Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

Maksukatto 

Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

Maksuttomat palvelut 

Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa

Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa. Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla.

Muuttuneet tulkinnat sijaiskelpoisuudesta hankaloittavat sosiaalihuollon lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Valviran heinäkuussa 2023 julkaiseman tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Valvira tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelu edellyttää kirjoilla olemista yliopistossa. Tulkinnassa opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneet opiskelijat tai avoimessa yliopistossa opiskelevat eivät täytä edellytyksiä.

Hyvinvointialueilla työskenteli syksyn 2023 aikana sosiaalityöntekijän tilapäisenä sijaisena yhteensä yli 500 henkilöä. Heistä noin puolet ei enää muuttuneen tulkinnan myötä voisi toimia tehtävässään.

Sosiaalihuollon henkilöstötarvetta kasvattaa esimerkiksi vuoden 2024 alusta voimaan astuva muutos lastensuojelulaissa. Lakimuutoksen myötä yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa jatkossa olla asiakkaanaan korkeintaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan.

Hyvinvointialuejohtajat: Vakiintuneen sijaiskäytännön muuttamiselle ei perusteita

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki on ollut voimassa jo vuodesta 2015. Sen puitteissa on voitu rekrytoida sijaisiksi esimerkiksi sosionomeja tai soveltuvaksi katsotun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat avoimessa yliopistossa tehneet sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Hyvinvointialuejohtajat painottavat, että toiminnassa ei ole havaittu riskejä, jotka edellyttäisivät jo kahdeksan vuoden ajan vakiintuneena olleen sijaiskäytännön muuttamista.

Hyvinvointialuejohtajat vaativat, että lain epäselvä tulkinta on pikaisesti selkiytettävä asetuksella, jotta hyvinvointialueet voivat palkata sosiaalityöntekijöiden sijaisia ja turvata lakisääteiset palvelunsa.

H23-verkoston jäsenet:

Sanna Svahn H23 verkoston puheenjohtaja
Marina Kinnunen H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja
Ilkka Luoma H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja
Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jukka Lindberg
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl