Takaisin edelliselle sivulle

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd nuõrttsääʹmǩiõllsaž neʹttseeidaid leät õlmstâttam

Lapin hyvinvointialueen koltansaamenkieliset verkkosivut on julkaistu

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidai nuõrttsääʹmǩiõllsaž versio leät õlmstâttam õõʹnnjid 12.12.2025.

Tän mieʹldd Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid vuäitt ââʹn ââʹnned pukin kooum Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõʹlle.

Neʹttseeidain kaaunak teâđ Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin di vuäʹppõõzzid äʹššummša. Sääʹmǩiõllsaž neʹttseeidaid tiuddeet ǩeeʹjjmieʹldd ääiʹj. https://lapha.fi/sms/ 

– Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd aazzjin lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad teâđ sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin kooum sääʹmǩiõʹlle: nuõrttsääʹmǩiõʹlle, aanarsääʹmǩiõʹlle da tâʹvvsääʹmǩiõʹlle. Nuõrttsääʹmǩiõllsaž neʹttseeidai õlmstâttmõš lij kaiʹbbjam jiânnai terminologiatuâj, da mij tuäivvap, što tän terminologiatuâjast lij veiddsânji äuʹǩǩ obb nuõrttsääʹm ǩiõllõutstõʹsse, mušttal nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõlltuâjjlaž Anna Lumikivi-Lemmetty.

Sääʹmǩiõll-lääʹǩǩ õõlǥat puuʹtʼted sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid da materiaalid

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest riâžžât kääzzkõõzzid neellj ǩiõʹlle: lääʹddǩiõʹlle, tâʹvvsääʹmǩiõʹlle, aanarsääʹmǩiõʹlle da nuõrttsääʹmǩiõʹlle. Kääzzkõõzzin taarbšet määŋgnallšem sääʹmǩiõllsaž materiaalid, mâʹte äʹššneǩ- da puõcciäʹššǩiiʹrjid da jeeʹresnallšem vuäʹppõõzzid.

– Pueʹrrvââjjamvuuʹdest lie muäʹdd nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuâjjla, ǩeäk tuejjee vääžnai tuâj sääʹmǩiõllsaž äʹššniiʹǩǩivuiʹm. Meeʹst lij kuuitâǥ juätkkjeei tarbb rekrytâʹstted lââʹzz nuõrttsääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrj tuâjjlaid. Jeäʹrben päärnažpiârrji kääzzkõõzzid leʹčči tarbb vuäǯǯad nuõrttsääʹmǩiõl siltteejid, ko õinn jäänab päärna mainste sääʹmǩiõl dommǩiõllân.” mušttal oouʹdeemšurr Tuuli Miettunen.

Ânnʼjõž vueʹjjest, jõs kääzzkõs ij leäkku vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuâjjla pääiʹǩ, äʹššnekka riâžžât määusteʹmes sääʹmǩiõl tuʹlǩǩummuž. Sääʹmǩiõl tuʹlǩǩummšid riâžžât pueʹrrvââjjamvuuʹd jiiʹjjes toiʹmmjummšen, da tõʹnt tulkk lij äʹššnekka takainalla juõʹǩǩ vuâra seämma.

– Nuõrttsääʹmǩiõl tulkkân ainsmââttam, što juõʹǩǩkaž vuäǯǯ kääzzkõõzz tõn ǩiõʹlle, mõõn haaʹlad ââʹnned. Jeäʹrben âkkõõvvâm oummuid da päärnaid vuäitt måtmešt leeʹd hiâlpab kommunikâʹstted sääʹmǩiõʹlle. Tuulk vuäitt ââʹnned, håʹt siltteʹči lääʹddǩiõl še. Äʹššneeʹǩǩ jiiʹjjes raukkmõš riʹjttai, mušttal nuõrttsääʹmǩiõl tuʹlǩǩummšid tuejjeei Lumikivi-Lemmetty.

Tuʹlǩǩeemtaarbâst vuäitt mušttled ääiʹjvaʹrrjummuž õhttvuõđâst leʹbe väʹldded vuõiʹǧǧest õhttvuõđ pueʹrrvââjjamvuuʹd ǩiõlltuâjjlaid saame@lapha.fi.

///

Lapin hyvinvointialueen koltansaamenkieliset verkkosivut on julkaistu

Lapin hyvinvointialueen verkkosivujen koltansaamenkielinen versio on julkaistu käyttäjille 12.12.2025.

Tämän myötä Lapin hyvinvointialueen nettisivuja voi nyt käyttää kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. 

Verkkosivuilta löydät tietoa Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ohjeita ja neuvoja asioimiseen. Saamenkieliset nettisivut täydentyvät koko ajan. https://lapha.fi/sms/ 

– Lapin hyvinvointialueen asukkailla on oikeus saada tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista kolmella saamen kielellä: koltansaameksi, inarinsaameksi ja pohjoissaameksi. Koltansaamenkielisten nettisivujen julkaisu on vaatinut paljon terminologiatyötä, ja toivomme, että tästä terminologiatyöstä on hyötyä laajemminkin koko koltansaamen kieliyhteisölle, kertoo koltansaamenkielinen kielityöntekijä Anna Lumikivi-Lemmetty.

Saamen kielilaki velvoittaa tuottamaan saamenkielisiä palveluja ja materiaaleja

Lapin hyvinvointialueella järjestetään palveluja neljällä kielellä: suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Palveluissa tarvitaan monenlaisia saamenkielisiä materiaaleja, kuten asiakas- ja potilasasiakirjoja ja erilaisia ohjeistuksia.

– Hyvinvointialueella on muutamia koltansaamenkielisiä työntekijöitä, jotka tekevät tärkeää työtä koltansaamenkielisten asiakkaiden parissa. Meillä on kuitenkin koko ajan tarve rekrytoida lisää koltansaamenkielisiä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Erityisesti lapsiperheiden palveluihin tarvittaisiin koltansaamen osaajia, kun yhä useampi lapsi puhuu kotikielenään koltansaamea. kertoo kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Nykytilanteessa, jos palvelua ei ole saatavilla koltansaamenkielisen työntekijän kautta, asiakkaalle järjestetään maksuton koltansaamen tulkkaus. Koltansaamen tulkkaukset järjestetään hyvinvointialueen omana toimintana, jolloin tulkki on asiakkaalle yleensä aina sama. 

– Koltansaamen tulkkina olen täällä varmistamassa, että jokainen saa palvelua haluamallaan kielellä. Varsinkin ikääntyneiden ja lasten voi olla joskus helpompi kommunikoida koltansaameksi. Tulkkia voi käyttää, vaikka osaisi myös suomea. Asiakkaan oma pyyntö riittää," kertoo koltansaamen tulkkauksia tekevä Lumikivi-Lemmetty.

Tulkkaustarpeesta voit kertoa ajanvarauksen yhteydessä tai ottaa suoraan yhteyttä hyvinvointialueen kielityöntekijöihin saame@lapha.fi.

Anna Lumikivi-Lemmetty (nuõrttsääʹmǩiõʹlle da lääʹddǩiõʹlle)/ (koltansaameksi ja suomeksi)
sääʹmǩiõlltuâjjlaž/ koltansaamen kielityöntekijä/ 
anna.lumikivi@lapha.fi 
040 629 9739

Tuuli Miettunen (tâʹvvsääʹmǩiõʹlle da lääʹddǩiõʹlle)/ (pohjoissaameksi ja suomeksi)  
oouʹdeemšurr/ kehittämispäällikkö
tuuli.miettunen@lapha.fi 
040 484 2676    

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta Lapin hyvinvointialueella

Valtion käynnistämän arviointimenettelyn arviointiryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon osalta. 

Arviointiryhmä on työskennellyt Lapin hyvinvointialueen parissa elokuusta alkaen. Arviointiryhmän tarkoituksena on tehdä toimenpide-ehdotuksia, jotka tähtäävät talouden tasapainottamiseen.  

Arviointiryhmä julkaisi 16.10.2025 toimenpide-ehdotukset erikoissairaanhoitoon liittyen. Toimenpide-ehdotukset sisältävät mm. merkittäviä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. 

Arviointiryhmän nimeämä työryhmä teki selvityksen ja ehdotukset Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja tuotannosta. Työryhmän ehdotukset edustavat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtiovarainministeriön (VM) virkahenkilöiden näkemystä.   

Selvityksessä tehtiin kustannuksia hillitseviä havaintoja, jotka liittyvät mm. erikoissairaanhoidon tehostamiseen, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuskokonaisuuteen ja valinnanvapauden myötä syntyviin ostokuluihin. 

Erikoissairaanhoitoon liittyvät toimenpide-ehdotukset 

Arviointiryhmä esittää toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaan hyvinvointialue irtisanoisi Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmitun sopimuksen päättymään mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään 31.12.2027. 

Lisäksi Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutettaisiin vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitettaisiin tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjottaisiin perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. 

Arviointiryhmän nimeämä työryhmä laatii täsmentävän lisäselvityksen arviointiryhmän linjausten edellyttämistä toiminnallisista muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista. 

Ehdotukset ovat valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilöiden laatimia, eivät hyvinvointialueen omia linjauksia. 

Mitä seuraavaksi? 

Toimenpide-ehdotukset siirtyvät seuraavaksi Lapin hyvinvointialueen valmisteluun ja päätöksentekoon. Huomioitavaa on, että arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päättäjät ja viranhaltijat eivät voi sivuuttaa toimenpide-ehdotuksia, eivätkä tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. 

– Toimenpide-ehdotukset ovat karuja ja ikäviä. Ymmärrän hyvin, että tämä herättää huolta asukkaissa ja etenkin henkilöstössä. Suurin osa terveyspalveluista tulee kuitenkin säilymään Länsi-Pohjan alueella, vaikka huomattava osa erikoissairaanhoidosta siirtyisikin kauemmas, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela. 

Huoli Länsi-Pohjan työntekijöistä  

Länsi-Pohjan työntekijöille tieto toimenpide-ehdotuksista on murheellinen. Lapin hyvinvointialue kuulee henkilöstöä ja pitää työntekijät mukana päätöksenteon valmistelussa. 

Valtaosa väestön tarvitsemasta erikoissairaanhoidon asioinnista jatkuisi Länsi-Pohjassa myös tulevaisuudessa. 

– Väestön erikoissairaanhoidon palveluja on tarjolla tulevaisuudessakin kattavasti mutta sairaalan työntekijöiden ja perheiden näkökulmasta tämä olisi hirveä isku Länsi-Pohjassa. Täytyy löytää hyvä tie eteenpäin ja tutkia etenemisvaihtoja yhdessä, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.  

Lue tästä kokonaisuudessaan arviointiryhmän toteamus erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyen:

"Erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyen arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

Lokakuun alusta 2025 voimaantulleen lainsäädännön perusteella hyvinvointialueen ylläpitämän Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan on muututtava. Sairaalasta poistuu merkittävä osa aiemmin ylläpidettyjä toimintoja, mm. raskas leikkaustoiminta, ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys, tehohoito. Lapin aluehallitus on aiemmin linjannut, että Länsi-Pohjan sairaalassa jatketaan kaikkien niiden toimintojen ylläpitämistä, jotka lainsäädäntö mahdollistaa. Lapin hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole lainsäädännöllistä velvoitetta ylläpitää Länsi-Pohjan sairaalassa mitään erikoissairaanhoidon toimintoja tai ympärivuorokautista päivystystä. Sairaaloiden erilaisesta lainsäädännöllisestä ja toiminnallisesta roolista seuraa, että Lapin hyvinvointialueen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on varmistettava Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan osaajien saatavuus kaikissa tilanteissa sekä taloudellisten resurssien riittävyys ylläpitämään lainsäädännössä edellytetyt toiminnot näissä sairaaloissa (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 34-34a§, terveydenhuoltolaki 50 § 3 mom.).

Lapin hyvinvointialueen ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n välillä on voimassa oleva, Länsi-Pohjan sairaalaa koskeva palvelusopimus. Sopimuksen taustalla on kuntien ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa solmima ulkoistussopimus. Alkuperäistä sopimusta on merkittävässä määrin muutettu mm. lainsäädäntömuutosten vuoksi. Sopimusehtojen mukaan sopimus on irtisanottavissa ensimmäisen kerran 30.6.2026, jolloin sopimus päättyisi 31.12.2027.

Hyvinvointialue on solminut myös muita palvelusopimuksia Länsi-Pohjan sairaalan toimintojen ylläpitämiseksi.

Yksittäisen potilaan on mahdollista käyttää terveydenhuoltolaissa säädettyä erikoissairaanhoidon valinnanvapautta ja valita hoidon toteuttava julkisen terveydenhuollon yksikkö yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa. Tämä koskee ensisijaisesti kiireetöntä erikoissairaanhoitoa.

Kiireellisessä erikoissairaanhoidossa hoito on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Tämän ns. valinnanvapauslainsäädännön perusteella syntyvä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ns. ulkohyvinvointilaskutus on Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannuksissa merkittävä tekijä.

Arviointiryhmä kiinnittää huomiota siihen, että Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoisairaanhoidon tarvevakioidut nettokustannukset ylittivät maan keskimääräiset tarvevakioidut menot noin 15,2 milj. €:lla vuonna 2024. Meri-Lapin kuntien väestön (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo. Tervola, Ylitornio) yhteenlaskettu, sairaaloiden tuottavuustilastosta ilmenevä kustannusten poikkeama tarvevakioidusta keskimääräistä kustannuksesta on noin 17,4 milj. €/vuosi.

Edellä esitettyyn liittyen arviointiryhmä toteaa, että Lapin somaattisessa erikoissairaanhoidossa on siten tunnistettavissa merkittävää kustannusten hillinnän potentiaalia, joka syntyy useasta eri tekijästä. Näitä tekijöitä ovat mm. kahden sairaalan ylläpitäminen ja tästä syntyvät päällekkäisyydet; erikoissairaanhoidossa havaittavissa oleva ylikapasiteetti ja ylikäyttö; tuottavuustilastoista ilmenevä Lapin keskussairaalan heikko tuottavuus sekä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmittu, vaikeasti hallittava ja osin läpinäkymätön sopimuskokonaisuus, joka ei enää nykyisellään sopeudu voimassa olevaan lainsäädäntöön eikä myöskään mahdollista riittävää toiminnallista integraatiota. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa merkittävällä tavalla edellä mainittu valinnanvapauslainsäädäntö ja siitä seuraava ns. ulkohyvinvointialuelaskutus.

Edellä todettuun liittyen arviointiryhmä esittää hyvinvointialueelle hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamana toimenpide-ehdotuksena, että

- hyvinvointialue irtisanoo edellä mainitun, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa solmitun sopimuksen päättymään mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään 31.12.2027.

- Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitetaan tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjotaan perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Toimenpide-ehdotuksiin liittyen arviointiryhmä kiinnittää hyvinvointialueen huomiota jo edellä todettuihin, Meri-Lapin asukkaiden valinnanvapauslainsäädännön perusteella tekemiin hoitopaikan valintoihin. Lapin keskussairaalan toimintojen suunnittelussa ja mitoituksessa tulee ottaa huomioon, että Meri-Lapin kuntien asukkaiden erikoissairaanhoidon käytöstä merkittävä osa kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja on oletettavaa, että tämä osuus kasvaa merkittävästi Länsi-Pohjan sairaalan profiilin muuttuessa.

Arviointiryhmä päätti lisäksi, että aiemmin nimetty arviointiryhmän alatyöryhmä laatii täsmentävän lisäselvityksen edellä esitettyjen linjausten edellyttämistä toiminnallisista muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista, tavoitteena saada lisäselvitys valmiiksi arviointiryhmän seuraavaan kokoukseen 29.10.2025 mennessä.

Arviointiryhmä toteaa, että mikäli hyvinvointialueen päätöksenteko edellä mainittuihin toimenpide-ehdotuksiin liittyen edellyttää, arviointiryhmä palaa tarvittaessa asiaan hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamien toimenpide-ehdotusten muodossa."

Lue tästä kokonaisuudessaan arviointiryhmän toteamus säästötavoitteisiin liittyen:

"Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 sekä sopeuttamisohjelman valmistelusta ja toimitiloihin liittyvistä säästötavoitteista arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

Keväällä 2024 hyväksytyn talouden sopeuttamisohjelman mukaisten sopeuttamistoimien kautta tavoitelluista säästöistä vain vähäinen osa on toteutunut suunnitellusti. Myöskään sopeuttamisohjelmassa kuvatut toteutus- ja seurantavastuut eivät ole toteutuneet. Uusi talouden sopeuttamisohjelma on päätetty valmistella osana vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelmaa. Arviointiryhmälle toimitettujen tietojen perusteella uuden sopeuttamisohjelman valmistelu on edelleen kesken.

Arviointiryhmä pitää välttämättömänä, että valmisteltava uusi sopeuttamisohjelma sisältää uskottavat konkreettiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosina 2026–2028 ja että suunnitelma toimeenpannaan siten, että se vaikuttaa hyvinvointialueen alueen talouteen mahdollisimman nopeasti. Arviointiryhmä toteaa myös, että hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimet ovat kokonaisuus, jossa taloustavoitteiden toteutumatta jääminen jollakin toimialalla tai vastuualueella tulee kattaa muilla toimi- tai vastuualueilla, pelastustoimi mukaan lukien. Arviointiryhmä palaa sopeuttamissuunnitelman sisältöön seuraavissa kokouksissaan.

Syksyllä 2024 valtiovarainministeriön aloitteesta alkaneessa ns. muutostukiprojektissa todettiin, että Lapin hyvinvointialueella sote-uudistuksen voimaanpanolain perusteella kuntien kanssa solmituissa ns. 3+1 vuoden vuokrasopimuksissa alueen maksama neliövuokra on korkeampi kuin kunnalta tai sairaanhoitopiiriltä siirtyneissä sopimuksissa ja huomattavasti korkeampi kuin alueen itse laatimissa sopimuksissa. Edellä mainitun projektin päätteeksi hyvinvointialuetta suositeltiin määrätietoisesti jatkamaan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanoa ja lisäksi tarkastelemaan jokaisen vuokrakohteen tarpeellisuutta osana palveluverkkoa sekä kohteen vuokratasoa.

Hyvinvointialueella ei ole edetty palveluverkkoa ja toimitiloja koskevien päätösten toimeenpanossa niin, että se antaisi edellytykset välttämättömien, nopeasti vaikuttavien kustannussäästöjen syntymiselle. Palveluverkkotarkastelu on kesken eikä yhteensovitusta keväällä 2024 hyväksytyn sopeutusohjelman perusteella rajoittuvien palveluiden ja käytössä olevien toimitilojen välillä ole tehty.

Hyvinvointialueen ja alueen kuntien väliset neuvottelut 31.12.2025 päättyvien vuokrasopimusten jatkosta ovat kesken. Neuvotteluissa osa kunnista on esittänyt huomattavia vuokrankorotusvaatimuksia. Hyvinvointialueen toimitilojen keskimääräinen vuokrataso on jo tällä hetkellä huomattavan korkea.

Hyvinvointialueen ei tule hyväksyä vuokrakustannusten nousua eikä tarpeettomiksi käyneiden tilojen vuokrasopimusten jatkamista. Hyvinvointialueen on välttämätöntä tehostaa tilankäyttöään sekä omissa että vuokratiloissa. Vuokrasopimusten tulee turvata hyvinvointialueelle tarvittava

liikkumavara, kun olosuhteiden muutokset ja toiminnalliset ratkaisut muuttavat tilantarvetta. Mikäli toiminnallisesti hyväksyttäviä kohtuuhintaisia toimitiloja ei jollakin alueella ole saatavissa, tulee palvelutoiminta sopeuttaa tilanteeseen.

Edellä mainittuun ja parhaillaan hyvinvointialueella käynnissä olevaan talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 valmisteluun liittyen arviointiryhmä esittää hyvinvointialueelle hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamana toimenpide-ehdotuksena, että

- hyvinvointialue päättää toimeenpanna palveluverkkoa ja toimitiloja koskevia muutoksia vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman hyväksynnän yhteydessä niin, että alueen toimitilakustannuksia saadaan vuonna 2026 alennettua merkittävästi vuoden 2025 tasosta ja että kustannusten lasku jatkuu taloussuunnitelmakaudella."

Lisätietoja: 

kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta, arviointiryhmän puheenjohtaja 

hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö 

johtaja Andreas Blanco Sequeiros, sosiaali- ja terveysministeriö 

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus hyväksyi palveluverkkoluonnoksen jatkoon: seuraavaksi alustaviin suunnitelmiin voi vaikuttaa

Lapin aluehallitus hyväksyi palveluverkkouudistuksen luonnoksen. Asiakirja on vasta luonnos, jota käytetään lausuntoihin, osallistamiseen ja yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön kanssa. Yhteistyökumppaneilla, sidosryhmillä ja hyvinvointialueen toimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa suunnitelmasta 21. marraskuuta mennessä.

Hyvinvointialue jatkaa suunnitelman valmistelua aluehallituksen ohjauksessa, ja varsinaiseen päätöksentekoon suunnitelma tulee palautteiden käsittelyn, ennakkovaikutusten arvioinnin ja tarkempien laskelmien jälkeen joulukuussa. Aluehallitus päätti, että kyseessä on palvelujen kannalta niin tärkeä kokonaisuus, että se viedään kokonaisuudessaan aluevaltuuston päätettäväksi.

-Muutokset koskisivat tasaisesti koko Lappia, eli kaikki joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Jos Lapin hyvinvointialue haluaa pysyä itsenäisenä, meillä ei ole varaa ajaa kuntakohtaista etua. Päättäjien tulee katsoa palveluverkkoa koko Lapin laajuisena kokonaisuutena, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

Taustalla arviointiryhmän asettama säästötavoite

Valtion asettaman arviointiryhmän mukaan hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna alijäämää. Hyvinvointialueen täytyy leikata kulujaan pysyvästi 40 miljoonaa euroa tämän vuoden kulutasoon verrattuna. Säästöistä huolimatta hyvinvointialueen kokonaiskustannukset kasvavat inflaation, yleisten palkankorotusten ja palvelutarpeen kasvun kuten väestön ikääntymisen vuoksi.

Lisäksi arviointiryhmä vaatii hyvinvointialuetta muuttamaan palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä jo ensi vuonna että tulevina vuosina.

- Lapin hyvinvointialueen rahoitus ei riitä nykylaajuiseen palveluverkkoon. Valtiovarainministeriö on tehnyt varsin selväksi, että lisärahaa ei ole tulossa ja toimintaa on sopeutettava, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

-Meillä on velvoite tuottaa lakisääteiset sote-palvelut, joten mikään palvelu ei lakkaisi, vaikka jokin yksittäinen toimipiste suljettaisiinkin. Palvelut voidaan järjestää myös toisella tavalla, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoo.

Palveluverkkomuutokset olisivat merkittävä osa hyvinvointialueen talouden sopeuttamista, mutta lisäksi on valmisteilla muita säästötoimia, joilla ei ole suoria vaikutuksia toimipisteisiin ja palveluihin.

-Emme halua maksaa seinistä, vaan käyttää nekin rahat palveluihin. Käytännössä voisimme näillä muutoksilla edelleen tarjota esimerkiksi laajat perusterveydenhuollon avopalvelut lähipalveluina, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Palveluverkkomuutokset koskisivat koko Lappia

Suurin osa sote-palveluista on niin sanottuja perustason avopalveluja, jotka toteutettaisiin jatkossakin lähipalveluina omassa kunnassa. Kotikunnan lähipalveluja olisivat esimerkiksi perustason vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, lastenneuvola, iäkkäiden asumispalvelut, perustason lääkinnällinen kuntoutus, työikäisten sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä monipuoliset mielenterveyspalvelujen peruspalvelut.

Pelkosenniemi-Savukoski-alue sekä Simo-Keminmaa-Kemi-alue olisivat poikkeuksia. Näillä peruspalvelujen asiointialueilla osa lähipalvelujen toimipisteistä voisi sijaita naapurikunnan alueella.
Pelkosenniemellä ja Savukoskella perustason avopalvelujen toimipisteet olisivat jatkossa avoinna vuoron perään, toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon. Toinen vaihtoehto olisi, että palvelut tuotettaisiin vain Savukoskella tai Pelkosenniemellä.

Räätälöityjä palveluja kyliin

Karesuvannon terveysaseman päivittäinen toiminta sekä Muurolan ja Sinetän neuvolat ja hammashoitolat korvattaisiin räätälöidyillä palveluilla, joissa hyödynnettäisiin muun muassa liikkuvia terveydenhoitajia, kotihoitoa, etävastaanottoja sekä kouluterveydenhuollon yhteydessä tarjottavia palveluja, joita voisivat hyödyntää muutkin kuin koululaiset.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuolto kouluilla

Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin kouluilla jatkossakin, jos tilakustannukset ovat kohtuulliset.

Vuodeosastojen keskittäminen vuoteen 2030 mennessä

Vuoteen 2030 mennessä vuodeosastot olisi keskitetty Ivaloon, Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin. Paikkamäärä laskisi noin 340 paikasta noin 300 paikkaan. Muonion, Pellon, Posion, Ranuan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion vuodeosastot korvattaisiin vuosien 2026 ja 2027 aikana esimerkiksi kotihoidolla, kotisairaalatoiminnalla, ensihoitopalveluilla, asumisyksikköjen lyhytaikaispaikoilla sekä lähistön vuodeosastoilla.
Lounais-Lapin osastotoiminta keskitettäisiin Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin.
Ivalon osaston paikkamäärä laskisi 20 paikasta 16 paikkaan.
Rovaniemen, Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän osastojen paikkamäärät nousisivat.

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto keskitettäisiin vuodeosastopaikkakunnille.
Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä lääkärin kiirevastaanottoa olisi arkisin kello 8–16 ja viikonloppuisin kello 10–16.
Ivalossa olisi nykyisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen sijaan lääkärin kiirevastaanottoa arkisin kello 18 asti ja viikonloppuisin kello 10–18.
Näiden aikojen ulkopuolella toimisi koko hyvinvointialueen laajuinen etälääkäripäivystys.
Lisäksi Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa lääkärin kiirevastaanottoa olisi ympäri vuorokauden.
Ympärivuorokautinen hoitajien kiirevastaanotto ja hoidon tarpeen arviointi järjestettäisiin jatkossakin kaikilla paikkakunnilla esimerkiksi päivystysavun 116117-numeron, kotisairaalatoiminnan ja ensihoidon yhteistyönä.

Muut muutokset palveluverkossa

Tervolan röntgenlaitteistoa ei enää uusittaisi, kun se lakkaa toimimasta.

Muonion ikääntyneiden yksikkö Marjapaikka korvattaisiin muulla toiminnalla ja lähistön yksiköillä vuonna 2027.

Rovaniemellä sijaitsevan vammaisten asumisyksikkö Kanervakodin toiminnan uudelleen järjestämistä selvitettäisiin tarkemmin.

Lastensuojelun vahvistaminen

Lounais-Lappiin perustettaisiin 14-paikkainen lastensuojeluyksikkö.
Myös Pohjois- ja Itä-Lappiin tarvittaisiin uusi perhekotityyppinen lastensuojeluyksikkö.

Länsi-Pohjan sairaalan rooli

Länsi-Pohjan sairaala olisi jatkossa perusterveydenhuollon yksikkö, jossa tarjottaisiin erikoissairaanhoidon palveluja vain niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Toimenpide-ehdotuksen erikoissairaanhoidon keskittämisestä Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan on antanut valtion asettama arviointiryhmä.

Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia useilla paikkakunnilla marras-joulukuun aikana. Lisätietoja palveluverkkosuunnitelmista sekä asukastilaisuuksista saa lähiviikkoina hyvinvointialueen nettisivuilta lapha.fi, sosiaalisen median kanavista sekä paikallislehti-ilmoituksista.

Sote-palvelujen järjestämiseen liittyvään arvokeskusteluun voit jo osallistua nettisivuillamme:
https://lapha.fi/w/osallistu-keskusteluun-tulevaisuuden-sotepalveluista

Jaa:

Takaisin edelliselle sivulle

Likuma-korttien käyttö päättyy potilassiirtojen maksuvälineenä Lapin matkapalvelukeskuksessa 

Likuma-kortteja on käytetty Lapin hyvinvointialueella asiakkaiden sote-kyytien ja kiireettömien potilassiirtojen yhteydessä maksuvälineenä. Korttien käyttö päättyi 1.12.2025 matkojen välitysjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Jatkossa kortteja ei enää tarvita maksuvälineenä.  

Tervia Logistiikka Oy vastaa Pohjois-Suomen alueella sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten matkakeskuspalveluiden sekä siirtokuljetusten tilaus- ja välitystoiminnasta. Toiminnassa hyödynnettävä matkojen välitysjärjestelmä uudistuu Lapin hyvinvointialueella joulukuussa 2025.  

Lapin matkapalvelukeskus palvelee sekä puhelimitse että sähköpostitse. Sähköpostiosoitteemme ovat lapha.laskutus@tervia.fi ja lapha.kuljetustilaukset@tervia.fi. 

Matkapalvelukeskuksen kyytien tilausnumero asiakkaille on 016 726 500.