Takaisin edelliselle sivulle

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue julkaisi maksuttoman verkkosivuston oman terveyden edistämisen tueksi

Lapin hyvinvointialueen uusi Hyvinvointia arkeesi -verkkosivu tarjoaa hyvinvoinnin edistämisen ja omahoidon työkaluja sekä hyvinvointia tukevia palveluja 11 eri aiheesta. Asukkaille maksuton sivusto auttaa esimerkiksi terveellisten elintapojen, mielen hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämisessä sekä päihdehaittojen ehkäisyssä. 

Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista sosiaali- ja terveyspalveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Lapissa asukkaiden hyvinvointia edistetään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Tietoa, omahoito-ohjelmia ja palvelutarjotin

Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Lapin hyvinvointialueella on kehitetty asukkaiden omahoitoon, terveyden edistämiseen sekä potilasohjaukseen soveltuva Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto. Sivusto on asukkaiden vapaassa käytössä ja sieltä löytyy apua liikkumisen lisäämisen, terveelliseen ravitsemukseen, hyvään uneen, luontohyvinvointiin, mielen hyvinvointiin, työkyvyn tukeen, yhteisöllisyyteen, arjen turvallisuuden edistämiseen, kulttuurihyvinvointiin, suun terveyden edistämiseen ja päihteiden käytön vähentämiseen. Kehittämistyötä on tehty Lapin hyvinvointialueen ja EU-rahoitteisen, Suomen kestävän kasvun ohjelman VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen yhteistyönä.

Sivusto rakentuu helposti lähestyttävistä ja ymmärrettävistä tietosisällöistä, kansallisista omahoito-ohjelmista sekä palvelutarjottimesta. Palvelutarjotin tuo esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoja, jotka löytyvät läheltä asukasta. Palvelutarjottimen tiedot nousevat sivustolle kuntien ja järjestöjen ilmoittamien toimintojen mukaisesti. Asukas voi hyödyntää sivustoa itsenäisesti tai hyvinvointialueen ammattilainen voi ottaa Hyvinvointia arkeen -sivuston puheeksi osana omahoidon tukea. Sivusto on saavutettava.

–Hyvinvointia arkeesi -verkkosivua on ollut kehittämässä lähes 20 terveydenhuollon tai terveyden edistämisen asiantuntijaa. Toivon, että sivusto tarjoaa käytännön läheisiä, matalan kynnyksen ratkaisuja Lapin asukkaiden omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Arjessa tapahtuvilla hyvin pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys hyvinvoinnille. Sivustolta löytyy myös ohjaus terveydenhuollon palveluihin, mikäli omahoito ei ole asukkaan tilanteeseen nähden riittävä, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointia arkeesi -verkkosivusto löytyy osoitteesta: https://lapha.fi/hyvinvointia-arkeesi.

Sivustoa kehitetään edelleen. 

Jaa:

Lisätietoja:

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija     

040 514 7676, miia.lansitie@lapha.fi

Linda Jaako, projektipäällikkö, VASA2- hanke

040 849 6297, linda.jaako@lapha.ti

Takaisin edelliselle sivulle

Yhdessä mielenterveysperustaisia sairaspoissaoloja vastaan

Lapin hyvinvointialue toimii vuonna 2025 osatoteuttajana Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeessa. Hankkeessa työterveyshuollon palveluita järjestäville yrityksille tarjotaan tukea ja työvälineitä asiakkaidensa psyykkisen voinnin kartoittamiseen, sekä matalan kynnyksen tuen toteuttamiseen.

Hankkeessa pyritään myös edistämään työterveyshuollon toimijoiden ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyötä, sekä yhteensovittamaan mielenterveysasioissa apua tarvitsevien hoitopolkuja. 

Monenlaisia ratkaisuja tarvitaan

Kansallisen, EU:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on vähentää mielenterveysperustaista työkyvyttömyyttä ja sairaspoissaoloja, mikä on myös Lapin alueen työikäisten kohdalla merkityksellistä. Lapin hyvinvointialueen johtavan työterveyslääkärin Ilkka-Petri Välitalon mukaan mielenterveyden haasteista johtuvaan työkyvyttömyyteen tarvitaan monenlaisia, kaikkia sektoreita koskettavia ratkaisuja, kuten ripeää matalan kynnyksen apua ja tukea kaikille lappilaisille tarpeen mukaan. 

– Terapiat etulinjassa -toimintamalli ja tämä hanke on mielestäni keskeinen, jotta saadaan laadukkaita tutkimusnäyttöön perustuvia työkaluja helpommin kaikkien saataville. Toivon myös, että kehittämistyön avulla voidaan saada sujuvuutta työterveyshuollon ja hyvinvointialueen välisiin asiakaspolkuihin entistä laajemmin, jotta apua tarvitsevan ei tarvitse lähteä asiansa kanssa useita kertoja uudelleen alusta, Välitalo summaa. 

Työterveyshoitajat etulinjaan

Käytännössä hankkeen avulla koulutetaan työterveyshuollon työntekijöitä Terapiat etulinjaan -mallin mukaisten työkalujen, eli Terapianavigaattorin hyödyntämiseen ja Ohjatun omahoidon toteuttamiseen. Terapianavigaattori on sote-ammattilaisen digitaalinen työväline psyykkisen voinnin ja tilanteen kartoittamiseen sekä tukitoimien suunnitteluun. Ohjattu omahoito on nopeasti aloitettava, lyhyt ohjausjakso, jossa apua tarvitseva toteuttaa omahoito-ohjelmaa ammattilaisen tukemana. 

Hankeyhteistyöhön tavoitellaan mahdollisimman monia työterveyshuollon yrityksiä. Tähän mennessä mukaan on alueella lähtenyt muutamia palveluntuottajia, joista yksi on Lapissa laajasti toimiva Lappica työterveys. Lappican palvelupäällikkö Anne Tahkolan mukaan Lappican asiakkaat tulevat hyötymään uudesta toimintamallista kaikilla Lappican toiminta-alueilla. Tämän vuoden puolella käyttöön otettavat toimintatavat antavat valmiuksia mielenterveyden tukemiseen ja muihin mielen pulmatilanteisiin tarttumiseen. 

– Tämän avulla asiakas voi saada apua henkiseen hyvinvointiinsa missä tahansa alueella onkaan. Omahoito-ohjelmista löytyy monenlaisia aiheita ja tietoa, joita voi hyödyntää, Tahkola kuvailee.

Lappica työterveydessä koulutuksen toimintamalliin saavat lähes kaikki riveissä olevat työterveyshoitajat. Työterveyshoitajien rooli mielenterveyden ja jaksamisen haasteista kamppailevien ensikohtaamisessa on Tahkolan mukaan keskeinen, ja siihen soveltuvat menetelmät ovat tarpeellisia.

– Työterveyshoitajat ovat jo pidempään kaivanneet työkaluja mielenterveyden tukemiseen asiakastyössä, ja tämä toimintamalli tuo meille juuri niitä, Tahkola kommentoi.

Itsekin työterveyshoitajana työskennellyt Tahkola näkee Ohjatun omahoidon olevan menetelmänä työterveyshoitajan työn ytimessä, sillä asiakastyössä korostuu usein ennaltaehkäisevä ohjaus ja neuvonta. Kouluttautuminen antaa Tahkolan mielestä hoitajille parempia eväitä tukea ripeämmin asiakkaita, joilla haasteet ovat vielä melko lieviä.

Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeen kehittämispäällikkö Sara Nurmisen mukaan myös muilla hyvinvointialueilla toimintamallin mukaiset työkalut ovat ammattilaisten keskuudessa otettu kiitoksilla vastaan. 

– Työterveyshoitajat ovat kertoneet saaneensa entistä vahvempaa selkänojaa, struktuuria ja tavoitteellisuutta työhönsä kohdatessaan mielenterveyteensä apua hakevia, Nurminen kuvailee.

Siltoja toimijoiden väleille

Työterveyshuollolle tarjottava toimintamalli mukailee Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden omaa hoidon porrastusta. Käyttöön otettavat työkalut ovat siis yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa. Kehittämispäällikkö Nurminen nostaa esiin palveluketjujen yhteensovittamisen yhteiskunnallista merkitystä:

– Koko palvelujärjestelmän näkökulmasta samojen työkalujen ja -menetelmien hyödyntäminen vahvistaa yhteistyötä työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välillä, vähentää päällekkäistä työtä ja tukee tarpeenmukaista hoidon jatkuvuutta.

Myös Lapin hyvinvointialueella tunnistetaan työterveyshuollon ja hyvinvointialueen mielenterveyspalvelujen yhteensovittamisen tärkeys. 

– On todella hyvä ja tervetullutta, jos erilaisia siltoja ja tiedon kulkuväyliä, jotka ovat mahdollisimman yhtämittaisia, syntyy, johtava työterveyslääkäri Välitalo muotoilee. 

Hanketyöskentely jatkuu paikallisen kehittämiskoordinaattorin avulla vuoden loppuun asti. Työterveystoimijoiden kouluttamisen lisäksi työ painottuu hyvinvointialueen ja työterveyshuollon yhteistyön edistämiseen, kuten toimijalta toiselle siirtyvien asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiseen. 

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lue lisää hankkeesta: Terapiat etulinjaan

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kehittää sosiaalihuollon ensiarviointia työikäisten ja perheiden palveluissa – asiakkaat mukaan vaikuttamaan

Kuva: Lapin materiaalipankki, Terhi Tuovinen

Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää sosiaalihuollon ensiarvioinnin palveluprosessia, nostaa asiakaspalvelun laatua ja kohdentaa palvelut niitä tarvitseville.

Kehitämme kevään aikana sosiaalihuollon ensiarviointia työikäisten ja perheiden palveluissa. Asiakkaamme voivat osallistua kehitystyöhön antamalla palautetta asioidessaan ensiarvioinnissa. Palautteen kerääminen on aloitettu tammikuussa ja jatkuu kevään ajan. Aikuissosiaalityön asiakkaat voivat lisäksi osallistua tutkimukseen, jossa tutkitaan aikuissosiaalityön menetelmien vaikutuksia ensiarvioinnissa.

Kehitystyön tavoitteet on kiteytetty ensiarvioinnin palvelulupaukseen:

• Asiakas tulee kuulluksi ilman aiheetonta viivästystä 7 arkipäivän kuluessa.   
• Arvostava ja kiireetön kohtaaminen, asiakkaalle jää tunne kuulluksi tulemisesta.   
• Asiakkaalle kerrotaan soveltuvista peruspalveluista sekä mahdollisuudesta tapaamiseen ja palvelutarpeenarviointiin. 
• Ensiarviointi on asiakaslähtöistä.  
• Toimenpiteitä ohjaa aina tilannekohtaisuus ja kontekstisidonnaisuus.

Kehittämisestä vastaa VASA 2 -hanke yhteistyössä Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -tutkimushankkeen kanssa. Hankkeissa kerätään tietoa ensiarvioinnin tavoitteiden toteutumisesta, ja näitä tietoja hyödynnetään Lapin hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen kehittämisessä. EU-rahoitteiset hankkeet kestävät vuoden 2025 loppuun.

Lisätietoja:

Anni Partanen 
projektipäällikkö, sosiaalipalvelut
Puh. 040 751 1121
anni.partanen@poske.fi
VASA 2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke

Liisa Häkkinen
tutkijasosiaalityöntekijä
Puh. 040 592 6053
liisa.hakkinen@poske.fi
RRP3 – aikuissosiaalityön arviointitutkimushanke

Takaisin edelliselle sivulle

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä

Kuva: Saana Kivilompolo

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.

Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.

Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.

– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.

– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.

Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi