Takaisin edelliselle sivulle

Ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajat yhtä mieltä: Lapin erityispiirteet tulee huomioida

Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin aloitustapaamisen keskiviikkona Rovaniemellä.

Lapin hyvinvointialue toivoo, että valtioneuvosto huomioisi lainsäädännössä ja rahoituksessa Lapin erityispiirteet kuten pitkät välimatkat, runsaan matkailun sekä siirtymätasauksen tuoman rahoitusvajeen. Muita erityispiirteitä ovat ministeriöiden edustajien mukaan muun muassa Lapin turvallisuuspoliittinen rooli, raskas teollisuus ja erityinen luonto.

Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin aloitustapaamisen keskiviikkona Rovaniemellä. Tilaisuuteen osallistui muun muassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi sekä muita ministeriöiden ja THL:n edustajia.

-Keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja sellaisella tavoitteella, että hyvinvointialue saa ministeriöiltä konkreettista tukea uudistamistyöhönsä, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Välimatkojen vuoksi palvelujen tuottaminen on Lapissa muuta maata haastavampaa.

-Suurin osa hyvinvointialueista on pinta-alaltaan pienempiä kuin Inarin kunta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela kuvailee.

Väkiluku vaihtelee sesongin mukaan, ja matkailu työllistää terveyspalveluiden lisäksi pelastuspalveluja ja esimerkiksi sosiaalipäivystystä.

Hyvinvointialue toivoo valtiolta ratkaisua siirtymätasauksesta aiheutuneeseen 107 miljoonan alijäämään. Lappi pystyy kattamaan muut alijäämät lain vaatimaan vuoteen 2026 mennessä, mutta ei kaikkia siirtymätasauksesta johtuvia alijäämiä.

Hyvinvointialueen mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa supistava uusi ns. sairaalalaki nostaa hyvinvointialueen kustannuksia noin 3,5 miljoonaa. Lapin kustannukset nousevat, kun sen täytyy maksaa Pohjois-Pohjanmaalla asioivista asiakkaista, mutta toisaalta ylläpitää omaa valmiutta. Siksi hyvinvointialue toivoo linjauksia erikoissairaanhoidon velvoitteisiin ja hyvinvointialueiden keskinäiseen laskutukseen.

Lapin kuntien ICT-järjestelmät ovat olleet hyvin hajanaiset, minkä vuoksi niiden yhtenäistäminen on sekä hidasta että kallista. Hyvinvointialue vastaa myös saamenkielisten sote-palvelujen valtakunnallisesta kehittämisestä, mikä pitäisi huomioida rahoituksessa.

Ministeriöiden edustajat näkevät Lapin mahdollisuuksina muun muassa vuokratyövoiman, tilakustannusten ja raskaiden asumispalvelujen vähentämisen sekä digipalvelujen kehittämisen. Hyvinvointialue saikin kiitosta siitä, että on jo tehnyt monipuolisia toimia esitettyjen säästökohteiden osalta.

Lappi osallistuu kevääseen kestävään vapaaehtoiseen muutostukiprojektiin viiden muun hyvinvointialueen kanssa. Projekti tukee hyvinvointialueen talouden ja toiminnan suunnittelua, uudistumiskykyä ja päätöksentekoa. Vuoropuhelussa on tarkoitus tunnistaa toisaalta Lapin erityispiirteitä ja toisaalta keinoja alueen uudistumisen vauhdittamiseksi. Esimerkkinä ja vertailukohteina voivat toimia ratkaisut tai käytännöt, joita muut alueet ovat toteuttaneet onnistuneesti ja tuloksellisesti.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Lapin hyvinvointialue toivoo, että valtioneuvosto huomioisi lainsäädännössä ja rahoituksessa Lapin erityispiirteet kuten pitkät välimatkat, runsaan matkailun sekä siirtymätasauksen tuoman rahoitusvajeen.

Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle. Lainanhoitokykyä osoittavat vaihtoehtoiset laskelmat nivoutuvat yhteen tarkennetun talouden sopeuttamisohjelman kanssa. Sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan.

Lainanhoitokyvyn osoittamiseksi tehdyissä laskelmissa on otettu huomioon valtion kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman vaikutukset menojen vähennyksinä ja tulojen lisäyksinä varovaisuuden periaatteella laskettuina. Valtionrahoitus on laskettu valtiovarainministeriön 29.4.2024 julkaiseman painelaskelman mukaisena.

Lapin hyvinvointialueen lainanhoitokyky on riittävä laskelmien kaikissa vaihtoehdoissa. Sopeuttamistoimien eurovaikutusten määrä eri vuosina riippuu siitä, missä määrin hyvinvointialue voi toteuttaa toimenpiteet vaarantamatta hyvinvointialueen kykyä järjestää palveluja lainmukaisesti.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta

Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.

Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.

Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.

”On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta”, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.

Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia

Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.

Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.

Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.

H23-verkoston jäsenet

Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtaja

Marina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja

Ilkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja

Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka Lindberg

H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.

Takaisin edelliselle sivulle

Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.  

Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan.