Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Vuosi uutta aikaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluodon puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 18.12.2023. Puheenvuoro liittyi talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykseen.

Vuosi uutta aikaa

Aloitin puheenvuoroni viime vuonna tässä samassa hetkessä Suomen talouden tilanteella. Silloin VM:n viranhaltijat olivat peränneet yhdeksän miljardin euron säästötoimenpiteitä valtiontalouteen. Meillä oli käsittelyssä talousarvioesitys, joka päätyi 43 miljoonan euron alijäämään. Silloin arvioin, ettei tilanne olisi kovin huono ja että valtiolta tulevalla lisärahoituksella, ns kertakorvauksella katetaan suuri osa alijäämästä. Pieleen meni se arvio!

Nyt kun vuosi on kahlettu, on alijäämänäkymä paljon isompi emmekä voi tuudittautua siihen, että valtio meidät ”pelastaa”. Se mitä valtionrahoitus tulee lopulta olemaan, on sumuverhon alla. Hyvinvointialueiden taloutta arvioidaan vuoden 2023 tilinpäätöstietojen jälkeen. Alkuperäinen lupaus on ollut, että jälkikäteistarkistuksen perusteella hyvinvointialueet saavat lisärahoituksen. Hyvinvointialueiden alijäämä tulee olemaan 1-1,5 miljardia. Toivottavasti valtio pitää lupauksen ja hoitaa jälkirahoituksen. 

Suosituksia uudistamiseen

Lisähuolta aiheuttaa valtiovarainministerin viime viikon viesti, jonka mukaan valtiontalouteen tarvitaan satojenmiljoonien eurojen lisäleikkauksia. Tähän viittaa myös se, että valtion tarkastusvirasto on arvioinut, etteivät hallituksen päättämät sopeutustoimet tuo haettua säästöä valtion talouteen. Lapin hyvinvointialueen lähtötilannetta on vaikeuttanut myös se, että meille tullut rahoitus oli jo lähtötilanteessa noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin kriteerit olisivat edellyttäneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain arvion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueella. Syksyllä julkaistun Lappia koskevan asiantuntija-arvion johtopäätösten lopussa todetaan, että Lapin hyvinvointialueella ollaan alun organisoitumisen jälkeen siirtymässä realiteettien äärelle. Alijäämäennuste ennakoi palvelurakenteeseen kipeitäkin muutoksia, vähenevän ammattihenkilöstön uudelleen allokointia ja toivottavasti myös ennakkoluulottomia ongelmien ratkaisuja. Pitkät välimatkat haastavat, toisaalta teknologiset ratkaisut helpottavat palvelujen järjestämistä. Investointi asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistämiseen parantaa tiedolla johtamisen lisäksi työhyvinvointia ja palvelun laatua.

Ministeriöt käyvät vuosittain hyvinvointialueiden kanssa neuvottelut. Lapin hyvinvointialueen neuvottelu pidettiin 13.11.2023. Toimenpidesuosituksina saimme seuraavat matkaeväät kotiin tuotavaksi: 

• alueen on merkittävästi vauhditettava päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi
• alueen on kevennettävä palvelurakennetta ja palveluverkkoa sekä lisättävä digitaalisten palveluiden käyttöä 
• alueen tulee tarkistaa sairaalapalvelujen työnjakoa vastaamaan palvelutarpeen mukaista palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta
• alueen on tunnistettava, suunniteltava sekä toimeenpantava tarvittavat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi
• alueen on nopeutettava ja vahvistettava YTA-yhteistyötä

Tutun kuuloisia asioita kaikki.

Pelastustoimi on saanut omat suosituksensa toiminnan uudistamisesta ja onnettomuuksien määrän vähentämisestä. Yksi suositus toimenpiteeksi on puolittaa tulipalot vuoteen 2030 mennessä.

Tuo edellä kertomani on se iso kuva ja tilanne, josta me tätä matkaa jatkamme.

Konkareiden arvioita

Mielenkiinnolla luin Pohjoisen konkaripoliitikkojen Hannes Mannisen ja Tapani Töllin hetki sitten kirjoittaman arvion uudistuksesta. He totesivat mm, että sote-menojen kasvu ei johdu uudistuksesta. Heidän mukaansa vuodelle 2024 esitetyt valtion nettomenot kasvavat todellisuudessa vain yhden miljardin verran ja se tarkoittaa 4,3 prosentin kasvua. Historiallisessa katsannossa se on aivan normaali sote-menojen kasvu. Mannisen ja Töllin mukaan väitteet sote-kustannusten noususta useilla miljardeilla on väärinkäsitys. Sekaannuksen perussyy on se, että soteuudistus valmisteltiin aikana, johon osuivat koronavuodet, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkojen nopea nousu ja inflaation kiihtyminen jopa 7 prosenttiin. Niiden tapahtumien perusteella kukaan ei pystynyt arviomaan kuntien sote-menojen todellista nousua vuonna 2022. Siksi hyvinvointialueiden ja valtion budjetin laatijoiden syyttäminen vuoden 2023 rahoituksen alimitoituksesta on perusteetonta.

Maan hallituksen 1,2 miljardin euron säästötavoitetta sote-menoissa kirjoittajat pitävät epärealistisena. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja palkkakustannusten nousu vie noin puolet rahoitusraamien lisäyksistä vuosittain.

Lapissa fokus palvelujen järjestämiseen ja talouden sopeuttamiseen

Lapissa on keskusteltu paljon omasta etenemisestämme palvelujen järjestämisohjelman ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelussa. On totta, ettemme ole olleet etujoukoissa. Siihen on olemassa hyviä syitäkin. Näen kuitenkin, että meidän on hyvä jättää taustapeiliin katsominen vähemmälle. Syiden ja syyllisten etsimiseen ei kannata aikaa tuhlata. Se ei vie asioitamme yhtään eteenpäin. Katse on syytä suunnata tulevaan ja katsoa eteenpäin. 

Joulutauon jälkeen focus on oltava palvelujen järjestämisohjelman ja muiden tärkeiden ohjelmien valmiiksi saattamisessa. Olemme päättäneet, että talouden sopeuttaminen viedään tiiviissä yhteydessä palvelujen järjestämisohjelman tekemisen kanssa. Hyvinvointialueen johdon, toimialajohtajien ja vastuualuejohtajien tekemisen painopiste tulee olla tässä työssä heti, kun siirrymme uuteen vuoteen. Nyt on eletty vuosi uutta aikaa ja positiivisella tavalla voi ajatella, että vuoden kokemusten perusteella meillä on paremmat edellytykset ja valmiudet valmistella ja päättää tarvittavista uudistuksista. Kokonaisuus ja tilanne on paremmin tiedossa kuin puoli vuotta tai vuosi sitten.

Talousarvioesitys edellyttää lisäsopeuttamista

Nyt päätettävänä oleva talousarvioesitys on rohkeasti tehty ja on isolta osin vielä auki. Esityksen alijäämä on merkittävästi pienempi kuin tänä vuonna tuleva alijäämä. Alijäämän arvioidaan puolittuvan. Aluehallituksen antaman valmisteluohjeen mukaisesti talousarviossa on esitetty 25 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteet. Mutta vielä auki oleva osuus on 47 miljoona euroa ja sen toteutumiseen pitää hakea ja päättää toimenpiteet heti keväällä. Tehtävä ei tule olemaan helppo ja tulee vaatimaan rohkeutta tehdä muutoksia ja uudistuksia palvelujen järjestämiseen ja organisaatioon.

Joudumme tasapainoilemaan talouden sopeuttamisen paineessa ja lakisääteisten palvelujen vaatimuksissa. On suuri vaara, että näiden kahden asian toteuttaminen samanaikaisesti on epärealistinen tehtävä. Aika näyttää kuinka työssä onnistumme.

Nostoja menestystekijöistä

Nostan esiin pari asiaa, joilla on iso merkitys onnistuaksemme työssä. Hyvinvointialuestrategiassa on nostettu vahvasti esiin hyvä johtaminen. Hyvä johtaminen lähtee meistä päätöksentekijöistä, hyvinvointialuejohtajasta, toimialajohtajista, vastuualuejohtajista, tulosyksikköjohtajista, kaikista esihenkilöistä. Johtamisen edistämiseen on tulossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on tuoda eväitä hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Tämä on aivan keskeinen menestystekijä. Tässä kokouksessa päätetään myös henkilöstöohjelmasta, jossa on suuri määrä eväitä hyvään henkilöstöpolitiikkaan.

Toinen asia, jonka nostan esiin on yhdyspintatyö monien kumppaneidemme kanssa. Erityisesti kuntakentän kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen menestystekijä. Kuntakentällä on valtavan iso merkitys ja vaikutusmahdollisuus siihen, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö onnistuu. Kun kunnat onnistuvat tässä työssä sataa se meidän laariin. Ja kun hyvinvointialue onnistuu työssään sataa se kuntien laariin. Näillä kahdella toimijalla on keskeinen merkitys siihen, miten elinvoimainen ja kiinnostava alue Lapin maakunta on. Olemme mitä suuremmissa määrin samassa veneessä.

Organisaatiollamme täytyy olla tuntosarvet pystyssä kaiken aikaa. Monet asiat ovat pieniä, mutta pienilläkin asioilla saattaa olla iso merkitys. Kerron esimerkin. Henkilöstöjaosto päätti viime kokouksessa muuttaa vuorotyölisien maksamisajankohdan samaan yhteyteen varsinaisen palkan maksamisen kanssa. Tällä toimenpiteellä saadaan aikaan vuositasolla arviolta 700 000 euron säästö. Vastaavia asioita on varmasti muitakin ja ne meidän on löydettävä. 

Hyvää joulun aikaa

Olemme eläneet tätä uutta aikaa vajaan vuoden. Vuosi on ollut työntäyteinen. Sitä tulee olemaan myös ensi vuosi. Toivon, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä ja kannustamaan hyvinvointialueemme henkilöstöä hyvään työhön. Olen aivan varma, että sillä on iso vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä ja päättäjiä hyvästä työstä. Olemme ottaneet ensimmäiset askeleet uudessa organisaatiossa ja toiminnassa. Yhdessä tekemällä ja yhteen hiileen puhaltamalla saamme aikaan Suomen parhaan hyvinvointialueen, jossa hyvinvointialue on lappilaisille turvallinen kumppani läpi elämän ja jossa ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.

Nyt on aika ladata akkuja.

Toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää tulevaa vuotta!

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Aluevaltuusto päättää Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksesta, ei palvelujen lopettamisesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Aluehallitus teki 18.10.2023 aluevaltuustolle esityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen muutostarpeita sekä mitättömyyden tai irtisanomisen edellytyksiä koskevaan selvitykseen liittyvässä asiassa.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen irtisanominen ei tarkoita palvelujen lopettamista

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue toteaa voimassa olevan lainsäädännön perusteella tietyt osat MLP-sopimuksesta mitättömiksi ja irtisanoo sopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että aluevaltuuston tulee tehdä lokakuun loppuun mennessä päätös sopimuksesta.

Sopimuksesta on käyty Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n edustajien kanssa aidot neuvottelut. Neuvotteluissa on ollut tavoitteena neuvotella sopimus, joka on sote-yhteensopiva ja täyttää hankintalain edellytykset. Neuvotteluiden tuloksena syntyneestä sopimusluonnoksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Lapin yliopiston hankintaoikeuteen perehtyneeltä professorilta. Saatujen lausuntojen perusteella on voitu todeta, että sopimusluonnos ei ole lainsäädäntöön viitaten sote-yhteensopiva eikä täytä hankintalain edellytyksiä.

Näihin asioihin perustuen hyvinvointialueen viranhaltijat ovat valmistelun jälkeen esittäneet sopimuksen irtisanomista. Aluehallituksen esitys pohjautuu edellä mainittuihin lausuntoihin ja esitykseen.

Hyvinvointialue sitoutunut kahden sairaalan malliin

Päätöksenteossa oleva asia koskee sitä, kuka palvelut jatkossa tuottaa. Jos aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy toiminta jatkossa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Aluevaltuusto on päättänyt lähes ensi töikseen viime vuonna yksimielisesti, että Lapin hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Myös hyvinvointialueen talous- ja toimintasuunnitelmassa todetaan, että somaattisen erikoisalojen palveluja annetaan Rovaniemen ja Kemin sairaaloissa.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen

Mikäli aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n henkilöstö siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja sen mukaan myös toimitaan. Henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan työpaikan menettämisestä. 

Työtä sote-alalla tulee varmasti riittämään. Huolenaiheenamme on pikemminkin se, saammeko rekrytoitua hyvinvointialueelle tulevaisuudessa riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa. Asian valmistelun yhteydessä on todettu, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ja henkilöstö ovat tehneet paljon hyvää kehitystyötä, josta hyvinvointialue voi ottaa oppia.

Kahden sairaalan rahoituksen turvaaminen tavoitteena

Edellinen eduskunta hyväksyi Lapin hyvinvointialueelle ja Etelä-Savon hyvinvointialueelle erillisrahoituksen ns. kahden sairaalan malliin. Erillisrahoitus ei kuitenkaan sisälly maan hallituksen tekemään valtion talousarvioesitykseen ensi vuodelle.  

Lapin hyvinvointialue, Etelä-Savon hyvinvointialue, Kemin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki ovat yhdessä vedonneet useita kertoja siihen, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi varataan määräraha valtion vuoden 2024 talousarvioon. Aluehallitus käsitteli myös tätä asiaa viime kokouksessa ja pitää rahoituksen saamista erittäin tärkeänä.

Hyvinvointialueen tavoite

Edellä kertomaani viitaten totean yhteenvetona, että aluehallituksen esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu laajaan ja perusteelliseen valmisteluun, voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen perusteella tehtyyn esitykseen. 
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Tämä asia oli vahvasti esillä myös aluehallituksen käsittelyssä, ja aluevaltuuston päätös ohjaa Lapin hyvinvointialueen toimintaa. 

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Strategiatyö etenee ja talouden sopeuttaminen alkaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen strategian tämän vuoden helmikuussa. Päätöksen jälkeen käynnistyi muu strategiaan liittyvä ohjelmatyö. Strategioilla määritellään hyvinvointialueen palvelujen ja toiminnan taso ja tavoitteet.

Strategiatyöhön liittyvä ohjelmatyö on iso kokonaisuus

Ohjelmatyö on edennyt ja aluevaltuusto hyväksyi 20.11.2023 ensihoidon palvelutasopäätöksen vuodelle 2024 ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2024–2025.

Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian ja henkilöstöohjelman valmistelu on myös edennyt lähes maaliin. Luonnos hankintastrategiasta ja henkilöstöohjelmasta esiteltiin aluevaltuustolle 20.11.2023 ja aluehallitus on pyytänyt niistä lausunnot eri tahoilta. Aluevaltuusto hyväksyi samassa yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelua jatketaan yhdistettynä.

Hyvinvointialueilla on merkittävästi enemmän menoja kuin tuloja

Talouden tilanne on hyvin akuutti ja haastava asia kaikilla hyvinvointialueilla. Niin on tilanne myös meillä Lapissa. Hyvinvointialueiden talous näyttää toteutuvan tänä vuonna 1,2 miljardia euroa alijäämäisenä. Lapin hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennuste ennustaa yli 80 miljoonan euron alijäämää. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä.

Talouden sopeuttaminen käynnistyy

Lapin hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion valmistelu on käynnissä. Myös ensi vuonna menoja on enemmän kuin tuloja. Aluehallitus on ohjeistanut valmistelua siten, että vuoteen 2024 tulee liittyä merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Ensivaiheessa on tavoitteena saada 25 miljoonan euron säästöt vuodelle 2024. 

Tämän kokonaisuuden valmistelu etenee siten, että aluehallitus tekee joulukuun alussa aluevaltuustolle esityksen ensi vuoden talousarvioksi ja esitykseen sisältyy edellä mainittu 25 miljoonan euron säästö. Aluevaltuusto päättää talousarviosta jouluviikolla.

Aluehallitus on käynnistänyt myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman valmistelun. Valmistelu on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmisteluun. Tämän työskentelyn tavoitteena on sopeuttaa hyvinvointialueen taloutta 47 miljoonalla eurolla. Myös tämä työ käynnistyy välittömästi ja tavoitteena on, että ohjelman toimenpiteet päätetään keväällä 2024. Päätökset tulevat vaikuttamaan jo ensi vuoden toimintaan.

Ministeriöitten suosituksia

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat antaneet hyvinvointialueille suosituksia. Lapin hyvinvointialueelta odotetaan ripeää päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Suositusten mukaan palvelurakennetta ja -verkkoa on kevennettävä, lisättävä digitaalisten palvelujen käyttöä, tarkistettava sairaalapalvelujen työnjakoa sekä vahvistettava pohjoisen hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Valtion kannettava vastuunsa

Valtio odottaa, että hyvinvointialueet hoitavat homman. Realiteetti kuitenkin on, että hyvinvointialueille osoitettu rahoitus ei ole riittävä. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueelle osoitettu valtionrahoitus oli jo lähtötilanteessa yli 50 miljoona euroa pienempi kuin kriteerit edellyttivät.

Valtio on luvannut, että hyvinvointialueiden taloudesta tehdään jälkikäteistarkistus ja hyvinvointialueiden rahoitusta tarkistetaan. Eduskunta on säätänyt lait sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja ministeriöt ovat asettaneet vaatimukset palveluista. Valtion on pidettävä lupauksensa ja kannettava vastuunsa myös rahoituksesta. Muussa tapauksessa hyvinvointialueille on asetettu kohtuuttomat tehtävät ja vaatimukset.

Lapin hyvinvointialue kantaa kortensa kekoon

Hyvinvointialue tulee uudistamaan toimintaa ja palveluja sekä tasapainottamaan taloutta. Sen eteen teemme työtä kuten edellä kertomastani käy ilmi. Tässä työssä joudumme kaiken aikaa huolehtimaan myös perustehtävästämme järjestää hyvät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Lapin asukkaille.

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto
 

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Pelastustoimen neljäs elämä

Pelastusjohtaja Markus Aarto

Pelastusjohtaja Markus Aarto avaa blogissaan pelastuslaitoksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä haasteiden että mahdollisuuksien näkökulmasta.

Ensi vuoden alusta toimintansa täysipainoisesti aloittava Lapin hyvinvointialue pitää sisällään kolme erilaista ydinkokonaisuutta: sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja pelastuspalvelut. Kullakin on oma erikoislainsäädäntönsä ja oma ammatti-identiteettinsä, mutta myös runsaasti yhteisiä rajapintoja avattavaksi ja hyödynnettäväksi. Hyvinvointialue tarjoaa toimivan alustan asioiden ja ilmiöiden laaja-alaiseen tarkastelemiseen asukkaan tai asiakkaan näkökulmasta. Miten tarjota palveluketju, joka saumattomasti ja raja-aidoitta palvelee ihmisiä heidän erilaisissa sotepe-tarpeissaan syntymästä kuolemaan saakka?

Pelastustoimen pitkä tie

Pelastuslaitoksen ja sen tarjoamien pelastuspalvelujen näkökulmasta hyvinvointialuemuutos on jälleen yksi mielenkiintoinen sykli osana evoluutiokehitystä. Neljäs elämä, jollaiseksi olen sitä usein kutsunut! Vaikka pelastustoimen ”palveluilla” on sinänsä useamman tuhannen vuoden taakse ulottuva historia, organisatorisesti järjestäytyneen muotonsa pelastustoimi sai Suomessa vasta Turun VPK:n perustamisen jälkeen vuonna 1838.

Meillä Lapissakin pelastustoimen ensimmäinen elämä VPK-muotoisena ja osin järjestäytymättömänä käynnistyi monin paikoin jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Toinen elämä kuntien vastuulla toimivina palolaitoksina sai vakiintuneet muotonsa sekin jo yli puolivuosisataa sitten. Kolmas elämä Lapin liiton alaisena alueellisena pelastuslaitoksena ehti kestää 18 toimintavuotta. Neljännen elämän alkuun osana hyvinvointialuetta on tätä kirjoitettaessa reilut 30 vuorokautta. Matka on ollut pitkä, ja kussakin elämänvaiheessa on ollut omat hyvät ja huonot puolensa.

Historiasta oppii, jos haluaa!

Kun tarkastelee pelastustoimen pitkää elinkaarta, on helppo löytää monia punaisia lankoja, jotka ovat arvioni mukaan liimanneet pelastustoimea yhteen sen eri kehitysvaiheissa. Vapaaehtoisuus sekä kutsumus ihmisten auttamiseen ammattilaistyönä on näistä ilmeisin.

Pitkässä historiassa toistuu myös useita liittymäpintojen syklejä, joiden painotus on vaihdellut eri aikoina. Yksi tällainen on ilman muuta pelastustoimen ja ensihoidon välinen suhde. Varhempina aikoina pelastuslaitos huolehti pääosin sairaankuljetuksesta. Kolmannen elämän alkaessa sairaankuljetus eriytyi sairaanhoitopiirien vastuulla olevaksi ensihoidoksi, jota tuottaa nykyisellään vain osa pelastuslaitoksista. Meillä Lapissa tämä eriytyminen toteutettiin siirryttäessä aluelaitokseen ja monin osin se merkitsi synenergia-yhteyden katkeamista muun kuin operatiivisen toiminnan osalta vuosiksi. Nyt kun olemme taas osa yhteistä organisaatiota, rajapinta ja yhteistoiminta näiden kokonaisuuksien kesken näyttää taas jäsentyvän erilaisista identiteeteistä ja professioista huolimatta lähemmäksi toisiaan.

Pitkässä historiassa ihmisten auttamista erilaisissa arjen hätätilanteissa on hoidettu kovin eri tavoin. Jokaisessa uudessa elämänvaiheessa ajattelua on tavalla tai toisella laajennettu. Ensimmäisessä elämässä VPK:t huolehtivat ensisijaisesti oman kylänsä palveluista, toisessa elämässä palolaitos yhteisesti koko kunnan palo- sekä VSS- eli väestönsuojelupalveluista sekä kolmannessa elämässä pelastuslaitos koko maakunnan yhteisistä pelastuspalveluista. Nyt neljännessä elämässä maantieteellinen alue ei enää laajene, mutta palvelutuotannon sisältö ja tarkastelukulma laajentuvat yhteiseksi sotepe-näkökulmaksi. Lakisääteiset perustehtävät eivät muutu, eikä historiaa tarvitse kirjoittaa uudelleen, mutta ajattelua pitää avartaa joka tasolla. Olemme olemassa asukkaiden ja asiakkaiden palvelemiseksi, ja palvelujen kirjo on laajempi kuin koskaan. Nykypäivän pelastuslaitos on laaja-alainen yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottaja, mikä usein unohtuu julkisessa keskustelussa ja rahoitusta mitoitettaessa.

Mikään ei synny elämässä helpolla!

Hyvinvointialuetta on nyt valmisteltu noin puolitoista vuotta. Näin virkamiehen näkökulmasta valmistelutyö on ollut raskas rupeama. On pitänyt hoitaa sataprosenttisesti virkatyö vanhassa pelastuslaitoksessa historiallisten kriisien keskellä. On ollut perustyötä, pandemiaa, tulvia, myrskyjä ja sotaa, jotka kukin jo itsessään työllistävät pelastustoimea merkittävästi kaikilla tasoilla. Ja kaiken tämän päälle on valmisteltu historiallinen rakenneuudistus. On siis tehty kahta täysipäiväistä työtä!

Valtavan työmäärän keskellä on kuitenkin syntynyt myös hieno yhteishenki yhtäältä valmistelijoiden välillä ja toisaalta suhteessa päättäjiin. Ainakin pelastustoimen näkökulmasta asioita on ollut helppo viedä eteenpäin. Meitä on kuunneltu ja olemme tulleet kuulluksi. On ollut silmin nähtävissä, miten ajattelu on prosessinomaisesti muovautunut paikallisesta alueelliseksi, kansallista näkökulmaa unohtamatta. Ainakin itselle valmisteluprosessi jää ajatusten aikakirjoihin miellyttävänä ja oikein fokusoituneena prosessina.

Millainen on neljäs elämä?

Valtakunnallisissa mittauksissa kansalaisten luottamus pelastustoimeen on ollut pohjoiskorealaisissa luvuissa jo pitkään, ja hyvinvointialueen kansalaiskyselyissäkin pelastustoimen palvelut koetaan hyvin tärkeiksi. Olemme ehkä onnistuneet omassa palvelutuotannossamme. Sen sijaan kansalaisten kielenkäytössä puhutaan yhäkin usein palolaitoksesta ja sen palveluista. Emme ole osanneet riittävällä tavalla viestiä lakisääteisten tehtäviemme kasvusta, laajentumisesta, sisällöllisestä ja teknisestä kehityksestä sekä lainmukaisesta palvelutasosta. Nykyisellään varsinaiset tulipalot ovat vain murto-osa pelastustoimen tehtäväkirjosta.

Valtaosa tästä laajentumiskehityksestä tapahtui kolmannen elämän aikana aluepelastuslaitoksena. Vaikka elämä osana Lapin liiton kokonaisuutta on ollut hyvää, pelastustoimen kuntarahoitus ei kyennyt vastaamaan kasvaneisiin lakisääteisiin tehtäviin, maakunnan kehittymisen mukanaan tuomaan tehtävämäärän kasvuun ja vaatimuksiin valtakunnallisesti yhdenvertaisista pelastuspalveluista myös harva-alueella. Hyvinvointialueen taakaksi jää siksi mittavan investointivelan umpeen kurominen ja harva-alueen virkarakenteen vahvistaminen valtakunnalliselle riskianalyysiin perustuvalle tasolle.

Hyvinvointialueelle osoitettavan pelastustoimen valtionrahoituksen kriteerit on muotoiltu siten, että yhdenvertaisten pelastuspalvelujen tuottaminen myös laajassa Lapin maakunnassa olisi mahdollista ottaen huomioon myös maakunnan riskit. Vaikka Lapin pelastustoimen valtionrahoitus sinänsä on kasvussa, näyttävät kasvavan myös kiinteät kustannukset. Kuntien paloasemakiinteistöistä perimät vuokrat kasvavat merkittävästi, palkkojen nousu on suurempaa kuin mihin on totuttu ja inflaatio sekä pelastustoimen yhteiset ICT-järjestelmät kasvattavat muita pakollisia toimintakuluja huomattavasti. Vaarana on, että varsinaisen palveluntuotannon rahoitukseen ja palvelutason epäkohtien korjaamiseen asiakasrajapinnassa ei jää riittävää rahoitusta jatkossakaan, vaikka hyvinvointialue parhaansa rahoituksen löytämiseksi tekeekin. Pallo ongelman ratkaisemisesta on paljolti valtiolla.

Toiminnallisesti elämä osana hyvinvointialuetta vaatii toimialalta paljon uudenlaista ajattelua. Emme elä omassa siilossamme, vaikka kovin muista hyvinvointialueen toimialoista poikkeammekin. On etsittävä jatkuvasti palvelutuotannon rajapintoja ja synenergioita muiden toimialojen kanssa pitäen asukasta, asiakasta ja kokonaisvaltaista palvelutuotantokykyä ajattelun fokuksessa. Palvelujen käyttäjät eivät ole kiinnostuneet raja-aidoista tai professioiden välisistä eroista vaan siitä, että hyvinvointialueen palveluketjut ovat katkeamattomia, toimivia, ratkaisukeskeisiä ja taloudellisesti tehokkaita.

Ja lopulta hyvinvointialueesta pitää synnyttä hyvin johdettu, loogisesti toimiva, reflektiivinen, tehokas ja työntekijöistään huolta pitävä hyvinvointiyhteisö. Mikään näistä ei synny ilman osaamista, avoimuutta, empatiakykyä, jatkuvaa oppimista ja ponnistelua. Olen kuitenkin varma, että pääsemme elämään neljättä elämäämme avoimessa, henkilöstöstään huolehtivassa, asiakaslähtöisessä ja strategisesti johdetussa organisaatiossa, joka on olemassa kaikkien meidän lappilaisten yhdenvertaisen, paremman ja turvallisemman elämän mahdollistamiseksi.

Turvallista alkanutta talvea!

Markus Aarto
pelastusjohtaja

Lue kaikki johdon blogit >

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen taloudesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden taloustilanteesta keskustellaan kaiken aikaa, ja hyvä niin. Aihe on akuutti ja tarpeellinen. Alustavat tiedot kertovat, että hyvinvointialueiden tämän vuoden yhtyeenlaskettu alijäämä tullee olemaan 1,2-1,5 miljardia euroa. Lapin hyvinvointialueen allijäämäennuste on noin 60 miljoonaa euroa.

Päätöksiä ja valmisteluohjeita 

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on antanut valmisteluohjeet ja kehykset taloussuunnitelmakauden 2024-2026 taloussuunnitelman valmisteluun. Ohjetta annettaessa on nähty realistisena, että myös ensi vuonna syntyy alijäämää. Menoja on enemmän kuin tuloja, mutta talouden suunta saadaan käännettyä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä pitää kattaa taloussuunnitelmakaudella elikkä ajanjaksolla 2024-2026.  

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelujen järjestämisohjelmaa, palvelutasopäätöksiä, hankintastrategiaa, digitalisaatio-ohjelmaa ja henkilöstöohjelmaa. Valmisteluun liittyy useita toimeksiantoja selvitysten tekemisestä. Selvitystä tehdään mm. palveluverkosta, digitaalisten palvelujen mallista, erikoissairaanhoidon työnjaosta, vuodeosastohoidon tarpeenmukaisesta kokonaisuudesta, pienten asiointialueiden toimintamallista ja oman rekrytointitoiminnan tehostamisesta.   

Aluehallitus on antanut valmistelijoille ohjeen, että syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana valmistellaan hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma siten, että aluevaltuusto voi tehdä tarvittavia päätöksiä viimeistään huhtikuussa. 

Mikä on tavoitteemme 

Tavoitteemme on, että edellä kertomani valmistelun kautta saadaan perustellut esitykset toimenpiteistä talouden sopeuttamiseen liittyvään päätöksentekoon. Kaiken aikaa joudumme kuitenkin huomioimaan sen, että asukkaille tulee järjestää ja tuottaa lainsäädännön ja säännösten mukaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. 

YT-neuvotteluja ei käynnistetä 

Monilla hyvinvointialueilla on käynnistetty myös yt-menettely. Aluehallitus on linjannut, ettei tässä vaiheessa käynnistetä yt-neuvotteluja. Pikemminkin kannamme huolta siitä, että hyvinvointialueella on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä tekemässä tärkeää työtä. Riittävällä omalla henkilöstöllä voimme edesauttaa myös talouden sopeuttamista. Valmistelun edetessä voi totta kai tulla tarve käydä yhteistoimintaneuvotteluja esimerkiksi tehtävien muuttuessa. 

Valtion kannettava vastuunsa 

Peräämme myös valtion vastuuta talouden sopeuttamisessa. Eduskunta ja valtionhallinto on päättänyt lainsäädännöstä ja muista säännöksistä, joilla tehtävät hyvinvointialueille on annettu. Valtio tekee jälkikäteistarkastuksen vuoden 2023 tilinpäätösten perusteella, ja hyvinvointialueille on luvattu, että sen perusteella valtio korjaa hyvinvointialueiden rahoitusta. On ensiarvoisen tärkeää, että valtio pitää lupauksensa ja korjaa hyvinvointialueiden rahoituksen vastaamaan sitä todellisuutta, jossa tänä päivänä elämme.
 

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit