Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään

Lapin hyvinvointialueen kustannustaso ylitti hyvinvointialueiden valtakunnallisen keskiarvon merkittävästi, mutta ylitys ei johtunut vuonna 2023 tehottomuudesta, vaan valtaosin ulkopuolisista tekijöistä. Perustamisvaiheessa hyvinvointialue sai 170 miljoonan euron alkutaakan, joka johtui siirtymävaiheen ongelmista ja alueen erityisolosuhteista. Tiedot käyvät ilmi hyvinvointialueen tilaamasta ulkopuolisesta tutkimuksesta.

Hyvinvointialueen käynnistymistä hankaloitti sirpaleinen taustarakenne. Lapissa kuntien väkiluvun keskiarvo oli maan pienin, reilu 8000 asukasta. Lapissa sote-palvelut oli järjestetty lähes kokonaan kuntakohtaisesti erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi kaksi sairaanhoitopiiriä, joiden kahdella keskussairaalalla ei ollut tehokasta työnjakoa, vaikeuttivat Laphan lähtötilannetta. Alueella ei ollut yhtenäistettyä pohjaa, minkä päälle rakentaa uutta organisaatiota. Monilla muilla hyvinvointialueilla oli taustalla jo paljon valmistelua tai jo toimivia sotekuntayhtymiä.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Lasse Oulasvirran toteuttaman tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueelle siirtyi maan keskiarvoon ja asukasmäärään suhteutettuna paljon varsinkin määräaikaista henkilöstöä, mistä aiheutui noin 95 miljoonaan euron lisäkustannukset. Kunnilta siirtyneet runsaat ja kalliit ulkoistamis- ja ostopalvelusopimukset lisäsivät kustannuksia noin 50 miljoonaa. Hajanainen palveluverkko ja varallaolon ylläpito harvaan asutulla alueella nostivat tilakustannuksia vajaalla 10 miljoonalla valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Hajanaiset siirtyvät ICT-järjestelmät lisäsivät aloituskuormaa vajaalla 8 miljoonalla ja pelastuslaitoksen olosuhteet noin 10 miljoonalla hyvinvointialueiden keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna.

– Hyvinvointialue on joutunut tekemään paljon töitä aloituskuorman ja valtion rahoituksen alijäämäisyyden, erityisesti siirtymätasauksen, vuoksi sekä omaehtoisesti että valtion velvoittamana. 170 miljoonaa on iso summa ja vertautuu epäsuorasti alkuvuosina kertyneisiin alijäämiin, tutkija Oulasvirta toteaa.

Kuntien virheelliset tiedot vääristivät rahoituksen

Oulasvirran mukaan Lapin kuntien ilmoittamat sote-palvelujen kustannukset olivat todennäköisesti todellisia tarvittavia sotekustannuksia pienemmät.

Tutkimuksen mukaan kuntien toiminnassa oli viitteitä tahallisuudesta, sillä kunnilla oli taloudellinen intressi välttää mahdollisimman paljon oman rahoituksen siirtymistä hyvinvointialueelle sote-uudistuksen jälkeen. Joissakin kunnissa palveluja, kuten lastensuojelua, ei järjestetty lain mukaisesti, mikä pienensi kuntien ilmoittamia nettokustannuksia.

Syynä virheellisiin kulutietoihin olivat myös pienten kuntien rajalliset resurssit oikeiden tietojen laskemisessa ja antamisessa. Pienissä kunnissa työntekijät saattoivat työskennellä useissa eri tehtävissä, mikä vaikeutti todellisten henkilöstökulujen kohdentamista.

Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori eivät käytännössä tarkistaneet, että kuntien ilmoittamat nettokustannukset kohdistuivat oikein niin sanotun Aura-käsikirjan ohjeistamille palveluluokille. Oletus oli, että kunnat noudattivat annettuja luokitteluohjeita ja tarkistuspyyntöjä. Hyvinvointialueella taas ei ollut todellista mahdollisuutta tarkistaa Lapin 21 kunnan ilmoittamia tietoja.

Kuntien loppuvuonna 2022 ilmoittama siirtyvän henkilöstön määrä ei pitänyt paikkansa, vaan kunnista siirtyi aloituksen yhteydessä 650 työntekijää, joista hyvinvointialue ei valmisteluvaiheessa tiennyt. Virheellisten tietojen vuoksi todellinen henkilöstön tilannekuva saattoi valmistua vasta ensimmäisen vuoden elokuussa.

Osa kunnista lykkäsi investointeja, jolloin siirtyvät sote-kulut näyttivät pieniltä. Vaikutus oli hyvinvointialueelle kaksin verroin tuhoisa, sillä lykkääminen sekä pienensi valtionrahoitusta että kasvatti korjausvelkaa eli hyvinvointialueen tulevia kustannuksia.

Osa kunnista teki viime hetkillä pitkiä sopimuksia ostopalveluista ja vuokratiloista. Kustannukset eivät ehtineet näkyä täysimääräisesti kuntien menoissa, mutta velvoittivat hyvinvointialuetta, vaikka olisivat käyneet hyvinvointialueelle tarpeettomiksi.

Kuntien ilmoittamien tietojen perusteella valtio supisti hyvinvointialueen rahoitusta niin sanotulla siirtymätasausleikkauksella. Siirtymätasaus on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023-2025 jo noin 157 miljoonaa euroa. Summa on 91 prosenttia hyvinvointialueen alijäämistä.

– Meidän tänä vuonna saamasta laskennallisesta valtionrahoituksesta kertyy asukastiheyden perusteella sote-palveluissa 121,6 miljoonaa ja pelastustoimessa 7,9 miljoonaa, eli yhteensä 129,5 miljoonaa, joka on noin 12 % rahoituksesta. Voidaan arvioida, että asukastiheyden perusteella tuleva rahoitus riittäisi kompensoimaan Lapin alueen laajuuden ja pitkät välimatkat. Siirtymätasaus kuitenkin leikkaa valtionrahoituksesta 45,6 miljoonaa, joka vastaa yli kolmannesta asukastiheyden perusteella määräytyvästä rahoituksesta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela summaa.

Lue raportti tästä

Siirtymävaiheen raportti (pdf)

Siirtymävaiheen raportti, esittelydiat (pdf)

Lue lisää aiheesta

Tutkimus: Hyvinvointialueen valtionrahoitusta täytyy korjata ja vahvistaa - Lapin hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Tutkimus: Hyvinvointialueen valtionrahoitusta täytyy korjata ja vahvistaa

Tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueen huono taloudellinen tilanne johtuu monisyisistä rakenteellisista ongelmista kuten valtion rahoitusmallista.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Lasse Oulasvirran ja Lapin hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinosen tekemän tutkimuksen mukaan sekä siirtymätasaus että jälkikäteistarkistus kohtelevat Lappia huonosti.

– Jälkikäteistarkistus kompensoi vain osittain Lapin hyvinvointialueen toteutuneita nettokustannuksia. Valtion rahoitus jäi 34 miljoonaa vajaaksi vuotta 2023 koskevassa jälkikäteistarkistuksessa, eli jälkikäteistarkistusraha kattoi vain 63 prosenttia valtion rahoituksen ja toteutuneiden nettokustannusten välisestä erotuksesta, tutkija Oulasvirta toteaa.

Koska valtion rahoituksen perustana olevat hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat kuntien aiempia toteutuneita kustannuksia suuremmat, hyvinvointialueen rahoituksesta vähennetään niin sanottuna siirtymätasauksena laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus.

– Niin sanottu siirtymätasaus on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta jo lähes 200 miljoonan euron verran ja leikkaa jatkossakin, ellei rahoituslakia muuteta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela kuvailee.

Tutkimuksen mukaan siirtymätasausleikkaus pitäisi poistaa, sen vaikutuksia pienentää tai järjestelmää kokonaisuutena muuttaa. Lisäksi rahoituksessa tulisi huomioida hyvinvointialueiden käynnistysvaiheessa syntyneet kustannukset, kuten inflaation vaikutus, palkkaratkaisujen kustannustaso sekä uuden organisaation rakentamisesta aiheutuneet menot.

Nykyinen THL:n diagnoositilastoihin perustuva rahoitusmalli on liian monimutkainen ja läpinäkymätön. Käytännössä hyvinvointialueilla on mahdollisuus kasvattaa rahoitustaan tehostamalla diagnoositietojen merkintää. Lapissa lääkäreillä ei alkuvaiheessa ollut tietoa diagnoosien rahoitusvaikutuksista, ja lisäksi hajanaiset potilastietojärjestelmät vaikeuttavat tehokasta diagnoositietojen hallintaa. Sairastavuustietoa tulee jatkossakin hyödyntää, mutta luotettavammin ja yhdenmukaisemmin.

Nykyinen rahoitusmalli ei ole riittävän läpinäkyvä, jotta hyvinvointialueella voitaisiin arvioida, onko sen rahoitus oikeasuhteinen, eli vastaako se alueen palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä oikeassa suhteessa muihin alueisiin verrattuna.

– Rahoitusmallia on hankala kritisoida, koska se on niin vaikeaselkoinen. Rahoitusmalli on tähän asti kohdellut Lappia aika hyvin, mutta ongelma on se, että Lappi ei saa kokonaan rahoitusmallin jakamaa rahoitusta, koska siirtymätasaus leikkaa siitä ison siivun pois, Oulasvirta toteaa.

Rahoituksen pitäisi olla myös pysyvämpää kuin nykyinen malli, jossa rahoitus muuttuu vuosittain ja tuoreimmat tiedot päivittyvät muutaman kuukauden välein.

Olosuhteista johtuva rahoitusosuus on Lapille sote-palvelujen kannalta hyvä, mutta pelastuspalvelujen kannalta riittämätön, sillä malli ei huomioi pelastuslaitoksen kaikkia olosuhteita kuten runsasta matkailua. Niin sanottu riskiruudukko ei toimi oikein harvaan asutussa Lapissa.

Koska rahoitusmalli toimii kokonaisuutena nollasummapelinä, yksittäisten alueiden tietovääristymät vaikuttavat muiden alueiden rahoitukseen.

– Tutkimus osoittaa, miten monipuolisia ja kauaskantoisia valuvikoja rahoitusmallissa on. Merkittävää on, että sama viesti käy ilmi sekä hyvinvointialueen että valtion eri organisaatioiden haastatteluaineistoista, toteaa hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Jaana Leinonen.

Hyvinvointialue vaatii rahoitukseen muutosta

– Siirtymätasausleikkaus vaikeuttaa pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä ja kestävien säästöjen toteuttamista, tutkija Oulasvirta toteaa.

Tutkimuksen mukaan liian nopeat pakotetut säästötoimet voivat kasvattaa menoja myöhemmin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevistä palveluista ja työntekijöistä luopuminen ovat riskejä. Henkilöstöön kohdentuvat vähennykset pitäisi voida toteuttaa eläköitymisen kautta.

Lapin aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialue esittää valtiovarainministeriölle rahoittamisjärjestelmän uudistamista, erityisesti siirtymätasausleikkauksen poistamista.

– Raportista saadaan hyvää tutkittua tietoa Lapin hyvinvointialueen taloustilanteen taustoista. Siirtymätasauksen poistaminen on Lapin hyvinvointialueen keskeisiä edunvalvontatavoitteita, ja raportti tukee edunvalvontatyötä, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Lue raportti tästä

Siirtymävaiheen raportti (pdf)

Siirtymävaiheen raportti, esittelydiat (pdf)

Lue lisää aiheesta

Lapin hyvinvointialue joutui starttaamaan 170 miljoonan euron taakka selässään - Lapin hyvinvointialue
 
-----
Oulasvirta on julkisyhteisöjen laskentatoimen emeritusprofessori ja perehtynyt myös valtion omistajaohjaukseen. Oulasvirta on toiminut pitkään esimerkiksi Valtion tarkastusviraston tieteellisen neuvoston jäsenenä, valtiovarainministeriön asettaman Valtion tilinpäätöksen kehittämishankkeen (Valtike) pysyvänä asiantuntijajäsenenä ja EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallisessa valmistelutyöryhmässä. Tässä tutkimusraportissa on hyödynnetty laajasti talousaineistoja ja tilastoja sekä haastateltu THL:n, eri ministeriöiden, valtiokonttorin sekä hyvinvointialueen ja kuntien luottamushenkilöitä ja johtoa.

Lisätietoja
emeritusprofessori Lasse Oulasvirta, lasse.oulasvirta@tuni.fi, 050 318 6017
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
 

Takaisin edelliselle sivulle

Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle

Ministeriöt valvovat, että säästösuunnitelmat pitävät ja hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä Lapin hyvinvointialueelle. Arviointiryhmä kuitenkin muistuttaa, että jos hyvinvointialueen taloudenpito ja säästösuunnitelmien toimeenpano takkuaa, valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus käynnistää aluejakoselvitys tai uusi arviointimenettely. Ministeriöllä on myös valitusoikeus hyvinvointialueen päätöksiin, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Arviointiryhmä julkaisi loppuraporttinsa keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Katsomme, että noudattamalla aluevaltuuston maanantaina hyväksymää vuoteen 2030 ulottuvaa taloussuunnitelmaa hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään, valtiovarainministeriön edustaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen toteaa.

Arviointiryhmän mukaan hyvinvointialueella on jo käynnissä useita hyviä muutoksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

– Korostin alusta lähtien, että arviointimenettelyn tarkoitus on tukea hyvinvointialuetta taloudenpidossa ja vaikeissa sopeuttamispäätöksissä niin, että Lappi voisi pysyä itsenäisenä hyvinvointialueena. Siihen tavoitteeseen on mielestäni päästy, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Taloussuunnitelma on vaativa, mutta se on realistinen ja turvaa palvelut, kunhan toimenpiteistä pidetään kiinni, arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta kertoo

– Arviointimenettely on ollut raskas prosessi. Nyt on kuitenkin saatu nuotit usealle vuodelle eteenpäin. Vaikka tiukka valtionohjaus vielä jatkuukin, nyt päästään kuitenkin lähes normaalitilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Monipuolisia uusia toimintaehdotuksia

Uusimmissa, kesäkuun alussa tekemissään toimenpide-ehdotuksissa arviointiryhmä edellyttää päätöksentekorakenteiden kehittämistä niin, että aluevaltuustolla korostuu strateginen rooli, aluehallituksella kokonaisuuden ohjaamisen rooli ja virkajohdon mahdollisuuksia johtaa toimintaa ja uudistaa toimintatapoja vahvistetaan. Uudet toimintamallit on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2028 alusta.

Kesään 2028 mennessä hyvinvointialueen täytyy arvioida perusterveydenhuollon palveluverkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden vuodeosastoverkon muutokset, Länsi-Pohjan sairaalan muutokset sekä mahdollinen Kela-kuljetuskorvausten siirtyminen hyvinvointialueelle. Myös laboratorion, kuvantamisen ja patologian palveluita tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvointialue laatii ohjelman digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja etäyhteyksien käytön laajentamiseksi. Digitaalisten palvelujen osuutta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteissa nostetaan merkittävästi siten, että samalla varmistetaan kustannussäästöjen saaminen muissa toiminnoissa.

Vuoden 2027 loppuun mennessä hyvinvointialue tekee suunnitelmat, miten pelastustoimen ja sote-palvelujen toimialat voidaan mahdollisin osin yhteensovittaa sekä toiminnan, hallinnon että tilojen kannalta.

Aluevaltuusto ei voi tehdä arviointimenettelyn päättymisen jälkeenkään päätöksiä, jotka olisivat toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Taloussuunnitelma ja vanhat toimenpide-ehdotukset velvoittavat yhä

Arviointiryhmä on antanut noin 10 kuukauden pituisella toimikaudellaan useita toimenpide-ehdotuksia, jotka velvoittavat hyvinvointialuetta edelleen. Arviointiryhmä on vaatinut muun muassa vuodeosastoverkon supistamista, Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen rajaamista, Mehiläinen Länsi-Pohja-sopimuksen irtisanomista, sosiaalihuollon rakennemuutoksia sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan tarkan ja tiukan taloussuunnitelman laatimista. Arviointiryhmä on myös kritisoinut sitä, että hyvinvointialue on pohjannut palveluverkkonsa kuntarajoihin, vaikka niin tiheä palveluverkko ei ole kaikkialla tarkoituksenmukaista.

– Lakkauttamis- ja supistamispäätökset ovat olleet hyvinkin epämieluisia ja vaikeita, mutta talouden kannalta välttämättömiä. Jatkossa varmistetaan toimeenpanon ripeys ja määrätietoisuus, jotta tavoitellut säästöt toteutuvat. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että taloussuunnitelmassa on paljon myös niitä toimia, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa viitaten esimerkiksi sote-keskusverkoston säilymiseen kattavana sekä digitaalisten palvelujen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmällä ja muulla lainsäädännöllä suuri vaikutus

Hyvinvointialueen talouteen vaikuttavat omien toimenpiteiden lisäksi myös valtion päätökset ja muut ulkoiset tekijät. Muutoksia on tulossa ainakin rahoitusjärjestelmään ja sosiaalihuoltolakiin.

Arviointiryhmä tunnistaa myös ulkoiset tekijät riskinä sille, että hyvinvointialue ei lopulta pysty kattamaan aiempia noin 170 miljoonan euron alijäämiään arviointiryhmän myöntämään uuteen aikarajaan eli vuoteen 2031 mennessä.

– Taloussuunnitelma on sekä euromäärältään että aikataulultaan tiukka. Valtionrahoitusleikkausten takia olisi ollut paikallaan saada vielä vuosi-pari lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta siihen valtiovarainministeriö ei suostunut, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa.

Arviointiryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksensa nykyisen lainsäädännön ja rahoitustietojen pohjalta, eikä ole ottanut kantaa, miten hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi muuttaa. Loppuraportista käy kuitenkin ilmi, että hyvinvointialue on tyytymätön valtion rahoitusjärjestelmään. Hyvinvointialueen mielestä esimerkiksi siirtymätasausleikkaukset pitäisi lakkauttaa sekä Lapin maantieteelliset olosuhteet, runsas matkailu sekä saamenkielisten palvelujen turvaaminen huomioida nykyistä paremmin.

Aluejakoselvitys vaatisi erityiset toiminnalliset perusteet

Lain mukaan arviointiryhmän tulee arvioida, onko aluejakoselvityksen käynnistäminen perusteltua. Arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvitystä tai muitakaan toimenpiteitä, koska arviointiryhmän näkemyksen mukaan alueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena, jos alueella toteutetaan kaikki ne toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, joita arviointiryhmä on alueelle esittänyt.

Arviointiryhmä on pohtinut loppuraportissaan, millaisia vaikutuksia aluejaon muuttamisella voisi pääpirteissään olla. 51 kunnan jättialuetta haastaisivat esimerkiksi pitkät välimatkat, seutujen erilaisuus, demokratian toteutuminen sekä Lapin erityisasema saamenkielisten palvelujen tuottajana.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei välttämättä olisi Lapin hyvinvointialueen tavoin taloudellista kannustetta ylläpitää erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan sairaalassa, arviointiryhmä toteaa.

– Arviointimenettelyn tehtävä ei ole ottaa kantaa alustavien selvitysten tai mielipidekartoitusten tarpeellisuuteen, vaikka joukko aluevaltuutettuja on sitä ehdottanut, toteaa puheenjohtaja Myllyvirta.

– Aluejakoselvitys olisi työläs prosessi sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueille. Selvittelyn vaatima työ ja byrokratia söisivät voimavaroja palvelujen kehittämiseltä ja talouden tasapainottamiselta, hyvinvointialuejohtaja Jokela pohtii.

Takana tiivis vuosi

Lappi päätyi valtion asettamaan arviointimenettelyyn viime kesänä huonon taloustilanteensa vuoksi. Arviointiryhmä kokoontui 17 kertaa ja kuuli useita hyvinvointialueen ja ministeriöiden asiantuntijoita. Lisäksi jäsenet osallistuivat useisiin hyvinvointialueen tilaisuuksiin kuten aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksiin.

Lue arviointiryhmän loppuraportti tästä linkistä

Tallenne infotilaisuudesta 10.6.2026 (katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä)

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko yhteistoimintatiloja harkittaessa huomioitu tilankäytön aiheuttamia haasteita työn tekemiselle erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sen negatiivisia kustannusvaikutuksia?

Esimerkiksi Rovaniemelle Porokadulle on tulossa yhteiskäyttötila. Kysymyksessä ei siis ole avokonttoritila vaan hybridityötila, jossa jokainen varaa itselleen työpisteen omasta kotipesästään. Työtilalle suunnitellaan pelisäännöt, jotka huomioivat työn luonteen, sekä sovitaan menettelytapoja erilaisiin muuttuviin työtilanteisiin. Työntekijät tullaan ohjeistamaan, miten eri tilanteissa toimitaan, jos esimerkiksi käsittelee arkaluontoista tietoa tai toimii kokouksessa puheenjohtajana. Näitä toimintatapoja mietitään parhaillaan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Työ jatkuu vielä muuton jälkeenkin, kun osa ongelmista varmasti näyttäytyy vasta, kun tiloissa toiminta käynnistyy.

Mitä tapahtuu, jos merilappilaiset tai 20 % äänioikeutetuista lappilaisista allekirjoittaa selvityspyynnön/vaatimuksen, jotta osa Lapin hyvinvointialueesta siirrettäisiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? Miten prosessi etenisi valtiovarainministeriön osalta?

Hyvinvointialueen muuttamisesta säädetään hyvinvointialuejakolaissa. Aluejaon muutos edellyttää, että muutokselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi em. lain nojalla määrätä aluejakoselvityksen toimitettavaksi.

Mitä tarkoittaa päätöksenteko- ja johtamisroolien tarkastelu, jota arviointiryhmä edellyttää? Miten demokratia toteutuu jatkossa?

Arviointiryhmä on todennut, että Lapin hyvinvointialueen lähtökohdat uuden organisaation, toimintajärjestelmien ja -tapojen luomiseen olivat suhteellisen vaikeat. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli järjestetty kuntakohtaisesti ja alueella toimi kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää eli sairaanhoitopiiriä. Lisäksi alueelle siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantullessa toiminnallisesti haastavia ja uuteen lainsäädäntöön huonosti sopivia ostopalvelusopimuksia. Tämäkin huomioon ottaen alue on pystynyt etenemään varsin hitaasti kohti kokonaisuutena johdettua ja hallittua toimintamallia ja toiminnassa on edelleen näkyvissä aiempaa kuntapohjaisuutta.

Lisäksi sisäiset, pitkälti alueellisiin näkemyksiin perustuvat erimielisyydet ovat estäneet kokonaisuuden näkökulmasta välttämätöntä pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä. Poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välinen työnjako ei ole toiminut. Aluehallituksen ja aluevaltuuston edellytykset ja kyky johtaa aluetta kokonaisuutena on ollut puutteellista ja sekä aluehallituksen että aluevaltuuston päätettäväksi tulee sangen pienipiirteisiäkin, operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen kuuluvia asioita. Lisäksi päätösvalmistelua haastavat taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyvät osaamis- ja resurssipuutteet sekä hajanaiset järjestelmät.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan taloussuunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon ongelmat ovat osaltaan taustalla siinä, että hyvinvointialue ei ole pystynyt toimimaan lain asettamien taloudellisten raamien puitteissa. Taloussuunnittelun ja päätöksenteon horjuvuus ja hitaus talouden tasapainotustoimien toteutuksessa on ollut arviointiryhmän näkemyksen mukaan omiaan synnyttämään henkilöstössä epävarmuutta ja luomaan sisäisiä jännitteitä, jota eivät ole voineet olla vaikuttamatta toimintaan ja työhyvinvointiin.

Miten arviointiryhmä on huomioinut Lapin olosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, palveluverkon osalta?

Loppuraportin mukaan hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään maakunnan kattavan organisaation antamia mahdollisuuksia, vaan arviointiryhmän saaman käsityksen mukaan on liikaa pitäydytty edelleen kuntien sote-järjestämisvastuuseen perustuvaan palveluverkkoon ja toimintatapaan sielläkin, missä maantieteelliset olosuhteet eivät sitä vaadi.

Tähän liittyy muun muassa se, että palveluverkon uudistamista koskevien linjausten määrittely ja toimeenpano on ollut taloudellisiin edellytyksiin nähden liian hidasta. Myös uusien toimintatapojen ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ollut hitautta, vaikka Lapin erityisolosuhteet eli pitkät etäisyydet vaatisivat panostuksia nimenomaan näihin kysymyksiin.

Palvelujen turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa edellyttää erityisen saumatonta hallinnon, toimintojen ja palveluverkon yhteensovittamista eri toimialojen ja vastuualueiden rajojen yli.

Miten arviointiryhmä on ohjeistanut työnantajaa varautumaan terveydenhuollon henkilöstön eläköitymisiin lähivuosina?

Arviointiryhmä ei ole antanut suositusta eikä toimenpide-esitystä henkilöstön eläköitymiseen liittyen.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue tavoittelee merkittävää, 12 miljoonan euron säästöä tukipalveluissa

Lapin hyvinvointialueella 9.10.–25.11.2025 käydyt yhteistoimintaneuvottelut tukipalvelujen toimialalla ovat päättyneet. Neuvotteluissa käsiteltiin työnantajan harkitsemia talouden sopeuttamistoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia henkilöstöön.

Yhteistoimintaneuvottelut Lapin hyvinvointialueen tukipalveluissa ovat päättyneet. Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvoite on täytetty. Neuvotteluja käytiin seitsemän kertaa 6,5 viikon aikana.  

Neuvotteluissa käsiteltiin työnantajan suunnittelemien taloudellisten ja toiminnallisten muutosten perusteet, henkilöstövaikutukset ja vaihtoehtoja, sekä annettiin henkilöstön edustajille mahdollisuus kysymyksiin ja kannanottoihin. 

Tukipalvelujen perustehtävä 

Tukipalvelut muodostavat Lapin hyvinvointialueen toiminnan kannalta keskeisen rakenteen, joka varmistaa palvelujen sujuvuuden ja taloudellisen hallinnan. Tukipalvelujen toimialalla työskentelee noin 1230 henkilöä. Toimiala jakautuu neljään vastuualueeseen: järjestämisen tuki, tietohallinto ja digitaaliset palvelut, hallinnon tuki sekä tuotannon tuki. Suurin henkilömäärä työskentelee tuotannon tuessa, jonka ammattilaiset huolehtivat kiinteistöistä ja tilapalveluista, puhtaus- ja ruokapalveluista sekä logistiikka ja materiaalipalveluista. 

Tukipalvelujen suurimpia ja kriittisimpiä ammattiryhmiä ovat puhtauspalvelujen siistijät ja tekstiilihuollon työntekijät, kiinteistönhoitajat ja huoltotyöntekijät, logistiikan ja materiaalipalvelujen kuljettajat sekä varastotyöntekijät, ruokapalveluiden keittiöhenkilöstö, osastonsihteerit ja hallinnon asiantuntijat kuten talous-, henkilöstö- ja lakipalveluiden osaajat sekä tietohallinnon ICT-ammattilaiset. 

Keskeiset tulokset 

Tukipalveluissa suunnitellaan 12 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 talousarvioraamiin verrattuna. Säästötavoitteen taustalla on useita toimenpiteitä, joista merkittävimmät liittyvät henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin sekä toiminnan tehostamiseen.  

Tukipalvelujen osalta sopeuttamistarve on yhteensä yli 12,7 miljoonaa euroa 

– Olemme onnistuneet saavuttamaan yli 12 miljoonan euron säästöt tukipalveluissa tiukan talouden sopeuttamisen ansiosta. Säästökohteiden etsiminen on ollut vaikeaa, mutta onneksi henkilöstöltä on noussut hyviä ideoita säästöjen toteuttamiseksi. Henkilöstöltä nousseita säästötoimenpiteitä tullaan toteuttamaan osana tukipalvelujen säästöjä. Seuraavaksi keskitymme siihen, että muutokset toteutetaan hallitusti, sillä nämä suunnitellut säästötoimenpiteet tulevat vaikuttamaan tukipalvelujen tuottamiin palveluihin. Suunnitellut muutokset voivat näkyä joissain määrin palvelujen hidastumisena ja mahdollisesti myös palvelutason laskuna. Säästötoimenpiteistä huolimatta tukipalvelut pystyy jatkossakin toteuttamaan sille asetetut lakisäänteiset palvelut vähintäänkin kohtuullisesti, sanoo toimialajohtaja Mikko Häikiö. 

Tukipalvelujen tehostamisen keinoja ovat: 

• Tiedolla johtamisen kehittäminen ja tietoon perustuva päätöksenteko 
• Prosessien uudistaminen ja toimintatapojen arviointi 
• Digitalisaation lisääminen palveluissa 
• Henkilöstön kehittäminen ja mahdollinen vähentäminen 
• Yhteistyön lisääminen sekä toimintojen keskittäminen 

Käytännössä tukipalveluissa suunnitteilla ulkoisten asiantuntijapalvelujen ja ostopalvelujen karsimista erityisesti hallinnon tuessa ja tietohallinnossa. Lisäksi ICT-palveluihin suunnitellaan kustannusten optimointeja mm. tarkastelemalla lisenssejä ja järjestelmiä. Säästöjä suunnitellaan etsiväksi myös kiinteistöveron oikaisulla ja rakennusten ja ICT-investointien poistoaikojen pidentämisellä, joilla tavoitellaan yli 6 miljoonan euron säästöjä 

Lisäksi päällekkäisiä toimintoja on vähennetty ja osa palveluista siirtyy tukipalveluista terveyspalveluihin. Henkilöstöetuuksiin on myös tehty säästöjä ensi vuoden osalta. 

Arvioidut henkilöstövaikutukset

Neuvotteluiden aikana irtisanomisten määrä laski enintään 150:stä henkilöstä enintään 103 henkilöön. Olennaisten ehtojen muutoksia voi toteutua enintään neuvotteluesityksessä ilmoitetulle 200:lle henkilölle. 

Osa-aikaistamisten määrä laski neuvotteluiden aikana enintään kymmenestä henkilöstä enintään kahteen henkilöön. 

Lomautukset ovat mahdollisia koko toimialan henkilöstölle porrastetusti vuoden 2026 aikana, lomautusten arvioitu kesto on tarkentunut neuvotteluiden aikana 2–3 viikkoon. 

Lisäksi määräaikaisia työ- ja virkasuhteita on päättymässä arviolta noin 100 henkilötyövuotta, jolloin henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän yhteensä noin 200 henkilötyövuodella nykyiseen verrattuna. 

Toimenpiteiden toteutus

Mahdolliset päätökset toimeenpannaan joulukuusta 2025 alkaen, siirtymäajat huomioiden. 

Aluehallitus käsittelee talousarviota 1.12.2025 ja aluevaltuusto 8.12.2025 kokouksissaan. Tieto neuvotteluiden jälkeisestä päätöksestä annetaan henkilöstön edustajille sekä henkilöstölle tämän jälkeen, alustavan arvion mukaan viikon 50 loppupuolella.  

Työnantaja jatkaa työllistymistä edistävien toimien valmistelua yhteistyössä TE-palvelujen kanssa.

Lisätietoja:

Mikko Häikiö, toimialajohtaja

Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja

Takaisin edelliselle sivulle

Sote-palveluissa isoja säästöjä – Irtisanomisten tarve pieneni ja palveluverkkopäätökset siirtyvät keväälle

Yhteistoimintaneuvottelut sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat päättyneet 28.11.2025. Neuvotteluja käytiin yhteensä kahdeksan kertaa ajalla 15.10.–28.11.2025. Neuvottelut kestivät lain edellyttämät 6 viikkoa ja täyttivät yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yt-neuvottelut ovat päättyneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sopeuttamistarve oli valtava, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Suunniteltujen säästötoimenpiteiden jälkeen talousarvio on edelleen alijäämäinen, mutta säästötoimet hillitsivät menojen kasvua.

Suunnitellut henkilöstövaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin alkuperäisessä arviossa.  Palveluverkon uudistamiseen liittyvä päätöksenteko on siirtynyt vuoden 2026 alkuun.

– Palveluverkon uudistamisen suunnitelmaan liittyvä päätöksenteko siirtyi keväälle 2026. Näin ollen voimme valmistella muutokset huolellisesti ja arvioida niiden vaikutukset asukkaisiin ja henkilöstöön, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Suunnitellut tehostamistoimet ja mm. teknologian hyödyntäminen tukisivat talouden tasapainottamista. Säästöjä on haettu mm. ostopalvelujen tehostamisella, tila- ja järjestelmäkustannusten leikkauksilla, työvuorosuunnittelun ja toiminnan tehostamisella sekä eläköitymisten hyödyntämisellä ilman korvausrekrytointeja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla toteutuu vuonna 2025 noin 6 300 henkilötyövuotta. Suurimpia ammattiryhmiä ovat hoitohenkilöstö, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sekä terapeutit ja mielenterveyspalvelujen ammattilaiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala tuottaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lapissa.

Arvioidut henkilöstövaikutukset

Neuvottelujen alussa arvioitiin, että irtisanomisia voisi olla enintään 550 henkilöä, mutta neuvottelujen aikana määrä laski merkittävästi ja irtisanomisia arvioidaan toteutuvan enintään 262 henkilölle eri vastuualueilla.

Palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksia voi toteutua enintään 957 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä muutoksia arvioitiin kohdistuvan jopa 2700 henkilöön.

Pysyviä osa-aikaistamisia suunnitellaan enintään 20 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä osa-aikaistamisia suunniteltiin enintään 100 henkilölle.

Lomautukset vuonna 2026 ovat edelleen mahdollisia niissä toiminnoissa, joissa ne voidaan toteuttaa ilman kohtuutonta haittaa palvelutuotannolle ja ilman, että lomautuksesta aiheutuu kustannuksia, kuten sijais- tai ylityökuluja.

Irtisanomisten lisäksi henkilötyövuosien määrää vähennettäisiin päättämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Päättyvien palvelussuhteiden määrää ei pystytä luotettavasti arvioimaan ennen kuin vakituisen henkilöstön ehtomuutokset on toimeenpantu ja nähdään, kuinka moni siirtyy uusiin tehtäviin.

– Joudumme valitettavasti myös irtisanomisiin, jotta talouden tavoitteisiin päästään, mutta onneksi pienemmässä mitassa kuin alun perin arvioitiin. Säästöjen toteuttaminen on ollut haastavaa, mutta olemme löytäneet ratkaisuja, joilla turvataan palvelujen jatkuvuus ja toteutetaan muutokset hallitusti, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Toimenpiteiden toteutus ja jatkotoimet

Mahdolliset päätökset toimeenpannaan joulukuusta 2025 alkaen, siirtymäajat huomioiden.

Aluehallitus käsittelee talousarviota 1.12.2025 ja aluevaltuusto 8.12.2025 kokouksissaan. Tieto neuvotteluiden jälkeisestä päätöksestä annetaan henkilöstön edustajille sekä henkilöstölle.

Työnantaja jatkaa työllistymistä edistävien toimien valmistelua yhteistyössä TE-palveluiden kanssa.  

Aluevaltuusto päätti 24.11.2025, että palveluverkkoa koskevat päätökset tehdään keväällä 2026. Koska palveluverkkoa ja toimitiloja koskevat muutokset voivat toteutuessaan aiheuttaa olennaisia henkilöstövaikutuksia, asia käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa ennen päätöksentekoa. Neuvotteluita esitetään jatkettavaksi näihin asioihin liittyen jo joulukuussa 2025. 

Lisätietoja: 

Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja
Miia Palo, toimialajohtaja
Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja