Takaisin edelliselle sivulle

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

6. Hankinnat ja sopimukset

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

Lisätietoja

• aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
• hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
• sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
• terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
• pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
• hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
• kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
• henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Hyvinvointialue ei ota näitä varten velkaa vaan tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset, jotka rinnastetaan investointeihin. Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 

Taustaa lainanottovaltuudesta

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esityksestä pitkäaikaisen lainan määrästä, jonka hyvinvointialue voi vuosittain ottaa. Lainaa voi ottaa investointisuunnitelmassa olevien investointien rahoittamiseen. Lainanottovaltuuden muuttamista koskeva arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. 

Lainanottovaltuuksiin liittyy ehtoja, jotka koskevat investointien välttämättömyyden varmistamista sekä talouden tasapainottamisohjelman laadintaa tai päivittämistä. Ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että pitkäaikaisella lainalla rahoitettavat ja toteutettavat investoinnit ovat laissa tarkoitetulla tavalla välttämättömiä ja että hyvinvointialueen lainanhoitokyky 
ei vaarannu. Hyvinvointialue vastaa itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.

 

Lisätietoja:

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuusto äänesti: Ulkoistussopimusta Mehiläisen kanssa tulee jatkaa muutettuna

Länsi-Pohjan keskussairaala

Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 23. lokakuuta 2023 pidetystä kokouksesta.

Lapin aluevaltuusto päätti maanantain kokouksessaan, että hyvinvointialue jatkaa Meri-Lapin terveyspalvelujen ostamista Mehiläinen Länsi-Pohja oy:ltä yrityksen kanssa neuvotellun uuden sopimusluonnoksen mukaisesti. 

Nykyinen ulkoistussopimus ei täytä uusien sote-lakien vaatimuksia ja on siksi osittain mitätön. Siksi laki velvoitti hyvinvointialueen päättämään ulkoistuksen mitätöimisestä, irtisanomisesta tai muuttamisesta lainmukaiseksi lokakuun loppuun mennessä. 

Hyvinvointialue ja Mehiläinen ovat käyneet neuvotteluja sopimuksen muuttamiseksi. Uudessa sopimusluonnoksessa toiminta ja työntekijät jaetaan Mehiläisen ja hyvinvointialueen johdon alle. 

Aluehallitus esitti viime viikkoisessa kokouksessaan aluevaltuustolle, että sopimus irtisanotaan heti vuoden 2025 lopussa, mutta aluevaltuusto oli ulkoistuksen jatkamisen kannalla. 

Aluevaltuusto äänesti päätöksestä kahdesti. Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain olivat sopimuksen jatkaminen muutettuna sekä sopimuksen irtisanominen vuoden 2027 loppuun sellaisella lisäselvennöksellä, että päätös ei tarkoita sairaalan lopettamista. Äänestyksen voitti äänin 31-28 sopimuksen jatkaminen muutettuna. 

Toisella aluevaltuusto äänesti, jatketaanko sopimusta muutettuna, vai irtisanotaanko se vuoden 2025 loppuun. Sopimuksen jatkaminen muutettuna voitti äänin 30-29. 

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan Lapissa on jatkossakin kaksi sairaalaa, ja niiden toimintaa kehitetään. Lisäksi valtuustossa jätettiin toimenpidealoite, että sairaaloiden keskinäisestä työnjaosta on tuotava vaihtoehtoja päätöksentekoon viimeistään ensi maaliskuussa. Työnjaon valmistelussa on huomioitava hyvinvointialueen valtuuston aiempi linjaus, jonka mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen yhteispäivystys pitää turvata sekä Rovaniemellä että Kemissä.

Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998 

Takaisin edelliselle sivulle

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen luottamus- ja viranhaltijajohtoa koolla Kainuussa

Pohjois-Suomen yhteistyöalueeseen (YTA) kuuluvien Lapin, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueiden edustajat kokoontuivat yhteisille YTA-päiville Kainuuseen 5.–6.10.

Aluehallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajia ja jäseniä sekä johtavia viranhaltijoita kokoavat YTA-päivät ovat keskittyneet erityisesti pohjoisen alueen yhteistyön syventämiseen. Päivien aiheina olivat mm. hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen, alueellisen yhteistyösopimuksen kehittäminen ja yhteisen Tervia Logistiikka Oy:n osakassopimuksen allekirjoittaminen. 

”Yhteistyö pohjoisessa on edennyt selvästi pidemmälle kuin yleisesti hyvinvointialueilla. Tunnistamme sekä tarpeet että mahdollisuudet edelleen rakentaa yhteistä kumppanuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa jo toimivan yhteisen osaajaresurssin laajentamista, esimerkiksi logistiikan ja hankinnan tehtäviin”, kertoo Kainuun aluevaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari. 

”Keskustelu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on muuttaa se toiminnaksi. Hyvinvointialueet ovat haastavassa tilanteessa, mutta meidän on ensisijaisesti itse pidettävä huolta omasta kyvystämme järjestää palvelut. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rinnalla on kaikessa valmistelussa huomioitava pelastuslaitosten toiminnan turvaaminen”, korostaa Lukkari.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus myönsi toiminnan tukea valtuustoryhmille vuodelle 2023

Aluehallitus myönsi valtuustoryhmille toimintatukea ryhmien tekemien hakemusten mukaisesti. Tuen yläraja on valtuuston aiemman päätöksen mukaan enintään 5000 euroa per valtuutettu. Tuki on tarkoitettu muun muassa valtuustoryhmien sisäisen toiminnan kehittämiseen ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen.  

Ryhmien hakemat tukimäärät olivat: Keskusta 84 412,83 euroa, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 45 000 euroa, SDP 44 995 euroa, Vasemmistoliitto 28 060 euroa, Sitoutumattomien valtuustoryhmä 20 000 euroa sekä Vihreät 10 000 euroa. Perussuomalaiset ei hakenut tukea.