Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni 26.4.

Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan arkistot ovat kiinni perjantaina 26.4.2024 klo 11–15 tyky-päivän johdosta.¨

Sähköiset ja tulostettavat tietopyyntölomakkeet löytyvät osoitteesta Lapha.fi/tiedonsaantioikeus.

Yhteystiedot
LKS Arkisto
Puh: 040 688 8503
arkisto@lapha.fi

Rovaniemen terveyskeskuksen arkisto, terveyspalvelut
Puh: 040 739 6268
arkisto.rovaniemi@lapha.fi

Rovaniemen terveyskeskuksen arkisto, sosiaalipalvelut
Puh: 040 648 2521
juha.makinen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 24.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset. Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta.

Hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset

Aluehallitus päätti asettaa Torniossa sijaitsevan noin 6 hehtaarin suuruisen kiinteistön rakennuksineen myyntiin Huutokauppa.com-sivustolle. Kiinteistössä on sijainnut Keroputaan psykiatrinen sairaala, jonka toiminnot siirrettiin uuteen psykiatriataloon Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteyteen syksyllä 2022. Keroputaan kiinteistössä on sairaalarakennus, hallintorakennus, lämpölaitos ja erillinen rivitalo.

Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointialueen osallisuusohjelman luonnoksen sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman. Jatkovalmistelua varten hyvinvointialue pyytää asukkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä lausuntoja suunnitelmista. Suunnitelmia voi kommentoida otakantaa.fi-palvelussa. Lopulliset suunnitelmat hyväksyy aluevaltuusto.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopisteitä ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, nuorten seksuaaliterveys, hyvinvointia edistävät elämäntavat, arjen turvallisuus sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet.

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa.

Muita päätöksiä

Hyväksyttiin selvitys pelastustoimen palvelujen toteutumisesta ja talouden tilasta. Selvitys täytyy toimittaa vuosittain sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle.

Hyväksyttiin selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa selvitys vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen omavalvontaohjelma vuosille 2024–2025. Omavalvontaohjelma sekä sen toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja toimenpiteet julkaistaan neljän kuukauden välein Lapha.fi-sivustolla.

Päätettiin käynnistää taloushallinnon ja -suunnittelun järjestelmien ja niihin liittyvien palveluiden hankintamenettely. Hankinnan arvo on noin 2,5–4 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

Aluehallitus esittää, että Lapissa toimisi vain yksi työllistymisen monialaisen tuen johtoryhmä. Johtoryhmä kehittää asukkaiden työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos tekevät päätöksiä yhdessä. Lappiin on tulossa neljä työllisyysaluetta.

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen ICT-palveluja tarjoavan 2M-IT Oy:n päivitetty osakassopimus. Sopimusta on päivitetty, koska hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhtiön omistajapohja on muuttunut ja yhtiön toimiala laajentunut.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi toimenpidealoitteen pohjalta tehdyn selvityksen. Aloitteen mukaan hyvinvointialueen pitäisi kysyä sosiaali- ja terveysministeriöltä, voiko Länsi-Pohjan keskussairaala saada poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiselle ensi vuoden jälkeen. Aluehallitus totesi, että toimenpidealoite ei anna aihetta toimenpiteisiin, koska valtion kehysriihen linjausten perusteella synnytysten hoito lakkaa Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 lopussa.

Aluehallitus hyväksyi aluehallituksen kokousaikataulun syksylle 2024. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy kokousaikataulun. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla ja kokouksiin järjestetään mahdollisuus osallistua sähköisellä yhteydellä.

ke 14.8.2024 aluehallitus
ke 28.8.2024 aluehallitus
ke 11.9.2024 aluehallitus
ma 16.9.2024 aluevaltuusto 
ke 25.9. 2024 aluehallitus
ke 2.10.2024 aluehallitus
ke 9.10.2024 aluehallitus
ke 16.10.2024 aluehallitus
to 17.10.2024 aluehallituksen talousarvioseminaari
ma 28.10.2024 aluevaltuusto + aluehallitus
ke 13.11.2024 aluehallitus
ke 27.11.2024 aluehallitus
ke 4.12.2024 aluehallitus
ke 11.12.2024 aluehallitus (tarvittaessa)
ma 16.12.2024 aluevaltuusto 
ke 18.12.2024 aluehallitus

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja
tapani.melaluoto@lapha.fi
040 841 0311

Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja
jari.jokela@lapha.fi
040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Varaudu vuosittaisiin kevättulviin

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro, kuinka voimakkaat tulvat tulevat olemaan tänä keväänä. Lapin pelastuslaitos kehottaa kuitenkin Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Tulvasuojausmateriaalien tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumispakettiin.

–Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

–Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Nyholm.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä.

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä
Tulvariskialueet Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa
Ely-keskuksen tulvaopas

Takaisin edelliselle sivulle

Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi

Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

Osana Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman 2024–2025 valmistelua toteutettiin asukkaiden sekä muiden sidosryhmien ideakilpailu. 

Vastaajilla oli mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideoillaan lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen. Ratkaisuehdotuksia hyödynnettiin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. 

Ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin 

• Miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia? (36 vastausta) 
• Miten voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja? (32 vastausta) 
• Miten voimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? (35 vastausta)

Suurin osa saaduista ideoista painottaa kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitystä. Vastaajien ideoissa korostuvat erityisesti yksilöllisten elämäntilanteiden tukemisen tärkeys, yhteisöllisyys sekä Lapin tarjoama potentiaali kaupunkikeskustoista tuntureihin. 

Vastaajat pitävät tärkeänä asukkaille suunnattua viestintää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden kysymyksissä, sekä tietoisuutta oman lähiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. 

Ideoissa tuodaan esille myös yhteiskunnallisten toimijoiden merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen kumppaneina. Vastaajien joukosta konkreettisimmat ideat painottavat yhteisöllisyyttä korostavia toimintatapoja, lappilaisten arjen ympäristöihin jalkautuvia toimintoja, sekä yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.  

Ideakilpailussa kerätyt ehdotukset on käsitelty moniammatillisessa työryhmässä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 valmistelun yhteydessä. Työryhmä on nostanut useita ideoita mukaan alueelliseen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä valinnut kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajat seuraavin perustein 

1. Ehdotus vastaa kysymykseen, johon ratkaisua etsitään. 
2. Ehdotus on kuvattu selkeästi ja riittävän tarkasti, jotta sen toteutusmahdollisuuksia voidaan arvioida. 
3. Ehdotus on mahdollista toteuttaa vuosina 2024–2025. 
4. Ehdotuksen toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. 
5. Ehdotus lisää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta Lapissa.

Vastausaika oli 21.2. –10.3.2024. Ideakilpailuun osallistui 44 vastaajaa ja erilaisia ideoita ehdotettiin 103 kappaletta. Vastaajia osallistui jokaisesta vastaajaryhmästä, jotka olivat asukkaat, Lapin hyvinvointialueen työntekijät, yrittäjät, järjestöt sekä muut vastaajat. 

Työryhmä kiittää kaikkia idean jättäneitä 

Kiitos jokaiselle idean jättäneelle. Palkitsemme kilpailuun osallistuneista Lapha-sammutuspeitteillä seuraavat ideat: 

Koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen Lapissa ja nuorille kohdennettua some-viestintää sekä teemapäiviä mielenterveyden tueksi. 

“Koululaisten arkeen, koulupäivän yhteyteen lisää aikuisia, joilla on aidosti mahdollisuus kohdata nuoria ja kuunnella heidän ajatuksiaan, olla tukena esim. ryhmäyttämisessä huomioiden nekin oppilaat, jotka kokevat yksinäisyyttä. Tähän sopisi oikein hyvin koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen eli psykiatrisia sairaanhoitajia lisää perustasolle. Nuorille kohdennettua mielenterveyden tukemiseen liittyvää someviestintää olisi hyvä lisätä. Kouluilla voisi pitää mielenterveyden edistämiseen liittyviä teemapäiviä yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Jos näitä olisi mahdollista järjestää virka-ajan jälkeen, niihin voisi osallistaa myös huoltajat.” 

Maksuttoman tuen tarjoaminen työikäisille elämäntaparemonttiin. 

“Tarjotkaa ilmaista elämäntaparemonttiapua. Neuvolatyyliin voisi tulla sääntövälein vastaanotolle, jossa saisi neuvontaa ruokavalioon, ohjausta erilaisiin ilmaisiin palveluihin, resepteihin sekä ilmaisiin liikuntapalveluihin ja pisteisiin. Samalla tarkistetaan, miten on edennyt: mitataan paino, verenpaine, sokerit, jne. tärkeäksi katsotut arvot. Pakettiin voisi kuulua lisäksi X-määrä kuntosalikäyntejä, terveystarkastus ja runsaasti positiivista motivointia.” 

Etsivän vanhustyön laajentaminen monitoimijaisessa yhteistyössä.  

“Etsimällä ja kartoittamalla heidät, jotka ovat jääneet yksin. Yhteistyö tässä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.” 

Kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja hyödyntäminen entistä tehokkaammin.  

“Kyläyhdistyksiä eli kolmatta sektoria pitäisi hyödyntää voimakkaasti nyt jos/kun palveluverkkoa karsitaan. Laphan kannattaisi jalkautua kylille, panostaa kylien yhteisölliseen toimintaan ja tukea myös taloudellisesti näitä asukasyhdistyksiä. Huom! niille pitäisi asettaa mitattavat tavoitteet: yhteisöllisyyden edistäminen, saavutettavuus, kontaktien määrä, jalkautuminen esim. ikäihmisten pariin jne. mittareita löytyisi varmasti hv-kertomusten tuottamista tiedosta. Pienillä panoksilla saataisiin tukea eri asukasryhmille (iäkkäät, lapsiperheet, sairaat jne).” 

Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. 

Kaikkiin ideakilpailuun annetut vastaukset löydät liitteestä (pdf)

Kannustamme kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita hyödyntämään saatuja ideoita. 

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

- Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

H23-verkoston jäsenet:
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
Juha Jolkkonen, Helsinki 
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue