Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä
Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä
Kuva: STM
2.9.2024
Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.
Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.
Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.
Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.
”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta
Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.
Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.
”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.
Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.
Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin
Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.
Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.
Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.
Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.
Lapin hyvinvointialuejohtaja
Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
Hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston yhteyshenkilöt
Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, sanna.svahn@luvn.fi
Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue, marina.kinnunen@ovph.fi
Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ilkka.luoma@pohde.fi
2.9.2024
Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä
Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.
Tuoreimmat ajankohtaiset H2
Aiheeseen liittyvää
Sisältöjulkaisija
-
Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempiVuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024...
Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi
24.1.2025
Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi
24.1.2025
Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.
Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimittamien tilinpäätösennusteiden mukainen alueiden yhteenlaskettu tulos vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tulos merkitsee, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin.
- Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulosta voi pitää osoituksena siitä, että niiden tekemä talouden tasapainottaminen etenee, sanoo Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.
Vuoden 2024 talousarvioiden yhteenlaskettu alijäämä oli 900 miljoonaa euroa. Syksyyn 2024 mennessä yhteenlasketun alijäämän arvioitiin osavuosikatsausten perusteella kasvavan jopa 1,4 miljardiin euroon. Tuoreiden vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella alijäämä jäisi 200 miljoonaa euroa ennustettua vähäisemmäksi.
Alijäämien määrä olisi tilinpäätösennusteiden perusteella pienentynyt noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 verrattuna.
Hyvinvointialueiden tulosta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan sosiaali- ja terveysalan palkkakehitys sekä alkuvuoden kova inflaatiovauhti. Loppuvuoden kustannuskehitys on hyvinvointialueiden mukaan ollut maltillista, ja talouden kehitys on kokonaisuutena mennyt hyvää suuntaan.
Kaikilla hyvinvointialueilla on tehty ensimmäisten kahden toimintavuoden aikana talouden tasapainottamista. Tähän lukeutuu esimerkiksi palveluverkon muutoksia ja vuokratyövoiman käytön vähentämistä.
Talouden tasapainottamisen lisäksi alueet ovat onnistuneet kehittämään toimintaansa ja järjestämään lakisääteiset palvelut väestön tarpeen mukaisesti, vaikka esimerkiksi palveluihin pääsyssä on edelleen kehitettävää.
- Hyvinvointialueuudistuksesta alkaa tulla yhä enemmän positiivisia tuloksia ja viestejä, ja on siis tärkeää jatkaa palvelujen uudistamista, Marina Kinnunen sanoo.
Tiedot perustuvat vuoden 2024 tilinpäätösennusteisiin, jotka vahvistuvat lähiviikkoina.
Hyvinvointialuejohtajien verkosto (H23)
Lapin hyvinvointialueen talousarvio 2024 on viimeisten muutosten jälkeen 88,6 miljoonaa euroa alijämäinen. Tilinpäätöksen valmistelu on vielä kesken, ja lopullisista tilinpäätösluvuista tiedotetaan myöhemmin.
Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi
24.1.2025Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024...Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi
Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.
-
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamistaFoorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja,...
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
14.1.2025
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus luovat turvallista arkea yhdessä meille kaikille.
14.1.2025
Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä työskennellään pienryhmissä.
Tervetuloa ensimmäiseen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisen foorumiin. Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan alustajien, yhteisen paneelikeskustelun sekä pienryhmätyöskentelyn kautta.
Hytetu- ja osallisuusfoorumi 11.2.2025 kello 8.30-12
Päivän juontaa viestintäasiantuntija Minna Aula
Teema: Tiedolla johtaminen
8.30 – 8.35 Virittäytyminen foorumiin
8.35 – 8.45 Tervetuloa Hytetu- ja osallisuusfoorumiin sekä päivän agenda asiantuntija Marika Mathlein ja erityisasiantuntija Heljä Rahikkala
8.45 – 9.15 Mitä tiedolla johtaminen meille tarkoittaa?
Tutkimusjohtaja Jaana Leinonen, puheenvuoro ja kysymyksiä9.15 – 9.50 Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus – tiedon merkitys ja vaikutukset
erityisasiantuntijat Miia Länsitie ja Heljä Rahikkala/Anne Luiro9.50 – 10.00 Liikettä ja jaloittelutauko, Riina Jänkälä, Lapin Liikunta ry
10.00 – 10.45 Tiedolla johtamisen hyvät käytännöt – paneelikeskustelu, luodaan yhteistä ymmärrystä aiheen parissa
Panelistit
- Sivistysjohtaja Anne-Maria Näkkäläjärvi, Enontekiö
- Hyvinvointikoordinaattori Jenny Järvinen, Tornio
- Toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
- Vastuuyksikköjohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi, Lapin hyvinvointialue
- Yhteysjohtaja Heli Knutars, Lapin liitto
- Projektipäällikkö Matti Virtasalo, Lapin Ammattikorkeakoulu, Jäkälä -hanke
- Projektipäällikkö Sari Arolaakso, Lapin Ammattikorkeakoulu, Ennakoi -hanke
- Johtaja – vaikuttaminen ja edunvalvonta Hanna Baas, Lapin kauppakamari
- Kirkkoherra Kimmo Kieksi, Sallan seurakunta
10.45 – 11.05 Pienryhmätyöskentely panelistien tueksi
11.05 – 11.20 Paneelikeskustelun toinen osio
11.20 – 11.35 Tulevaisuusajattelua foorumista pienryhmissä
11.35 – 11.50 Tulevaisuuden nostot pienryhmistä
11.50 – 12.00 Webinaarin päätössanat ja tervetulotoivotus seuraavaan foorumiin
Foorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hytetu- ja osallisuusrakenteita. Toivotammekin kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden yhdyspinnoilla toimivat sidosryhmät mukaan yhteiseen työhön.
Ilmoittautua voit tästä
Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen webinaaria osallistumislinkki sähköpostiin.
Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 4.2.2025 kello 23.59.Lisätietoja:
Anne Luiro
erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen
Marika Mathlein
asiantuntija, järjestötyö
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
14.1.2025Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja,...Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä työskennellään pienryhmissä.
-
Voit hakea oikaisua tai muutosta asiakasmaksuunLapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat joko maksuttomia tai asiakasmaksu on...
Voit hakea oikaisua tai muutosta asiakasmaksuun
20.1.2025
Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat joko maksuttomia tai asiakasmaksu on tasasuuruinen, jolloin maksu on kaikille palvelun käyttäjille sama ja kiinteähintainen kuten esimerkiksi poliklinikkamaksut. Asiakasmaksu voi olla myös tulosidonnainen, jolloin maksu määräytyy palvelun käyttäjän maksukyvyn mukaan. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi pitkäaikaisen palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon maksut.
Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palveluihin hakeutumiselle. Asiakasmaksuun voi hakea oikaisua tai muutosta, mikäli laskussa on virhe tai asiakasmaksu vaarantaa toimeentulosi.
Asiakaslaskun oikaisu
Jos sinulla on kysyttävää tai huomautettavaa asiakaslaskua koskien esim. asia- tai laskuvirhe, ota ensisijaisesti yhteyttä laskulla olevaan puhelinnumeroon. Oikaisua haetaan kirjallisesti lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä, jossa kerrotaan
- perustelut, miksi vaaditaan oikaisua/muutosta laskuun
- laskun tiedot (laskunumero, maksajan etunimet ja sukunimi)
- kopio laskusta, jos mahdollista
- asiakkaan yhteystiedot
Löydät täältä lisätietoja ja lomakkeen asiakaslaskun oikaisuun.
Muutoksenhaku asiakasmaksuun
Jos asiakasmaksu vaarantaa sinun tai perheesi toimeentulon, maksu on mahdollista alentaa tai jättää perimättä. Toimeentulolla tarkoitetaan sitä, että sinulla on rahaa välttämättömiin menoihin kuten asumismenoihin, ruokaan tai lääkkeisiin. Asiakasmaksu voidaan alentaa tai jättää perimättä myös silloin, jos sinun ei ole mahdollista maksaa elatusmaksuja asiakasmaksun vuoksi. Asiakasmaksua ei voida alentaa tai jättää perimättä, jos lasku on jo maksettu.
Mitä asiakasmaksuja voidaan alentaa?
- sosiaalihuollon palveluiden tasasuuruiset ja tulosidonnaiset asiakasmaksut
- terveydenhuollon palveluiden tulojen mukaan määräytyvät maksut sekä terveydenhuollon tasamaksut
- asiakasmaksun alentamista ei voi hakea sairaankuljetuksen, sosiaalisen luototuksen eikä lääkärintodistuspalkkio maksuihin
Jos haet maksun alentamista, sinun taloudellinen tilanteesi arvioidaan. Arviota varten sinun täytyy selvittää sinun ja puolisosi tulot ja menot. Asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva päätös perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon ja harkintaan.
Talouden kokonaistilannetta arvioidessa huomioidaan nettotulot ja säästöt sekä muu mahdollinen realisoitavissa oleva omaisuus, kuten rahastot/osakesijoitukset ym. Asiakasmaksua ei voida alentaa, mikäli asiakkaalla on kokonaisvarallisuutta enemmän kuin 2000 euroa tai puolison kanssa yhteistä varallisuutta enemmän kuin 4000 euroa.
Näin haet muutosta asiakasmaksuun
Voit hakea muutosta asiakasmaksuun lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä asiakas, edunvalvoja, edunvalvontavaltuutettu tai asianhoitaja.
Täältä löydät lisätietoja ja lomakkeen asiakasmaksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen.
Voit hakea oikaisua tai muutosta asiakasmaksuun
20.1.2025Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat joko maksuttomia tai asiakasmaksu on...Voit hakea oikaisua tai muutosta asiakasmaksuun
Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat joko maksuttomia tai asiakasmaksu on tasasuuruinen, jolloin maksu on kaikille palvelun käyttäjille sama ja kiinteähintainen kuten esimerkiksi poliklinikkamaksut. Asiakasmaksu voi olla myös tulosidonnainen, jolloin maksu määräytyy palvelun käyttäjän maksukyvyn mukaan. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi pitkäaikaisen palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon maksut. Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon...
-
Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaanLapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen...
Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan
Ensimmäinen oma palkka on maksettiin onnistuneesti reilulle 7000 työntekijälle.
17.1.2025
Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan 15.1.2025. Tämä on osa laajempaa henkilöstöpalveluiden kehittämistä, joka on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja ja järjestelmiä.
Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet ison askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen oma palkka on nyt maksettu onnistuneesti. Muutos on osa laajempaa henkilöstöpalveluiden toiminnan kehittämistä, joka on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja ja järjestelmiä.
Oma palkanlaskenta on vaatinut henkilöstöpalveluilta paljon uuden opettelua.
Ensimmäinen palkanmaksupäivä oli 15.1.2025, ja Lapin hyvinvointialueen palkanlaskennasta on lähtenyt reilut 7000 palkkalaskelmaa eteenpäin omille työntekijöille.
Uudet palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ovat nyt käytössä, ja ensimmäinen oma palkka on maksettu ajallaan.
– Ihan huikea ponnistus meidän tiimiltä, hehkuttaa palkkapalvelujen päällikkö Tarja Vanhanarkaus.
Tuo merkittäviä säästöjä
Henkilöstöpalvelut organisoituivat viime vuonna uudelleen. Hr-kumppanitoiminta käynnistyi syksyllä ja sen myötä jokainen toimiala sai nimetyn kumppanitiimin, jossa työskentelee asiantuntijoita eri henkilöstöhallinnon osa-alueilta.
Hr-kumppanitoiminnan tavoitteena on syventää yhteistyötä henkilöstöpalveluiden ja toimialojen välillä sekä vastata entistä paremmin henkilöstön ja esihenkilöiden tarpeisiin.
– Hr-kumppanitoiminta on lähtenyt käyntiin viime syksynä. Jokaisesta tiimistä löytyy asiantuntijat, joiden puoleen voi kääntyä erilaisissa hr-asioissa toteaa palvelussuhdepäällikkö Annukka Varjonen.
Uusi palvelumalli on tuonut mukanaan myös merkittäviä säästöjä, noin miljoona euroa vuodessa. Muutosten toimeenpano jatkuu edelleen, ja se konkretisoitui entisestään 15.1.2025, kun ensimmäiset omat palkat maksettiin Lapin hyvinvointialueen palkanlaskennasta.
Lisätietoja:
Tanja Vanhanarkaus, palkkapalvelujen päällikkö
Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan
17.1.2025Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen...Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan
Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan 15.1.2025. Tämä on osa laajempaa henkilöstöpalveluiden kehittämistä, joka on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja ja järjestelmiä.
-
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassaLastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa...
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
17.1.2025
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
17.1.2025
Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2024. Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa. 1.1.2025 lähtien vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan Lapin keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla osoitteessa Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi.
Lapin keskussairaalassa vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon ja toinen vanhemmista voi yöpyä osastolla tai potilashotellissa. Muista vierailijoista sovitaan erikseen. Vierailijan infektiosairaus, kuten flunssa, estää vierailun lapsen luona. Vanhempia varten potilashuoneissa on jääkaappi omia eväitä varten ja osastolla on mikro sekä kahvinkeittomahdollisuudet vanhempien taukotilassa. Vanhemmat voivat ruokailla henkilökunnan ruokasalissa 0.kerroksessa
vierailijahintaan. Meillä asiakkaana sivulta löydät tietoa esimerkiksi saapumisesta ja pysäköinnistä, ruokailusta, asiakas- ja potilasohjeita sekä Lapin keskussairaalan potilasoppaan. Lasten osastojen yhteystiedot löydät täältä.Kun alle 16-vuotiaan lapsen kanssa harkitaan lähtöä päivystykseen tai tarvitaan apua äkillisissä terveysongelmissa oman terveysaseman ollessa suljettuna, koko Lapin alueella soitetaan 30.12.2024 lähtien Päivystysapuun 116117. Länsi-Pohjan keskussairaalan akuuttiklinikan toiminta jatkuu ennallaan ja siellä saat kiireellistä hoitoa sekä hoidon tarpeen arviointia ympäri vuorokauden.
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
17.1.2025Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa...Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2024. Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa. 1.1.2025 lähtien vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan Lapin keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla osoitteessa Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi. Lapin keskussairaalassa vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon ja toinen vanhemmista voi yöpyä...