikääntyneiden palveluihin sisältyy terveyspalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen sairaanhoidolliset tiimit niillä paikkakunnilla, joissa ei ole vuodeosastoa.  Kotihoitoa vahvistetaan digitaalisten- ja etäkotihoivapalvelujen avulla. 

Omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen toiminta aloitetaan vuoden 2025 aikana. Keskukseen siirtyy 18 henkilöä sosiaalipalvelujen vastuualueilta ja henkilöstöpalveluista. Yksikön tehtävänä on neuvoa ja ohjata, kouluttaa ja valmentaa omais- ja perhehoitajia sekä tukea henkilökohtaisen avun työnantajamallilla toimivia. 

Vammaisten palvelujen viranomaistoimintojen ja ikääntyneiden palvelujen asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen keskitetään vuoden 2025 alusta. Tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. 

Lisätietoa terveyspalveluista: 

Ensi vuoden talousarvio on erittäin tiukka, mutta lähtökohtana on, että asukkaiden palvelut pystytään turvaamaan. Talousarviolla pyritään vastaamaan talouden tasapainottamisen haasteisiin niin, että kuitenkin lakisääteiset palvelut turvataan ja edistetään myös hyvinvointialueen strategisia tavoitteita.  

Palvelurakennetta kevennetään muun muassa siten, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen sairaansijoja vähennetään maltillisesti ja toisaalta lisätään kotisairaalapalveluja sekä parannetaan palvelujen yhteen toimivuutta, muun muassa sote-tilannekeskuksen käynnistämisellä. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan osalta jatketaan hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä niin, että mahdollisimman monella sitä tarvitsevalla olisi omalääkäri ja omahoitaja. Hoitotakuun määräajan pidentymisestä huolimatta tavoitellaan sujuvaa ja nopeaa hoitoon pääsyä. Digitaalisia palveluja lisätään ja siirretään hyvinvointialueen omalle digiasiointialustalle, jonka kilpailutus on tehty syksyllä 2024. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluita vahvistetaan sekä toimintaa kehittämällä, että hivenen resurssia lisäämällä. Tällä varaudutaan osaltaan myös lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoon.  

Erikoissairaanhoidon osalta synnytykset ja lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta lakkaavat Länsi-Pohjan keskussairaalasta ja ne järjestetään vuoden vaihteen jälkeen Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Lisäksi erikoissairaanhoidon lääkäripäivystykseen tulee muutoksia. Psykiatrian päivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskittyvät Lapin keskussairaalaan ja psykiatrian osastohoidon osalta työnjakoa kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että molemmat Lapin hyvinvointialueen sairaalat palvelevat koko alueen väestöä. 

Länsi-Pohjan keskussairaalassa sopimusta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa on muutettu siten, että päivystävien erikoisalojen lääkärityö ja akuuttiklinikan toiminta siirtyvät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2025 alussa. Lisäksi varaudutaan eduskunnan käsittelyssä olevan sairaalaverkkoa koskevan terveydenhuoltolain muutoksen toimeenpanoon. Johtamista tiivistetään ja järjestellään uudelleen pääasiassa hyödyntäen luonnollista vaihtuvuutta.   

Lisätietoa yhteistoimintaneuvotteluista ja organisaatiomuutoksista: 

Neuvottelut käytiin yleisellä tasolla ja niissä käsiteltiin muun muassa organisaation uudelleenjärjestelyitä, kuten kehittämis- ja strategiapalvelujen ja hallinto- ja tukipalvelujen yhdistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiorakenteen madaltamista. Yt-neuvotteluja konkreettisista henkilöstöä koskevista toimenpiteistä jatketaan tarvittavin osin ensi vuonna. 

Yhteyshenkilöt: 

Jari Jokela 
hyvinvointialuejohtaja 
buresveadjinguovlojođiheaddji 
040 5323 998 
jari.jokela@lapha.fi  

Liisa Niiranen 
sosiaalijohtaja 
040 5418 237 
liisa.niiranen@lapha.fi 

Miia Palo 
terveysjohtaja
040 653 2728 
miia.palo@lapha.fi  

Markus Aarto 
pelastusjohtaja
040 484 4000 
markus.aarto@lapha.fi  

Takaisin edelliselle sivulle

Avainhenkilöt mukana lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä Lapin hyvinvointialueella 

Kuva: Susanna Chazalmartin

Lapin hyvinvointialue tarttui lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn, kun keväällä 4 ammattilaista eri puolilta Lappia osallistui Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen koordinoimaan Avainhenkilö-kouluttajakoulutukseen. Koulutusmallia pilotoidaan yhdeksällä hyvinvointialueella. Osallistumisen ehtona oli yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Tärkeäksi yhteistyökumppaniksi saatiin Lapin ensi- ja turvakoti ry:ltä väkivaltatyön asiantuntija Sanna Ollila. Lapin hyvinvointialueen edustajina ovat terveydenedistämisen koordinaattorit Nina Kemilä lounaiselta palvelualueelta ja Minna Lehtoväre pohjoiselta palvelualueelta. VASA 2- hankkeesta MARAK-kehittämisen myötä mukana on projektikoordinaattori Tiina Hyötylä. Avainhenkilökoulutus on esimerkki julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisessä. 

Avainhenkilömalli on käytäntö, jossa lähisuhdeväkivaltatyö ja osaaminen on upotettu rakenteisiin ja osaksi eri alojen ammattilaisten käytännön työtä. Avainhenkilöllä on osaaminen perustason väkivaltatyöhön, jolloin hän pystyy tukemaan muita ammattilaisia ja kouluttamaan oman organisaationsa työntekijöitä.  

Lähtökohtana avainhenkilötyölle on se, että tunnistetaan kokemus lähisuhdeväkivallasta 

Syksyllä järjestettiin ensimmäinen avainhenkilöverkoston koulutus. Neljään puolen päivän mittaiseen tapaamiseen teamsissa sekä loppuseminaariin osallistui 18 ammattilaista eri toimialoilta ympäri hyvinvointialuetta sekä kolmannen sektorin toimijoita. Koulutukseen sisältyi pieniä ennakko- ja välitehtäviä, joilla koulutettavia ohjattiin pohtimaan omaa lähisuhdeväkivaltatyötä. 

Koulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Koulutuksen avulla rakennetaan myös lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkosto. Tärkeä osa on yhteistyö kokemusosaajien ja oman alueen toimijoiden, hyvinvointialueen, kuntien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. 

Oikeus ja velvollisuus puuttua

Terveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa perheväkivallan ja sen riskien tunnistamisessa sekä ennaltaehkäisyssä. Tutkimusten mukaan ammattilaiset tunnistavat vain pienen osan perheväkivallasta. 47 % vanhemmista ilmoitti ainakin kerran perheessä tapahtuneesta väkivallasta, mutta ammattilaiset arvioivat vain noin 1 % perheistä tarvitsevan tukea lasten kaltoin kohteluun tai lähisuhdeväkivaltaan. (Well-being of families with babies – FinChildren, 2023) 

Lähisuhdeväkivalta on monimuotoinen ilmiö, jota ei vielä täysin tunnisteta. Se on vakava ongelma Suomessa ja sen vaikutukset ulottuvat sekä yksilöihin että yhteiskuntaan. Lähisuhde väkivalta alkaa usein pienestä ja raaistuu vähitellen. Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa, joka tapahtuu perheen, parisuhteen tai muiden läheisten ihmissuhteiden sisällä. Lähisuhdeväkivallasta puhutaan silloin, kun väkivallan tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. 

Vuoden 2020 tilastojen mukaan Suomessa poliisin tietoon tulleista väkivaltarikoksista noin 38 % kohdistui nykyiseen tai entiseen puolisoon tai muuhun lähisuhteeseen. Vuonna 2021 poliisi kirjasi noin 10 200 lähisuhdeväkivaltaan liittyvää rikosilmoitusta, mutta todelliset luvut voivat olla huomattavasti suurempia, koska lähisuhdeväkivalta on aliraportoitu rikos. (Poliisi-Rikostilastot)

Hyvinvointialueiden velvoite ehkäistä väkivaltaa perustuu Suomea velvoittaviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä perustuslakiin. Perustuslain 22 §:n mukaan perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisvastuu on julkisella vallalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee systemaattisesti kartoittaa lähisuhde- ja perheväkivallan riskiä. 

Lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä työ jatkuu Lapin hyvinvointialueella. Lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä niin viranomaisten, terveydenhuollon alan työntekijöiden kuin järjestöjen kanssa. Uusi Avainhenkilökoulutus toteutetaan keväällä 2025.

Lähteet:

Poliisi-Rikostilastot

Well-being of families with babies – FinChildren - THL

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta: saamen kielilain valtionavustusta ei saa leikata

Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta on toimittanut oikeusministeriölle kannanoton, joka kritisoi saamen kielilain 31. pykälän mukaisen valtionavustuksen leikkaamista./ Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi lea doaimmahan vuoigatvuođaministeriijai cealkámuša. Cealkámuš kritisere mearrádusa čuohppat stáhtadoarjaga, mii mieđihuvvo sámi giellalága 31. paragráfa mielde.

Hyvinvointialue muistuttaa, että saamen kielilain mukaan valtion talousarviossa tulee olla määräraha valtionavustuksiin hyvinvointialueelle, kunnille, seurakunnille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille sekä tietyille yksityisille tahoille lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.

- Tuen leikkaaminen tekee saamen kielilain toteuttamisen mahdottomaksi, kannanotossa todetaan.

Hyvinvointialueen saaman tiedon mukaan vuonna 2025 haettava määrä olisi vain 120 000 euroa. Aiemmin kokonaismäärä on ollut 250 000 euroa. Siitä hyvinvointialue on saanut viime vuodelle 180 000 euroa ja tälle vuodelle 150 000 euroa.

Hyvinvointialue käyttää jo nyt saamen kielilain toteuttamiseen sekä omaa perusrahoitustaan että kieliavustusta. Omalla rahoituksellaan hyvinvointialue on palkannut vakituisiin toimiin kaksi kielityöntekijää, mikä on vähentänyt kieliavustuksella ostettavien käännös- ja tulkkauspalvelujen tarvetta. Osoituksena oman toiminnan vaikuttavuudesta on muun muassa Lapin hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetty saamen kieliteko -palkinto.

Hyvinvointialue on pyrkinyt valtionavustuksen käytössä kustannustehokkaisiin ja vaikuttaviin toimiin. Toisin kuin monet muut viranomaiset, hyvinvointialue ei ole keskittynyt ostopalveluihin vaan lähtenyt kasvattamaan organisaation omaa kieliosaamista. Valtionavustus on käytetty ensisijaisesti saamen kieltä opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin. Linjaus on saamen kielilain mukainen, sillä lain mukaan viranomaisen on ensisijaisesti pyrittävä antamaan asia saamen kielen taitoisen henkilön hoidettavaksi, ja vasta toissijaisesti järjestettävä palvelu tulkkauksen kautta.

- Valtionavustuksen leikkaaminen tässä tilanteessa heikentää saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ennestään huonoa saatavuutta, hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen toteaa.

Hyvinvointialueelle on pelkästään lukuvuonna 2023–2024 saatu koulutettua pohjoissaamenkielen taitoinen päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, vastaanoton sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä inarinsaamenkielinen lähihoitaja. Tarve kielilain mukaisille vapaille kasvaa, kun aikuiskoulutustuki poistuu.

- Rahoituksen äkillinen leikkaaminen voi pahimmillaan tarkoittaa, että kahden parhaillaan saamea opiskelevan työntekijän opinnot keskeytyvät, Miettunen toteaa.

Hyvinvointialue tarvitsee käännös- ja tulkkauspalveluita mm. asiakas- ja potilastyössä (asiointitulkkaukset, asiakas- ja potilasasiakirjojen käännökset, lomakkeet, esitteet, ohjeet), viestinnässä ja poliittisissa toimielimissä (kokousasiakirjojen käännökset ja kokoustulkkaukset). Näiden lakisääteisten käännösten ja tulkkauksien tekemättä jättäminen rikkoisi saamen kielilakia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käännökset ja tulkkaukset ovat myös potilasturvallisuus- ja oikeusturvakysymyksiä.

Saamen kielen lautakunta vetoaa oikeusministeriöön, että ministeriö tekisi leikkauksista vaikutusten arvion ennen niistä päättämistä. Toistaiseksi ministeriö ei ole keskustellut leikkausten vaikutuksista avustusten saajien kanssa. Saamen kielilain lisäksi valtionavustukseen kohdistuva leikkaus vaikuttaa myös yhdenvertaisuuslain (1325/2014) toteutumiseen sekä Suomen perustuslain (731/1999) 17.3 §:n mukaiseen saamelaisten oikeuteen alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Jos leikkaukset toteutuvat, valtion täytyy kantaa vastuu saamelaisten kielellisten oikeuksien heikentymisestä.

- Saamen kielilaki velvoittaa myös valtiota, ei vain paikallisella tasolla toimivia viranomaisia, lausunnossa muistutetaan.

Lisätietoja:
-Tuuli Miettunen, saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittämispäällikkö, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
-Anni Ahlakorpi, hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja, anni.ahlakorpi@lapha.fi, 040 545 4753

Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi: sámi giellalága stáhtadoarjaga ii oaččo čuohppat

Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi lea doaimmahan vuoigatvuođaministeriijai cealkámuša. Cealkámuš kritisere mearrádusa čuohppat stáhtadoarjaga, mii mieđihuvvo sámi giellalága 31. paragráfa mielde.

Buresveadjinguovlu muittuha, ahte sámi giellalága mielde stáhta bušeahttaárvalusas galgá leat mearreruhta stáhtadoarjagiidda buresveadjinguvlui, gielddaide, searvegottiide, sámiid ruovttuguovllu bálgosiidda sihke ovttaskas olbmuide earenoamáš lassegoluid gokčama várás, mat lága heiveheamis šaddet.

- Doarjaga čuohppan dahká sámi giellalága ollašuhttima veadjemeahttumin, gávnnahuvvo cealkámušas.

Buresveadjinguovllu oažžun dieđu mielde jagis 2025 ohcan ládje livččii dušše 120 000 euro. Árabut ruhtamearri lea leamaš oktiibuot 250 000 euro. Das buresveadjinguovlu lea ožžon mannan jahkái  180 000 euro ja dán jahkái 150 000 euro.

Buresveadjinguovlu geavaha juo dál sámi giellalága ollašuhttimii sihke iežas vuođđoruhtadeami ja gielladoarjaga. Iežas ruhtademiin buresveadjinguovlu lea bálkkáhan fásta doaimmaide guokte giellabargi, ja dainna ládje geahpedan dárbbu oastit jorgalan- ja dulkonbálvalusaid gielladoarjagiin. Čujuhussan iežas doaimma buriin váikkuhusain lea earret eará Lappi buresveadjinguvlui jagis 2023 mieđihuvvon Sámi gielladahku -bálkkašupmi.

Buresveadjinguovlu lea viggan stáhtadoarjaga geavahit doaimmaide, main leat unnán golut ja main leat buorit váikkuhusat. Eará ládje go máŋggat eará eiseválddit, buresveadjinguovlu ii leat geavahan dušše oastinbálvalusaid muhto baicce lea vuolgán lasihit organisašuvnna iežas giellamáhtu. Stáhtadoarjja lea geavahuvvon ovddemusat sadjásašgoluide, mat šaddet go bargit lohket sámegiela. Linnjen čuovvu sámi giellalága, dasgo lága mielde eiseváldi galgá ovddemusat viggat dasa, ahte ášši gieđahallama dikšu sámegiela máhtolaš bargi, ja easkka nuppáldasat ordnet bálvalusa dulkoma bokte.

- Stáhtadoarjaga čuohppan dán dilis heajuda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid oažžuma, mii lea juo ovdalaččas leamaš váttis, gávnnaha buresveadjinguovllu sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid ovddidanhoavda Tuuli Miettunen.

Buresveadjinguvlui leat aivvefal lohkanjagis 2023–2024 skuvlejuvvon davvisámegielat gárrenávnnasbargi, sosiálabargi, vuostáváldima buohccedivššár ja lagašdivššár nugo maiddái anárašgielat lagašdivššár. Dárbu oažžut barggus friddja giellalága vuođul stuorru, go rávesolbmuidoahpahusdoarjja nohká.

- Ruhtadeami fáhkka čuohppan sáhttá vearrámus dilis dárkkuhit, ahte guokte bargi, geat aiddo dál leaba lohkame sámegiela, šaddaba heaitit lohkamis giela, gávnnaha Miettunen.

Buresveadjinguovlu dárbbaša jorgalan- ja dulkonbálvalusaid ee. áššehas- ja pasieantabarggus (áššiiddikšundulkomat, áššehas- ja pasieantaáššegirjjiid jorgalusat, skovit, dieđihančállosat, rávvagat), diehtojuohkimis ja politihkalaš doaibmaorgánain (čoahkkináššegirjjiid jorgalusat ja čoahkkindulkomat). Dáid láhkageatnegahtton jorgalusaid ja dulkomiid barggakeahttá guođđin rihkošii sámi giellalága. Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain jorgalusat ja dulkomat leat maiddái pasieantadorvvolašvuohta- ja riektedorvogažaldagat.

Sámegiela lávdegoddi doarjala vuoigatvuođaministeriijai, ahte ministeriija dagašii čuohppamiin váikkuhusaid árvalusa ovdal go mearrida čuohppamiid birra. Doaisttážii ministeriija ii leat gulahallan čuohppamiid váikkuhusaid birra singuin, geat ožžot doarjagiid. Sámi giellalága lassin čuohppan, mii čuohcá stáhtadoarjagii, váikkuha maiddái ovttaveardásašvuođalága (1325/2014) ollašuvvamii ja maiddái Suoma vuođđolága (731/1999) 17.3 § mielde sámiid vuoigatvuhtii álgoálbmogin bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.

Jos čuohppamat ollašuvvet, stáhta ferte guoddit ovddasvástádusa sámiid gielalaš rivttiid hedjoneamis.

- Sámi giellaláhka geatnegahttá maiddái stáhta, ii dušše báikkálaš dásis doaibmi eiseválddiid, muittuhuvvo cealkagis.

Lisätietoja:
-Tuuli Miettunen, saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittämispäällikkö, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
-Anni Ahlakorpi, hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja, anni.ahlakorpi@lapha.fi, 040 545 4753

Lassedieđut:
-Tuuli Miettunen, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid ovddidanhoavda, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
-Anni Ahlakorpi, buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti várreságadoalli, anni.ahlakorpi@lapha.fi, 040 545 4753

Takaisin edelliselle sivulle

Pohjoisten hyvinvointialueiden yhteistyön syventämistä jatkettava

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) hyvinvointialueet kannattavat alueiden keskinäisen yhteistyön syventämistä. Hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen ja henkilöstöpulan vuoksi erityisesti alueen sairaaloiden työnjakoa on kehitettävä nykyistä nopeammin ja tiiviimmin, toteavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat.

Pohjois-Suomen hyvinvointialueet ovat valmistelleet keskinäistä sopimustaan yhteistyön tiivistämiseksi. Tämän osana on valmistunut selvitysmies, erikoislääkäri Hannu Juvosen raportti hyvinvointialueiden yhteistyöstä. Raportissa esitetään selvitysmiehen näkemyksiä lakisääteisiä velvoitteita pidemmälle menevien rakenteellisten muutosten toteuttamisesta.

Selvitysraportissa Juvonen nostaa esiin, että YTA-yhteistyön tilannekuvan tulee olla tarkempi.

- Tällä viittaan siihen, että alueiden toisiltaan ja muualta ostamat palvelut tulee olla tiedossa erikoisaloittain sovittuun työnjakoon ja hoitopaikan valinnanvapauteen liittyen, toteaa Hannu Juvonen.

- Näkemykseni mukaan esitettyjen terveydenhuollon säädösmuutosten toimeenpano on välttämätöntä, mutta taloudellisen ja toiminnallisen kestävyyden näkökulmasta pitää edetä syvemmälle. Tarvitaan pidemmälle menevää rakenneuudistusta, jossa yhteistyöalueella päätetään päivystyksellisistä ja kiireettömistä palveluista eri sairaaloissa.

Selvitystyön pohjalta esitän yhteistä toimielintä, joka ohjaisi YTA-alueen erikoissairaanhoidon palveluita yhdistetyillä resursseilla”, summaa Juvonen.

Selvityksessä nostetaan esiin mm. kiireettömän leikkaustoiminnan ja osastohoidon jakaminen alueiden kesken.

- Työnjaon kehittäminen mahdollistaisi kunkin alueen resurssien hyödyntämisen. Kaikilla alueilla myös päivystyksen käytön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat tärkeitä kehityskohteita”, toteavat pohjoisten hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat Tapani Tölli, Sari Innanen, Esa Ahonen ja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden tilanteiden parantamiseksi tarvitaan realistisen rahoitustason lisäksi myös aikaa toteuttaa muutoksia. Pohjoiset hyvinvointialueet korostavat, että riittävien ja vaikuttavien palveluiden avulla varmistetaan myös harvaan asutun Suomen turvallisuutta ja elinvoimaa.

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat.

YTA-raportti

Takaisin edelliselle sivulle

Asukastilaisuudet palveluverkon muutoksista ja suunnitelmista pidetään syys- ja lokakuussa

Järjestämme palveluverkon muutossuunnitelmista asukastilaisuuksia syksyn aikana. Tilaisuuksissa kerromme kuntakohtaisesti hyvinvointialueen palveluverkon muutoksista ja suunnitelmista.

Oman paikkakuntasi tilaisuudessa voit kysyä ja kommentoida sekä antaa palautetta. Paikalla on hyvinvointialueen johtoa vastaamassa kysymyksiisi ja kertomassa muutoksista.

Järjestämme tilaisuudet yhteistyössä kuntien kanssa. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

• Etäseuraaminen: tilaisuuksia on mahdollista seurata etäyhteydellä. Tilaisuuden tekniikasta riippuen etänä voi joillakin paikkakunnilla olla mahdollista myös kommentoida.
• Tallenteet: tilaisuuksista tulee tallenteet ja niitä voi katsoa oheisten linkkien kautta. Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanavalla tallenteet ovat saatavilla kaksi viikkoa siitä kun ne on julkaistu. Kuntien sivuilla olevista tallenteista vastaavat kunnat.
• Kuntakohtainen esitysmateriaali: tilaisuuksissa esitelty kuntakohtainen materiaali lisätään kunkin kunnan kohdalle tälle sivulle tilaisuuden jälkeen.

Tervetuloa kysymään, kommentoimaan ja keskustelemaan!
 

Asukastilaisuuksien aikataulu

Menneet asukastilaisuudet

2.9. Pelkosenniemi klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Sodankyläntie 1A, 98500 Pelkosenniemi) Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 17.9.2024)
Esitysmateriaali: Pelkosenniemi

3.9. Sodankylä klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Jäämerentie 1, 99600 Sodankylä)
Katso tallenne: Mediapaja Live (Sodankylän kunnan työpaja) Youtube-kanava (tallenne poistunut)
Esitysmateriaali: Sodankylä

5.9. Salla klo 17–19 (Save Salla Senter, Kuusamontie 9, 98900 Salla)
Katso tallenne: Sallan kunnan Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Salla

9.9. Ylitornio klo 17–19 (auditorio, kunnanvirasto, Alkkulanraitti 55, 95600 Ylitornio)
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 24.9.2024)
Esitysmateriaali: Ylitornio

10.9. Tervola klo 17–19 (valtuustosali, Keskustie 81, 95300 Tervola)
Katso tallenne: Tervolan kunnan Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Tervola

10.9. Savukoski klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Kauppakuja 2 A 1, 98800 Savukoski)
Katso tallenne: Savukosken kunnan Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Savukoski

12.9. Kolari klo 17–19 (kunnanviraston valtuustosali, Isopalontie 2, 95900 Kolari)
Katso tallenne: Trueconnector Live / Kolarin kunta
Esitysmateriaali: Kolari

12.9. Tornio klo 17–19 (Aineen taidemuseo, auditorio, Torikatu 2, 95400 Tornio)
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 26.9.2024)
Esitysmateriaali: Tornio

17.9. Kemijärvi klo 17–19 (valtuustosali, kaupungintalo, Hallituskatu 4, 98100 Kemijärvi)
Katso tallenne: Kemijärven kaupungin Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Kemijärvi

17.9. Inari klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo)
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 15.10.2024)
Esitysmateriaali: Inari

• Ma/Di 17.9. Anár dmu 17–19 (váldostivrrasále, gielddadoaimmahat, Piiskuntie 2, 99800 Avvil) / Geahča báddejumi (Báddejupmi ii leat šat oaidnimis 15.10.2024)
  Maj 17.9. Aanaar tme 17–19 (váldustivrâsali, kieldâtoimâttâh, Piiskuntie 2, 99800 Avveel) / Keejâ paddim
  Mâ 17.9. Aanar č. 17–19 (välddõskueʹrnec, kåʹddveʹrǧǧpõrtt, Piiskuntie 2, 99800 Âʹvvel) / Ǩiõčč ruõkkmõõžž (Ruõkkmõš ij leäkku teänab vueiʹnnemnalla 15.10.2024)

18.9. Utsjoki klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Luossa 1 A, 99980 Utsjoki)
Seuraa etänä: Zoom-tapahtuma
Esitysmateriaali: Utsjoki

• Ga 18.9. Ohcejohka dmu 17–19 (váldostivrrasále, gielddadoaimmahat, Luossa 1 A, 99980 Ohcejohka) / Čuovo gáiddusin: Zoom-dáhpáhus

18.9. Kemi klo 17–19 (pieni auditorio, kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi)
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 3.10.2024)
Esitysmateriaali: Kemi

19.9. ETÄTILAISUUS: Palveluverkon muutosten vaikutus saamenkielisten palveluiden kokonaisuuteen klo 17–19
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava

• Du 19.9. GÁIDDUSDILÁLAŠVUOHTA: Bálvalanfierpmi nuppástusaid váikkuhus sámegielat bálvalusaid ollisvuhtii dmu 17–19 / Geahča báddejumi (Báddejupmi ii leat šat oaidnimis 15.10.2024)
  Ne 19.9. OUGGLÕSPODD: Palvâlemviärmáduv nubástusâi vaikuttâs sämikielâlij palvâlusâi ubâlâsvuotân tme 17–19 / Keejâ paddim
  Ne 19.9. OUGGLÕSPODD: Kääzzkõs-sääiʹm muttsi vaikktõs sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi obbvuõʹtte č. 17–19 / Ǩiõčč ruõkkmõõžž (Ruõkkmõš ij leäkku teänab vueiʹnnemnalla 15.10.2024)

19.9. Ranua klo 17–19 (juhlasali, monitoimikeskus Kerkkä, Aapiskuja 6 C, 97700 Ranua)
Katso tallenne: Ranuan kunnan Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Ranua

23.9. ETÄTILAISUUS: Länsi-Pohjan keskussairaalaa koskevat muutokset klo 17–19
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 8.10.2024)

24.9. Enontekiö klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Ounastie 165, 99400 Enontekiö)
Katso tallenne: Enontekiön kunnan Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Enontekiö

• Di 24.9. Eanodat dmu 17-19 Eanodat (váldostivrrasále, gielddadoaimmahat, Ovnnesgeaidnu 165, 99400 Eanodat) / Geahča báddejumi

24.9. Rovaniemi klo 17–19 (Lapin keskussairaalan auditorio, 0. krs, Ounasrinteentie 22, 96400 Rovaniemi)
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 15.10.2024)
Esitysmateriaali: Rovaniemi

26.9. Simo klo 17–19 (Simon koulun ruokala, Simontie 3, 95200 Simo) HUOM! Kulku tilaisuuteen ylioppilaskirjoitusten vuoksi kabinetin ovesta Opintien puolelta, savupiipun vierestä. Katso oven sijainti Google Mapsistä. Ylioppilaskirjoitusten vuoksi wc-tilat eivät ole käytössä. Myös liikkuminen koulun ns. sinisessä aulassa ja sen ylätasanteella on ehdottomasti kielletty.
Seuraa etänä: Teams-tapahtuma
Teknisistä ongelmista johtuen Simon tilaisuudesta ei ole tallennetta. Pahoittelemme asiaa.
Esitysmateriaali: Simo

26.9. Pello klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Kunnantie 4, 95700 Pello)
Katso tallenne: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava (tallenne poistunut 15.10.2024)
Esitysmateriaali: Pello

30.9. Posio klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Kirkkotie 1, 97900 Posio)
Katso tallenne: Posion kunnan Youtube-kanava
Esitysmateriaali: Posio

30.9. Muonio klo 17–19 (yläkoulun auditorio, Muonion yhtenäiskoulu, Opintie 8, 99300 Muonio)
Katso tallenne: Muonion kunnan Facebook Live
Esitysmateriaali: Muonio

1.10. Kittilä klo 17–19 (kunnanhallituksen ja -valtuuston kokoushuoneet, kunnantalo, 2. krs, Valtatie 15, 99100 Kittilä)
Katso tallenne: Kittilän kunnan verkkosivut
Esitysmateriaali: Kittilä

3.10. Keminmaa klo 17–19 (valtuustosali, kunnanvirasto, Kunnantie 3, 94400 Keminmaa)
Seuraa etänä: Teams-tapahtuma
Keminmaan tilaisuuden alussa havaittiin valitettava sekaannus Teams-linkkiin liittyen. Tämän takia osa etäosallistujista pääsi liittymään tilaisuuteen myöhässä. Teknisistä ongelmista johtuen tilaisuudesta ei myöskään ole tallennetta. Pahoittelemme asiaa. Tilaisuudessa esitelty kuntakohtainen materiaali on katsottavissa täällä: Keminmaa

Tutustu palveluverkon muutossuunnitelmaan 

Palveluverkon muutossuunnitelmaan voit tutustua lapha.fi/palvelustrategia-sivulla.

Asukastilaisuudet ovat osa uudelleenvalmistelua, jonka aluehallitus päätti käynnistää palveluverkon suunnitelmien osalta. Aluevaltuusto päätti palveluverkkoon liittyvistä linjauksista jo kertaalleen huhtikuussa, mutta päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Lue lisää: lapha.fi/palvelustrategia.
 

Kysy ja kommentoi palveluverkon muutossuunnitelmia

Voit jättää avoimia kysymyksiä ja kommenteja palveluverkon uudistamisesta verkkosivuillamme. Kysymykset ja kommentit julkaistaan nimimerkkien kanssa.