Takaisin edelliselle sivulle

Lapin keskussairaalan laajennushankkeen allianssin toteutusvaihe on saatu päätökseen

Lapin keskussairaalan laajennushankkeen (ITU2022-hanke) laajuus on ollut noin 46 000 neliömetriä. Hanke sisälsi ns. kuuman sairaalan tilat (mm. leikkaussalit, välinehuolto, päivystyspoliklinikka, tarkkailu) sekä kipu- ja kuntoutuspoliklinikan, sairaala-apteekin ja materiaalivaraston tilat.

Lisäksi hanke on sisältänyt psykiatrian osastot ja pysäköintitalon. Pysäköintitalo otettiin käyttöön kesällä 2020. Sairaalatilat otettiin vastaan palveluntuottajilta vaiheittain vuoden 2023 aikana. Sairaalatilojen jälkivastuuvaihe eli takuuaika kestää vuoteen 2028 saakka.

Pysäköintitalo toteutettiin kokonaisvastuurakentamisen urakkana. Sairaalatilat toteutettiin allianssimallilla. Allianssin toteutusvaiheen sopimus solmittiin vuonna 2020 YIT Business Premises Oy:n, ARE Oy:n, Verstas Arkkitehdit Oy:n, Granlund Oy:n, WSP Finland Oy:n, Jensen Hughes Oy:n, Geobotnia Oy:n ja Lapin sairaanhoitopiirin, sittemmin Lapin hyvinvointialueen kanssa. Allianssimalli poikkeaa perinteisistä urakkamuodoista siten, että hankkeen riskit ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken. Hankkeelle asetetaan yhdessä tavoitekustannus, jonka alittamisesta tai ylittämisestä jaetaan rakentamisvaiheen jälkeen joko bonusta tai sanktiota.

Hankkeen lopullinen kokonaisbudjetti on ollut 170,6 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjetti koostuu pysäköintitalosta, allianssin tavoitekustannuksesta (sairaalatilat), tilaajan erillishankinnoista sekä takuuajan työsuorituksiin varatusta määrärahasta. Alun perin kokonaisbudjetin sisältämä allianssin tavoitekustannus (sairaalatilat) asetettiin noin 116,2 miljoonaan euroon. Hankkeen aikana allianssiin sisältyvien tilojen rakentamisen laajuutta muutettiin, jolloin tavoitekustannus pieneni noin 114 miljoonaan euroon. Tästä huolimatta allianssin osapuolten asettama tavoitekustannus ylittyi.

Tavoitekustannuksen ylitykseen johtaneita syitä olivat muun muassa rakennuskustannusten nousu ja aikatauluviiveet. Allianssin osapuolet olivat erimielisiä ylityksestä johtuvien sanktioiden jakamisesta, mikä johti siihen, että hankkeen taloudellista loppuselvitystä ei saatu päätökseen. Allianssi hakeutui ulkopuoliseen sovitteluun. Sovittelu tuotti kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, ja allianssin rakentamisvaihe saatiin päätökseen 10.3.2025. Sovintoratkaisun myötä kokonaisbudjetin toteumaennuste on 156,9 miljoonaa euroa.

Anne Korhonen
Lapin hyvinvointialueen tekninen johtaja
anne.korhonen@lapha.fi
040 672 4290

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä – toiminta tuo merkittäviä säästöjä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä voidaan inhimillisen hyödyn lisäksi aikaansaada mittavia säästöjä. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden liikuntaneuvonta vähensi lääkärikäyntejä 11 % ja hoitajakäyntejä 25 %. Iäkkäiden Finger-elintapaohjelman on osoitettu vähentävän muistihäiriöiden riskiä kolmanneksella. Alkoholinkäytön mini-intervention laajan käytön on puolestaan arvioitu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia yli kuusi miljoonaa euroa. Tässä esitetyt luvut ovat vain pieni osa alueilla tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.

Sote-uudistuksen tavoite on siirtää painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimikenttä on laaja, sisältäen eri ikä- ja väestöryhmät vauvasta vaariin. Hyte-työllä edistetään muun muassa työ- ja opiskelukykyä, mielen hyvinvointia sekä terveellisiä elintapoja. Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, päihteiden liikakäyttöä, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Keskeinen osa työtä on myös arjen turvallisuuden varmistaminen monitoimijaisessa yhteistyössä. Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa on avaintekijä hyte-työn onnistumiselle.

Mitä hyvää ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa? Esimerkiksi elintapaohjauksen on osoitettu edistävän muun muassa mielen hyvinvointia, ehkäisevän tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia sekä vähentävän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävillä toimilla voidaan puolestaan ehkäistä kuolemia, terveyspalveluiden tarvetta sekä sairauspoissaoloja. Hyten säästöpotentiaali on valtava. Esimerkiksi väestön liian vähäisen liikkumisen osalta puhutaan yli kolmen miljardin euron vuosittaisista kustannuksista ja yksikin syrjäytynyt nuori maksaa arvioiden mukaan yli miljoona euroa.

-Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on erittäin tärkeää, jotta voimme paitsi edistää väestön hyvinvointia, niin myös toimia vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ on keino, jolla voimme hillitä palvelutarpeen kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Vaikuttava ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Onneksi myös tutkimusnäyttö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuksista kasvaa jatkuvasti, toteaa Lapin hyvinvointialueen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Karoliina Luukkainen, johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Mari Lahtinen, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Minna Mattila ja Malin Heikkinen, HYTE-erityisasiantuntijat, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsi Mäkilä, hyvinvointikoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Henri Nevalainen, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Johanna Lång, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Tuula Salminen, erityisasiantuntija, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Sanna Salmela, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jenni Jokiranta, HYTE-koordinaattori, Satakunnan hyvinvointialue
Jenni Björksten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija (ts.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Marja Veikkolainen, tehtäväaluepäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tero Seitsonen, johtava asiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Lisätiedot:
Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue
miia.lansitie@lapha.fi
040 514 7676

Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, juha.vuorijarvi@hyvaep.fi
050 474 2995
Paikallisesta hyte-työstä saat lisätietoja omalta hyvinvointialueeltasi.

Takaisin edelliselle sivulle

Lääkehoidon päivää vietetään 13.3.2025

Lääkehoidon päivä on lääkkeiden käyttäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä. Tavoitteena on rohkaista lääkkeiden käyttäjiä kysymään ja keskustelemaan lääkkeistään. Teemapäivä vietetään 13.3.2025. Lääkehoidon päivän vuosittaisesta teemasta ja suunnittelusta vastaa Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto (Fimea).

Lääkehoidon päivän valtakunnallinen päätapahtuma

Webinaari ”Valinnoilla on väliä – Lääkkeiden oikea käyttö on myös ympäristöteko” torstaina 13.3.2025 klo 13.00–15.15. Webinaarin kohderyhmänä ovat lääkkeiden käyttäjät ja heidän läheisensä, SOTE-ammattilaiset sekä alan opiskelijat.

Webinaarin suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Kansallisen Lääkeinformaatioverkoston työryhmä. Maksuton webinaari on avoin kaikille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaarin tapahtumalinkki https://superliitto.videosync.fi/laakehoidon-paiva-2025

Webinaari on katsottavissa myös Tunne lääkkeesi Facebook-sivun liven kautta.

Ohjelma

klo 13:00 Tervetuloa ja johdatus aiheeseen

klo 13:05 Lääkkeiden oikea käyttö on ympäristöteko

Outi Lapatto-Reiniluoto, dosentti, osastonylilääkäri, HUS Apteekki, HUS kliininen farmakologia

klo 13:30 Kansalainen, lääkkeet ja ympäristö

Lasse Alajärvi, FT, farmaseutti, Itä-Suomen yliopisto

klo 13.50 Kotien lääkejätteet

Mella Louhisalmi, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

klo 14:05 Keskustelu

klo 14:15 Tauko

klo 14:20 Mitä tehdä tarpeettomille ja vanhentuneille lääkkeille? Ohjeita lääkkeiden palauttamiseen Apteekkiin

Henna Kyllönen, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto

klo 14:35 Paneeli: Kestävä ja vastuullinen lääkkeiden käyttö, miten voin itse edistää?

Veronica Helanen, kokemusasiantuntija, Munuais- ja maksaliitto ry| Henna Kyllönen, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto | Sisko Metso, lähihoitaja, Kotiutusyksikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue puheenjohtaja Outi Lapatto-Reiniluoto, dosentti, osastonylilääkäri, HUS Apteekki, HUS kliininen farmakologia

klo 15:05 Lääkehoidon päivän 2025 päätös

klo 15:15 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa mukaan!

Mitä on kestävä ja vastuullinen lääkkeiden käyttö asiakkaan näkökulmasta?

• Syö lääkkeitä lääkärin ohjeen mukaisesti ja osta itsehoitolääkkeitä harkitusti. Lääkkeiden ottaminen lääkärin ohjeen mukaisesti lisää lääkehoitojen onnistumista ja vähentää lääkehävikkiä. Itsehoitolääkkeiden varastoiminen jokaiseen mahdolliseen vaivaan ei välttämättä ole tarpeellista. Harkittu lääkkeiden ostaminen ja käyttäminen on ympäristöteko.
• Lääkelistat aina ajan tasalla. Pitämällä lääkelistan ajan tasalla ja mukana varmistat, että terveydenhuollon henkilökunta saa ajantasaiset tiedot lääkityksestäsi. Ajantasainen lääkelista ennaltaehkäisee päällekkäisiä ja turhia lääkityksiä.
• Lääkekaapin siivoaminen ja lääkejätteiden oikea lajittelu. Kodin lääkekaappi kannattaa tarkastaa säännöllisesti ja vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa apteekkiin hävitettäväksi. Lääkitysturvallisuus paranee, kun kaapissa on vain käytössä olevia ja tarpeellisia lääkkeitä. Palauttamalla lääkejätteet apteekkiin varmistat, etteivät lääkeaineet päädy luontoon.

Lue lisää lääkeghoidon päivästä täältä https://fimea.fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/laakehoidon-paiva

Takaisin edelliselle sivulle

Länsi-Pohjan keskussairaalassa on avattu HERKO-yksikkö 

HERKO eli Heräämöstä kotiin -yksikön toiminta on osa edistyksellistä päiväkirurgista hoitoprosessia. HERKO-yksikössä hoidetaan leikkaus- ja röntgentutkimuspotilaita. Yksikön toiminta on uutta Länsi-Pohjan keskussairaalassa. HERKO-yksikkö on avoinna maanantaista perjantaihin ja potilaat kotiutetaan viimeistään seuraavana aamuna toimenpiteestä. Yksikkö sijaitsee Länsi-Pohjan keskussairaalan 2. kerroksessa osasto 2C:n tiloissa.  

Ennen kotitumista potilas saa mukaan jatkohoito-ohjeet, lääkereseptit ja muut tarvittavat todistukset. Kotiutumisen edellytyksenä on muun muassa se, että liikkuminen onnistuu, potilas tuntee olonsa kotikuntoiseksi sekä kipu ja pahoinvointi on hallinnassa.   

-HERKO-toiminta tehostaa hoitopolkua ja vähentää sairaalassaoloaikaa. Lisäksi potilaan siirtyminen yksiköiden välillä vähenee, joka puolestaan vähentää infektioriskiä ja katkoja tiedonkulussa. Tehostettu hoitoprosessi vapauttaa resursseja ja lyhentää odotusaikoja leikkauksiin sekä potilastyytyväisyys lisääntyy, kertoo Länsi-Pohjan keskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon vastuuyksikköjohtaja Maritta Rissanen. 

Ensimmäiseltä Länsi-Pohjan keskussairaalan HERKO-yksikön potilaalta saamamme palaute: 

Henkilökunta on asiansa osaavaa ja ystävällistä. Jännitykset haihdutettiin, pahoinvoinnit estettiin, jalka titanoitiin, ruokaa tarjoiltiin, toiveita kuunneltiin ja ohjeita annettiin. Hyvä ja turvallinen olo kokoajan. Kiitokset sydämeni pohjasta! 

HERKO-yksikkö 
Avoinna ma-pe klo. 7-22 
p. 040 149 1257 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueella avataan lääkehoitoon liittyvien vaaratilanteiden raportointiväylä apteekkien ja hyvinvointialueen välille.

Lapin apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyö tiivistyy, kun hyvinvointialueella avataan lääkehoitoon liittyvien vaaratilanteiden raportointiväylä apteekkien ja hyvinvointialueen välille. 

Lapin hyvinvointialueella otetaan käyttöön 13.3.2025 hyvinvointialueen ja apteekkien välinen vaaratilanteiden raportointimenettely HaiPro. Kyseessä on tekninen työkalu, joka mahdollistaa lääkitysturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportoinnin apteekkien ja hyvinvointialueen yksiköiden välillä.  

HaiPro on terveydenhuollossa yleisesti käytetty vaaratapahtumien raportointityökalu, joka on otettu myös apteekkien käyttöön. Lapin hyvinvointialue on kolmastoista hyvinvointialue, jossa on sovittu yhteiset toimintamallit lääkehoidon riski- ja poikkeamatilanteiden raportoimiseen apteekkien ja hyvinvointialueen välillä. HaiPro-järjestelmän kautta voidaan välittää tietoa lääkitykseen liittyvistä riski- ja poikkeamatilanteista. Kun hyvinvointialue ja alueen apteekit käyttävät samaa järjestelmää, välittyy tieto apteekkien ja hyvinvointialueen välillä sujuvasti ja oikea-aikaisesti.    

-Jos jatkossa esimerkiksi apteekissa huomataan, että potilaan reseptissä on virhe, ensin ollaan yhteydessä lääkäriin reseptin korjaamiseksi, jonka jälkeen apteekin henkilökunta tekee tästä kirjauksen HaiPro-järjestelmään. Ilmoitusjärjestelmän avulla tuotetaan uudenlaista turvallisuustietoa, jonka avulla pyritään tunnistamaan poikkeamien juurisyitä ja kehittämään toimintatapoja ja järjestelmiä siten, etteivät vastaavat tilanteet toistuisi, Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva kertoo.   

-Yhteistyön tiivistäminen apteekkien kanssa parantaa asiakkaiden ja potilaiden lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa ja on osa hyvinvointialueella tehtävää lääkitysturvallisuuden kehittämistyötä, kertoo Lapin hyvinvointialueen lääkehoitosuunnittelutyöryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.  

Aiemmin lääkitykseen liittyvät riskitilanteet ja reseptien poikkeamat ovat jääneet vain farmaseuttien ja yksittäisten lääkäreiden välille. Jatkossa HaiPro-järjestelmän myötä tällaiset riskitilanteet raportoidaan ja hyvinvointialueiden yksiköt saavat niistä tiedot käyttöönsä. Näin kehitetään potilaan lääkehoidon turvallisuutta ja sujuvuutta.    

-Riski- ja poikkeamatilanteisiin liittyvät ilmoitukset tehdään aina luottamuksellisesti ja anonyymisti. Tarkoituksena ei ole osoittaa sormella virheen tehnyttä tahoa, vaan jakaa tietoa apteekkien ja hyvinvointialueiden välillä. Mahdollisista potilasturvallisuuteen liittyvistä riskeistä raportoidaan, jotta niistä voitaisiin oppia ja ennaltaehkäistä riskejä tulevaisuudessa, Koskenkorva sanoo.